SISÄLLYSLUETTELO. MAANKJ, :15, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MAANKJ, 8:15, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus ja sen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Työjärjestyksen hyväksyminen Seuraava kokous Lausuntotilanne Lausunto ehdotuksesta Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi ja ehdotuksesta Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi (M201/ ja M202/ Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille (M4/ ) Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi (M46/ ) Lausunto ympäristöministeriölle metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja -mahdollisuuksista (M19/ ) Lausunto Turun asemakaavan- ja asemakaavanmuutosehdotuksista; Saramäki 095 "maa-ainespuisto" ja "Mustasuo" (M23/ ) Lausunto Salon kaupungille Metsämaa-Roopela ranta-asemakaavan muutoksesta, ehdotusvaihe (M 27/ ) Lausunto Loimaan kunnalle Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta (M29/ ) Lausunto Nousiaisten kunnan keskustan ja kirkonseudun osayleiskaavaehdotuksesta (M30/ ) Lausunto Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle Pauli Peiponen Oy:n maaaineslupahakemuksesta Salon kaupungin Hakolan kylän tilalle Perämetsä 1:32 (M36/ ) Lausunto Uudenkaupungin kaupungille Pyhämaan Karin-Etelärannan-Pöytyän JA Taipaleen rantaasemakaavaluonnoksesta (M 38/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen Mahdolliset muut asiat Kokouksen päättäminen... 33

2 -1, MAANKJ 8:15 Sivu 2

3 -1, MAANKJ 8:15 Sivu Pöytäkirja 3/2015 KOKOUSAIKA klo :54 KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT SAAPUVILLA Lehtinen Riitta, pj. Virolainen Anne-Mari, vpj. klo 8:21-8:50 Halkilahti Jaakko Massinen Aimo Nummentalo Juhani, poistui klo 8:50 Nurmi Eija Pilpola Juhani puheenjohtaja varapuheenjohtaja LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUDELLA ESITTELIJÄ Saarento Heikki suunnittelujohtaja SIHTEERI Nurmi Lasse kaavasuunnittelija MUUT SAAPUVILLA OLLEET VALMISTELIJAT Alatalo Juuso Kurvinen Jani Saario Mari, saapui klo 8:33 Juvonen Timo Klap Aleksis, saapui klo 8:20 Leppänen Laura Äijö Kaisa Mh:n 1. varapuheenjohtaja Mh:n 2. varapuheenjohtaja maakuntahallituksen jäsen ympäristösuunnittelija luonnonvarasuunnittelija liikennesuunnittelija maakunta-arkkitehti LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 28 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 29 ALLEKIRJOITUKSET Riitta Lehtinen puheenjohtaja Lasse Nurmi sihteeri

4 28, MAANKJ 8:15 Sivu 4 KOKOUKSEN AVAUS JA SEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus Päätös Maankäyttöjaoston puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin.

5 29, MAANKJ 8:15 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus Päätös Maankäyttöjaosto tarkastaa kokouksen pöytäkirjan kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin.

6 30, MAANKJ 8:15 Sivu 6 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus Päätös Lähetetty esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Mahdolliset muut asiat käsitellään kohdassa Mahdolliset muut asiat. Ehdotus hyväksyttiin.

7 31, MAANKJ 8:15 Sivu 7 SEURAAVA KOKOUS Ehdotus Maankäyttöjaoston seuraava kokous on klo 08:15. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

8 32, MAANKJ 8:15 Sivu 8 LAUSUNTOTILANNE Nro Pvm Pyytäjä Valm. Asia Käsittely Määräa. Huom ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus TJ TJ TJ Ehdotus Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi Ehdotus Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta vuosiksi Merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirja ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Uudenmaan liitto HS Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos Ympäristöministeriö TJ Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeista ja - mahdollisuuksista Turun kaupunki AK/LL Saramäen Maaainespuiston asemakaava Turun kaupunki HS TYKS:n U2 asemakaavamuutos Kupittaan ja Nummen kaupunginosissa Salon kaupunki KÄ Asemakaavan muutos, Mathildedal Salon kaupunki LN Metsämaa-Roopelan ranta-asemakaavan muutos Maskun kunta LL Härkälähteentien asemakaavaluonnos Loimaan kaupunki AK Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaavaluonnos Nousiaisten kunta KÄ Keskustan ja Kirkonseudun osayleiskaavaehdotus Auran kunta KÄ Auranportin alueen asemakaavan laajennus ja muutos Kemiönsaaren kunta KÄ Taalintehtaan sataman asemakaava Kemiönsaaren kunta LN Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Sundhem Vehmaan kunta KÄ Vehmaan kunnan rakennusjärjestys Sauvon kunta KÄ Kulmala-Timperin asemakaavamuutos Ei lausuta/hs Ei lausuta/hs Ei lausuta/kä Ei lausuta/ll Ei lausuta/kä Ei lausuta/kä

9 32, MAANKJ 8:15 Sivu Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki KÄ LN Salon kaupunki AK Maanrakennusliike Pauli Peipponen OY:n maaaineslupahakemus Hakolan kylässä Satama-Telakka- Kainpirtin alueen asemakaavamuutos Karin-Etelänrannan- Pöylän ja Taipaleen ranta-asemakaava Pirkanmaan liitto HS Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaluonnosaineisto Ruskon kunta KÄ Päällistönmäen asemakaavanmuutosluonnos Ruskon kunta KÄ Hiidenvainion asemakaavamuutosluonnos Maskun kunta KÄ Rivieran yritysalueen koillisosan asemakaavaehdotus Salon kaupunki AK Morenia Oy:n maaaines- ja ympäristölupahakemus Salon Perniön Latokartanon tilalla Leskisenmetsä ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat TJ Ehdotus Kokemäen- joen-saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta vuosiksi Ei lausuta/kä Ei lausuta/kä Ei lausuta/kä Ei lausuta/ak Valmistelija Ehdotus Päätös hm Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon lausuntotilanteesta Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja sihteeri Heli Mäkynen, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 33, MAANKJ 8:15 MAANK: 201/2014 Sivu 10 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA TURUN, RAISION, NAANTALIN JA RAUMAN RANNIKKOALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSIKSI JA EHDOTUKSESTA USKELANJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSIKSI (M201/ JA M202/ ) Asia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta Turun, Raision, Naantali ja Rauman rannikkoalueen sekä ehdotuksesta Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi mennessä. Tausta Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalue on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue (punainen aluerajaus kartassa). Tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on laatinut ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi, jossa käsitellään mm. tulvariskialueelle nimetyn yhteistyöelimen eli Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmän asettamat tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Uskelanjoen vesistöalue on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue (vihreä aluerajaus kartassa). Tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) on laatinut ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi, jossa käsitellään mm. tulvariskialueelle nimetyn yhteistyöelimen eli Uskelanjoen vesistöalueen tulvaryhmän asettamat tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet

11 33, MAANKJ 8:15 MAANK: 201/2014 Sivu 11 Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja tulvakarttojen laatiminen nimetyille merkittäville tulvariskialueille perustuvat lakiin (620/2010) ja asetukseen (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Nähtävillä olevat asiakirjat Turun, Raision, Naantali ja Rauman rannikkoaluetta ja Uskelanjoen vesistöaluetta koskeva ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi on nähtävillä toimialueen kunnissa. Kuulutus ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja sen osana oleva ympäristöselostus ovat nähtävillä sähköisesti internetissä osoitteessa sekä osoitteessa ja lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimipisteissä (Itsenäisyydenaukio 2, Turku, Valtakatu 12, Pori). Aiheesta voi lisäksi keskustella otakantaa.fi -palvelussa: Mielipiteitä toivotaan erityisesti siitä, saavutetaanko esitetyillä toimenpiteillä valitut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja onko toimenpiteiden etusijajärjestys, toteutettavuus sekä vaikutukset vesienhoidon tavoitteisiin arvioitu riittävästi. Mielipiteet käsitellään ELY-keskuksessa ja niiden perusteella arvioidaan, onko ehdotusta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi tarvetta tarkistaa. Samaan aikaan kuullaan myös vesienhoidon suunnitelmat ja lisäksi alkaen merenhoidon suunnitelma. Lisätietoja vesiaiheisesta suunnittelusta ja niiden kuulemisesta: Varsinais-Suomen liitto on alueensa molempien tulvaryhmien puheenjohtaja ja on osallistunut aktiivisesti tulvaryhmien toimintaan, työn sisällön määrittelyyn sekä toimenpiteiden arviointiin sekä toimenpiteiden eteenpäin viemiseen. Uskelanjoen tulvaryhmään kuuluu edustajia Varsinais-Suomen liitosta, ELY-keskuksesta, Varsinais- Suomen pelastuslaitoksesta sekä Salon kaupungista. Puheenjohtajan toimii Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento ja sihteerinä Maria Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmään kuuluu edustajia Varsinais-Suomen liitosta ja Satakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelastuslaitoksista sekä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman kaupungeista. Puheenjohtajan toimii Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento ja sihteerinä Maria Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Valmistelija Ehdotus TJ/hm Maankäyttöjaosto päättää antaa Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoaluetta ja Uskelanjoen vesistöaluetta koskevasta ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto toteaa tulvaryhmien toimineen erittäin hyvin, ja toteuttaneen hyvällä esimerkillä valtion ja alueellisen tason yhteistoimintaa sekä tieto- ja asiantuntijaresurssien järkevää ja kustannustehokasta käyttöä. Tulvariskityössä on lisäksi tehty toimivia kartta- ja paikkatietopalveluita niin asiantuntija- kuin asukaskäyttöön. Hallintasuunnitelmaehdotuksissa esitetyt toimenpiteet ovat linjassa Varsinais-Suomen liiton muiden suunnitelmien ja tavoitteiden kanssa (mm. maakuntastrategian toimenpiteet V3, S1 ja R4), ja toimenpiteiden toteutus on arvioitu, vastuutettu ja priorisoitu toimenpidekohtaisessa taulukossa selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti. Varsinais-Suomen liitto korostaa, että hallintasuunnitelman tulvariskialueet ja niiden rajaus kattavat vain valtakunnallisesti merkittävät tulvariskialueet. Meri- ja rannikkoalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä tulee kokonaisvaltaisesti arvioida ranta-alueiden riskit myös valtakunnallisesti merkittäviin tulvariskialueisiin kuulumattomilta alueilta. Lisäksi alueellisessa tulvariskitoiminnassa on otettava huomioon eri tulvatilanteiden kerrannaisvaikutukset, esim. hulevesitulvien ja vesistötulvien yhteistilanteet. Samoin on otettava huomioon tulvariskialueista viestittäessä ja asioiden julkisuuteen tuomisessa, että suurin osa tulvariskialuerajauksen sisällä olevasta maa-alasta ei ole varsinaista tulvavaara-aluetta. Lähetetään: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

12 33, MAANKJ 8:15 MAANK: 201/2014 Sivu 12 Päätös Halkilahti ilmoitti olevansa jäävi asian käsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, p ,

