007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy
|
|
- Irma Mäkinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen
2
3 Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen, Jarkko Tenhunen Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Helsinki 2007
4
5 ALKUSANAT Yritysten toimintaympäristöt ovat muuttuneet nopeasti globalisaation, työn tietointensiivisyyden, verkostoitumisen ja muutoksen nopeutumisen myötä. Nykypäivän työelämässä osaaminen ja tietämys korostuvat aiempaa enemmän. Tämä on tuonut omat haasteensa myös suorituskyvyn johtamiselle ja suorituskyvyn mittaamiselle eri organisaatiotasoilla. Voidaan esimerkiksi kysyä; kenen tulisi asettaa tavoitteet, jos työtehtävät vaativat paljon tietämystä ja erityisosaamista. Kirja on tarkoitettu pääasiassa johdon ja esimiesten käyttöön. Kirjassa havainnollistetaan miten esimiehet voivat aiempaa paremmin hyödyntää henkilöstön osaamista suorituskyvyn ja suoritusten mittaamisessa. Kirjan ensimmäiset luvut painottuvat enemmän teoriaan ja loppuosa käytäntöön. Toivomme, että tämä ei pelästytä lukijaa. Kirjassa suorituskyvyn ja suoritusten mittaamista tarkastellaan sen onnistumisen kannalta tärkeimpien näkökulmien, kuten viestinnän, päätöksenteon ja palkitsemisen kautta. Kirjan tarkoitus on enemmänkin herättää ajatuksia ja keskustelua kuin ohjeistaa. Kirja kokoaa tekijöidensä nykyiset ja aiemmat tutkimustulokset ja kokemukset sekä alan kirjallisuuden yksiin kansiin käytännön oppaaksi esimiehille. Tuloksia on myös koottu sähköisiksi työkaluiksi osoitteeseen Kirja on osa Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) rahoittamaa Henkilöstö kehittämään yrityksen suorituskyvyn analysointia (HEKSA) -menetelmäkehitysprojektia. Työelämän kehittämisohjelmalla pyritään kehittämään suomalaista työelämää monin eri keinoin, mikä on erittäin tärkeää nopeiden ja massiivisten muutosten keskellä. Tahdommekin osoittaa mitä suurimmat kiitokset koko Tykesin henkilökunnalle mahdollisuudesta toteuttaa tämä mielenkiintoinen ja haastava hanke, sekä Tykesin osallistumisesta aiempiin hankkeisiimme. Hanke on myös mahdollistanut tieteellisen tutkimuksen tekemisen, jonka tuloksia olemme hyödyntäneet myös tässä kirjassa. Tahdomme kiittää kaikkia niitä yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen, siinä tehtävään tutkimukseen ja tämän kirjan kommentointiin. Ohjausryhmää haluamme kiittää hyvistä ideoista hankkeen edetessä. Lahdessa kesäkuussa 2007 Tekijät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden Yksikkö
6
7 SISÄLLYSLUETTELO 1 KIRJAN TARKOITUS Mitä suorituskyvyn mittaaminen tarkoittaa? Henkilöstön rooli menestyksekkäässä mittaamisessa MIKSI MITTAAMISESSA ON JÄRKEÄ? Mittaamisen käyttötarkoitus sekä yritysten tarpeet mittaamiselle Yritysten tarpeet suorituskyvyn mittaamiselle Mittaamisen käyttötarkoitukset Mittaamisen päävaiheet Mittaamisen liittyminen taloudelliseen suoriutumiseen Syy- ja seurausmittarit Strategiakartat ja kriittiset menestystekijät Mittaamisen hyödyntäminen henkilöstön johtamisessa Suorituskyvyn mittaamisen yhteys henkilöstön johtamiseen ja työelämän laatuun Tehokkaan johtamistavan valinta ONNISTU TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA Tavoitteet ja niiden asettaminen organisaation eri tasoilla Onnistunut tavoitteiden asettaminen henkilöstön näkökulmasta Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon Kehityskeskusteluiden rooli tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisessa VIESTINNÄLLÄ ON VÄLIÄ Mihin viestintää tarvitaan? Viestinnän eri muodot Onnistunut suorituskykymittariston käyttöönotto edellyttää onnistunutta viestintää Mitä pitää huomioida viestittäessä henkilöstölle tavoitteita ja tuloksia? HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN Palkitseminen Palkitsemistavat Mittaaminen ja tavoitteet osana palkitsemista MITTARISTON SUUNNITTELU KAIKKI MUKAAN! Strategia vai sidosryhmä? Perinteiset prosessimallit Henkilöstöön paremmin panostava suorituskyvyn mittausjärjestelmän käyttöönotto YHTEENVETO... 64
8
9 1. KIRJAN TARKOITUS Sitä saat mitä mittaat on vanha ja monesti oikeaksi koeteltu totuus. Yritys saavuttaa tavoitteensa paljolti johtamisen keinoin ja siinä työssä suorituskyvyn mittaamisella on keskeinen merkitys. Suorituskyvyn mittaaminen luo hyvän pohjan yrityksen tulokselliselle johtamiselle. Mittaamisen onnistuminen edellyttää yrityksen johdon ja henkilöstön sitoutumista suorituskyvyn mittausjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tässä kirjassa luodaan katsaus yrityksen suorituskykyyn, sen mittaamiseen sekä johdon ja henkilöstön rooliin suorituskyvyn kehittämisessä ja mittaamisessa. Kirjan tavoitteena on luoda pohjaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön soveltuvien suorituskyvyn mittausmenetelmien kehittämiselle ja