JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Sivu 115 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:00-16:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 115 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistan tarkastaminen Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta Joensuun kaupungin tavoitteet hallitusohjelmaan Eteneminen konservatorion tilaratkaisussa Mehtimäkihallin toteuttaminen Joensuun kaupungin esitys Pro Ysitie ry:n hallituksen jäsenestä ja varajäsenestä toimikaudelle Juha Pakarisen eropyyntö teknisten palvelujen johtokunnan jäsenyydestä Vetoomus asian jatkokäsittely Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen/muutos vaalilautakuntaan 30

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Hjälm Heli kaupunginhallituksen varajäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, Horttanainen Jari pöytäkirjanpitäjä kansliapäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Saapui kokoukseen 120 klo Huikuri Satu talousjohtaja Paikalla 118 klo Puumalainen Janna strategiajohtaja Paikalla klo Halme Rauno Joensuun kaupunginorkesteri Paikalla 120 klo Korhonen Otto rehtori, konservatorio Paikalla 120 klo Vattulainen Marjo intendentti, kaupunginorkesteri Paikalla 120 klo Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja Paikalla 120 klo Sorjonen Joni tekninen isännöitsijä, tilakeskus Paikalla 120 klo Haukka Risto suunnittelija, tilakeskus Paikalla 120 klo Poissa Hattunen Jenna jäsen Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastus Seppo Eskelinen Jari Horttanainen Riitta Himanka puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä , pöytäkirjanpitäjä 118 ja ,

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Pöytäkirja on tarkastettu Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Hannele Autti pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eila Heinosen ja Hannele Autin.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistan tarkastaminen KH Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muutettuna kuin korjausluettelo osoittaa. Todeta, että valtuuston kokouksen alussa on kello Riveria-info, kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen. Asia käsiteltiin kokouksessa esityslistan järjestyksestä poiketen :n 120 jälkeen. Korjausluetteloa ei tarvita. Esittelyt kirjataan valtuuston pöytäkirjaan.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta / /2019 KH Kuntalaki 410/2015, 113 Tilinpäätös Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilin pää tös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös tou ko kuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös ti lintar kas tuk sen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä ti lin päätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä ole vat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, ta lou del lises ta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalaki 410/2015, 114 Konsernitilinpäätös Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja si säl lyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päi väl tä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä nii den liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konser nin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen han kinnas ta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kun nan, jolla ei ole tytäryhteisöjä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai lii ke laitos kun ta yh ty mäs sä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaa vat tiedot. Kuntalaki 410/2015, 115 Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja ta lou den tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toi min ta kerto muk ses sa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin ta louteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin ta sees ta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tie dot sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja keskeisistä joh topää tök sis tä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esi-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus tet tä vä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voi massa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös on valmistunut ja esiteltävissä hallitukselle em. aikataulun mukaisesti. Tilikausi 2018 muodostui 2,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin lainakanta oli 234,6 milj. euroa, euroa/asukas, (ed. vuonna 228,9 milj. euroa ja 3008 euroa/asu kas) ja taseen loppusumma 627,5 milj. euroa (ed. vuonna 625,3 milj. euroa). Konsernin tilikauden alijäämä oli 11,8 milj. euroa, lainakanta 507,0 milj. euroa, euroa/asukas (ed. vuonna 486 milj. euroa ja euroa/asukas). Kon ser nita seen loppusumma oli 1 017,2 milj. euroa (ed. vuonna 997,2 milj. euroa). Joensuun kaupungilla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää. Aiemmilta vuo silta kertynyttä ylijäämää oli vuoden 2018 alussa 31,6 milj. euroa. Tilikausi 2018 oli 2,4 milj. euroa alijäämäinen ja siten ylijäämää jää 29,2 milj. euroa alkaneelle vuodel le. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden 2018 tuloksen kä sitte lyä siten, että 1) investointivarauksia puretaan yhteensä ,54 euroa seu raa vas ti: - Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus ,00 - Joensuun asemanseudun yhdyskuntatekniikan ra ken ta minen ,54 2) Muistomerkkirahastoa puretaan ,18 euroa kauppatorille to teu tet tavan ve si teok sen rakentamiseen, 3) tehdään edellä mainittuihin investointeihin kohdistuva poistoeron lisäys ,72 euroa 4) poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman mukaan ,68 euroa 5) Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 125,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi 6) tilikauden alijäämä ,15 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tu le vai suus ra has ton tilikauden ylijäämän osuus ,17 euroa siirretään ra has ton ylijäämätilille ja elinkeinorahaston tilikauden ylijäämän osuus ,29 eu roa siirretään rahaston ylijäämätilille Tilinpäätös 2018 on esitetty liitteessä. Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginhallitus päättää