13 34, MAANKJ 8:15 MAANK: 4/2015 Sivu 13 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE (M4/ ) Asia Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksen Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille mennessä. Ehdotuksessa toimenpideohjelmaksi eli merenhoitosuunnitelman kolmanneksi osaksi arvioidaan nykyisten merenhoitotoimien riittävyyttä ja esitetään uusia toimia eri aloille meren hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ehdotus toimenpideohjelmaksi käsittää vuosina toteuttavia toimia. Tavoitteena on, että Suomen merialueiden tila on hyvä vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriö on varannut merenhoidon suunnittelun eri vaiheissa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) kanssa kaikille tahoille, joita asia koskee, mahdollisuuden osallistua merenhoidon toimenpideohjelman valmisteluun. Ehdotus toimenpideohjelmaksi on kuultavana asti. Jokainen voi osallistua ja kertoa mielipiteensä ohjelmasta. Kuulemisasiakirjat Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi - Itämeri yhdessä paremmaksi (pdf) Tausta-asiakirjat: Ravinnekuormituksen kehitys ja kuormituksen vähentämistarpeet (pdf), Kustannusten ja vaikutusten analyysi (pdf) sekä Itämeren valtioiden toimenpideohjelmia koskeva yhteistyö (ladattavissa helmikuussa) (pdf) Mistä asioista odotetaan palautetta? Onko ehdotusta varten koottu tarpeeksi tietoa ja ovatko linjaukset oikeita? Ovatko esitetyt toimenpiteet perusteltuja ja riittäviä? Ovatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia? Onko suunnitteluun osallistumiselle tarjottu riittävästi mahdollisuuksia? Palaute tulee antaa ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella: Palautelomake tai vaihtoehtoisesti sähköpostilla tai kirjeellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon (sähköposti: kirjaamo.varsinais-suomi@elykeskus.fi, postiosoite: PL 236, TURKU, käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU). Osallistu keskusteluun otakantaa.fi-palvelun kautta: Otakantaa.fi Miten palaute huomioidaan? Kuulemisessa saatava palaute käsitellään ELY-keskuksissa ja ympäristöministeriössä sekä ohjelmaa valmistelleissa ryhmissä. Palautteen yhteenveto esitellään tällä sivulla kuulemisajan päätyttyä. Palaute otetaan huomioon viimeisteltäessä Valtioneuvoston käsittelyyn vuonna 2015 toimitettavaa merenhoitosuunnitelmaa. Valmistelija Ehdotus TJ/hm Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma linkittyy tiiviisti toiseen lausunnolla olevaan isoon prosessiin, vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiin ja toimenpideohjelmiin. Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma on laaja mutta tiivis tietopaketti nykytilasta ja olemassa olevista ongelmista ja toimii käsikirjana merenhoidon tehtävistä. Teema-alueen monimuotoisuus ja laaja-alainen toimenpideohjelma johtaa kuitenkin siihen, että edes alan asiantuntijat eivät pysty hahmottamaan, muistamaan ja toteuttamaan näin isoja kokonaisuuksia, ja koska kuulemisen yksi tavoite on saavuttaa myös kansalaiset, ongelma on moninkertainen. Yksityiskohtien kommentoiminen on tässä laajuudessa mahdotonta. Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa keskeiset tehtävät on todennäköisesti tunnistettu, ja ne ovat tulleet mukaan toimenpide-ehdotuksiin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että viralliset prosessit eivät helposti synnytä pohjaa nopealle muutokselle, systeemihypylle. Muutokseen tarvitaan nyt lausunnolla olevien toiminta-asiakirjojen lisäksi uskallusta nähdä meri- ja rannikkoympäristö kokonaisuutena, jota hoidetaan kokonaisena arvoketjuna, esim. ruokatalousketjuna. Ympäristökysymyksemme ovat osa resurssiviisautta ja kiertotaloutta, ja erityisesti huomattavasti aiempaa enemmän kuluttaja- ja asukasnäkökulman kautta ratkaistavia ongelmia. Samoin kuntien mahdollisuudet toimia esimerkkeinä ja edelläkävijöinä omien hankintapäätösten kautta, tulee saada jatkossa vielä paremmin näkyviin tehdyissä suunnitelmissa. Lounais- Suomen ympäristöohjelmassa on tartuttu aktiivisella otteella näihin mahdollisuuksiin ja uskallettu lähteä

14 34, MAANKJ 8:15 MAANK: 4/2015 Sivu 14 haastamaan perinteistä etenemismallia, tulevaisuuden toimenpideohjelmat voivatkin ottaa ympäristöohjelmatyöstä mallia. Varsinais-Suomen maakuntastrategia perusidea tehdä aktiivisilla toimilla ja päätöksillä, yhteistyössä ja vastuuta ottaen, alueestamme paras paikka elää ja toimia. Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Puhdas ympäristö, ilma, maaperä, pinta- ja pohjavesi ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämisen perusta. Keskeinen toimenpide maakuntastrategiassa on V1: Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Myös useat muut strategian toimenpiteistä tähtäävät kohti puhtaampaa Itämerta, vetovoimaisempaa ympäristöä ja resurssiviisasta ravinnekiertoa. Varsinais-Suomen liitto on sitoutunut viemään kumppanuudella eteenpäin prosesseja ja yhteistyötä, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila sekä toimiva, puhdas ja vetovoimainen ympäristö. Varsinais- Suomen liitto haluaa toimia esimerkkialueena, jossa vesien- ja merenhoidon yhteensovittaminen ja samoin merialuesuunnittelu (Maritime Spatial Planning), ovat olennainen ja itsestäänselvä osa alueemme toimintaa. Varsinais-Suomen liitto on sitoutunut toimimaan alueellaan yhteistyöalustana ja avoimen alueellisen tiedon kehittäjänä. Varsinais-Suomen liitto toivoo niin alueen kuin valtion vahvaa sitoutumista uusien toimintatapojen luomisessa, ja riittävään resursointiin suhteessa toiminnan vaativiin tehtäviin. Lausunto lähetetään: Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, p ,

