Muutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä
|
|
- Ari Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivä Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Anna-Leena Kurki Työterveyslaitos Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitos Muutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä 1. Johdanto Tänä päivänä organisaatiot toimivat alati muuttuvassa toimintaympäristössä: ne mukauttavat toimintaansa vastatakseen asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Niin asiakkaiden odotukset, teknologian kehitys, globalisoituva kilpailu kuin lainsäädännön muutokset pakottavat organisaatioita kehittämään uudenlaisia työn ja organisoinnin tapoja. Työntekijöille organisaatiotason muutokset tulevat usein annettuina. He kohtaavat niin muuttuneet vaatimukset kuin muutoksen mukanaan tuomat häiriöt omassa arkityössään ja asiakaskohtaamisissaan. Muutos siis uhkaa sujuvaa työtä ja työtehtäviä, sekä saattaa haastaa työn mielekkyyden. Muutospaja on toimiva menetelmä edistää työntekijöiden työn sujuvuutta ja mielekkyyttä työn muuttuessa. Se on Toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen perustuvan Muutoslaboratorio -menetelmän sovellus, joka on kehitetty erityisesti työhyvinvoinnin tukemiseen muuttuvassa työssä (Launis ym. 2010; Virkkunen & Newnham 2013). Tarkastelemme suuressa suomalaisessa metsä-alan asiantuntija-organisaatiossa toteutettua muutospajainterventiota. Asiantuntija-organisaatiossa oli toteutettu organisaatiomuutos, jossa itsenäiset alueelliset yksiköt oli yhdistetty valtakunnalliseksi organisaatioksi, ja toisaalta toiminta oli jaettu julkisiin palveluihin ja liiketoimintayksikköön. Samanaikaisesti organisaatiossa otettiin käyttöön uusia teknologisia välineitä ja järjestelmiä. Organisaatiomuutos ja uusi teknologia muuttivat radikaalisti työntekijöiden päivittäistä työtä. Työ oli siirtynyt yhä enenevässä määrin kentältä toimistoon ja työssä ennen keskeisenä olleet asiakaskohtaamiset olivat vähentyneet, tai muuttuneet teknologia-välitteisiksi. Työntekijät kokivat tämän muutoksen osin turhauttavana ja työhyvinvointiaan uhkaavana. Niin organisaation prosessit kuin oma työnkuvakin tuntuivat sekavilta, työstä oli jäänyt monia mielekkäitä tehtäviä pois ja toisaalta uudet tehtävät haastoivat oman osaamisen. Esitämme, kuinka muutospajainterventio auttoi työyhteisöä yhdessä jäsentämään työnsä kokonaisuutta, meneillään olevaa moniulotteista muutosta sekä kehittämään arkityön tekemistä tukevia ratkaisuja, jotka veivät sekä organisaatiotason muutosta eteenpäin että tukivat työn mielekkyyttä ja sujuvuutta organisaation muuttuneessa tilanteessa. 2. Työhyvinvointi mitä se on ja miten siihen vaikutetaan? 2.1 Työhyvinvointi syntyy mielekkäässä ja sujuvassa toiminnassa Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä (ww.ttl.fi). Tarkastelunäkökulmasta riippuu, mitä kehitetään kun kehitetään työhyvinvointia. (Gerlander & Launis (2007) ovat esittäneet kolme erilaista työhyvinvoinnin tarkastelunäkökulmaa, ikkunaa (Taukukko 1). Näkökulman valinta toisaalta avaa 1
2 mahdollisuuksia, toisaalta rajaa työhyvinvoinnin edistämisen keinoja. Kokemusikkuna korostaa työntekijöiden kokemuksia työn merkityksestä ja omasta työhyvinvoinnista, kuormitusikkunassa näkökulmana on tasapaino työtehtävän vaatimusten ja työntekijöiden edellytysten välillä. Muutospajan lähtökohtana on kehittyvän työn ikkuna, jolloin työhyvinvointi nähdään onnistumisena yhteisessä työtoiminnassa ja onnistumisen myötä vahvistuvana työmotivaationa. Työhyvinvointi syntyy siis sujuvassa ja mielekkäässä työssä, työtä tehdessä ja työn tuloksena. Taulukko 1. Työhyvinvoinnin tarkastelunäkökulmat (Schaupp ym. 2013; Gerlander & Launis 2007) Kokemuksen ikkuna Kuormituksen ikkuna Kehittyvän työn ikkuna Mitä työhyvinvointi on? Millainen tieto on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä? Miten työhyvinvointia edistetään? Työntekijän oma kokemus työn merkityksestä ja omasta työhyvinvoinnista Henkilökohtainen tieto ongelmiksi koetuista asioista (esim. kiire, sopimuksista lipsuminen) ja niiden herättämistä tunteista Asioiden kokemuksellisen työstämisen avulla, ottamalla huomioon henkilöiden näkemykset työstä (mm. työnohjaus) Työtehtävän vaatimusten ja työntekijän