käyttöönottamiselle. Laajan ja yhtenäisen kuvan muodostaminen yrityksen suorituskyvyn mittaamisen ja analysoinnin hajanaisesta kentästä auttaa yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita kiinnittämään huomiota yritysten menestymisen kannalta olennaisiin kysymyksiin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden poimia tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta tarkoituksen mukaisia ratkaisumalleja yksittäisissä ongelmatilanteissa. Suorituskyvyn mittaamista, analysointia, sekä siihen liittyvien työvälineiden ja -menetelmien kehittämistä ja käyttöä voidaan kutsua laajemmin suorituskyvyn johtamiseksi (Performance management). Suorituskyvyn johtamista tarkasteleva kirjallisuus on paljolti painottunut menetelmien ja toimintamallien kohdalla suurissa kansainvälisissä organisaatioissa kehitettyjen menetelmien tarkasteluun. Tällöin kirjallisuudessa esitettyjen menetelmien käyttäjinä ovat paljolti olleet suuret yritykset. Esitettyjen menetelmien taustalla on ollut vallitsevana ajatusmallina pörssiyhtiöt ja niiden johtamisfilosofioissa korostuva ajattelu omistajan omaisuuden arvon lisäämisestä. Tällaisessa kirjallisuudessa mm. osakekurssien merkitys ja rooli on korostunut ehkä liiankin voimakkaasti, jos tilannetta verrataan tyypilliseen suomalaiseen pk-yritykseen. Pkyrityksissä painopisteen tulisi olla toiminnan kehittämisessä ja tätä kautta kannattavan yritystoiminnan turvaamisessa. Suurin osa suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen liittyvästä kirjallisuudesta käsittelee strategisten mittaristojen suunnittelua ja käyttöönottoa. Näissä malleissa henkilöstön rooli esimerkiksi mittariston suunnittelussa jää lähinnä kosmeettiseksi. Suorituskyvyn mittaamisen tavoitteena on usein kuitenkin toiminnan ohjaaminen kohti strategisia tavoitteita. Tämä onnistuu vain tekemällä oikeita asioita yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Vaikka yritysjohdolla on paras käsitys yrityksen toiminnasta strategisella tasolla, operatiivisen toiminnan parhaat 1
10 asiantuntijat löytyvät usein työnjohto- ja työntekijätasoilta. Henkilöstön operatiivisen tason osaamista ja tietoa tulisikin hyödyntää mittariston suunnittelussa paljon aiempaa enemmän. Jos operatiivisen tason osaamista ja tietämystä ei hyödynnetä millään tavalla mittariston suunnittelussa, on vaarana hukata arvokkaan tiedon lisäksi myös henkilöstön sitoutuminen tulevaan muutokseen. Mittariston käyttöönotossa on kuitenkin kyse koko organisaatiota koskevasta muutoksesta, jossa jo pienikin vaikutusmahdollisuus, esimerkiksi mitattavien asioiden määrittämiseen ja mittariston kehittämiseen, aiheuttaa suuren harppauksen henkilöstön sitoutumisessa uuden järjestelmän käyttöön. Tällöin mittaaminen koetaan helpommin luontevaksi osaksi omaa työtehtävää. Kirja on suunnattu ensisijaisesti pk-yritysten sekä suurempien organisaatioiden yksiköiden esimiesten käyttöön. Kirjan avulla pyritään tuomaan esiin koko henkilöstön osaamisen hyödyntämisen merkitys onnistuneen suorituskyvyn mittaamisen perustana. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti suorituskyvyn mittaamista yleisellä tasolla, henkilöstön roolia mittaamisessa sekä tämän kirjan roolia suorituskyvyn mittaamisen kentässä Mitä suorituskyvyn mittaaminen tarkoittaa? Pienten ja jossain määrin vielä keskisuurtenkin suomalaisten yritysten johtaminen on monasti pohjautunut tuotantoprosessin perusteellisesti hallitsevan johtajan kokemukseen ja näkemykseen. Hieman suuremmissa yrityksissä on johtamisen tukena kokemuksen ja näkemyksen ohella myös taloudellista osaamista sekä lyhytkautisen tuloslaskennan tuottamaa informaatiota. Pelkkä taloudellinen informaatio edustaa kuitenkin hyvin kapeaa näkökulmaa yrityksen toiminnasta ja sen edellytyksistä. Johtopäätösten tekeminen esimerkiksi pelkän kirjanpitoon pohjautuvan aineiston perusteella saattaa johtaa yrityksen tulevaisuuden kannalta hyvinkin kohtalokkaisiin virhearviointeihin ja vääriin valintoihin. Globaalissa kilpailussa menestyäkseen yrityksen onkin kyettävä seuraamaan suorituskykyään ja erityisesti sen taustalla vaikuttavien tekijöiden kehittymistä uusin tavoin. Tuottavuus, kannattavuus, tehokkuus, taloudellisuus jne. ovat yrityksen suorituskyvyn osa-alueita ja yrityksen toiminnan kyvykkyyttä kuvaavia termejä. Miten ne suhteutuvat toisiinsa, mikä edellyttää toista tai mikä on jonkin toisen osa-alue? Millä näitä yksittäisiä ominaisuuksia mitataan? Käytetäänkö rahapohjaisia vai fyysisiä mittareita? Yksittäisten mittareiden ohella yrityksille on tarjolla erilaisia toinen toistaan paremmiksi väitettyjä ideologioita ja ismejä, joiden avulla voidaan yrityksen menestymistä arvioida ja kehittää. Näitä on käsitelty laajemmin useissa eri lähteissä (ks. esim. Laitinen 2003 tai Rantanen 2005) Miten päivittäisten toimintojensa paineessa kamppaileva yritys pystyy selviämään näiden termien ja ismien 2