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2018 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilin tar kas ta jien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuus ton käsiteltäväksi, esittää tilikauden 2018 tuloksen käsittelemistä seuraavasti: 1) investointivarauksia puretaan yhteensä ,54 euroa seu raa vas ti: - Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus ,00 - Joensuun asemanseudun yhdyskuntatekniikan rakentaminen ,54 2) Muistomerkkirahastoa puretaan ,18 euroa kauppatorille to teu tet tavan ve si teok sen rakentamiseen, 3) tehdään edellä mainittuihin investointeihin kohdistuva poistoeron lisäys ,72 euroa 4) poistoeron vähennystä tehdään suunnitelman mukaan ,68 euroa 5) Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston tilikauden käyttö 3 125,00 euroa kirjataan ra has ton vähennykseksi 6) tilikauden alijäämä ,15 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. Tu le vai suus ra has ton tilikauden ylijäämän osuus ,17 euroa siirretään ra has ton ylijäämätilille ja elinkeinorahaston tilikauden ylijäämän osuus ,29 eu roa siirretään rahaston ylijäämätilille Oikeuttaa talouspalvelut tekemään tilinpäätökseen teknisluontoisia korjauksia ja tarkennuksia. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Joensuun kaupungin tilinpäätös 2018

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin tavoitteet hallitusohjelmaan 4165/ /2019 KH Kaupungit ovat aiempaa enemmän aktivoituneet hallitusohjelmatavoitteiden muo toi luun. Joensuu on mukana C21-kaupunkien hallitusohjelmatavoitteissa: C21.pdf. Lisäksi esimerkiksi kuusi Suomen suurinta kaupunkia ovat asettaneet omat tavoit teen sa eet_2015.pdf. Myös Itä-Suomen kaupungit ovat yhdessä ottaneet kantaa mm. no pei den Itäratayhteyksien puolesta. Joensuun kaupungin kehittämisen kannalta merkittävimmät tavoitteet tulevalle hal li tus oh jel ma kau del le on luonnosteltu liitteeseen. Ne koskevat mm. ra ta pi hahank keen toteutumista ja nopeiden Itäratojen suunnittelun etenemistä, sote- ja maa kun ta rat kai su ja sekä logistisia yhteyksiä. Lisäksi Joensuu tukee valtion ja kau pun kien sopimuksellisuuden jatkumista kasvusopimusten pohjalta, pa nostuk sia koulutukseen ja tutkimukseen sekä temaattisina kärkinä mm. met sä biota lout ta, fotoniikkaa ja hiilineutraalia kaupunkikehittämistä. Lisäksi Itä-Suomeen vireillä olevat pääomasijoitusrahastot on toteutettava. Tavoitteiden määrä ja muotoilu on pyritty pitämään konkreettisena ja na pak kana. Tavoitteet on tarkoitus jakaa mm. Savo-Karjalan alueen kan san edus ta ja ehdok kail le. Lisäksi niitä hyödynnetään muussa edunvalvonnassa mm. hal li tus ohjel man valmistelun yhteydessä. Valmistelija: Strategiajohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joensuun kaupungin tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan. Asia käsiteltiin kokouksessa esityslistan järjestyksestä poiketen :n 117 jälkeen. Liitteet 2 Joensuun kaupungin tavoitteet hallitusohjelmaan