15 35, MAANKJ 8:15 MAANK: 46/2015 Sivu 15 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI (M46/ ) Asia Varsinais-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi mennessä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille myös kuultavana Ensimmäiset koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat vuonna 2009 ja ovat voimassa vuoteen Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosille Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluu pääosin Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Toimialueemme kunnista Salo ja Somero kuuluvat osittain myös Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (pdf, 7,2 Mt) Vesienhoitosuunnitelmaehdotusten lisäksi voit kommentoida myös yksityiskohtaisempia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmaehdotuksia. Toimenpideohjelmia tullaan täydentämään kuulemisen aikana. Suunnitelmat ja toimenpideohjelmat ovat voimassa vuoteen 2015 asti. Ehdotus Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille pdf (3,2 Mt) Ehdotus Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille pdf (2,2 Mt) Ehdotus Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille pdf (2,4 Mt) Ehdotus Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmaksi vuosille pdf (3,2 Mt) Varsinais-Suomi pääosin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella ja pieni osa Varsinais-Suomesta myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus huolehtii vastuuviranomaisena toimialueellaan vesienhoitolain mukaisista tehtävistä. Niitä ovat muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen ja ihmisvaikutusten arviointi, vesien tilan seurantaohjelman laatiminen, tilan seuranta, ekologisen tilan luokittelu sekä vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö. Vesienhoidon suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa vesien käyttäjien ja kansalaisten kanssa. ELYkeskuksen keskeisistä vesien käyttäjistä ja muista toimijoista on koottu yhteistyöryhmä, joka osallistuu vesienhoidon suunnitteluun. Muut alueella toimivat valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat vesienhoitolain mukaiseen vesienhoidon järjestämiseen. Lisätietoja: Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, puh , etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Ylitarkastaja Pekka Paavilainen, puh , etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen, puh , etunimi.k.sukunimi@ely-keskus.fi Valmistelija Ehdotus TJ/hm Lausuttavana olevat asiakirjat (vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat) ovat massiivisen laajoja asiakirjoja niin teema-alueen kuin maatieteellinen kattavuuden osalta, tekstimäärä asiakirjoissa on yhteensä jopa yli tuhat sivua. Asiakirjat ovat laaja tietopaketti nykytilasta ja olemassa olevista ongelmista, käsikirja vesienhoidon keskeisistä tehtävistä. Vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia on tehty hyvän ja aidon yhteistyön hengessä ja Varsinais-Suomen liitto on ollut aktiivisesti mukana näissä valmisteluissa. Teema-alueen monimuotoisuus ja laaja-alaiset asiakirjat johtavat kuitenkin siihen, että edes alan asiantuntijat eivät pysty hahmottamaan, muistamaan ja toteuttamaan näin isoja kokonaisuuksia, ja koska kuulemisen yksi tavoite on saavuttaa myös kansalaiset, ongelma on moninkertainen. Yksityiskohtien kommentoiminen on tässä laajuudessa mahdotonta.

16 35, MAANKJ 8:15 MAANK: 46/2015 Sivu 16 Vesienhoidon keskeiset perustoimenpiteet on todennäköisesti tunnistettu, ja ne ovat tulleet mukaan toimenpide-ehdotuksiin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että viralliset prosessit eivät helposti synnytä pohjaa nopealle muutokselle, systeemihypylle. Nyt suunniteltavat vesienhoitotoimenpiteet voidaan nähdä hidastavan tai pysäyttävän lopulta vesien negatiivisen rehevöitymiskehityksen, mutta ne eivät välttämättä synnytä riittävän nopeasti haluttua käännöstä koko ruokaketjuajattelun ja kuluttajavalintojen ymmärtämiseen, ja toimintatapojen muuttumiseen. Tähän isoon muutokseen tarvitaan nyt lausunnolla olevien toiminta-asiakirjojen lisäksi uskallusta nähdä meri- ja rannikkoympäristö kokonaisuutena, jota hoidetaan esim. ruokatalousketjuna. Ympäristökysymyksemme ovat osa resurssiviisautta ja kiertotaloutta, ja erityisesti huomattavasti aiempaa enemmän kuluttaja- ja asukasnäkökulman kautta ratkaistavia ongelmia. Samoin kuntien mahdollisuudet toimia esimerkkeinä ja edelläkävijöinä omien hankintapäätösten kautta, tulee saada jatkossa paremmin näkyviin tehdyissä suunnitelmissa. Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa on tartuttu aktiivisella otteella näihin mahdollisuuksiin ja uskallettu lähteä haastamaan perinteistä etenemismallia, tulevaisuuden toimenpideohjelmat voivatkin ottaa ympäristöohjelmatyöstä mallia. Varsinais-Suomen maakuntastrategia perusidea tehdä aktiivisilla toimilla ja päätöksillä, yhteistyössä ja vastuuta ottaen, alueestamme paras paikka elää ja toimia. Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Puhdas ympäristö, ilma, maaperä, pinta- ja pohjavesi ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämisen perusta. Keskeinen toimenpide maakuntastrategiassa on V1: Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäy-tymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Myös useat muut strategian toimenpiteistä tähtäävät kohti puhtaampaa Itämerta, vetovoimaisempaa ympäristöä ja resurssiviisasta ravinnekiertoa. Varsinais-Suomen liitto on sitoutunut viemään kumppanuudella eteenpäin prosesseja ja yhteistyötä, joiden tavoitteena on mm. saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila ja toimimaan alueellaan yhteistyöalustana ja avoimen alueellisen tiedon kehittäjänä. Varsinais-Suomen liitto toivoo niin alueen kuin valtion vahvaa sitoutumista uusien toimintatapojen luomisessa ja riittävään resursointiin suhteessa toiminnan vaativiin tehtäviin. Lausunto lähetetään: Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisäys ehdotukseen: Maankäyttöjaoston mielestä pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavia uusia kaavamääräyksiä tai -merkintöjä ei maa- ja metsätalousalueille tarvita. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, p ,

