JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointipalveluiden aulan kokoustila, os. Länsikatu 15, rakennus 4B, 2. krs.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Aika klo 16:32-18:24 Paikka Hyvinvointipalveluiden aulan kokoustila, os. Länsikatu 15, rakennus 4B, 2. krs. Käsitellyt asiat Sivu 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 8 Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille 5 9 Aikuisten perusopetuksen järjestäminen Pyhäselän vankilassa Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun avustus Tiedoksi 14

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Läsnä Roivas Maria puheenjohtaja Nuutinen Jere varapuheenjohtaja Poistui klo Honkanen Anu jäsen Laasonen Jenni jäsen Minkkinen Jaana jäsen Puhakka Antero jäsen Silventoinen Päivi jäsen Jääskeläinen Sampsa varajäsen Poistui klo Liuski Päivi varhaiskasvatusjohtaja Turtiainen Anu-Helena pöytäkirjanpitäjä Huurinainen Riitta hyvinvointijohtaja Pussinen Katja palvelupäällikkö Poistui klo 16.51, 8 Muona Leena seutukoordinaattori Poissa Haapiainen Olli jäsen Kinnunen Asseri jäsen Jeskanen Hanna nuorisovaltuuston edustaja Kauppinen Markku kaupunginhallituksen edustaja Allekirjoitukset Maria Roivas puheenjohtaja Anu-Helena Turtiainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Jenni Laasonen pöytäkirjan tarkastaja Jaana Minkkinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjanpitäjä Anu-Helena Turtiainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus HYVOKOJ 6 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Pöytäkirjan tarkastajien valinta HYVOKOJ 7 Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jenni Laasonen ja Jaana Minkkinen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille 3453/ /2018 KV Valtuutettu Mari Ojalammi jätti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille. Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Sanna Heinonen, Hannu Holopainen, Iiris Pääkkönen, Maria Korkatti, Anne Mikkola, Maria Roivas, Paavo Kähkönen, Antti Kainulainen, Maria Roivas, Krista Mikkonen, Jussi Wihonen, Mika Piironen, Hannele Autti, Asseri Kinnunen, Teemu Huikuri, Hanna Susitaival, Ville Eloheimo, Antero Puhakka, Martti Juntunen, Eero Bogdanoff, Jukka Hirvonen, Osmo Kokko, Marko Haakana, Matti Pesonen, Marjatta Räty, Petteri Tahvanainen, Sari Koskinen, Eero Hirvonen, Anni Järvinen, Eira Väänänen, Oskari Korhonen, Heino Räty, Anu Honkanen, Joakim Kärkäs ja Ari Tielinen. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. HYVOKOJ 49 Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu levia. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yh tey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Perusopetuslain 10 mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa ope tus ta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus op pi ai nee na opetettavan viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman mukaan viittomakielisille kuuleville annetaan viit to ma kielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuslain 12 :n nojalla äi din kiele nä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, roma ni kie len ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuksen järjestäjän tar joa maa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kult tuu riin perustuva viittomakielensä. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, et tä perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu le vil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teella opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä. Lukuvuonna kolmelle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KH jär jes te tään viittomakieli äidinkielenä -opetusta. Heistä yksi on kuurojen vanhem pien normaalisti kuuleva lapsi ja opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ryh mäs sä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta kahden oppilaan vanhem mat ovat toivoneet, että heidän kuuleville lapsilleen järjestettäisiin viit to makie len ope tus ta. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus jär jes te tään verkkovälitteisesti, ja ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luokan opet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miet tiä sopivantasoinen opetusryhmä. Opetus maksaa 45 /t. Mikäli ope tus ryh mäs sä kuitenkin on useampi oppilas eri kunnasta, hinta puolittuu eli on 22,50 / t/ kunta. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Mikäli oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tun tia viikossa, tämä maksaa / lukuvuosi ja mikäli viittomakielenopetusta jär jes te tään ensimmäisen vuosiluokan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielenja kirjallisuuden oppitunnilla, tämä maksaa / lukuvuosi. Oleellista on kuiten kin huomioida se, että kun oppilaalle järjestetään viittomakielenopetusta kou lu päi vän aikana, oppilas on poissa suomen kieli ja kirjallisuus -oppitunneilta. Täl löin on arvioitava huolellisesti, kuinka säännöllinen poissaolo vaikuttaa op pilaan menestymiseen suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Joensuun seudun tun ti jaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuosiviikkotuntia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuosiluokalla neljä vuo si viik kotun tia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla neljä vuosi viik ko tun tia. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le. Hyväksyttiin yksimielisesti. Joakim Kärkäs poistui asian käsittelyn aikana. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KV valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa kahdeksan valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa valtuutettu Merja-Mäkisalo Ropponen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutettu Joakim Kärkäs kannatti ensimmäisenä Merja Mäkisalo-Ropposen tekemää palautusesitystä. Päätettyään keskustelun palauttamisen osalta, puheenjohtaja tiedusteli valtuutetuilta, voidaanko asia palauttaa yksimielisesti uudelleen valmisteltavasi. Kukaan valtuutetuista ei vastustanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. HYVOKOJ 8 Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuu levia. CODA lapset ovat kuurojen vanhempien normaalisti kuulevia lapsia. Tässä yh tey des sä käytetään myös termiä KODA lapset tarkoittamaan samaa asiaa. Joensuulaisten coda lasten kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska esimer kik si kouluunilmoittautumislomakkeessa ei kysytä huoltajan äidinkieltä. Huol ta jan kuurouden kysymiseen meillä perusopetuksen järjestäjänä ei ole perus tei ta. Coda lasten lukumäärää onkin arvioitu muun muassa kaikille kouluille lä he te tyn huoltajan äidinkieltä koskevan kyselyn sekä huoltajilta tulleiden yh teyden ot to jen perusteella. Tämänhetkisen tiedon mukaan joensuulaisia pe rus opetus ikäi siä coda oppilaita on kaksi. Viittomakieli äidinkielenä -opetusta järjestetään lukuvuonna kol melle joensuulaiselle perusopetusikäiselle oppilaalle. Heistä yksi on kuurojen van-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hem pien normaalisti kuuleva lapsi. Opetusta järjestetään kokeiluluonteisesti ja verk ko vä lit tei ses ti ryhmässä, jossa on toinen samanikäinen joensuulainen lapsi. Kuulovammaisille tulee perusopetuslain 10 mukaan tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Tämä sisältää myös äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena ope tet ta van viittomakieli ja kirjallisuus oppiaineen. Sen sijaan viittomakielisille kuu le vil le annetaan perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman luvun 9.3. mukaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Äidinkielenä voi daan perusopetuslain 12 :n nojalla opettaa huoltajan valinnan mukaan suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta opetuk sen järjestäjän tarjoamaa ja huoltajan valitsemaa oppilaan äidinkieltä. Op pilaan tulee kuitenkin pystyä opiskelemaan kaikki oppiaineet huoltajan va lit se malla äidinkielellä. Huo mioi ta vaa on, että perusopetuksen voimassa olevan ope tussuun ni tel man pe rus tei den luvun mukaan oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjal li suus -op pi ai nees sa ja toisessa kotimaisessa kielessä sen mukaan kuin opetuk sen järjestäjä tar joaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Kansanedustajat ovat lokakuussa 2018 laatineet lakialoitteen, jossa esitetään, et tä perusopetuslakia muutetaan lisäämällä äidinkieleltään viittomakielisille kuu le vil le lapsille (ns. CODA-lapset) oikeus saada huoltajan päätöksen pe rus teella opetusta myös viittomakielessä äidinkielenä. Viittomakieli ei ole kan sain vä linen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kulttuuriin perustuva viit to makie len sä. Toinen mahdollisuus on järjestää coda oppilaiden viittomakielen opetusta esimer kik si suomen kielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Joensuulaisten CODA op pi lai den osalta on tapauskohtaisesti harkittu yh teis työs sä oppilaan, hänen huol ta jan sa ja oppilaan opettajan kanssa, voiko viit to ma kie len opetus kuulua op pi laan suomen kieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärään. Tä hän on vai kutta nut muun muassa oppilaan taitotaso suomen kieli ja kirjallisuus op pi ai nees sa. Joen suun seudun tuntijaon mukaisesti 