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Eteneminen konservatorion tilaratkaisussa 4124/ /2019 KH Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Yli opis to kiin teistöt Oy:n kanssa solmittavan aiesopimuksen ja asetti kaupungin tavoitteeksi toteut taa konservatorion tilat ja Carelia-salin uudistuksen yhteishankkeena Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Ti la rat kaisun suunnittelu on edennyt aiesopimuksessa sovitulla tavalla. Ensimmäisen suun nit te lu vai heen valmistelu on tehty, ja tuloksia esiteltiin kau pungin hal li tuk sen, hyvinvointilautakunnan sekä sivistys- ja vapaa-aikajaoston yh teises sä iltakoulussa. Tässä vaiheessa on päätettävä edetäänkö konservatorion ja/tai Carelia-salin uudis tuk sen suunnittelun toiseen vaiheeseen ja missä laajuudessa. Varsinainen vuok ra so pi mus tulee päätettäväksi suunnittelun toisen vaiheen valmistuttua tou ko-ke sä kuus sa SYK Oy:n hallitus on alustavasti varustautunut kä sit tele mään vuokrasopimusasiaa kokouksessaan Valmistelun etenemistä on kuvattu liitteissä. Myös 1-vaiheen hankesuunnitelma on liitteenä. Valmistelua on tehty siltä pohjalta, että hanke voitaisiin toteuttaa nykyisen kaavan puit teissa. Konservatorion tilat ja 1-vaiheen vuokralaskelma Konservatorion tilojen laajuudeksi on suunniteltu m2 sisältäen akustisen mu sii kin salin noin 250 hengelle, pienemmän noin 100 henkilön salin sekä eri laisia opetustiloja. Tilat on suunniteltu ns. Carelia-salin taakse niin, että kon ser vato rion ja Carelia-salin aulan välille puhkaistaisiin toiminnallisten synergioiden kan nal ta erittäin tarpeellinen yhdyskäytävä. Tämä aiheuttaa jonkin verran muutos tar pei ta yliopiston kirjaston tiloihin ja toimintojen sijoitteluun. Kon ser va torion osuus hankkeen tämänhetkisestä kustannusarviosta on noin 11,8 M. In vestoin nin kuitenkin toteuttaisi SYK eikä se tulisi kaupungin taseeseen. Alustava 20 vuo del le laskettu vuosivuokra olisi noin , eli konservatorion nykyvuokra yli kaksinkertaistuisi. Carelia-salin tilojen uudistaminen ja 1-vaiheen vuokralaskelma Carelia-saliin on selvitetty seuraavia muutoksia: - salin takana olevien tukitilojen laajennus (mm. varastot ja lämpiöt); - salin lavan laajennus (44,7 m2); - noin 150 hengen parvikatsomon toteuttaminen nykyisten tulkkikoppien paikal le; - pienehköt akustiset parannukset. Näiden muutosten investointikustannukset olisivat yhteensä noin 2,3 miljoonaa eu roa ja vuokran lisäys kymmenelle vuodelle laskettuna /vuosi. Muu kokonaisuuteen liittyvä tilasuunnittelu Carelia-salin aulaan, ravintolaan ja yliopiston kirjaston tiloihin on suunniteltu joita kin parannuksia (mm. WC-tilat, esteettömyys). Kaupungille tulee näiden ti lojen parannuksista vuokravaikutusta nykyisin voimassa olevien vuok ra so pi mus-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ten perusteella, vaikka muita suunniteltuja osioita ei toteutettaisikaan. Kus tannus vai ku tuk set eivät ole kovin suuria, tarkemmat laskennat on tarkoitus tehdä suun nit te lun 2. vaiheessa. Kaupungin investointipaineet Joensuun kaupungin verotulot eivät ole kasvaneet vuoden 2014 jälkeen, vuoden 2018 menot sen sijaan kasvoivat noin 3,5 %. Vuoden 2018 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen. Lisäksi kaupungin vuosille ajoittuvat tunnistetut in ves toin ti tar peet ovat yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Tätä pitäisi pystyä karsi maan 230 miljoonalla eurolla, jotta talous saataisiin jonkinlaiseen tasapainoon. Sa mal la esimerkiksi Reijola-Hammaslahti -suunnan kouluverkkoratkaisut vaa tivat varsin pikaista päätöksentekoa. Yliopiston ja Suomen Yliopistokiinteistöjen kans sa tehtävän yhteistyön kautta olisi mahdollista välttää konservatorion arviol ta 11,8 miljoonan euron suuruisen investoinnin toteuttaminen kaupungin tasee seen. Samalla konservatorion tilaratkaisu olisi mahdollista saada aikaan varsin pikaisesti, konservatorion nykytilat eivät ole ongelmattomat ja sijainti on saat to lii ken teen osalta huono. Kulttuuritilaselvitys ja musiikki-, kulttuuri- tai kongressitalo Konservatorion tilatarve on aikalailla nykysuunnitelmien tasoinen, riippumatta sii tä minne tilat sijoitetaan. Vaikka konservatorio ja orkesteri toimisivat samassa mu siik ki ta los sa, perusratkaisu tilojen suhteen olisi, että kummallakin or ga ni saatiol la on omat tilansa ja lisäksi olisi jonkin verran yhteiskäyttötiloja. Merkittäviä ti la sääs tö jä ei siis ole näkyvissä. Tekeillä oleva kulttuuritilaselvitys ei myöskään tuo konservatorion tilatarpeeseen muutoksia. Musiikki-, kulttuuri- tai kongressitalosta ei Joensuussa ole tehty suunnitelmia, joten sekä mahdollisia toiminnallisuuksia että tarvittavaa tilojen laajuutta voidaan vain hyvin karkeasti arvioida. Toiveita on esitetty mm. noin tuhat ihmistä ve täväs tä konserttisalista (Carelia salin laajuus nykyisin 599 ja mahdollisen lisäparven kans sa 