Hyväksytty kunnanhallituksessa , päivitys Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Transkriptio

1 KUNTAJOHTAJASOPIMUS Hyväksytty kunnanhallituksessa , päivitys Hyväksytty kunnanvaltuustossa Kunnanjohtajan tehtävät ja työn painopisteet Kunnanjohtajan tehtävät määräytyvät kuntalain mukaan. Kunnanjohtajan työn painopistealueet perustuvat kunnanvaltuuston hyväksymään kuntavisioon ja strategiaan. Painopistealueet määritellään valtuustokausittain ja tavoitteet vuosittain. Ne kirjataan johtajasopimuksen liitteeksi. 2 Työn edellytykset 1 toimivaltuudet Voimassa olevan lainsäädännön lisäksi yksilöidyt toimivaltuudet ovat kunnan hallintosäännössä. 2 roolijako, työnjako poliittisen johdon kanssa Kunnanjohtaja vastaa ja omaa ratkaisuvallan kunnan operatiivisesta johtamisesta. Kunnanjohtajan apuna johtamistyössä ovat osastopäälliköt. Kunnan strategisissa asioissa ratkaisuvalta on luottamushenkilöillä. 3 kunnanjohtajan työn tulosten arviointimenettely Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskusteluun osallistuvat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain kehityskeskustelussa. 4 oikeus, velvollisuus täydennys/jatkokoulutukseen Kunnanjohtajalla on oikeus harkintansa mukaan osallistua ajankohtaistilaisuuksiin sekä täydennys- ja jatkokoulutukseen. Yli vuorokauden kestävistä tilaisuuksista on ennakkoon ilmoitettava kunnanhallituksen puheenjohtajalle. 3 Kunnanjohtajan palvelussuhteen ehdot 1 Virkasuhteen kestoaika Virkasuhde on voimassa toistaiseksi. 2 Palkkaus 2.1 Palkkauksen muodostuminen Palkka on kokonaispalkka, jonka lisäksi matkapuhelinetu. 2.2 Työn vaativuuden ja tulosten arviointimenettely ja ajankohta Palkka perustuu työn vaativuuden arviointiin ja työtuloksiin. Työtuloksia arvioidaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä käytävässä kehityskeskustelussa.

2 2.3 Palkkauksen tarkistaminen Palkkausta tarkistetaan kunta-alan yleisten palkkaratkaisujen mukaisesti ellei kohdan 2.2 mukaisen kehityskeskustelun johdosta muuta sovita. 3 Säännöllinen työaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. 4 Vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. 5 Eläke-edut määräytyvät voimassa olevan kunnallisen eläkelain mukaan. 6 Irtisanomisaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan KVTES:n mukaan. 7 Muut ehdot Virkamatkoillaan kunnanjohtajalla on oikeus käyttää itse valitsemaansa tarkoituksenmukaista matkustusmuotoa. Työmatkat kunnanjohtaja tekee oman harkintansa mukaan. Yli vuorokauden mittaisista työmatkoista on ilmoitettava kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Kunnanjohtajan puolison matka- ja osallistumismaksut kuuluvat virkamatkakustannuksiin silloin, kun kutsu on esitetty myös puolisolle tai tilaisuuden luonne edellyttää puolison läsnäoloa. 4 Johtamisen ristiriitatilanteet Jos kunnan ja kunnanjohtajan välillä syntyy laaja erimielisyys ja se johtaa luottamuspulaan, menetellään seuraavasti: Luottamuspulan syntyminen arvioidaan kunnanvaltuuston päätöksellä. Luottamuspula todetaan tarvittaessa äänestämällä. Luottamuspulan toteaminen vaatii yksinkertaisen enemmistön. Todetun luottamuspulan takia kunnanjohtajalla on oikeus kahdeksan (8) kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen edellyttäen, että hän itse irtisanoutuu tehtävästään. Erokorvaukseen sisältyy irtisanomisajan palkka. Allekirjoittajat sitoutuvat omalla toiminnallaan ja käytöksellään edistämään kunnassa poliittisen ja ammatillisen johdon keskinäistä luottamusta ja hyvää, avointa keskustelukulttuuria. Lemillä. päivänä maaliskuuta 2019 Kati Buuri Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Stoor Kunnanjohtaja