1. vuosiluokalla äidinkieltä on seitsemän vuo si viik ko tun tia, 3. ja 4. vuosiluokalla viisi vuosiviikkotuntia, 5. ja 6. vuo si luo kalla neljä vuosiviikkotuntia, 7. ja 8. vuosiluokalla kolme vuo si viik ko tun tia ja 9. vuosi luo kal la neljä vuosiviikkotuntia. Kolmas mahdollisuus järjestää viittomakielen opetusta on tarjota oppilaille viitto ma kiel tä varsinaisena valinnaisaineena. Valinnaisten aineiden tehtävänä on sy ven tää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetukseen soveltuvia, syventäviä ja so vel ta via perusopetukselle asetettuja tavoitteita tukevia aineita tai useasta ainees ta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Varsinaisiin valinnaisaineisiin sidottuja tunteja on 4. luokalla 1, viidennellä luo kalla 1, kuudennella luokalla 1, seitsemännellä luokalla 2, kahdeksannella luokalla 4 ja yhdeksännellä luokalla 2. Jos alakoulu on ns. yksisarjainen eli koululla on vain yk si luokka kullakin vuosiasteella, on koululla (4. 6. luokalla) yhteensä 3 var si-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto nais ta valinnaisainetuntia käytettävissä. Koulu voi tällöin tarjota kolmea eri varsi nais ta valinnaisainetta, joista yksi voi olla esimerkiksi viittomakieli. Oppilaiden ope tus toteutetaan tällöin ryhmissä, joissa on vuosiluokan oppilaita. Vastaa vas ti, mikäli koulu on kolmisarjainen eli koululla on kolme rinnakkaisluokkaa vuosiluokilla, voi koulu tarjota yhdeksää eri varsinaista valinnaisainetta. Mi kä li tunnit sijoitetaan lukujärjestykseen samaan aikaan, oppilaat voivat si joittua mihin tahansa koulun tarjoamasta yhdeksästä valinnaisaineryhmästä. Jo kainen koulu päättää itse, mitä varsinaisia valinnaisaineita tarjoaa. Esimerkiksi Lyseon peruskoulu on tarjonnut viittomakielenalkeita 2 vuosiviikkotunnin laa jui sena 8. luokan varsinaisena valinnaisaineena. Jos opetus toteutetaan va lin nais ainee na, kokonaiskustannukset eivät lisäänny. Neljäs mahdollisuus on järjestää yksittäiselle oppilaalle viittomakielenopetusta em. va lin nais ai ne tun tien aikana myös ylimääräisenä aineena. Tämän ratkaisun kus tan nuk set muo dos tu vat samoin periaattein kuin jäljempänä esitetyt Joensuun kaupungin täl lä hetkellä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista ostamien viitto ma kie len ope tus pal ve lui den kustannukset. Viidentenä vaihtoehtona on järjestää viittomakielen opetusta koulun jälkeen tapah tu va na kerhotoimintana. Joensuussa koulut päättävät järjestämistään kerhois ta lukuvuosittain heille myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tällä hetkellä Joensuun hyvinvointipalvelut ostaa viittomakieli äidinkielenä -opetus ta muun muassa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista. Opetus järjestetään verk ko vä lit tei ses ti. Ennen opetuksen aloittamista Valteri koulun eri tyis luo kanopet ta ja arvioi oppilaan taitotason, jonka jälkeen oppilaalle voidaan miettiä so pivan ta soi nen opetusryhmä. Opetusryhmässä voi olla enintään kolme oppilasta. Ope tus maksaa 45 /t / oppilas. Mikäli opetusryhmässä kuitenkin on useampi oppi las eri kunnasta, opetushinta on 22,50 / t/ oppilas. Mikäli oppilaalle jär jes tetään viittomakielenopetusta omassa ryhmässä kaksi tuntia viikossa, tämä maksaa / lukuvuosi. Mikäli viittomakielenopetusta järjestetään ensimmäisen vuo si luo kan oppilaalle kaikilla seitsemällä äidinkielen- ja kirjallisuuden op pi tunnil la, tämä maksaa / lukuvuosi. Valmistelija: palvelupäällikkö Katja Pussinen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää antaa edellä esitetyn vastauksenaan Mari Ojalam min ym. valtuustoaloitteeseen viittomakielen opetuksen järjestämisestä CO- DA-lap sil le. Hyväksyttiin yksimielisesti. Palvelupäällikkö Katja Pussinen oli kuultavana asian käsittelyn ajan.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Liitteet 1 Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Aikuisten perusopetuksen järjestäminen Pyhäselän vankilassa 4114/ /2019 HYVOKOJ 9 Rikosseuraamuslaitos haluaa sopia Joensuun kaupungin kanssa aikuisten pe rusope tuk sen järjestämisestä Pyhäselän vankilaan. Talousarviossa (s. 37) mää rätään, että vuonna 2019 uusien palvelujen käynnistäminen tai entisten laa jenta mi nen edellyttää kaupunginhallituksen lupaa, jos palvelujen käynnistäminen tai palvelujen laajentaminen ei ole mahdollista hyväksytyn talousarvion puitteissa. Perusopetuksen aloittaminen vankilassa on uu si palvelu ja aiheuttaa kustannuspaineen vuodelle Rikosseuraamuslaitoksen kanssa on alustavasti neuvoteltu seuraavista pe ri aatteis ta: - Koulutuksen järjestäjä eli Joensuun kaupunki hakee rahoituksen. Näin on toi mit tu vastaavissa tilanteissa, muun