17 36, MAANKJ 8:15 MAANK: 19/2015 Sivu 17 LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE METSÄHALLITUKSEN SELVITYKSESTÄ SUOMENLAHDEN MERIKANSALLISPUISTOJEN TÄYDENNYSTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA (M19/ ) Asia Ympäristöministeriö varaa lausuntopyynnön jakelussa mainituille tahoille tilaisuuden antaa lausuntonsa mennessä asiakohdan selvityksestä, jonka ympäristöministeriö tilasi Metsähallitukselta osana Suomenlahti vuotta. Ympäristöministeriön toimeksiannon mukaisesti Metsähallitus selvitti Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja Saaristomeren kansallispuistojen täydennystarpeet ja - mahdollisuudet ottaen erityisesti huomioon Senaatti-kiinteistöiltä Metsähallituksen luontopalveluille siirtyneet vesi- ja maa-alueet. Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä on tarkasteltu Porkkalanniemen ja sen edustan saaristo- ja merialueen roolia osana Suomenlahden merellisten suojelualueiden verkostoa sekä esitetty vaihtoehtoja kyseisten valtion alueiden suojelemiseksi sekä suojelutavasta valtiolle koituviksi kustannuksiksi. Selvitys on saatavissa osoitteesta Tarvittaessa ministeriöstä on eri pyynnöstä saatavissa selvitys painotuotteena. Saaristomeren kansallispuiston täydentämiseksi esitetään seuraavassa useita kohteita, joista suuri osa on valtion omistuksessa. Näistä alueista on lyhyt kuvaus liitteessä 5. Vaihtomaita ja ostettavaksi harkittavia kohteita lukuun ottamatta nämä alueet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja osa on puolustusvoimille vuokrattuna. Puolustusvoimilla on käynnissä luopumisprosessi koskien rannikkolinnakkeita, mutta tämän toteutuksen aikataulua ei ole annettu julkisuuteen. Ehdotettavat Saaristomeren kansallispuiston täydentämiskohteet ovat: Kemiönsaari: Morgonlandet 12 ha Kemiönsaari: Örö, lähiluodot ja merialue 187 ha maata ja 522 ha vettä. Merivoimien vuokrasopimus päättyy v lopussa Kemiönsaari: Ejskär ja Grisselklobben 10 ha Kemiönsaari: Skinnarvikin saaret, 6 saarta, 236 ha Parainen: Utön Kesnäsudden, Ormskär, Bokulla 73 ha Parainen: Utön kylän vaihtomaita Maa- ja vesialueiden ostaminen Natura-verkoston toteutuksen valmiiksi saattamiseksi, merialueiden hankinta erityisesti Salpausselkä III:n alueelta, kansallispuiston alueiden sisältä ja luonnonsatamista, milloin näitä on myynnissä. Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja - mahdollisuuksista. Kartat kohteille liitteeseen 5: Saaristomeren kansallispuiston ehdotetut täydennysalueet. Saaristomeren kansallispuiston täydennysalueet: 1. Morgonlandet, 2. Örö, 3. Grisselklobben, 4. Ejskär, 5. Skinnarvik sekä 6. ja 7. Utön alue Valmistelija TJ/hm

18 36, MAANKJ 8:15 MAANK: 19/2015 Sivu 18 Ehdotus Maankäyttöjaosto merkitsee tiedoksi selvityksen Saaristomeren kansallispuistojen täydennystarpeista ja - mahdollisuuksista, ja toteaa esitettyjen täydennysten olevan Varsinais-Suomen liiton edistämien saariston ja Saaristomeren kansallispuiston sekä luontomatkailun kehittämisen mukaisia toimenpiteitä. Lausunto lähetetään: Ympäristöministeriö Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

19 37, MAANKJ 8:15 MAANK: 23/2015 Sivu 19 LAUSUNTO TURUN ASEMAKAAVAN- JA ASEMAKAAVANMUUTOSEHDOTUKSISTA; SARAMÄKI 095 MAA- AINESPUISTO JA MUSTASUO (M23/ ) Asia Turun ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on pyytänyt lausuntoa Turun Saramäkeen liittyvistä asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksista Maa-ainespuisto ja Mustasuo. Lausunto em. asioista on pyydetty antamaan mennessä. Mustasuon asemakaavalla osoitetaan Toijalan radan ja Tampereen valtatien väliin yhtenäinen teollisuus- ja työpaikka-alue, jonka tarkoitus on mahdollistaa junaradan hyödyntäminen osana teollisuuskortteleiden toimintaa. Lisäksi Mustasuon kaavahankkeeseen sisältyy vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) järjestelyratapihan sijoittaminen Toijalan radan yhteyteen näiden kaava-alueiden kohdalle. Mustasuon kaavahanke liittyy Toijalan radan toisella puolella olevaan ns. maa-ainespuiston kaavahankkeeseen, jossa tavoitellaan laajan ylijäämämassojen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittamista Saramäkeen. Vaarallisten aineiden järjestelyratapihan sijoittamista pois Turun ratapihalta on tutkittava em. kaavahankkeissa, koska Turun ratapihan kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita (VAK). Näistä vaarallisimpia aineita ovat ammoniakki ja propaani, joiden haitallinen vaikutusalue on kaksi kilometriä suuressa vuototapauksessa. Turun ratapihan välittömässä läheisyydessä on runsaasti asutusta, kouluja ja muita kokoontumistiloja. Turun ratapihan ympärillä jo olevat ja sinne suunnitellut toiminnot ovat ristiriidassa vaarallisten aineiden ja niiden aiheuttaman suuronnettomuusvaaran kanssa. Suuronnettomuusvaaran riskiä on onnistuttu pienentämään tehdyillä toimenpiteillä, mutta niin kauan kuin Turun ratapiha toimii vaarallisten aineiden järjestelyratapihana, alueella säilyy suuronnettomuusvaara. Jotta tilanteeseen saadaan pysyvä parannus, tulee VAK järjestelytoiminnot siirtää pois Turun keskustasta. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on vuonna 2009 selvittänyt vaihtoehtoja Turun tavararatapihan siirtomahdollisuuksia. Tuolloin tutkittiin vaihtoehtoina Uudenkaupungin radan varteen Pahaniemeen sekä Toijalan radan varteen Saramäkeen. Pahaniemi ei ollut täysin mahdoton vaihtoehto, mutta siihen sisältyi useita ongelmia. Saramäki todettiin ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi, ja lisäksi Saramäkeen on mahdollista sijoittaa myös raakapuuterminaali. Kaavoituksella halutaan nyt tutkia, olisiko VAK-ratapiha kaavoituksen näkökulmasta toteutettavissa Saramäkeen. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on teollisuustoimintojen aluetta (T). Muita merkintöjä ovat lentomelualue, liikenteen yhteystarve sekä uusi suunniteltu vesijohtolinja. Suunnittelualueen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus LL/AK/hm Maankäyttöjaosto päättää antaa Saramäki 095 maa-ainespuisto ja Mustasuo asemakaavan ja asemakaavanmuutosehdotuksista seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä sitä, että Turun ratapihalle vaihtoehtoisen VAK-ratapihan suunnitteluvalmius etenee Saramäen Mustasuon asemakaavaehdotuksella, vaikka hanke ei olisikaan aivan lähiaikana toteutumassa. Liito katsoo, että varaus VAK-ratapihalle on tarpeellinen. Liitto huomauttaa kuitenkin, että jatkossa on otettava huomioon nyt käsiteltävänä olevaa suunnittelualuetta laajemmin kaavaehdotuksessa esitetyn VAK-ratapihan vaatimat riittävät suojavyöhykkeet suuronnettomuusriskin varalta. Liitto katsoo lisäksi, että maa-ainespuiston kaavahankkeessa esitetty Saramäen maa-ainesalue (EJ-1) on seudullisesti tarpeellinen ylijäämämassojen ja muiden maa-ainesten sekä kierrätystoiminnan kehittämiseen, käsittelyyn ja varastointiin osoitettu alue. Maankäyttöjaosto toteaa, että molemmat nyt käsiteltävät asemakaavaehdotukset Mustasuo ja Maaainespuisto eivät ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa ja ne tullaan huomioimaan erityisesti VAK-ratapihan sekä maa-ainesalueen (EJ-1) osalta taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Lausunto lähetetään: Turun kaupunki Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenteen vastuualueet