748). Kuopion musiikkitalossa sellainen on, musiikkitalon koko on noin m2. Jyväskylään on vuonna 2016 valmistunut hankesuunnitelma Paviljongin laa jen nuk ses ta ml. konserttisali. Konserttisaliin liittyvän laajennuksen suu ruudek si on arvioitu m2 ja noin 35,3 miljoonaa euroa. tämä ei sisällä ra vin tola- ja aulatiloja, koska ne Paviljongista jo löytyvät. Jyväskylässä on arvioitu, että jos ulkopuolista rahoitusta ei löydy konserttisalihanke aiheuttaisi kaupungille noin neljän miljoonan euron menojen kasvun, vaikka orkesterin tulot kas vai sivat kin merkittävästi. Hanke ei ole vielä lähtenyt liikkeelle. Mitä suurempi musiikki-, kulttuuri- tai kongressitalosta halutaan, sitä haas tavam paa on sopivan sijainnin löytyminen kaupungin keskustan alueelta missä si jain ti on saavutettavuusnäkökulmasta paras. Jos konservatorio sijoitetaan Care lia-sa lin yhteyteen, pienentää se vastaavasti tulevan isomman hankkeen ko koluok kaa. Yhteistyö orkesterin ja konservatorion kanssa pystytään mah dol lis tamaan kaikissa vaihtoehdoissa. Lopuksi Carelia-salin tilojen uudistamisen on epäilty vaikuttavan siihen, että musiikki-, kult tuu ri- tai kongressitalohanke siirtyy entistä kauemmaksi tulevaisuuteen. Toisaal ta esille on tullut toiveita myös siitä, että orkesteri ansaitsisi odotusajaksi pa-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ran ne tut työtilat. Parannus ei kuitenkaan ole välttämätön, vaan toimintaa voidaan jatkaa myös nykytiloissa. Kaupungin talouden kannalta tämä olisi tässä vaihees sa edullisin ratkaisu. Konservatorion tilatarve on ratkaistava lähivuosina, eikä tilatarve juurikaan piene ne vaikka tilat toteutettaisiin musiikki-, kulttuuri- tai kongressitalon yh teyteen. Nyt suunnitellussa ratkaisussa tilat olisi mahdollista toteuttaa niin, että inves toin ti kaupungin taseeseen vältetään. Tilat voisivat valmistua jo vuoden 2020 lo pus sa. Sijainti paranisi saattoliikenteen osalta huomattavasti. Oheismateriaaleina esitykset aiheeseen liittyen. Liitteenä hankesuunnitelma konservatorio. Valmistelija: strategiajohtaja Kaupunginhallitus päättää, että tilasuunnittelua jatketaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa solmitun aieso pi muk sen mukaisesti konservatorion osalta suunnittelun 2. vaiheeseen ja tilasuunnittelua Carelia-salin uudistamisen osalta ei jatketa. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. Kokouksessa kuullaan tilakeskuksen, konservatorion ja orkesterin asiantuntijoita. Keskustelun aikana Anni Järvinen ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että päätösehdotus hylätään ja yhteistyötä Suomen Yliopistokiinteistot Oy:n osalta ei jatketa. Konservatorion tilaratkaisuja mietitään uudestaan kulttuuriselvityksen yhteydessä, joka valmistuu touko/kesäkuussa Samalla kaupunginhallitus edellyttää, että Konservatorion nykyisistä tiloista laaditaan kattava kuntotutkimus. Jussi Wihonen kannatti Anni Järvisen tekemää ehdotusta. Strategiajohtaja Janna Puumalainen oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. Jussi Wihonen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginhallitus päättää, että tilasuunnittelua jatketaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti konservatorion osalta suunnittelun 2. vaiheeseen ja tilasuunnittelua Carelia-salin uudistamisen osalta ei jatketa.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus hyväksyttiin. Asia käsiteltiin kokouksesta esityslistan järjestyksestä poiketen 118 jälkeen. Keskustelun aikana Anni Järvinen ehdotti kaupunginjohtajan pohjaehdotuksesta poiketen, että päätösehdotus hylätään ja yhteistyötä Suomen Yliopistokiinteistot Oy:n osalta ei jatketa. Konservatorion tilaratkaisuja mietitään uudestaan kulttuuriselvityksen yhteydessä. Heli Hjälm kannatti ensimmäisenä Anni Järvisen tekemää ehdotusta. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Anni Järvisen tekemää kannatettua päätösehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA -ääntä (Seppo Eskelinen, Eila Heinonen, Simo Rauma, Sari Koskinen, Hannele Autti ja Anssi Törmälä) ja 5 EI -ääntä (Anni Järvinen, Heli Hjälm, Markku Kauppinen, Paula Puhakka ja Osmo Kokko). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tulokseksi tulleen 6-5. Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Markku Kauppinen, Anni Järvinen, Heli Hjälm, Paula Puhakka ja Osmo Kokko ilmoittivat jättävänsä eriävät mielipiteet asiantuntijalausuntoihin viitaten. Kokouksessa kuultiin seuraavia asiantuntijoita: - Rauno Halme, Joensuun kaupunginorkesterin muusikko - Timo Korhonen, Joni Sorjonen ja Risto Haukka Tilakeskuksesta - Otto Korhonen konservatorion rehtori - Marjo Vattulainen, intendentti, Joensuun kaupunginorkesteri Strategiajohtaja Janna Puumalainen oli kokouksessa paikalla asian käsittelyn aikana. Riitta Himanka saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Liitteet 3 Hankesuunnitelma konservatorio