3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 416 Lemi Täyttämispvm Kaavan nimi Kirkonkylän asemakaavan muutokset 2018 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,8213 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,8213 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,11 0, A yhteensä 0,2439 8, ,25 0, P yhteensä 0,2164 7, ,28 0, Y yhteensä 0, , ,40-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,1-0,0396 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

4 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,11 0, A yhteensä 0,2439 8, ,25 0, AR 0, , ,25 0, P yhteensä 0,2164 7, ,28 0, P 0, , ,28 0, Y yhteensä 0, , ,40-0, Y -0, YL 0, , ,43 0, YS 0, , ,37 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,1-0,0396 VP 1, ,0 1,5604 VL -1,6000 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 LPA 0, ,0 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

5 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018, ehdotusvaihe Etelä-Karjalan liitto Maakuntaliitolla pyytää täydennystä kaavaselostukseen siltä osin, onko kaavamuutokset voimassa olevan yleiskaavan mukaisia? Vastine: Kaavaselostuksessa on kappaleessa mainintaa suhteesta muihin kaavoihin. Etelä-Karjalan museo Museo lausuu, että luonnosvaiheessa esitetyt muutokset on huomioitu riittävällä tasolla. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Ympäristötoimella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine: Merkitään lausunto tiedoksi. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaava-asiakirjoista ei ilmene Vanhan Pappilan suojelumerkinnän perusteluita. Rakennetun ympäristön kuvausta esitetään tarkennettavaksi kaavaselostukseen etenkin Vanhan Pappilan ja ympäristön ominaispiirteiden ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Suojeltavan rakennuksen rakennusalan rajaus esitetään tarkennettavaksi rakennuksen ulkoseinien mukaiseksi. Kaavaselostuksen mukaan Vanha Pappila toimii kokous- ja tapahtumatiloina. Mikäli käyttö ei rajoitu ainoastaan lähellä asuvien palveluihin, esitetään harkittavaksi voisiko kaavamerkintä lähipalveluiden (PL) sijaan olla esimerkiksi monipuolisempaa käyttöä kuvaava palveluiden alue (P). Merkintää voi täydentää indeksillä kokous- ja tapahtumatilojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue on lähes kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöaluetta (km-1). Maakunnallinen merkittävyys esitetään todettavaksi myös kaavakartan aluemerkinnässä yleiskaavamerkinnän mukaisesti. Alueen kuvaus on hyvä täydentää myös kaavaselostukseen. Osoite: Hirvikalliontie TAAVETTI Puhelin: Y-tunnus:

6 Aluerajausta osoittavat kaavamerkinnät esitetään vakiintuneesti rajauksen ulkopuolelle, joten selvyyden vuoksi km-1 merkinnän paikka kaavakartalla tulee muuttaa katkoviivalla rajatun alueen ulkopuolelle. Kaavaluonnoksen rivitalotontilla olevalle a-merkinnälle ei ole kaavamääräystä. Puistoalueen muuttaminen teollisuusalueeksi tulee kaavaselostuksessa perustella myös virkistysalueiden riittävyyden kannalta. Koska kaava mahdollistaa teollisuusalueella asumisen, tulee muutosta arvioida myös asumisviihtyisyyden näkökulmasta. Teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja on asianmukaisesti pyritty vähentämään kaavamääräyksillä. Yleisenä huomiona todettakoon, että hyvin pienialaisten ja yksittäisten viheralueiden tai -kaistaleiden käyttömahdollisuus ja houkuttelevuus muille kuin naapuritonteille on kyseenalainen, jos lähistöllä on riittävästi laajempia ja toiminnallisuudeltaan parempia virkistysalueita. Taajamakuvan ja asumisviihtyvyyden kannalta tällaiset pienialaiset puistokaitaleet voisivat vaihtoehtoisesti olla myös istutettavia tontin osia. Tulevaisuuden tarpeita ajatelleen esitetään vielä harkittavaksi, onko AR-, S- ja mahdollisesti PL-tonteille syytä osoittaa rakennusala ja oikeutta myös talousrakennuksille. Rakennusalan ja -oikeuden lisääminen edellyttää vähintään maanomistajien ja kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistönomistajien kuulemisen. Vastine: Vanhan Pappilan suojelullisia näkökohtia on kuvattu riittävällä tasolla kappaleessa Rakennuksen suojelumerkintä on laadittu yhdessä Maakuntanmuseon kanssa. Suojeltavan rakennuksen rajaus muutetaan ulkoseinien mukaiseksi. Muutetaan Vanhan Pappilan käyttötarkoitus PL >> P-1 (Lähipalvelurakennusten korttelialue, alue tarkoitetaan ensisijaisesti tarkoitettu kokous- ja tapahtumatilojen käyttöön). km-1 on osoitettu kaavakartassa yleiskaavan ja voimassa olevan asemakaavan mukaisena rajauksena. Alueen kuvausta täydennetään kaavaselostukseen. km-1 merkintä vaihdetaan aluerajauksen ulkopuolelle. Autopaikkamerkintä lisätään kaavamerkintöihin. Virkistysalueen poisto perustellaan tarkemmin kaavaselostuksessa. Osoite: Hirvikalliontie TAAVETTI Puhelin: Y-tunnus:

7 Lemin kunta KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 Kaavaselostus Valtuuston hyväksymä Tullut lainvoimaiseksi

8 Antti Hirvikallio SISÄLLYSLUETTELO Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Liikenne Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suojellut rakennukset ja arvokkaat kulttuuriympäristöt ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Palvelut ja työpaikat Asemakaavamuutokset perusteluineen Rakennuskorttelit Puistot (VP) Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Kunnallistekniikka Rakennussuojelu Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

9 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Toteuttamista edeltävät luvat Toteuttamisen seuranta LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä pienellä eri osa-alueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto, rivitaloja sekä omakotitalo, jossa on pieneen korjaustoimintaan soveltuvia tiloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

10 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Kaavamuutosalueiden sijainnit taajamassa ympyröitynä 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on Kirkonkylän asemakaavamuutokset Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäisille tonteille. Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Kirkonkylän yleiskaava Kirkonkylän asemakaava 2013 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

11 Antti Hirvikallio 2 TIIVISTELMÄ Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Lemin kunta päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall ). Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Kaavaehdotus oli nähtävillä Asemakaavalla huomioidaan muuttuvan maankäytön tarpeet neljällä eri osaalueella. Yksi Y-tontti jaetaan kolmeksi eri alueeksi tarkennetulla maankäytöllä. Yhden rivitalotontin laajemmat pihatarpeet huomioidaan. Olemassa oleva kosteikko huomioidaan omalla merkinnällä. Puistoalue poistetaan ja liitetään osaksi tonttialuetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelualueet ovat käytännössä jo täysin ihmisen muokkaamia jollain tavoin joten varsinaista luonnonympäristöä ei ole. Alueen kasvit ovat lähinnä istutettuja puutarhakasveja. Suunnittelualueella on EKSOTEN käytössä oleva hyvinvointiasema. Samalla tontilla on Lemin vanha Pappila, joka on remontoitu muutama vuosi sitten kokous- ja tapahtumatiloiksi. Hyvinvointiaseman pääsisäänkäynti E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

12 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Vanha Pappila Toisella osa-alueella sijaitsevat Lemin kunnan pääkirjasto ja yksityisessä omistuksessa oleva rivitalo. Kirjasto Rivitalon päätyseinää Suntianlahdelle on valmistunut uusi kosteikko E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