edellytysten tasapainoa Tutkimustieto työn kuormitustekijöistä ja työn myönteisistä piirteistä, sekä havainnot työntekijöiden yksilöllisistä voimavaroista. Ottamalla käyttöön hyviä käytäntöjä, joilla kuormitustekijöitä voidaan poistaa tai niiden haitallista vaikutusta vähentää; yksilön voimavaroja lisäämällä Onnistumista yhteisessä työtoiminnassa ja tämän seurauksena vahvistuvaa työmotivaatiota Työyhteisökohtainen havaintoaineisto työn muutoksista ja muutoksen aiheuttamista häiriöistä työyhteisön toiminnassa. Analysoimalla yhdessä työn muutosta ja häiriöitä sekä kehittämällä työhön toimintatapoja, jotka ratkaisevat toiminnan häiriöitä ja edistävät työn sujuvuutta Kehittyvän työn ikkunaan liittyy kaksi työhyvinvoinnin käsitettä: kohdehyvinvointi ja häiriökuormitus (Mäkitalo 2005). Kohdehyvinvointi kytkee työhyvinvoinnin työn merkitykseen ja tarkoitukseen eli yhteisen työn kohteeseen. Mielekkyyden kokemukset ja työmotivaatio vahvistuvat kun työntekijä onnistuu itselle merkityksellisellä työn osaalueella. Työn muuttuessa nämä itselle merkitykselliset työn osa-alueet saattavat olla uhattuna, ja kohdehyvinvointi voi heikentyä. Toisaalta työhön saattaa muotoutua myös uusia hyvinvointia tuottavia osa-alueita, jotka mahdollistavat kohdehyvinvoinnin uudelleen rakentumisen. Näin ollen työn muutos ei ole yksiselitteisesti huono asia, vaan työhyvinvoinnin lähteet myös muotoutuvat uudelleen muutoksen edetessä. Muutokset työssä tuovat aina mukanaan myös sujumattomuutta, häiriöitä, hässäköitä ja poikkeamia arjen työhön. Nämä muutoksesta aiheutuvat häiriöt aiheuttavat ylimääräistä työtä ja selvittelyä, jota työntekijät tekevät turvatakseen sujuvan työn. Tätä ylimääräisestä työstä syntynyttä, fyysistä ja/tai psykososiaalista kuormitusta, kutsutaan häiriökuormitukseksi (Mäkitalo 2005). Häiriökuormitus poikkeaa niin sanotusta normaalikuormituksesta siten, että se kytkeytyy vahvasti työtoiminnan muutokseen ja muuttaa muotoaan muutoksen edetessä. Näin ollen häiriökuormitusta voidaan vähentää työtä ja työtoimintaa kehittämällä. 2
3 2.2 Kehitä toimintaa - kehitä työhyvinvointia Muutospajassa työhyvinvoinnin kokemuksia tarkastellaan siis kehittyvän työn ikkunasta, yhteydessä työyhteisön yhteiseen työtoimintaan ja sen muutokseen. Lähestymistavassa työhyvinvointi kytkeytyy muuttuvan työn kohteeseen (kohdehyvinvointi) ja sujuvaan työhön (häiriökuormitus), jolloin työhyvinvoinnin edistäminen on yhteisen työtoiminnan kehittämistä. Tarkastelussa on erityisesti työn muuttuva tarkoitus ja merkitys. Siksi muutospajassa analysoidaan yhdessä nykyistä työtä, työtoiminnan kehityspolkua ja häiriöitä sekä kehitetään työhön uudenlaisia työn sujuvuutta edistäviä toimintatapoja. Taustateoriana on kehittävä työntutkimus ja ekspansiivisen oppimisen teoria (Engeström 1987). Lähtökohtana on, että työtä tarkastellaan historiallisesti kehittyvänä kohteellisena toimintana. Työn kohde, eli työn yhteinen tarkoitus ja merkitys, ja siihen kytkeytyvä tulos sitovat yhteen yksilöiden ja työyhteisön tekoja ja tavoitteita. Kehittävässä työntutkimuksessa työyhteisön toimintaa jäsennetään toimintajärjestelmän mallilla (kuva 1. ) Kuva 1. Toimintajärjestelmän malli (Engeström 1987) Malli auttaa luomaan kuvaa yhteisen työn perusrakenteesta ja tekee näkyväksi toiminnan osatekijöitä ja niiden suhteita: Millaisin välinein, työtavoin ja toimintamallein, tekijät vaikuttavat kohteeseen. Ketkä muut vaikuttavat kohteeseen, millainen työnjako ja säännöt ohjaavat toimintaa. Toiminta on alati kehittyvää, muutos yhdessä osatekijässä muuttaa tai aiheuttaa muutospaineita myös muihin osatekijöihin. Tällöin toimintaan syntyy sisäisiä kehitysjännitteitä, jotka näyttäytyvät häiriöinä ja hässäköinä arjen työtilanteissa (Engeström 1987). Ekspansiivisen oppimisen teorian (Engeström 1987) mukaan yhteinen toiminta uudistuu työyhteisön yhteiseen oppimisen kautta, kun työyhteisö kyseenalaistaa ja analysoi nykytoimintaansa tutkien arkisen työnsä häiriöitä. Prosessissa työyhteisö tarkastelee nykyisen toiminnan kehityspolkua, minkälaisten kehitysvaiheiden kautta nykytilanteeseen on tultu, mitkä ovat nykyisen työn kehityshaasteet. Näin luodaan pohjaa uusille työn kehitystä ja työhyvinvointia tukeville ratkaisuille. Uutta toimintaa mallintamalla luodaan