11 viidakossa? Suorituskyvyn olemusta ja sisältöä pyritään seuraavassa hahmottelemaan yleisellä tasolla. Kirjan myöhemmissä luvuissa perehdytään tarkemmin mittaamiseen ja mittariston suunnitteluun sekä tarkastellaan niihin liittyen tavoitteiden asetantaa, viestintää ja palkitsemista. Yrityksen suorituskyky voidaan määritellä sen kyvyksi saada aikaan tuotoksia asetetuilla ulottuvuuksilla suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (Laitinen 1998). Nämä ulottuvuudet liittyvät yrityksen kykyyn maksimoida omistajiensa hyöty ja tyydyttää riittävästi myös muiden sidosryhmien tarpeet. Se, minkä sidosryhmän tarpeet ovat kulloinkin ensisijalla, on tapauskohtaista. Viime vuosina on osakkeenomistajien voittojen maksimointi ollut yhä useammin yritysten toimintaa ohjaava voima. Tämän raa an kapitalistisen ajattelutavan rinnalle on alkanut nykyisin nousta myös muiden sidosryhmien näkemyksiä laajemmin huomioivia oppeja ja menetelmiä. Suorituskykyä voidaan tarkastella ainakin kahdella erilaisella lähestymistavalla. Yhtäällä tarkastelun painopisteenä voi olla suorituksen korostuminen. Tällöin tarkastellaan paljolti tehdyn suorituksen onnistumista ja saavutuksia. Mittaamisella haetaan tietoa toteutuneesta toiminnasta ehkä palkitsemisen tai tulevan suunnittelun pohjaksi. Toteutuneen suorituksen mittaamiseen on tarjolla suuri määrä erilaisia mittareita ja järjestelmiä. Toisenlainen lähestymistapa suorituskyvyn analysoinnissa korostaa organisaation kykyä tehdä asioita tai kykyä selviytyä asetetuista tavoitteista. Tällöin tarkastelun kohteena ovat usein resurssit, niiden kyvykkyys ja käyttömahdollisuudet tai laatu. Olennaista on potentiaalin ja kapasiteetin arviointi. Kyvyn arviointiin käytetään paljolti erilaisia ennakointi-, arviointi- tai skenaariotyökaluja. Yksittäisiä mittareita tärkeämmäksi nousevat usein asiantuntijatyöskentely ja laadulliset kuvaukset. Samaan ajatuksellisesti viittaa myös jossain määrin Laitisen (1998) näkemys siitä, että suorituskyvyn ja suorituksen mittaaminen voidaan samaistaa käsitteellisesti. Suorituskyvyn mittaaminen liittyy kuitenkin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja kykyyn saada asioita/suorituksia aikaan. Suorituksen mittaaminen puolestaan keskittyy toteutuneeseen suoritukseen. Suorituksen mittaaminen kohdistuu siis menneisyyteen ja suorituskyvyn mittaamisen voidaan katsoa liittyvän pääasiassa tulevaisuuteen. Perinteisesti suorituskyky ja sen osa-alueet on nähty pelkästään taloudellisina ulottuvuuksina. Ei-taloudellisten ulottuvuuksien tarve on kuitenkin tunnistettu jo 1980-luvulta lähtien. Esimerkiksi Robert S. Kaplan (1984) totesi aikanaan, että globaali kilpailu vaatii myös ei-taloudellisia mittareita yritysten suorituskyvyn kehittämiseksi. Talouden mittareiden 3
12 käyttöä voidaan verrata jopa peruutuspeilin käyttöön autolla ajettaessa. Talouden mittarit ovat tärkeitä, mutta tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä kertovat paremmin muut mittarit. Myös useat tutkimukset ovat puoltaneet ei-taloudellisia ulottuvuuksia korostavaa näkökulmaa. Tutkimusten mukaan (esim. Rantanen & Holtari 2000 ja Tenhunen & Ukko 2003) edelleen yleisimmin käytetään taloudellisia mittareita, mutta niiden rinnalla yhä enemmän myös tuotannon tehokkuutta sekä tuottavuutta ja laatua mittaavia mittareita. Jos asiaa tarkastellaan yrityksen organisaatiorakenteen valossa, voidaan todeta, että mentäessä alemmille tasoille organisaatiossa kasvaa yleensä ei-taloudellisten mittareiden osuus suhteessa taloudellisiin mittareihin. Termit tuottavuus, taloudellisuus, tehokkuus ja kannattavuus rinnastetaan usein toisiinsa ja niitä käytetään varsin väljästi kuvaamaan yrityksen tai organisaation toiminnan menestyksellisyyttä. Näiden lisäksi on vielä suuri joukko muitakin käsitteitä, joita käytetään näiden rinnalla tai ohessa. Kyseisille termeille ei ole olemassa mitään täsmällisiä ja ainoita oikeita määrittelyjä. Seuraavassa pyritään hieman hahmottamaan eräiden yrityksen suorituskykyä kuvaavien käsitteiden sisältöä ja lähestymistapoja niihin. Kannattavuus on tärkein yrityksen menestymistä kuvaavista suorituskyvyn osa-alueista. Kirjallisuudessa yrityksen kannattavuudelle on esitetty useita määritelmiä. Esimerkiksi kannattavuus voidaan määritellä yrityksen pitkän tähtäyksen tulontuottamiskyvyksi suhteutettuna eri sidosryhmien yritykselle kohdistamiin vaatimuksiin (Kettunen, Mäkinen & Neilimo 1976). Foster (1986) puolestaan kuvasi kannattavuuden yrityksen kyvyksi synnyttää enemmän tuloja kuin menoja. Perusajatuksena määrittelyissä on kuitenkin useimmiten tarkasteltavan yrityksen kyky tuottaa tulojen ja menojen erotuksena syntyvää voittoa. Tuottavuudelle on myös olemassa useita erilaisia määrittelyjä. Laajimpana