13 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Maanomistus Kosteikko Kaava-alue on Lemin kunnan omistuksessa lukuun ottamatta AR-rivitalotonttia Liikenne Osa-alueille liikennöidään Iitiäntietä, Toukkalantietä ja Uimintietä pitkin. Kirjastoon ja rivitalotontille kuljetaan Urheilutietä ja Virastotietä pitkin. Teollisuustie välittää teollisuusalueen liikenteen Iitiäntieltä kahdesta suunnasta Pohjakartta Alueen liikenneverkkoa Pohjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin geodeetin hyväksymää digitaalista pohjakarttaa. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

14 Antti Hirvikallio 3.2 Suunnittelutilanne Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Yleiskaava Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella. Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

15 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Ote yleiskaavasta Asemakaava Alueilla on voimassa 2013 hyväksytty asemakaava. Ajantasakaavaote Hyvinvointiaseman Vanhan Pappilan tontti E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

16 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Ajantasakaavaote kirjaston ja kortteli 103 alue Ajantasakaavaote korttelit 31 ja 35 Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue Suojellut rakennukset ja arvokkaat kulttuuriympäristöt Voimassa olevassa asemakaavassa Vanha Pappila on merkitty suojeltavaksi rakennuksesi tai rakennuksen osaksi. Rakennussuojelu määrätään MRL 57 :n 2 momentin nojalla. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Toimenpiteet, E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

17 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset jotka edistävät rakennuksen säilymistä ja niiden olennaisten piirteiden vahvistumista ovat sallittuja. Entinen, vuonna 1921 käyttöön otettu kirkkoherrapappila siirtyi oston kautta seurakunnalta Lemin kunnalle Rakennuksesta tuli kunnanvirasto II. Kirjasto toimi vanhassa pappilassa vuoteen 1987, jolloin nykyinen kirjastotalo valmistui. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo. Rakennustyöt on aloitettu 1920 ja rakennus on otettu käyttöön loppuvuonna Korjaus- ja viimeistelytöitä tehtiin vielä Kunnan virastotalot edustavat Kirkonkylän kirkollisen ja maallisen hallinnon varhaista rakennusperintöä 1900-luvun alusta. Rakennuksilla on ennen kaikkea ympäristöllistä merkittävyyttä kirkkomaata ja kylän vanhaa keskustaa rajaavina rakennuksina. Rakennuksessa toteutettiin 2014 erittäin mittava remontti. Vanhassa pappilassa on tällä hetkellä vaihtuvia näyttelyitä, vapaa pääsy. Tiloissa on matkailupalvelupiste ja käsitöiden myyntipuoti. Vanha Pappila kuvattuna heti valmistumisen jälkeen 1921 Lemin kirkkoympäristö on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, ja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on alueidenkäytön sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen. Se edellyttää kulttuuri-, historia- ja maisema-arvoista lähtevää suunnittelua ei vain rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden kohdalla vaan myös aluekokonaisuuteen sisältyvillä viher- ja tiealueilla ottaen huomioon tilalliset ja visuaaliset tekijät: toisin sanoen kirkollisten rakennusten dominanssin ja liikenteellistä solmukohtaan ympäröivän ydinkeskustan kirkonkylämäisen luonteen vaalimista. (Teija Aholan Inventointi 2010) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoitteena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

18 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Lemin kunta on päättänyt käynnistää asemakaavan muutokset. (khall ). Kunnanhallitus on laajentanut kaavamuutosaluetta teollisuusaluetta koskevaksi (khall ). Lemin kunta Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen. Kaavamuutoshankkeesta tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot MRA 28 :n mukaisesti Vaihtoehtotarkastelu Kaavan päivitysluonteen takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua ei ole käyty. Vaihtoehtoina on mietitty hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan sopivia kaavamerkintöjä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla muutetaan Kirkonkylän asemaakaavaa 4 eri osa-alueen osalta. Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta nykyinen asemakaava tarkentuu paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kirjaston viereisen rivitalontontin osalta tonttia laajennetaan hieman. Kosteikon osalta kaavasta poistetaan siirtolapuutarha-alue. Epäkäytännöllinen puistoalue poistetaan teollisuusalueella ja liitetään osaksi eteläistä tonttia Palvelut ja työpaikat Alueelle sijoittuu kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