20 37, MAANKJ 8:15 MAANK: 23/2015 Sivu 20 Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p ,

21 38, MAANKJ 8:15 MAANK: 27/2015 Sivu 21 LAUSUNTO SALON KAUPUNGILLE METSÄMAA-ROOPELA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA, EHDOTUSVAIHE (M 27/ ) Asia Salon kaupunginhallitus pyytää lausuntoa Salon kaupungin Kiikalassa Kruusilan kylässä vireillä olevasta ranta-asemakaavan muutoksesta mennessä. Käsittelyssä on ehdotusvaiheen kaava. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Metsäsaaren tilan rakennusoikeuden enimmäismäärä, sekä näin osoittaa yksi uusi pysyvän asumisen rakennuspaikka. Alueella on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava, jossa on hyväksytyllä ranta-asemakaavan muutoksella siirretty yksi vahvistetun ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka toiseen paikkaan kaava-alueella. Rakennusoikeuden mitoitus perustuu alueen alkuperäisen ranta-asemakaavan mitoitusnormiin, joka on tällä alueella kuusi loma-asuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden (6 lay/km). Salon kaupungin Kiikalan Kruusilan kylän sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus LN/hm Ehdotusvaiheen kaavakarttaa ei ole muutettu Varsinais-Suomen liiton kaavan ehdotusvaiheessa antaman lausunnon mukaiseksi, joten maankäyttöjaosto päättää toistaa Metsämaa-Roopelan ranta-asemakaavan muutoksen luonnosvaiheen kaavasta antamansa lausunnon: Metsämaa-Roopelan ranta-asemakaavamuutoksen kohdealueella on voimassa Salon seudun maakuntakaavan (YM ) mukainen loma-asutuksen mitoitusnormi 2-3 lomaasutusyksikköä rantaviivakilometriä kohti 50 prosentin vapaarantaosuudella. Sama lomaasutuksen mitoitusnormi oli käytössä Salon seudun maakuntakaavaa edeltäneessä Salon seutukaavassa (Lainvoimainen ). Ranta-asemakaavan muutoksella osoitettu loma-asutus ylittää maakuntakaavan loma-asutuksen mitoitusnormin. Varsinais-Suomen liitolla ei ole muuta huomautettavaa Metsämaa-Roopelan ranta-asemakaavan muutoksesta. Lausunto lähetetään: Salon kaupunki Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja kaavasuunnittelija Lasse Nurmi, p ,

22 39, MAANKJ 8:15 MAANK: 29/2015 Sivu 22 LAUSUNTO LOIMAAN KUNNALLE ALASTARON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA (M29/ ) Asia Loimaan kaupunginhallitus pyytää lausuntoa Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta mennessä. Osayleiskaava-alue sijaitsee Loimaan luoteisosassa noin 4 kilometriä Alastaron keskustasta koilliseen. Kaavatyön tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavakartassa on alueelle osoitettu kahdeksan tuulivoimalan muodostama kokonaisuus sekä niiden tarvitsemien tie- ja johtolinjausten sekä luonnonarvoiltaan huomioitavien kohteiden merkinnät. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 2-3,3 MW ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Kaavoitustyön aikana on tehty kasvillisuus-, luontotyyppi- ja liito-oravaselvitys, pesimälintu-, lintujen kevätja syysmuuttoselvitykset, lepakkoselvitys, muinaisjäännösinventointi, melu- ja varjostusmallinnus, pientaajuisen melun selvitys sekä näkyvyysanalyysi ja kuvasovitteet. Osayleiskaava-alue sijaitsee Varsinais-Suomen maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) ja alueelle on merkitty ampumarata (ea-206). Alueen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeä maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson viljelymaisema-alue. Loimaan Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus AK/hm Alastaron tuulivoimayleiskaava-alue ei sijaitse tuulivoimavaihemaakuntakaavan alueella. Alue on tullut esille maakuntakaavan selvitystöiden yhteydessä ja alue on luokiteltu teknisesti tuulivoimatuotannolle soveltumattomaksi alueeksi. Teknisiksi rajoitteiksi maakuntakaavatyössä on todettu mm. suunnittelualueen maaperän laajahkot suoalueet, asutuksen läheisyys sekä alueen sijainti puolustusvoimien varalaskupaikan suojavyöhykkeen reunalla. Näillä perustein aluetta ei ole pidetty maakunnallisesti parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena. Alastaron tuulivoima-alueelta on laadittu kattavat ja perusteelliset selvitykset hankeen vaikutuksista sekä alueella olevista arvokkaista ja säilytettävistä luontokohteista. Selvitysten perusteella luontoarvoiltaan merkittävät kohteet on huomioitu kaavaluonnoksessa luo-merkinnöin. Sähkönsiirto alueen sisällä on esitetty kaava-aineistossa, mutta sähkönsiirron liittäminen kantaverkkoon on tarkoitus suunnitella tarkemmin osayleiskaavatyön ulkopuolella. Sähkönsiirron kokonaisuuden suunnittelu tulisi tehdä kiinteässä yhteistyössä kaavatyön kanssa, jotta hankkeen kokonaisvaikutuksia mm. maisema- ja kulttuuriympäristöön voidaan arvioida kattavasti. Kaavaselostuksessa todetaan ja kuvasovittein on todennettu, että tuulivoimalat näkyvät hyvin maakuntakaavassa osoitetulle, maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle Loimijoen kulttuuriympäristö. Maisemavaikutusten yksityiskohtaisemman arvioinnin avulla tulee tutkia alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden määrä ja sijoittelu. Kaavamääräyksissä on tv-merkintöjen osalta seuraava määräys: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatyypillä laadittuna. Melu- ja varjostusmallisten edellyttäminen ja niiden esittäminen rakennettavaa tuulivoimalaa koskevaksi lienee itsestään selvää, jonka vuoksi määräystekstin viimeisen lauseen sisältöä ja tarpeellisuutta tulee pohtia kaavaehdotuksessa. Alueelta laadittujen melu- ja välkemallinnusten sekä matalataajuisen melun selvitysten perusteella tulee ympäristöministeriön laatiman ohjeistuksen raja-arvot ylittymään melun osalta kolmen loma-asunnon ja kahden vakituisen asunnon kohdalla. Pääosin meluarvojen ylityksen ovat vähäisiä (0,4-1,4 db), mutta yhden loma-asunnon osalta ylitys on 5,1 db:ä. Kaavaselostuksessa on todettu, että tarvittaessa tuulivoimaloiden häiriötä voidaan vähentää rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa ja mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, rakennuslupavaiheessa voidaan tehdä tarkemmat melumallinnukset. Yleiskaavatyön aikana ja sen asiakirjoista on käytävä selville, että hanke ja sen maankäyttöä ohjaavat merkinnät ovat toteutuskelpoisia, tämän vuoksi jo kaavatyön aikana tulee laatia melumallinnukset myös vaimennuksia käyttäen.