voidaan pitää ehkä European Productivity Agencyn 1958 Rooman konferenssissaan määrittelemiä tuottavuusperiaatteita, joissa tuottavuudesta puhutaan mm. "uskona inhimilliseen edistykseen", "tapana ajatella" ja "haluna parantaa nykytilannetta siitä riippumatta, miten hyvältä se näyttää" (Välitalo 1989). Suppeimmillaan tuottavuus samaistetaan yksinomaan työn tuottavuuteen ja määritellään se työtekijöiden kyvyksi aikaansaada tuotosta. Varsin hyvän yrityksen tuottavuuden määrittelyn on esittänyt Lehmus (1976) raportissaan: "Siten tuottavuus yritystasolla on ymmärrettävä mitaksi yrityksen kyvylle yhdistää eri tuotannontekijöitä mahdollisimman suuren tuotantotuloksen aikaansaamiseksi." Tuottavuus voidaan määritellä selkeästi yrityksen reaaliprosessiin liittyväksi ominaisuudeksi. Se kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti yritys yhdistää tuotannontekijämarkkinoilta hankkimansa panokset saadakseen aikaan mahdollisimman suuren 4
13 tuotoksen myytäväksi suoritteiden markkinoilla. Tuottavuus voidaan siis määritellä tuotoksen ja panoksen väliseksi suhteeksi (tuotos/panos). Taloudellisuudessa on kyse siitä, kuinka edullisesti jokin tuotos saadaan aikaan. Toisin sanoen taloudellisuus kuvaa yrityksen kykyä saada fyysinen tuotos aikaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla tai toisaalta kykyä tuottaa nykyisillä kustannuksilla suurempi tuotos. Rationalisointineuvottelukunnan kirjassa (1988) on kuvattu taloudellisuutta osuvasti esimerkkikysymyksellä: Montako rautanaulaa voidaan tuottaa yhdellä markalla? Toiminnan tuloksellisuudesta on kirjoitettu erityisen paljon viime vuosina julkisen sektorin toiminnan tehostamiskeskustelujen myötä. Eräissä kunnallisen toiminnan tarkasteluissa on tuloksellisuus katsottu eräänlaiseksi yläkäsitteeksi, jonka osatekijöitä ovat muut, kuten esim. tuottavuus, taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Yritysten tuloksellisuudesta puhuttaessa se tulee nähdä samantasoisena ominaisuutena kuin tuottavuus, tehokkuus, kannattavuus ja muut vastaavat. Tuloksellisuudessa voidaan suhteuttaa saavutetut tulokset/tuotokset asetettuihin tavoitteisiin. Toiminta on sitä tuloksellisempaa, mitä lähempänä tuotos on asetettua tavoitetta tai kauempana siitä, jos tavoite on ylitetty. Tavoitteiden tulisi olla mielekkäitä ja konkreettisesti mitattavissa olevia. Toisin sanoen tuloksellisuus yritystasolla kuvaa sitä, miten hyvin yritys on kyennyt saavuttamaan asetetut tavoitteet. Tuloksellisuuden määrittelyssä on siis asetetuilla tavoitteilla ja niiden luonteella ratkaiseva merkitys. Tuloksellisuuden voidaan ajatella kuvaavan konkreettisesti mitattavissa olevien fyysisten tai taloudellisten tavoitteiden saavuttamiskykyä. Yleensä yrityksillä kuten muillakin talousyksiköillä on muitakin tavoitteita kuin tuotannollisia tai kannattavuuteen liittyviä. Kun tavoitteina ovat esimerkiksi toiminnan jatkuminen, työssä jaksamiseen tai erilaiset ympäristöön liittyvät asiat, ollaan varsin kaukana tuloksellisuuden perinteisestä tulkinnasta. Tuloksellisuuden määrittelyssä on erityisen ratkaisevaa tavoitteenasetanta. Tavoitteiden määrittäminen on aina subjektiivista ja se hieman hämärtää edellä esitettyä tuloksellisuuden määritelmää. Jotta toiminta näin määriteltynä olisi tuloksellista, täytyy asetettujen tavoitteiden olla todellakin "tavoitteellisia". Toisin sanoen tavoitteiden saavuttamisen ei tule olla itsestään selvää vaan sen eteen on ponnisteltava. Tehokkuuden tarkastelun lähtökohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi luonnontieteiden ja erityisesti fysiikan yhteydessä esitetty tehon käsite. Teho voidaan määritellä tietyssä aikayksikössä suoritetun työn määräksi tai 5
14 siirtyneen energian määräksi. Taloudellisessa keskustelussa tehokkuus rinnastetaan usein kykyyn saavuttaa asetetut tavoitteet. Kun yhdistetään edellä esitetyt määritelmät, voidaan esittää käsitteen tehokkuus merkitykseksi yrityksen (tai muun tarkasteluyksikön) kyky saavuttaa asetetut tavoitteet annetussa ajassa. Tehokkuus on paljolti samanlainen tuloksellisuuden kanssa. Tavoitteiden asetannan merkitys on ratkaiseva myös tehokkuudessa. Erona tuloksellisuuteen on aikarajoitteen liittäminen tehokkuus-käsitteeseen. Eli tehokkuus voidaan määritellä yrityksen tuloksellisuudeksi tarkasteltavana ajanjaksona. Eräs tärkeimpiä yrityksen menestymistä kuvaavia suorituskyvyn osa-alueita on kilpailukyky. Se voidaan määritellä esimerkiksi yrityksen kyvyksi osallistua ja pysyä mukana markkinoilla käytävässä kilpailussa. Kilpailukykyyn vaikuttavat mm. tuotteen tai palvelun laatu ja hinta sekä markkinointiin liittyvät panostukset ja toimenpiteet. Yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat monet muut suorituskyvyn osa-alueet. Esimerkiksi tuottavuudella on selkeä vaikutus hintaan eli