19 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Asemakaavamuutokset perusteluineen Rakennuskorttelit Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 1 AR-tontti. Tontin pinta-ala on m2. Tontin pinta-ala kasvaa voimassa olevaan kaavaan nähden 400 m2. Rakennusoikeus säilyy ennallaan 600 k-m2. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Nykyisen hyvinvointiaseman ympärille muodostetaan noin m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 800 k-m2. Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Vanhan Pappilan ympärille muodostetaan noin m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 600 k-m2 ja se on osoitettu nykyisen rakennuksen mukaan. Alue on ensisijaisesti tarkoitettu kokous- ja tapahtumatilojen käyttöön. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Nykyisen kirjaston ympärille osoitetaan tähän käyttötarkoitukseen noin m2 tontti. Voimassa olevaan kaavaan nähden tontin rajaukseen tuli pieniä muutoksia. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (1 000 k-m2). Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) Tonttia laajennetaan pohjoisen puolelle poistamalla puistoalue (VP). Laajennus on noin 730 m2. Tontin rakennusalueeseen ei tehdä muutoksia Puistot (VP) Puistoalueita osoitetaan yhteensä n. 1,7 ha. Puisto pienenee hieman teollisuusalueella, mutta sillä on hyvin vähän vaikutusta, koska aluetta ei ole käytetty juurikaan yleiseen virkistykseen Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Kunnallistekniikka Hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan tarpeisiin osoitetaan yhteinen autopaikkojen korttelialue (LPA). Liikennöinti alueille tapahtuu katuverkostoa pitkin. Kaikki asemakaavan tontit on jo liitetty kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

20 Antti Hirvikallio Rakennussuojelu Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennussuojelumerkintä on edelleen tarpeellinen Vanhan Pappilan rakennuksen osalta. Kaavamääräystä tarkennetaan hieman maakuntamuseon toiveiden mukaiseksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavalla. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille. Suntianlahden kosteikon pitäisi vaikuttaa parantavasti Lahnajärven ja Kivijärven vedenlaatuun. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puisto ja lähivirkistysalueiden myötä. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta kaava mahdollistaa jatkossa kiinteistöteknisiä järjestelyitä. Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Olemassa olevien katujen liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran. Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Toukkalantielle tulee jonkin verran lisää. Alue ei kuulu koulukyydityksen piirin. Kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat huomioitu riittävällä tasolla kaavaratkaisussa. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

21 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan Asemakaava ei ole ristiriidassa yleis- ja maakuntakaava kanssa. Asemakaava toteuttaa ylempien kaavojen edellyttämää maankäyttöä. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Lemin kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus lopullinen.docx

22 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

23 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 9 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\OAS.docx

24 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET YLEISTÄ Lemin kunta on päättänyt käynnistää Kirkonkylän pienet asemakaavamuutokset. (khall ). MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62 JA 63 SEKÄ MRA 30 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavan vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Lemin kunnan tekniseltä osastolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavan laatijalle: maankäyttöinsinööri Antti Hirvikalliolle puh , hirvikallio.consulting@gmail.com Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

25 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajama-alueella Hyvinvointiaseman, Kirjaston, teollisuusalueen ja Suntianlahden kosteikon alueella. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava Hyvinvointiasema

26 Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava kirjaston alue Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava Suntianlahden alue Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue

27 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä- Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava. I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Uusien maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Suunnittelualuetta koskevia maakuntakaava-alueita ja merkintöjä ovat: ak KUNTA- / ALUEKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Suunnittelumääräys:

28 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheyttämistä. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskustaksi tukien olemassa olevaa infraa ja muodostaen laadukasta asuin- ja palveluympäristöä sekä taata riittävät virkistysalueet ja - yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon nykyinen vesistöjen kuormitus ja sietokyky. c KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä lähikauppojen säilymiseen. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluita, kun kunta pystyy sen yleis- ja asemakaavassa erikseen perustelemaan ja arvioimaan niiden vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla Yleiskaavat: Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. Yleiskaavaote Asemakaavat: Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Kaavaotteet ovat edellisellä sivulla. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa hyvinvointiaseman osoittaminen omalle itsenäiselle tontille. Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle.