23 39, MAANKJ 8:15 MAANK: 29/2015 Sivu 23 Maankäyttöjaosto esittää edellä mainittuja täydennyksiä tehtäväksi Alastaron tuulivoimayleiskaavaehdotukseen. Lausunto lähetetään: Loimaan kaupunki Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, p ,

24 40, MAANKJ 8:15 MAANK: 30/2015 Sivu 24 LAUSUNTO NOUSIAISTEN KUNNAN KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA (M30/ ) Asia Nousiaisten kunnanhallitus on pyytänyt Varsinais-suomen liiton lausuntoa Nousiaisten kunnan keskustan ja kirkonseudun osayleiskaavaehdotuksesta. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Ehdotus on ollut edellisen kerran nähtävillä ja asetettu uudelleen nähtäville ehdotukseen tehtyjen vähäistä suurempien tarkennusten vuoksi. Osayleiskaavan alue käsittää Nousiaisten keskustaajaman, valtatien 8 lähialueet Maskun rajalta Mynämäen rajalle, aseman seudun sekä kirkonkylän. Alueella sijaitsevat kaikki kunnan asemakaavoitetut alueet ja suurin osa julkisista ja yksityisistä palveluista. Nousiaista koskee vahvistunut Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava ja seuraavat kaavamerkinnät ja -määräykset: - Taajatoimintojen alue (A), joka sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. - Seudullisesti merkittävät kyläalueet (at), joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. Merkintää koskevat suunnittelumääräykset: Maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. - Teollisuustoimintojen kohde (t), teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvien suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Suunnittelualueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. - Kaava-aluetta koskettaa myös laajalta alueelta merkintä (M) Maa- ja metsätalousvaltainen alue. - Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue on koko Hirvijokilaakso Maskun Lemun rajalta Kulolaan. Lisäksi alueella sijaitsee useita muinaisjäännöskohteita (sm) ja -alueita (sma), rakennussuojelukohteita ja alueita (sra). - Asemanseutu on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueena. - Valtatie 8 on osoitettu alueen läpi moottoritiemerkinnällä Mt/r. Lisäksi suunnittelualueella on yhdysteitä, ulkoilureittejä ja rautatie. - Näiden lisäksi on myös yhdyskuntahuollon verkostoja osoittavia merkintöjä, mm. Nousiaisten taajamaan päättyvä vesihuollon yhteystarvemerkintä. Maankäyttöjaosto on antanut valmisteluvaiheessa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että Nousiaisten kunta on käynnistänyt oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinnan kunnan keskeisten, aktiivisen maankäytön alueiden osalta. Paitsi kunnan omana, pitkän tähtäimen ja strategisen maankäytön suunnittelun työkaluna, yleiskaavalla on myös tärkeä rooli tehtäessä kuntarajat ylittävää seudullista yhteistyötä ja edistettäessä maakunnallisesti tärkeiden maankäytöllisten ja yhdyskuntarakenteellisten tavoitteiden ja siten maakuntakaavan toteutumista. Osayleiskaava pohjautuu muutama vuosi aikaisemmin laadittuun ohjeelliseen rakenneyleiskaavaan, missä on yleispiirteisesti tutkittu kunnan seuraavia potentiaalisia kehittämisalueita. Osayleiskaavan yleisiksi tavoitteiksi on asetettu yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys ja tasapaino. Lisäksi osayleiskaavan tarkennettuja tavoitteita on johdettu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Liitto pitää hyvänä valittua tapaa tarkentaa ja osoittaa paikallisia tarpeita sekä kytkeä kaavatyö selkeästi ylempään ohjaustasoon. Varsinais-Suomen liitto haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin teemakohtaisiin havaintoihin tavoitteiden toteutumisen mahdollisuuksista esitetyssä yleiskaavaratkaisussa: Mitoitus, yhdyskuntarakenteen eheys ja rakennetun ympäristön laatu Yleiskaavoituksen tulee pohjautua perusteltuun väestönkehitysarvioon ja siitä johdettuun perusteltuun maankäytön mitoitukseen. Varsinais-Suomen liitto toteaa, että valmisteluvaiheessa on mitoituksellisia perusteluita esitetty selkeästi. Mitoitusta on myös peilattu Nousiaistenkin hyväksymiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssa seudulle asetettuihin tavoitteisiin. Verrattaessa ratkaisua koko seudulle asetettuihin väestökasvutavoitteisiin ja