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Mehtimäkihallin toteuttaminen 2848/10.03/2018 KH OMOHJ Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mehtimäkihallin han ke suun ni telman ja kustannusarvion ja antoi kaupunginhallitukselle valtuudet päättää hankkeen lopullisesta toteuttamisesta sen jälkeen, kun kaikki asiaan liittyvät ta lousar vio, käyttöoikeussopimukset ja rahoitussopimukset on valmisteltu ja hy väk sytty. Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2019 talousarvioon (4,12 milj. ) ja taloussuunnitelmaan 2020 (6,17 milj. ). Kaupunginhallitus hyväksyi yritysten kanssa tehtävän so pi muksen. Päätös on lainvoimainen. Kaupunginhallitus hyväksyi Itä-Suomen yliopiston kanssa teh tävän esisopimuksen Mehtimäen palloiluhallin osan vuokraamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyi puitesopimuksen yhteistyöstä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian välillä. Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa tehtävä sopimus on vielä valmisteltavana. Mehtimäkihallihankkeen valmistelu on edennyt hyväksytyn hankesuunnitelman ja kaupunginvaltuuston tekemän investointipäätöksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen tulee päättää hankkeen toteuttamisesta ja tämän pää töksen jälkeen käynnistyy hankkeen kilpailutus. Mehtimäkihallin urakkakilpailutuksen aikataulu menettely (kilpailullinen, ra joitet tu hankintamenettely ) on seuraava: Kilpailutuksessa haetaan hankkeen PJU-urakoitsija (projektinjohtourakoitsija). To teu tus ta pa on sama kuin Rantakylän Normaalikouluhankkeessa. - Osallistumisilmoitus julkaistu Hilmassa : Neuvottelut kiinnostuneiden kanssa on pidetty Tarjouspyyntöaineisto laitetaan urakkalaskentaan Urakoitsijoiden lisäkysymysten jättö hankkeesta mennes sä - Hankintayksikkö vastaa kysymyksiin mennessä - Lopullisten tarjousten jättöaika Tarjousten vertailu (sekä mahdolliset hankinnan li sä sel vi tys pyynnöt) - Hankintapäätös ja tiedoksianto mennessä - Urakkasopimuksen allekirjoitus 30 päivän kuluttua tie dok si an nosta viimeistään mennessä