näkymä toiminnan lähikehityksestä, uudesta toimintamallista, joka auttaa ratkaisemaan nykyisen työn kehitysjännitteet. Mallin toimivuutta testataan kehittämiskokeilujen avulla. Testauksen, kokeilujen arvioinnin ja edelleen kehittelyn myötä uusi toimintatapa pikkuhiljaa vakiinnutetaan. Muutospajassa ekspansiivisia oppimistekoja tuetaan virikkeen menetelmän avulla (Vygotsky 1978; Virkkunen & Newnham 2013). Tämä tarkoittaa sitä, että oleellinen osa pajatyöskentelyä on arjen työstä kerätty peiliaineisto, esimerkiksi kuvaukset työn häiriötilanteista (1. virike), johon pyritään löytämään uudenlainen tulkinta erilaisten välineiden ja mallien avulla (2. virike). Keskeinen malli on edellä esitetty toimintajärjestelmän malli. 3
4 3. Muutospajaprosessi työhyvinvoinnin tukena Toteutimme muutospajaintervention suomalaisessa metsä-alan asiantuntijaorganisaatiossa tarkoituksena tukea yhteisen toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämistä muutostilanteessa. Muutospaja kohdistettiin erityisesti metsäneuvojien työhön, jossa työn tavoitteet ja sisältö olivat muuttuneet huomattavasti organisaatiouudistuksen ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Osallistujia muutospajassa oli 14, joista metsäneuvojia oli yhdeksän. Lisäksi mukana oli myös edustajia muista palveluprosesseista, jotta prosessien väliset rajapinnat ja prosessien välinen yhteistyö tulee huomioiduksi. Pajaprosessi kesti puoli vuotta ja koostui viidestä kolmen tunnin tapaamisesta. Tuomme esimerkkejä kunkin pajatapaamisen työskentelystä, sekä arvioimme, miten interventio tuki työn sujuvuutta ja mielekkyyttä. 3.1 Huomio työn muutoksiin Työn muuttuessa myös työn tarkoitus ja merkitys, työn kohde, saattaa muuttua merkittävästi, ja näin haastaa työn mielekkyyden. Ensimmäisessä pajatapaamiseen osallistujat olivat keränneet aineistoa oman työnsä muutoksista viimeisen kolmen vuoden ajalta: tehtävän ja prosessin muutokset, keskeisimmät työmenetelmät ja välineet, yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö. Tätä aineistoa jäsennettiin ryhmissä hyödyntäen toimintajärjestelmän mallin yläkolmiota (tekijä, väline, kohde) ja luotiin kuvaa keskeisistä muutoksista, erityisesti siitä miten työn kohde oli muuttunut. Mallinnus auttoi ymmärtämään mistä- mihin toiminta on kehittymässä. Tämä auttoi osallistujia yhdessä huomaamaan, että organisaatiomuutos oli vaikuttanut eri prosesseihin eri tavalla, ja että suhde asiakkaaseen oli myös muutoksessa. 3.2 Ymmärrystä nykytoiminnan kehityshaasteista Toisessa pajatapaamisessa kiinnitettiin huomio häiriötilanteisiin, jotka heikensivät työn sujuvuutta. Peiliaineistoksi osallistujat keräsivät häiriökuvauksia omasta työstään häiriöpäiväkirjan avulla (Launis ym. 2010, 82). Häiriöistä keskusteltiin ja pohdittiin ovatko ne uuden tyyppisiä vai ns. ikuisuusongelmia, harvinaisia vai toistuvia. Keskeisimmät häiriöt analysoitiin tarkemmin toimintajärjestelmän mallilla. Työskentely toi, esille tarpeen kehittää niin prosessien välistä yhteistyötä kuin löytää keinoja uusien tietojärjestelmien tuomien osaamishaasteiden ratkaisemiseen. Häiriöiden avulla päästiin siis kiinni nykyisen toiminnan kehityshaasteisiin. 3.3 Kohti uutta toimintamallia Kolmannessa pajatapaamisessa luotiin näkymää työn tulevista kehitysmahdollisuuksista, eli työn lähikehityksen vyöhykkeestä (Vygotsky 1978). Tähän keskusteluun oli kutsuttu mukaan myös johdon edustajia. Pajatapaamisen aineiston muodostivat kahden aiemman pajatapaamisen tuotokset. Johdolle kuvattiin arkityön näkökulmasta meneillään olevaa muutosta, sen mukanaan tuomista työn sujuvuuden haasteista. Tästä keskusteltiin suhteessa organisaation strategisiin linjauksiin, ja luotiin näkymää tulevasta kehittämisensuunnasta, johon yhdessä pyritään. Näkymässä korostui yhdessä tekeminen, joka nähtiin tuottavan lisäarvoa niin asiakkaalle kuin organisaatiolle, sekä prosessien välisen yhteistyön hallinta niin rakenteiden kuin arjen työn tasolla. 3.4 Kokeilut askelia lähikehityksessä Neljännessä pajassa lähikehityksen näkymää konkretisoitiin kehittämiskokeilujen avulla. Osallistujat olivat ideoineet välitehtävänä kehittämiskokeiluja, jotka ratkaisisivat 4