muassa Hämeenlinnassa. - Opetuksen määrä suhteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön myön tämään rahoitukseen. - Kontaktiopetusta on alustavasti suunniteltu päivä viikossa sekä ohjaus itse opis ke luun, laskennallisesti 6 vuosiviikkotuntia opetusta ja op pi mis tehtä vien laadintaan 1 vuosiviikkotunti. - Jos rahoitus jostain syystä jää vajaaksi, niin Rikosseuraamuslaitos mak saa puuttuvan osan. - Joensuun kaupunki laskuttaa ylimääräisen 10 % korvauksen ope tus kustan nuk sis ta, jolla kustannetaan muun muassa opettajien liikkuminen. - Rikosseuraamuslaitos kustantaa oppimateriaalit. - Pyhäselän koulu vastaa opetuksesta. - Opetus järjestetään kahdessa ryhmässä. Aamupäivän ryhmässä olisi 5 10 miestä ja iltapäivän ryhmässä 5 10 naista. - Sopimus tehdään lukuvuodeksi ja mahdollisesta jatkosta so vitaan maaliskuussa Toiminnan käynnistyminen aiheuttaa kuluvan vuoden talousarvioon suu ruus luokal taan euron ylityspaineen. Pitkällä tähtäimellä sopimus ei aiheuta kustan nuk sia Joensuun kaupungille, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus ja tar vit taes sa Rikosseuraamuslaitoksen korvaus kattavat menot. Opetus- ja kulttuu ri mi nis te riön rahoitus toimintaan vuoden 2019 osalta saadaan takautuvasti vuon na Valmistelija: koulutusjohtaja Olli Kauppinen ja talouspäällikkö Juhani Junnilainen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää esittää hyvinvointilautakunnalle ja edelleen kau pun gin hal li tuk sel le, että sopimus Rikosseuraamuslaitoksen kanssa aikuisten perusopetuksen järjestämisestä Pyhäselän vankilassa voidaan teh dä edellä kuvattujen periaatteiden pohjalta. Hyväksyttiin yksimielisesti.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun avustus / /2019 HYVOKOJ 10 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö pyytää Joensuun kaupungilta ,42 euron avustusta vuodelle Hallintosäännön mukaan hy vin voin ti lauta kun nan kasvatus- ja päättää vastuualueensa avustuksista Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen op pi lasmää rä on 515 oppilasta, joista 124 opiskelee Joensuun yksikössä. Avustuksen perus tee na on 2 % kotikuntakorvauksen perusosasta 6 600,17 euroa / oppilas. Kaupunginhallitus on linjannut (KH ) tukevansa Itä-Suomen kou lun toimintaa, sillä se tuottaa perusopetuksen varsin kustannustehokkaasti. Kasvatus- ja myönsi vastaavaa tukea Itä-Suomen koululle eu roa vuodelle 2018 ( ). Valmistelija: talouspäällikkö Juhani Junnilainen Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää myöntää Itä-Suomen suomalais-venäläiselle kou lul le avustusta ,42 euroa edellyttäen, että avustus käytetään Joensuun yk si kön toimintaan. Lisäksi kasvatus- ja edellyttää, että Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu raportoi avustuksen käytöstä vuosittain kasvatus- ja lle. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun kuntarahoitus 2019

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tiedoksi HYVOKOJ 11 Opetushallitus/Valtionavustushakemusta koskeva päätös Opetushallitus on päättänyt myöntää valtionavustusta Pohjois-Karjalan lukioiden tutorverkosto -hankkeelle Opetushallitus/Valtionavustushakemusta koskeva päätös Opetushallitus on päättänyt myöntää valtionavustusta Joensuun tutoropettajien toiminta ja Joensuun seudun tutoropettajaverkoston osaamisen kehittäminen -hankkeelle Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Kasvatus- ja päättää merkitä asiat tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Opetushallitus/Päätös Opetushallitus/Päätös

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Hyvinvointilautakunta :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /410) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 6-9, 11 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /410) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 10 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun hyvinvointilautakunta Käyntiosoite: Länsikatu 15, rakennus 4 B, 2. krs., JOENSUU Postiosoite:Länsikatu 15, rakennus 4 B, 2. krs., JOENSUU Sähköposti: koulutuspalvelukeskus@joensuu.fi Pykälät 10 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Oikaisuvaatimuksen sisältö

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun hyvinvointilautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Mikäli asiakirja on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan (tavallinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on noudettavissa viranomaisen palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinen tiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Tällöinkin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.