hintakilpailukykyyn. Yrityksen suorituskyvyn eri osa-alueiden tai tekijöiden keskinäisiä vaikutussuhteita on vaikea esittää yksikäsitteisesti. Eräät tutkijat ovat esittäneet omia mallejaan tällaisista kausaalisuuksista (esim. Sink 1985). Yleisellä tasolla voidaan kuvata näiden suhteita esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti. Siinä yrityksen suorituskyvyn osa-alueita on karkeasti jaoteltu vaikutussuhteen mukaisesti. Yleistäen voidaan katsoa, että kuviossa alempana olevien osa-alueiden vaikutus näkyy ylempänä olevissa osaalueissa. Kuviota 1 tulkittaessa on huomioitava se, että jossain määrin osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa ikään kuin kierteen luonteisesti. Esimerkiksi tuottavuuden kasvusta seuraa yksikkökustannusten aleneminen (kustannustehokkuus), jonka myötä yrityksen kilpailukyky kasvaa. Parantuneen kilpailukyvyn myötä yritys menestyy markkinoilla ja kannattavuus kasvaa. Parantuneen kannattavuuden myötä yritykselle kertyy varallisuutta (vakavaraisuus ja maksuvalmius), jota voidaan käyttää mm. koulutukseen (osaaminen), tuotantovälineisiin (teknologia) ja johtamisen apuvälineisiin, joilla voidaan vaikuttaa henkilöstön tyytyväisyyteen. Eli vaikutukset kohdistuvat tuottavuuden parantamisen edellytyksiin. 6
15 ulkoinen MAKSUVALMIUS KANNATTAVUUS VAKAVARAISUUS MARKKINA- OSUUS ASIAKASTYY- TYVÄISYYS KILPAILUKYKY LAATU KUSTANNUS- TEHOKKUUS TUOTTAVUUS sisäinen OSAAMINEN HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS TEKNOLOGIA Kuvio 1. Suorituskyvyn osa-alueiden kenttä (Rantanen 2005) Henkilöstön rooli menestyksekkäässä mittaamisessa Tässä kirjassa esitettävät ajatukset ja näkemykset perustuvat kirjoittajien omiin laajoihin tutkimuksiin suorituskyvyn mittaamisesta, sen käytöstä johtamisen apuna sekä henkilöstön ja johdon näkökulmista mittaamiseen. Niissä on tukeuduttu sekä muiden tutkijoiden kirjallisuudessa aiemmin esittämiin näkemyksiin että omiin havaintoihin, joita on tehty yhteistyössä yksittäisten yritysten ja yritysjoukkojen kanssa. Henkilöstön rooli suorituskyvyn mittaamisen onnistuneen toteutuksen taustatekijänä on noussut esiin monessa eri yhteydessä. Erityisen tärkeänä on koettu henkilöstön osallistuminen mittaamiseen ja sen kehittämiseen. Tutkimusten mukaan sekä johdon sitoutuminen uuden mittausjärjestelmän kehittämiseen että henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun ja rakentamiseen, eli henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, ovat erittäin tärkeitä. Voisi jopa sanoa, että ne ovat välttämättömiä edellytyksiä onnistuneelle suorituskyvyn mittaamiselle ja mittaustulosten hyödyntämiselle. Henkilöstön mahdollisuus päästä vaikuttamaan suorituskyvyn mittariston sisältöön ja rakenteeseen jo suunnitteluvaiheessa lisää heidän sitoutuneisuuttaan siihen. Samalla tunne vaikutusmahdollisuuksista lisää työtyytyväisyyttä, joka ruokkii luovuutta ja edistää siten yrityksen menestymistä. Henkilöstöllä on usein myös halu oppia uutta ja edetä omissa työtehtävissään. Yrityksen menestyminen turvaa myös työpaikkojen 7
16 säilymisen. Tällöin mittariston rakentaminen nähdään henkilöstön ja johdon yhteisenä etuna. Tässä kirjassa on pyritty nostamaan esiin niitä tekijöitä, jotka ovat osoittautuneet merkittävimmiksi suorituskyvyn mittaamisen ja siihen perustuvan johtamisen onnistuneen toteutuksen edellytyksinä. Keskeisinä onnistumisen tekijöinä on tutkimusten ja yritysten kokemusten perusteella nostettu esiin henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, tavoitteenasetanta, viestintä ja palkitsemisen kytkeminen suorituskyvyn mittaamiseen. Näidenkin tekijöiden suhteen yrityksellä on monta tapaa saavuttaa tavoitteensa. Yrityksessä pitää kuitenkin tiedostaa selkeästi se, että jokainen organisaatio valitsee itse tiensä. Henkilöstöllä, niin johdolla kuin työntekijöillä, on halu päästä perille. Yhteisellä tien määrittämisellä saavutetaan usein parhaat tulokset. Kirjallisuus Foster, G Financial Statement Analysis. 2. p. Prentice Hall, New Jersey. 625 s. Kaplan, R.S The Evolution of Management Accounting. The Accounting Review. Vol. 59, No. 3, ss Kettunen, P., Mäkinen, V. & Neilimo, K Taseanalyysi. Weilin+Göös, Tapiola. 158 s. Laitinen, E.K Yritystoiminnan uudet mittarit. Kauppakaari Oyj, Yrityksen tietokirjat, Helsinki. 360 s. Laitinen, E. K Yritystoiminnan uudet mittarit. Talentum, Jyväskylä. 511 s. Lehmus, H Tuottavuus ja sen mittaaminen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto, Sarja B N:o 22, Helsinki. 39 s. Rantanen, H Tuottavuus suorituskyvyn analysoinnin kentässä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, LIITU - Liiketoiminnan tutkimusyksikkö, työpapereita 3, Lahti. 37 s. Rantanen, H. & Holtari, J Yrityksen suorituskyvyn analysointi. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 112, Lappeenranta. 