25 40, MAANKJ 8:15 MAANK: 30/2015 Sivu 25 niiden jakautumiseen on valittu mitoitusperuste kuitenkin ylioptimistinen, mikä heijastuu koko kaavaratkaisuun. Selostuksessa esitetty seudullinen tavoiteluku poikkeaa jonkin verran rakennemallin luvusta, mikä voi osaltaan johtaa ylimitoituksen kertautumiseen (selostuksessa tavoiteltu väestökasvu tavoitevuoteen on 697 hlöä, RM35:ssa 559 hlöä). Tätä ja tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty perusteluna tulevien asemakaavoitettavien asuinalueiden mitoitukselle osoittamalla koko kasvu asemakaavoitettaville taajama-alueille. Tätä perustellaan yhdyskuntarakennetta täydentävän ja eheyttävän ratkaisun tärkeydellä. Seikka, jota ei mitoituksessa tuoda esille ja mikä välillisesti aiheuttaa ylimitoitusta myös taajaman aluevarauksiin, on Nousiaisten kunnan salliva suhtautuminen hajaasutusrakentamiseen, mikä tulee selkeästi esille sekä kaavaselostuksessa että kaavaratkaisussa. Nousiaisten taajamassa asuvan väestön osuus koko kunnan väestöstä on n. 60 % ja jatkossakin kunta näyttäisi haluavan jatkaa asutuksen ohjaamista kaavoittamattomille alueille. Tämä näkyy hajarakentamiseen osoitettujen AO-alueiden määrän runsautena. Näiden rakennuspaikkojen todellista määrää on ratkaisusta vaikea arvioida, koska kaavassa ei ole esitetty mitkä alueet ovat uusia ja mitkä jo olemassa olevia. Nämä vaihtoehtoiset rakennuspaikat heikentävät kaavoitettujen asuinalueiden houkuttelevuutta. Kaavoitetut alueet voivat muodostua suhteessa liian suuriksi ja kokonaisväestökasvuun nähden ylimitoitetuiksi, jolloin niiden toteutuminen hidastuu ja keskeneräinen ilme säilyy pidempään. Nousiainen on vahvasti kulttuuri- ja maalaismaisemaan kasvanut kuntakeskus, jonka taajamakuvassa historia ja arvokas kulttuuriympäristö näkyvät. Teiden varsilla on aina ollut nauhamaisesti taloja ja kyliä, jotka ovat tiiviisti liittyneet maatalouden harjoittamiseen ja jotka kuuluvat olennaisesti taajamakuvaankin vaikuttavaan viljelymaisemaan. Maakuntakaavassa kylien elinvoimaisuutta on haluttu turvata ohjaamalla maaseutumaiseen asumiseen soveltuvaa rakentamista kylien olemassa olevaan rakenteeseen. Näitä kyliä on kaava-alueella useampia, mutta näiden rakenteen kehittäminen ei kaavaratkaisusta vielä käy selville. Sen sijaan teiden varsille on osoitettu runsaasti pieniä, tonttimaisia AO-aluevarauksia. Tällaisen yhdyskuntarakenteen kehityksen edistäminen on vahvasti ristiriidassa kaavan yleistavoitteiden, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kanssa. Kaavaratkaisu ei myöskään nykyisellään tue kylien kehitystä, ja on siten ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Ylimitoitusta on myös uusien työpaikka-alueiden mitoituksessa. Rakennemallin työpaikkatavoitelukuihin verrattaessa on Nousiaisten tavoittelema osuus Turun kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvasta kasvusta n. 20 %. Alueille osoitettu kokonaiskerrosalan määrä on arviolta kymmenkertainen viimeisimmän 20 vuoden kehitykseen verrattuna. Varsinais-Suomen liitto katsookin, että mitoitus on avainasemassa ilmeeltään eheän ja laadukkaan rakennetun ympäristön saavuttamiseksi. Mikäli kaavan aluevarauksia ylimitoitetaan ilman selkeää toteutuksen ajoitusta ja porrastusta, johtaa se helposti keskeneräisten, rakenteeltaan ja ilmeeltään hajanaisten alueiden syntymiseen. Tämä vaikuttaa pitkällä aikavälillä alueiden mahdollisuuksiin olla vetovoimaisia, houkuttelevia ja viihtyisiä. Suunnittelulla on suuri merkitys vetovoimaisten alueiden syntymisessä. Asemakaavoitusprosessin tärkeä merkitys on suunnitella avoimesti ympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä mahdollistaa osallisten vaikuttamismahdollisuus. Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavalla tähdätään suoraan rakentamiseen paitsi hajarakentamisalueella sijaitsevien rakennuspaikkojen, myös joidenkin yritystoimintaan osoitettujen rakennuspaikkojen osalta. Varsinais-Suomen liito pitää näin keskeisesti sijaitsevalla ja arvokkaaseen maisemaalueeseen kuuluvalla alueella suunnittelutarveratkaisuihin ja poikkeamisiin perustuviin lupapäätöksiin pohjautuvaa rakentamisen ohjaustapaa yhdyskuntarakenteen eheyden, rakennetun ympäristön laadun ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta ei-toivottavana. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaratkaisu ei vielä mahdollista taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhdyskuntarakennetta. Jatkosuunnittelussa tulee alueiden mitoitusta tarkistaa ja osoittaa toteuttamisen vaiheistamismahdollisuuksia. Hajarakentamiseen ohjaavaa ratkaisua Varsinais-Suomen liitto ei pidä hyvänä vaan kannustaa laatimaan tarkempia suunnitelmia asemakaavoitettaville alueille niiden vetovoimaisuuden ja houkuttelevuuden varmistamiseksi. Maaseutumaiseen asumiseen sopivien rakennusryhmien sijoittamisella tulee vahvistaa maaseutumaisten kylien elinvoimaisuutta. Kylien jatkosuunnittelussa on erityisen tärkeää varmistaa hallittu muutos ja uudisrakentamisen sopivuus olemassa olevaan