5 toiminnan kehityshaasteita ja näin parantaisivat työn sujuvuutta. Pajassa ideat esiteltiin ja niitä analysoitiin yhdessä: ovatko ne parannuksia nykyiseen toimintatapaan, vai edellyttävätkö ne toimintatapojen uudistamista, onko kyseessä yksittäisen toimintatavan kehittäminen, vai edellyttääkö se prosessien rajat ylittävää yhteistä kehittämistä. Pajan tuotoksena syntyi kolme kokeilua, joita lähdettiin testaamaan käytännössä: ohjepankki tietojärjestelmän käytön tueksi, vuosikello pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun ja yhteistoiminnan helpottamiseksi sekä aluevastuullinen tiimi, joka loi uudenlaisen yhteistyötä korostavan työnjaon mallin. Ajatuksena oli, että nämä kokeilut veisivät toimintaa kohti uutta yhdessä luotua suuntaa sekä helpottaisivat työn sujuvuuden haasteita arjen työssä. 3.5 Kokeilujen ja muutospajaprosessin arviointi Viimeisessä, viidennessä pajatapaamisessa arvioitiin yhdessä johdon kanssa kehittämiskokeiluja ja koko muutospajaprosessia niin strategian ja uudenlaisen toiminnan kannalta, kuin työn mielekkyyden ja sujuvuuden kannalta. Kehittämiskokeilut olivat osoittautuneet merkityksellisiksi molemmista näkökulmaista, ne tukivat työntekijöiden työhyvinvointia, mutta veivät myös toiminnan kehitystä eteenpäin. Muutospaja myös loi organisaatioon uudenlaista osallistuvaa kehittämisen tapaa, jossa lähtökohtana olivat arkityön ongelmalliset tilanteet, niiden yhteinen jäsentäminen ja konkreettiset kehittämiskokeilut. Näin ollen se on tuottanut organisaatioon osaamista, jolla työtä ja työhyvinvointia voidaan kehittää yhteisesti myös jatkossa. 4. Lopuksi Työelämän muutos haastaa organisaatioita kehittämään jatkuvasti toimintaansa, mutta myös tukemaan työntekijöiden työhyvinvointia muutostilanteissa, joissa työn mielekkyys ja sujuvuus ovat uhattuna. Muutospaja on väline tukea näitä molempia: Menetelmä kytkee yhteen työtoiminnan ja osaamisen kehittämisen sekä työhyvinvoinnin edistämisen. Kun arkipäivän työn ja prosessien ongelmat ja haasteet kytketään meneillään olevan toiminnan muutokseen, strategiaan ja toimintaympäristön haasteisiin löydetään työn sujuvuutta ja mielekkyyttä tukevia ratkaisuja, jotka toteuttavat strategiaa arjen työssä. Kirjallisuus Engeström, Y. (1987) Learning by expanding. An Activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. Gerlander, E. & Launis, K. (2007) Työhyvinvoinnin tarkasteluikkunat. Työelämän tutkimus 5 (3), Launis, K., Schaupp, M., Koli, A. & Rauas-Huuhtanen, S. (2010) Muutospajaohjaajan opas. Tykes raportteja 71. Helsinki: Tekes. Mäkitalo, J. (2005) Work-related well-being in the transformation of nursing home work. Oulu: University of Oulu, D 837. Schaupp, M., Koli A., Kurki, A-L., Ala-Laurinaho A. (2013) Yhteinen Muutos. Työhyvinvointia työtä kehittämällä. Helsinki. Työterveyslaitos. Virkkunen, J. & Newnham, D.S. (2013) The Change Laboratory. A Tool for Collaborative Development of Work and Education. Rotterdam: Sense Publishers. Vygotski, L.S. (1978) Mind in Society: The development of higher psychological processes. Cambridge MA: Harvard University Press. 5
Työhyvinvointi muuttuvassa työssä
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor
LisätiedotMuutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen
Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu
LisätiedotTyöhyvinvointia työtä kehittämällä
Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotHyvinvointia työstä. 2.6.2015 Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Roolini organisaation kehittäjänä I KV-koordinaattori työn muutoksessa Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija "Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu että tää koko yhteiskunta on niin verkottunut,
LisätiedotTyötoimintalähtöisten menetelmien menetelmäopas työterveyshuoltoon
Työtoimintalähtöisten menetelmien menetelmäopas työterveyshuoltoon Tietoa työstä Jorma Mäkitalo (toim.) TYÖTOIMINTALÄHTÖISTEN MENETELMIEN MENETELMÄOPAS TYÖTERVEYSHUOLTOON Jorma Mäkitalo (toim.) Työterveyslaitos
LisätiedotViisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen
Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Learn more about network collaboration Viewpoints for research and developing network concepts Seminaari /Seminar 21.11.2013 Helsingin
LisätiedotKEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN PERUSKURSSI