65 s. Rantanen, H. & Holtari, J Suorituskyvyn analysointi päijäthämäläisissä pkt-yrityksissä. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 120, Lappeenranta. 33 s. Rationalisointineuvottelukunta SAK-STK Tuottavuuden seuranta. Teollisuuden Kustannus Oy, Tampere. 127 s. Simons, R Performance Measurement & Control Systems for Implementing Strategy. Prentice Hall, New Jersey. 780 s. Sink, D. S Poductivity Management: Planning, Measurement and Evaluation, Control and Improvement. John Wiley & Sons, New York. 518 s. Tenhunen, J. & Ukko, J Yritysyhteistyö ja laskentatoimi päijäthämäläisissä yrityksissä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö, LIITU Liiketoiminnan tutkimusyksikkö, tutkimusraportti 6, Lahti. 46 s. Uusi-Rauva, E Ohjauksen tunnusluvut ja suoritusten mittaus. 2. p. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Opetusmonisteita 2/96, Tampere. 76 s. Välitalo, H Tuottavuusajattelun japanilaiset tuulet. Tuottavuus No. 5, ss
17 2. MIKSI MITTAAMISESSA ON JÄRKEÄ? Tässä luvussa selvitetään, minkälaisiin tarpeisiin ja käyttötarkoituksiin suorituskyvyn mittaamista voidaan hyödyntää, sekä mittaamisen liittyminen organisaation taloudelliseen suoriutumiseen. Luvussa esitetään myös, miten mittaamista voidaan hyödyntää henkilöstön johtamisessa ja missä tilanteissa henkilöstön osaamista ja roolia osana mittaamista tulisi korostaa ja hyödyntää Mittaamisen käyttötarkoitus sekä yritysten tarpeet mittaamiselle Yritysten toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Tietoliikennetekniikan ja laajemminkin informaatioteknologian kehitys on tuonut mukanaan entistä automatisoidummat tuotantoteknologiat. Toisaalta informaation saanti niin yrityksen sisäisistä toiminnoista kuin ulkoisista sidosryhmistä esimerkiksi tavarantoimittajista, asiakkaista ja kilpailijoista ovat aiheuttaneet suuria ja monimuotoisia muutoksia yritysmaailmalle. Yritysten toimintaympäristöjen ja organisaatioiden muutosten myötä onkin alettu puhua uudesta taloudesta tai tietotaloudesta, joille ominaisia piirteitä ovat työn tietointensiivisyys, globalisoituminen, verkostoituminen, muutoksen nopeutuminen sekä osaamisen ja tietämyksen korostuminen. Nämä muutokset ovat tuoneet mukanaan omat haasteensa myös yritysten johtamis- ja laskentajärjestelmille, sillä muutosten myötä kilpailu on kiristynyt ja esimerkiksi välittömien työkustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pienentynyt oleellisesti. Lisäksi perinteisten palvelu- ja tuotantoyritysten rinnalle on noussut joukko yrityksiä, jotka tuottavat tuotantoa, yrityksen toimintaa ja taloutta ohjaavia järjestelmiä ja palveluita. Tämä yritysjoukko tarjoaa mm. sovelluksia, koulutuksia, ylläpitopalveluita yritysten tarpeisiin, ja näiden kustannuksista suuri osa muodostuu tuotekehityksestä. Monet työtehtävät vaativat nykyään paljon tietoa ja erityisosaamista monista eri asioista. Tällöin johdollakaan ei ole välttämättä tarkkaa kuvaa, mitä kaikkea alaisten työtehtäviin sisältyy. Tässä tilanteessa johtamisen rooli kokonaisuudessaan korostuu: miten toimia tilanteessa, jossa työntekijästä onkin tullut se tekijä, joka parhaiten pystyy määrittämään oman työnkuvansa, tavoitteensa ja osaamistarpeensa. Henkilöstön rooli työelämässä on muuttunut tiimien ja itseohjautumisen myötä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten henkilöstön roolia yrityksen suorituskyvyn mittaamisessa voidaan hyödyntää. Samoin se, miten henkilöstön suoriutumista tulisi johtaa ja palkita niin, että sitoutuminen ja motivaatio säilyisivät ja työntekijöiden tekemät päätökset tukisivat koko yrityksen tavoitteita. 9
18 Yritysten tarpeet suorituskyvyn mittaamiselle Yritysten toimintaympäristöjen muutos, työn luonteen muuttuminen, tiedon saannin ja muokkaamisen helpottuminen sekä kiristyvä kilpailu ovat luoneet uusia tarpeita yritysten suorituskyvyn mittaamiselle. Menestyäkseen ja pystyäkseen kohdentamaan resurssejaan oikeisiin asioihin sekä kehittääkseen toimintaansa yrityksen on saatava jatkuvasti tietoa toimintansa eri osa-alueilta. Perinteisten yritysten liiketoiminnallista suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen, kuten sijoitetun pääoman tuoton ja käyttökatteen rinnalle onkin syntynyt joukko kokonaisvaltaisia suorituskyvyn analysointijärjestelmiä, joilla pyritään kattamaan kaikki yrityksen toiminnan näkökulmat ja osa-alueet. Seuraavassa on esitetty joukko asioita, jotka ovat nostaneet yritysten kiinnostusta suorituskyvyn mittaamiseen ja sen puutteisiin muuttuvassa ympäristössä: Työn luonteen muuttuminen (Välittömien kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pienentynyt oleellisesti). Kilpailun kiristyminen. Uudet ajattelumallit kuten kokonaislaatuajattelu (TQM) sekä benchmarking. Kansalliset ja kansainväliset laatupalkinnot. Roolien