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Valmistelija: kansliapäällikkö, tilakeskuksen johtaja Omistajaohjausjaosto päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa tilakeskukselle valtuudet käynnistää Mehtimäki -hallin to teut ta mi nen/kilpai lu tus. KH Kaupunginhallitus päättää antaa tilakeskukselle valtuudet käynnistää Mehtimäki -hallin to teut ta mi nen/kilpai lu tus.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin esitys Pro Ysitie ry:n hallituksen jäsenestä ja varajäsenestä toimikaudelle / /2019 KH Pro Ysitie ry:n vuosikokous järjestetään Muuramessa. Vuo si ko koukses sa on juhlapuhujana europarlamentaarikko Hanna Virkkunen. Varsinainen kut su kokoukseen toimitetaan yhdistyksen jäsenille hallituksen kokouksen jälkeen Vuosikokouksen sääntömääräisissä asioissa käsitellään yhdistyksen hallituksen jä sen ten ja varajäsenten valinta. Yhdistyksen sääntöjen 5 :n mukaan yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hal li tus, johon vuosikokous valitsee vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan sekä 8-16 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen varajäsenillä on läs nä olo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen kokouksissa. Pro Ysitien hallituksessa on Joensuun kaupungin edustajana ollut Anu Näätänen va ra jä se ne nään Jari Horttanainen. Pro Ysitie ry pyytää jäsenistöltään esityksiä yhdistyksen hallituksen varsinaisiksi ja varajäseniksi mennessä. Oheismateriaalina Pro Ysitie ry:n jäsenkirje. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginhallitus päättää nimetä kokouksessa jäsenen ja varajäsenen Pro Ysitie ry:n hallitukseen. Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen. Matti Ketonen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginhallitus päättää nimetä kokouksessa jäsenen ja varajäsenen Pro Ysitie ry:n hallitukseen.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus nimesi Pro Ysitien hallituksen jäseneksi Anu Näätäsen varajäsenenään Jari Horttanainen.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Juha Pakarisen eropyyntö teknisten palvelujen johtokunnan jäsenyydestä 4154/ /2019 KH Juha Pakarinen on pyytänyt kaupungille lähettämällään säh kö pos tivies til lä henkilökohtaisista syistä johtuen eroa teknisten palvelujen johtokunnan jä se nyy des tä. Kuntalain 70 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syys tä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Joensuun kaupungin hallintosäännön 27 :n 1 momentin mukaan kau pun gin valtuus to valitsee teknisten palvelujen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Juha Pakariselle eron teknisten palvelujen johtokunnan jäsenyydestä ja valita teknisten palvelujen johtokuntaan uuden jäsenen Pakarisen tilalle.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Vetoomus asian jatkokäsittely 1628/ /2017 TARKLK Tarkastuslautakunnan kokouksessa päätettiin laatia vetoomus kaupunginhallitukselle, että se tarkastelisi uudelleen yläkoulujen yhdistämistä Eno-Uimaharju alueella. Tarkastuslautakunta päätti kokouksessaan jatkaa asian käsittelyä kuultuaan hyvinvointijohtaja Riitta Huurinaista. Tarkastuslautakuntaa on informoitu entisen Enon alueella olevien koulurakennusten ongelmista. Myös julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua asiasta. Lisäksi on haluttu, että yläkoulujen yhdistämistä voitaisiin tarkastella uudelleen. Puheenjohtajan päätösehdotus: Tarkastuslautakunta päättää kysyä mihin toimiin kaupunginhallitus ryhtyy edellä esitetyn asian johdosta. KH Kuntalain 121 :n 1 momentin mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hal lin non ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Kun talain 121 :n 2 momentin 2) kohdan mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on ar vioi da, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kun nassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tar koi tuk sen mu kai sel la tavalla. Kirjallisuudessa (Harjula -Prättälä, Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat, Helsinki 2015, s. 801) on todettu, että tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida jälkikäteen, ovat ko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet. Hallitus toimii valtuuston luot ta muk sen varassa, joten ensisijaisesti valtuuston tehtävä on pitää huoli siitä, et tä hallitus noudattaa sen määrittelemää toimintalinjaa. Tarkastuslautakunnan ei ole syytä pyrkiä kertomaan kunnanhallitukselle, miten kunnan asioita on hoidet ta va. Jos tarkastuslautakunta osallistuu päivän kunnallispolitiikkaan, se menet tää mahdollisuutensa esittää arvovaltaisesti arvionsa siitä, miten kunnan hallin toa on tarkastusvuoden aikana hoidettu. Yläkoulujen yhdistäminen Eno-Uimaharju alueella perustuu kau pun gin val tuuston päätökseen Kaupunginvaltuusto päätti tuolloin, että yläkoulu Eno-Ui ma har ju alueella sijoitetaan Uimaharjuun. Yläkouluasiassa on siten kyse val tuus ton poliittisesti päättämästä asiasta.tarkastuslautakunnan tehtäviin ei kuu lu arvioida valtuuston päätösten tarkoituksenmukaisuutta. Kaupunginhallitus noudattaa asiassa valtuuston päätöstä. Kun kuntalain 39 :n mu kaan kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. panna täytäntöön valtuuston