KEHITTÄVÄN TYÖNTUTKIMUKSEN PERUSKURSSI Professori Yrjö Engeström Kevätlukukausi 2004 Aika: Alkaen 28.1. viitenä peräkkäisenä keskiviikkona sekä lisäksi 24.3. klo 14.15-15.45 Kurssin aineisto: http://www.edu.helsinki.fi/activity/people/engestro/
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mitä on ammatillisuus kuntoutuksessa Näkökulmat Aslak- ja Tyk kuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9.2014 Oulu Hilkka Ylisassi Työterveyslaitos Esityksen näkökulma
LisätiedotWorld-Wide Work Stress
Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.1.2015 Anna-Leena Kurki 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 0 Työvälineitä onnistuneeseen organisaatiomuutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 1 Organisaatiomuutos hyvinvoinnin uhka ja mahdollisuus (Kauppinen ym. 2013; Pahkin ym. 2011) Muutos
LisätiedotHyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTutustuminen Kuvastin-menetelmään
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa
LisätiedotArjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
LisätiedotMiten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?
Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä
LisätiedotJaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa
Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus
LisätiedotSOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto
SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011
Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työtoimintalähtöiset menetelmät työterveyshuollossa Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja Esityksen runko kaksi casea työtoimintalähtöisestä työpaikkaselvityksestä työtoimintalähtöisten
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotToimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, tutkija @TTHvaikuttavuus Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa
LisätiedotKielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat
Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotPRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011
PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotOrientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotAjatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino
Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia
LisätiedotVarma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee
DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja
LisätiedotLapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF
Lapsiystävällinen kunta -malli Suomen UNICEF UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on jokaisen lapsen hyvä elämä. Lapsiystävällinen kunta varmistaa, että jokaisella lapsella on turvallinen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotKYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013
KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Muutos työhyvinvoinnin haasteena ja mahdollisuutena Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston Pohjanmaan alueellinen verkostotapaaminen 10.10.2013 Kokkola Hilkka Ylisassi Erikoistutkija,
LisätiedotReflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
LisätiedotKOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4
KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 työryhmä: Myyrmäen toimintayksikkö pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa 24.3.2011 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEU-
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotParempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa
Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotOrientaatioprojektin aloitusinfo
Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotAri Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli
Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
Lisätiedot1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:
Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto
LisätiedotKehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena
Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat
LisätiedotStrategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
Lisätiedot#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016
TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
Lisätiedot