muuttuminen yrityksessä: myös muut kuin laskentahenkilöstö osallistuvat suorituskyvyn mittaukseen ja tiedon keräämiseen. Muuttuneet ulkoiset vaatimukset. Esimerkiksi lainsäädännön avulla voidaan vaatia yrityksiä seuraamaan ja dokumentoimaan tiettyjä toimintoja. Informaatioteknologian nopea kehittyminen. Perinteisesti yrityksiä on johdettu pelkillä talouden mittareilla. Tämä ei välttämättä riitä muuttuneessa toimintaympäristössä vaan seurauksena saattaa olla: Lyhytnäköisyys: ei esimerkiksi toteuteta investointeja, jotta tulos saadaan näyttämään lyhyellä aikavälillä hyvältä, vaikka lopputuloksena voi olla kilpailukyvyn heikkeneminen. Strategisen näkemyksen puute: talouspuolen mittarit eivät tarjoa tietoa esimerkiksi laadusta, työtyytyväisyydestä tai joustavuudesta. Keskitytään yksittäisten asioiden korjaamiseen, jatkuvan parantamisen sijaan. Osa-optimointi. Talouden mittarit eivät tuota tietoa asiakastarpeista tai kilpailijoista. Yrityksillä voidaankin katsoa olevan selkeä tarve mitata suorituskykyään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti niin, että se kattaa yrityksen toiminnan kannalta kaikki keskeiset tekijät. Mielenkiintoinen kysymys on, tuleeko 10
19 mittaaminen viedä yksilötasolle asti. Yksilötasolle asti viedyt mittarit vaativat onnistuakseen huolellista suunnittelua, konsultoivaa johtamistaitoa sekä kannustavaa ja jatkuvaan parantamiseen sitoutunutta yrityskulttuuria. Tällöin henkilöstön rooli tavoitteenasetannassa ja mittareiden valinnassa, samoin kuin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiprosessi, nousevat tärkeään asemaan Mittaamisen käyttötarkoitukset Suorituskyvyn mittaamista pyritään yleensä käyttämään johtamisen tukena. Onnistuneella mittaamisella ja mittaustiedon analysoimisella saadaan tukea päätöksenteolle ja kyetään kommunikoimaan strategisia tavoitteita. Toisin sanoen mittareiden tulisi kertoa, onko yritys kyennyt toteuttamaan strategiaansa halutulla tavalla, kun pyritään saavuttamaan organisaation kokonaistavoitteet. Tällöin mittaamista käytetään ohjaustarkoitukseen, jonka tehtävänä on saada yrityksen tiimeissä tai yksiköissä toimivat henkilöt tekemään päätöksiä, joissa he toimiessaan omien tavoitteidensa mukaisesti toimivat samalla myös organisaation tavoitteiden mukaan. Tällöin voidaan puhua tavoite- tai tulosjohtamisesta. Toisaalta yrityksillä voidaan nähdä olevan myös hyvin erilaisia tarpeita ja käyttötarkoituksia suorituskyvyn mittaamiselle riippuen muun muassa yrityksen toimialasta, koosta, tavoitteista, erityispiirteistä jne. Esimerkiksi hyvin pienillä, muutaman henkilön yrityksillä, ei usein ole mahdollisuutta mitata suorituskykyään kovinkaan monella mittarilla eli tunnusluvulla. Tällöin mitataan vain kaikkein tärkeimpiä ja välttämättömämpiä tunnuslukuja, jolloin ei välttämättä voida puhua kattavasta tai tasapainotetusta suorituskyvyn mittaamisesta. Pienillä yrityksillä saattaa olla tunnusluvut vain esimerkiksi palkitsemisen tueksi tai tilauskannan seurantaan. Seuraavassa luettelossa on esitetty erilaisia käyttötarkoituksia, joita yrityksillä voi olla suorituskyvyn mittaamiselle (Lönnqvist 2002): Henkilöstön toiminnan ohjaaminen Tärkeiden tavoitteiden kommunikointi Toiminnan nykytason arvioiminen Yrityksen strategian konkretisoiminen toteutettavissa oleviksi tavoitteiksi Ongelmien havaitseminen Henkilöstön motivoiminen Strategian toteutumisen seuraaminen Päätöksentekoa tukevan informaation tuottaminen Tulevien tilanteiden ennustaminen Tulospalkkion mahdollistaminen. 11
20 Mittaaminen henkilöstön johtamisen tukena Nykyään myös henkilöstön johtamista ja ohjaamista voidaan pitää yhtenä mittaamisen käyttötarkoituksena. Pyrittäessä haluttuihin tavoitteisiin tulee muistaa, että niihin pyritään ihmisten aikaansaannosten kautta. Tällöin johtaminen tapahtuu ihmisten kautta ja voidaan puhua henkilöstön johtamisesta. Kansankielellä henkilöstön johtamisella tarkoitetaan ihmisten motivointia, sitouttamista, vuorovaikutusta, kommunikointia, innostamista jne. Henkilöstön johtaminen voidaan nähdä myös prosessina, joka vaikuttaa yksilön tai ryhmän toimintaan pyrittäessä haluttuihin tavoitteisiin. Suorituskyvyn mittaaminen on hyvä tapa selvittää yrityksen visio tai tavoite koko organisaatiolle, jolloin siihen liittyy myös henkilöstöjohtamisen ulottuvuus. Suorituskyvyn mittauksesta on muun muassa Uusi-Rauva (1996) todennut, että se: Motivoi Korostaa mitattavan asian arvoa Ohjaa tekemään oikeita asioita Selkiinnyttää tavoitteita Aiheuttaa kilpailua ja kilvoittelua Luo edellytykset palkitsemiselle. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että on valittu oikeat ja ymmärrettävät mittarit sekä realistiset tavoitteet. Muutoin on vaara, että mittaaminen koetaan kontrolloimisena ja hiostamisena, jolloin se vaikuttaa negatiivisena esimerkiksi työmotivaatioon. Nämä tekijät liittyvät paljon myös organisaatiokulttuuriin ja organisaation valitsemiin arvoihin. Positiivisten tulosten saavuttaminen vaatii paljon vuorovaikutusta sekä kehittymishaluisen organisaation, jolloin tavoitetekijän seuraaminen mittareiden avulla mahdollistaa aiempaa monipuolisemman kommunikoinnin. On erittäin tärkeää huomioida, että viime vuosina mittaamisen käyttö on lisääntynyt henkilöstön toiminnan ohjaamisessa. Mittaamisen käyttäjäryhmä on laajentunut johdosta henkilöstöön ja ei-taloudellisten mittareiden käyttö on lisääntynyt. Nykyään henkilöstö itse käyttää mittaamista monipuolisesti työnsä tulosten kehittämiseen Mittaamisen päävaiheet Suorituskyvyn mittaamisen liittyy neljä päävaihetta, jotka on esitetty kuviossa 2: 1. Mittariston suunnittelu 2. Mittariston käyttöönotto 3. Mittariston käyttö 4. Mittariston ylläpito. 12
Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen
Opaskirja henkilöstölle HELSINKI 2008 Suorituskyky nousuun! Yhteistyössä menestykseen Juho Valtonen Sanna Pekkola Juhani Ukko Hannu Rantanen Juho Valtonen, Sanna Pekkola, Juhani Ukko, Hannu Rantanen Suorituskyky
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN
ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotMARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen
MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotViljatilan johtaminen. Timo Jaakkola
Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotBalanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo
Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset
LisätiedotMittarit kertovat ja eurot puhuvat
Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotLappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotVoiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?
Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotTietohallinnon arvo liiketoiminnalle
Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotStaran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen
Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotTuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia
Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Lisätiedot2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?
Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston
Lisätiedotkonsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.
konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana
Lisätiedot1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)
Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS
LisätiedotLaskentatoimi. Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi
Laskentatoimi Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi Kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus Yrityksen on huolehdittava: -kannattavuudesta -maksuvalmiudesta -vakavaraisuudesta
LisätiedotParasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.
Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotHarjoitust. Harjoitusten sisältö
Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotTalousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management
Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotTilinpäätöksen tulkinnasta
Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotLuentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se
Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017
PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN C Harjoitteita J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017 1 H1) Ohessa on esimerkkejä hankaluuksista, joita esiintyy
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotBSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotTimo Kaisanlahti Jarmo Leppiniemi Raili Leppiniemi TILINPÄÄTÖKSEN TULKINTA
Timo Kaisanlahti Jarmo Leppiniemi Raili Leppiniemi TILINPÄÄTÖKSEN TULKINTA Alma Talent Helsinki 2017 5., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Kansi: Sirpa Puntti Taitto: NotePad,
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotTyönantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold
Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen
ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi
ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE
LisätiedotAsiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja
Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotTyöpaikkakoulutus koulutuspalveluna
Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016
LisätiedotONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN Valmiusasiamies Jaakko Pekki
ONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN 28.11.2018 Valmiusasiamies Jaakko Pekki YRITYSTEN KESKEINEN MENESTYSTEKIJÄ ON KYKY ENNAKOIDA! Yrityksen johdolla tulee olla käsitys siitä,
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
Lisätiedot