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus pää tök set, kaupunginhallitus tulee jatkamaan kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon vaatimia toimia. Kaupunginhallitus on siten toimi nut - ja toimii - asiassa valtuuston linjauksen mukaisesti. Valmistelija: hallintopalvelut Kaupunginhallitus päättää antaa yllä kirjoitetun vastauksena tarkastuslautakunnan kysymykseen ja todeta, että kaupunginhallituksen osalta tarkastuslautakunnan kau pun gin hal lituk sel le esittämä kysymys ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Liitteet 4 Yläkoulujen yhdistäminen Eno_Uimaharju

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille 3453/ /2018 KV Valtuutettu Mari Ojalammi jätti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Sanna Heinonen, Hannu Holopainen, Iiris Pääkkönen, Maria Korkatti, Anne Mikkola, Maria Roivas, Paavo Kähkönen, Antti Kainulainen, Maria Roivas, Krista Mikkonen, Jussi Wihonen, Mika Piironen, Hannele Autti, Asseri Kinnunen, Teemu Huikuri, Hanna Susitaival, Ville Eloheimo, Antero Puhakka, Martti Juntunen, Eero Bogdanoff, Jukka Hirvonen, Osmo Kokko, Marko Haakana, Matti Pesonen, Marjatta Räty, Petteri Tahvanainen, Sari Koskinen, Eero Hirvonen, Anni Järvinen, Eira Väänänen, Oskari Korhonen, Heino Räty, Anu Honkanen, Joakim Kärkäs ja Ari Tielinen. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOKOJ 49 Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu levia. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yh tey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Perusopetuslain 10 mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa ope tus ta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus op pi ai nee na opetettavan viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman mukaan viittomakielisille kuuleville annetaan viit to ma kielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuslain 12 :n nojalla äi din kiele nä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, roma ni kie len ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuksen järjestäjän tar joa maa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kult tuu riin perustuva viittomakielensä. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, et tä perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu le vil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teella opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus KH Lukuvuonna kolmelle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle jär jes te tään viittomakieli äidinkielenä -opetusta. Heistä yksi on kuurojen vanhem pien normaalisti kuuleva lapsi ja opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ryh mäs sä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kahden oppilaan vanhem mat ovat toivoneet, että heidän kuuleville lapsilleen järjestettäisiin viit to makie len ope tus ta. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus jär jes te tään verkkovälitteisesti, ja ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luokan opet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miet tiä sopivantasoinen opetusryhmä. Opetus maksaa 45 /t. Mikäli ope tus ryh mäs sä kuitenkin on useampi oppilas eri kunnasta, hinta puolittuu eli on 22,50 / t/ kunta. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Mikäli oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tun tia viikossa, tämä maksaa / lukuvuosi ja mikäli viittomakielenopetusta jär jes te tään ensimmäisen vuosiluokan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielenja kirjallisuuden oppitunnilla, tämä maksaa / lukuvuosi. Oleellista on kuiten kin huomioida se, että kun oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta kou lu päi vän aikana, oppilas on poissa suomen kieli ja kirjallisuus -oppitunneilta. Täl löin on arvioitava huolellisesti, kuinka säännöllinen poissaolo vaikuttaa op pilaan menestymiseen suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Joensuun seudun tun ti jaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuosiviikkotuntia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuosiluokalla neljä vuo si viik kotun tia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla neljä vuosi viik ko tun tia. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja opetusjaosto päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le. Joakim Kärkäs poistui asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus KV merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa kahdeksan valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa valtuutettu Merja-Mäkisalo Ropponen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutettu Joakim Kärkäs kannatti ensimmäisenä Merja Mäkisalo-Ropposen tekemää palautusesitystä. Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta, voidaanko asia palauttaa yksimielisesti uudelleen valmisteltavasi. Kukaan valtuutetuista ei vastustanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. HYVOKOJ 8 Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu levia. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yh tey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska esimer kik si kouluunilmoittautumislomakkeessa ei kysytä huoltajan äidinkieltä. Huol ta jan kuurouden kysymiseen meillä perusopetuksen järjestäjänä ei ole perus tei ta. Coda lasten lukumäärää onkin arvioitu muun muassa kaikille kouluille lä he te tyn huoltajan äidinkieltä koskevan kyselyn sekä huoltajilta tulleiden yh teyden ot to jen perusteella. Tämänhetkisen tiedon mukaan joensuulaisia pe rus opetus ikäi siä coda oppilaita on kaksi.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Viittomakieli äidinkielenä -opetusta järjestetään lukuvuonna kol melle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle. Heistä yksi on kuurojen vanhem pien normaalisti kuuleva lapsi. Opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ja verk ko vä lit tei ses ti ryhmässä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Kuulovammaisille tulee perusopetuslain 10 mukaan tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena ope tet ta van viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan viittomakielisille kuu le vil le annetaan perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman luvun 9.3. mukaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Äidinkielenä voi daan perusopetuslain 12 :n nojalla opettaa huoltajan valinnan mukaan suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuk sen järjestäjän tarjoamaa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Op pilaan tulee kuitenkin pystyä opiskelemaan kaikki oppiaineet huoltajan va lit se malla äidinkielellä. Huo mioi ta vaa on, että perusopetuksen voimassa olevan ope tussuun ni tel man pe rus tei den luvun mukaan oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjal li suus -op pi ai nees sa ja toisessa kotimaisessa kielessä sen mukaan kuin opetuk sen järjestäjä tar joaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, et tä perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu le vil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teella opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä. Viittomakieli ei ole kan sain vä linen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kulttuuriin perustuva viit to makie len sä. Toinen mahdollisuus on järjestää coda oppilaiden viittomakielen opetusta esimer kik si suomen kielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Joensuulaisten CODA op pi lai den osalta on tapauskohtaisesti harkittu yh teis työs sä oppilaan, hänen huol ta jan sa ja oppilaan opettajan kanssa, voiko viit to ma kie len opetus kuulua op pi laan suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärään. Tä hän on vai kutta nut muun muassa oppilaan taitotaso suomen kieli ja kirjallisuus op pi ai nees sa. Joen suun seudun tuntijaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuo si viik ko tun tia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuo si luo kalla neljä vuosiviikkotuntia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuo si viik ko tun tia ja 9. vuosi luo kal la neljä vuosiviikkotuntia. Kolmas mahdollisuus järjestää viittomakielen opetusta on tarjota oppilaille viitto ma kiel tä varsinaisena valinnaisaineena. Valinnaisten aineiden tehtävänä on sy ven tää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja so vel ta via perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta ainees ta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Varsinaisiin valinnaisaineisiin sidottuja tunteja on 4. luokalla 1, viidennellä luo kalla 1, kuudennella luokalla 1, seitsemännellä luokalla 2, kahdeksannella luokalla 4 ja yhdeksännellä luokalla 2. Jos alakoulu on ns. yksisarjainen eli koululla on vain yk si luokka kullakin vuosiasteella, on koululla (4. 6. luokalla) yhteensä 3 var sinais ta valinnaisainetuntia käytettävissä. Koulu voi tällöin tarjota kolmea eri varsi nais ta valinnaisainetta, joista yksi voi olla esimerkiksi viittomakieli. Oppilaiden ope tus toteutetaan tällöin ryhmissä, joissa on vuosiluokan oppilaita. Vastaa vas ti, mikäli koulu on kolmisarjainen eli koululla on kolme rinnakkaisluokkaa vuosiluokilla, voi koulu tarjota yhdeksää eri varsinaista valinnaisainetta. Mi kä li tunnit sijoitetaan lukujärjestykseen samaan aikaan, oppilaat voivat si joittua mihin tahansa koulun tarjoamasta yhdeksästä valinnaisaineryhmästä. Jo kainen koulu päättää itse, mitä varsinaisia valinnaisaineita tarjoaa. Esimerkiksi Lyseon peruskoulu on tarjonnut viittomakielenalkeita 2 vuosiviikkotunnin laa jui sena 8. luokan varsinaisena valinnaisaineena. Jos opetus toteutetaan va lin nais ainee na, kokonaiskustannukset eivät lisäänny. Neljäs mahdollisuus on järjestää yksittäiselle oppilaalle viittomakielenopetusta em. va lin nais ai ne tun tien aikana myös ylimääräisenä aineena. Tämän ratkaisun kus tan nuk set muo dos tu vat samoin periaattein kuin jäljempänä esitetyt Joensuun kaupungin täl lä hetkellä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista ostamien viitto ma kie len ope tus pal ve lui den kustannukset. Viidentenä vaihtoehtona on järjestää viittomakielen opetusta koulun jälkeen tapah tu va na kerhotoimintana. Joensuussa koulut päättävät järjestämistään kerhois ta lukuvuosittain heille myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus järjestetään verk ko vä lit tei ses ti. Ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luo kanopet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miettiä so pivan ta soi nen opetusryhmä. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Ope tus maksaa 45 /t / oppilas. Mikäli opetusryhmässä kuitenkin on useampi oppi las eri kunnasta, opetushinta on 22,50 / t/ oppilas. Mikäli oppilaalle jär jes tetään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tuntia viikossa, tämä maksaa / lukuvuosi. Mikäli viittomakielenopetusta järjestetään ensimmäisen vuo si luo kan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielen- ja kirjallisuuden op pi tunnil la, tämä maksaa / lukuvuosi. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja opetusjaosto päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le.

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto Kaupunginhallitus Palvelupäällikkö Katja Pussinen oli kuultavana asian käsittelyn ajan. KH Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ym. val tuus toaloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Liitteet 5 Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille

28 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Omistajaohjausjaosto Viranhaltijapäätökset: Kansliapäällikkö , 8 Kaupunginjohtaja Tilakeskuksen johtaja Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

29 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Tiedoksi saatettavia asioita KH Purkamisaikomuksesta ilmoittaminen, Tikkamäentie 16, Siun sote, ravintokeskus. Ilmoitus luettavissa sähköisen kokouksen oheismateriaalina. 2. Selvitys harjoitusjäähalli 1:n ruodansulatusjärjestelmän toimimattomuudesta. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

30 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen/muutos vaalilautakuntaan 2636/ /2018 KH Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Vaalilain 15 :n mukaan kaupunginhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1. kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta ja 2. laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta. Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakuntien varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Vaalitoimikuntien varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten vaalikelpoisuudesta on voimassa, mitä kuntalaissa on säädetty kelpoisuudesta kunnallisiin luottamustoimiin (71 ) ja lautakuntiin (74 ). Vaalikelpoisuudesta on säädetty myös vaalilain 15 :ssä. Lisäksi sekä jäsenten että varajäsenten on, mahdollisuuksien mukaan, edustettava eduskuntavaaleissa niitä puolueita, jotka asettivat ehdokkaita edellisissä (2015) eduskuntavaaleissa siinä vaalipiirissä, johon kunta kuuluu. Jäsenenä tai varajäsenenä ei vaalilautakunnassa tai vaalitoimikunnassa voi olla eduskuntavaalien ehdokas. Lisäksi vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi. Tasa-arvolain mukaan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien sekä jäsenistä että varajäsenistä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakunnat: Voimassa olevan äänestysaluejaon mukaan Joensuun kaupunki on jaettu 26 äänestysalueeseen, joihin kaikkiin on asetettava vaalilautakunnat. Äänestysalueet ovat: 001 Noljakanmäki

31 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Noljakka 003 Linnunlahti 004 Kanervala 005 Keskikaupunki 006 Kaupungintalo 007 Penttilä 008 Niinivaara 009 Hukanhauta 010 Karsikko 011 Mutala 012 Rantakylä 013 Pataluoto 014 Utra 015 Iiksenvaara 016 Heinävaara 017 Kiihtelys 018 Tuupovaara 019 Kovero 020 Hammaslahti 021 Reijola 022 Niittylahti 023 Ukkola 024 Uimaharju 025 Louhioja 026 Eno Vaalitoimikunnat: Kaupunginhallitus on päättänyt ennakkoäänestyksen järjestämisestä sairaaloissa, sosiaalihuollon toimintayksiköissä ja muissa vaalilain 9 :ssä tarkoittamissa laitoksissa. Vaalitoimikuntia asetetaan seitsemän. Kunnallisjärjestöille / puolueille toimitetaan erikseen luettelot eduskuntavaalien vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista ja lomakkeet, joihin nyt valittavat eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenet ja varajäsenet yhteystietoineen tulee merkitä. Luettelot tulee palauttaa hallintopalveluihin hallintopäällikölle mennessä. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginhallitus päättää 1. asettaa kuhunkin äänestysalueeseen (26 kpl) vaalilautakunnan ja valita vaalilautakuntiin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä sekä viisi varajäsentä kuitenkin niin että Koveron, Ukkolan ja Louhiojan vaalilautakuntiin valitaan kolme varajäsentä, 2. asettaa laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten seitsemän vaalitoimikuntaa ja

32 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH KH KH valita vaalitoimikuntiin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhden jäsenen sekä kolme varajäsentä ja 3. lykätä vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten valitsemiset päätettäväksi kaupunginhallituksen kokoukseen Kunnallisjärjestöt/puolueet ovat neuvotelleet keskenään vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten valinnasta sekä toimittaneet hallintopalveluihin omat ehdotuksensa valittavista henkilöistä. Esityksistä laaditut yhteenvedot ovat liitteenä. Valmistelija: hallintopäällikkö Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita eduskuntavaalien vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat liitteenä olevien luetteloiden mukaisesti. Carita Lindberg on estynyt toimimasta eduskuntavaaleissa Ukkolan vaalilautakunnan jäseneä. Hänen sijaansa tulee valita uusi jäsen Ukkolan vaalilautakuntaan. Kaupunginhallitus päättää että Ukkolan vaalilautakuntaan valitaan Carita Lindbergin sijaan jäseneksi Sirpa Vanninen. Marjatta Puhakka on estynyt toimimasta eduskuntavaaleissa Kanervalan vaa lilau ta kun nan jäsenenä. Hänen sijaansa tulee valita uusi jäsen Kanervalan vaa lilau ta kun taan.