29 Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. Teollisuusalueen kahden tontin väliltä poistettava pieni puistoalue on osoittautunut epäkäytännölliseksi hoidettavaksi. 5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietoina käytetään aiemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan kansalaisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnista raportoidaan suunnittelutyön eri vaiheessa. Keskeisenä tiedotus- ja palautteenantokanavana käytetään palautelomakkeita kaavan nähtävillä olon yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tämän asemakaavan vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vesistöihin Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset 6 SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU Työn alustava aikataulu on esitetty seuraavassa. Aikataulu tarkentuu ja sitä tarkennetaan työn edetessä: Lähtöaineisto, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksyminen valtuustossa

30 Kaava hyväksytään Lemin kunnanvaltuustossa. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET: LEMIN KUNTA: Tekninen osasto: Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Pekka Rantanen puh pekka.rantanen@lemi.fi Luottamuselimet Tekninen lautakunta Sivistysosasto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset Alueen yritykset ja yhdistykset VIRANOMAISET JA MUUT TAHOT: KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) ETELÄ-KARJALAN LIITTO LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LAPPEENRANNAN ENERGIA Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset Alueen yritykset ja yhdistykset KAAVAN LAATIJA Maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio puh. (040) Hirvikallio.consulting@gmail.com VUOROVAIKUTUS: MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

31 Asemakaavan vireilletulosta, tavoitteista ja kaavan eri vaiheista tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kaava asetetaan lain mukaisesti nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavojen nähtävilläoloaikoina huomautukset ja muistutukset kirjallisena tai sähköisenä kunnan kaavoittajalle. Kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 30 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (14-21 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia huomautuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lisäksi lausunnot. Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 27 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (30 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia muistutuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lisäksi lausunnot. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, mikäli lausuntojen perusteella siihen aihetta ilmenee. Korjattu kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuuston hyväksymispäätöksistä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Luumäellä RI Antti Hirvikallio YKS 371

32

33

34

35

36

37 Lausunto 1 (1) LPR/1571/ /2018 Lemin kunnanhallitus leminkunta@lemi.fi Viite: Lausuntopyyntö LAUSUNTO ASEMAMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS: Lemi, Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018 Lemin kunta on valmistellut asemakaavamuutoksia kirkonkylän alueelle. Asemakaavoituksen muutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja huomioida muuttuvan maankäytön tarpeet neljällä eri osa-alueella. Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä pienellä eri osa-alueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto, rivitaloja sekä omakotitalo, jossa on pieneen korjaustoimintaan soveltuvia tiloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. Lausunto: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut asemakaavan muutosehdotuksen sekä kaavaselostuksen ja toteaa, että sillä ei ole huomauttavaa asemakaavaehdotuksesta. Ilkka Räsänen ympäristöjohtaja Tämä asiakirja on allekirjoitettu digitaalisesti, allekirjoituksen voit tarkistaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kirjaamosta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi

38 Lausunto 1 (2) KASELY/946/2018 Lemin kunta leminkunta@lemi.fi Lausuntopyyntö Ehdotusvaiheen lausunto, Asemakaavan muutos, Kirkonkylän asemakaava, Lemi Hyvinvointiasema ja Vanha Pappila Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon Kaavoittajan vastineen perusteella luonnosvaiheen lausunto ei syystä tai toisesta ole tavoittanut kaavan laatijaa. ELY-keskus viittaa ko. lausuntoon, ja esittää seuraavat siinä esitetyt asiat otettavaksi huomioon kaavaehdotukseen tehtävinä tarkistuksina. Kaava-asiakirjoista ei ilmene Vanhan Pappilan suojelumerkinnän perusteluita. Rakennetun ympäristön kuvausta esitetään tarkennettavaksi kaavaselostukseen etenkin Vanhan Pappilan ja ympäristön ominaispiirteiden ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Suojeltavan rakennuksen rakennusalan rajaus esitetään tarkennettavaksi rakennuksen ulkoseinien mukaiseksi. Kaavaselostuksen mukaan Vanha Pappila toimii kokous- ja tapahtumatiloina. Mikäli käyttö ei rajoitu ainoastaan lähellä asuvien palveluihin, esitetään harkittavaksi voisiko kaavamerkintä lähipalveluiden (PL) sijaan olla esimerkiksi monipuolisempaa käyttöä kuvaava palveluiden alue (P). Merkintää voi täydentää indeksillä kokous- ja tapahtumatilojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue on lähes kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöaluetta (km-1). Maakunnallinen merkittävyys esitetään todettavaksi myös kaavakartan aluemerkinnässä yleiskaavamerkinnän mukaisesti. Alueen kuvaus on hyvä täydentää myös kaavaselostukseen. Aluerajausta osoittavat kaavamerkinnät esitetään vakiintuneesti rajauksen ulkopuolelle, joten selvyyden vuoksi km-1 merkinnän paikka kaavakartalla tulee muuttaa katkoviivalla rajatun alueen ulkopuolelle. Kirjasto- ja rivitalo Kaavaluonnoksen rivitalotontilla olevalle a-merkinnälle ei ole kaavamääräystä.

39 Lausunto 2 (2) KASELY/946/2018 Teollisuusalue Yleistä Puistoalueen muuttaminen teollisuusalueeksi tulee kaavaselostuksessa perustella myös virkistysalueiden riittävyyden kannalta. Koska kaava mahdollistaa teollisuusalueella asumisen, tulee muutosta arvioida myös asumisviihtyisyyden näkökulmasta. Teollisuudesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja on asianmukaisesti pyritty vähentämään kaavamääräyksillä. Yleisenä huomiona todettakoon, että hyvin pienialaisten ja yksittäisten viheralueiden tai -kaistaleiden käyttömahdollisuus ja houkuttelevuus muille kuin naapuritonteille on kyseenalainen, jos lähistöllä on riittävästi laajempia ja toiminnallisuudeltaan parempia virkistysalueita. Taajamakuvan ja asumisviihtyvyyden kannalta tällaiset pienialaiset puistokaitaleet voisivat vaihtoehtoisesti olla myös istutettavia tontin osia. Tulevaisuuden tarpeita ajatelleen esitetään vielä harkittavaksi, onko AR-, S- ja mahdollisesti PL-tonteille syytä osoittaa rakennusala ja -oikeutta myös talousrakennuksille. Rakennusalan ja -oikeuden lisääminen edellyttää vähintään maanomistajien ja kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistönomistajien kuulemisen. Lopuksi Asemakaavan pitäminen ajan tasalla on sujuvan lupamenettelyn edellytys ja toteuttaa MRL 51, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Hyväksymismerkinnät ovat lausunnon lopussa. Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola Arkkitehti Annu Tulonen Liitteet Luonnosvaiheen lausunto Tiedoksi Etelä-Karjalan maakuntamuseo, amanuenssi, rakennustutkija, Sini Saarilahti Etelä-Karjalan liitto, aluesuunnittelupäällikkö Marjo Wallenius

40 Tämä asiakirja KASELY/946/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/946/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :45 Hyväksyjä Perttola Pertti :46

41 Lausunto KASELY/946/ Julkinen Lemin kunta Toukkalantie LEMI leminkunta@lemi.fi Viite Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018, Lemi, valmisteluvaihe Lausunto koskee päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ja kaavaluonnosaineistoa. Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä (kaavaselostuksessa kirjoitusvirhe kolmella) pienellä eri osaalueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto ja rivitaloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja - mahdollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäisille tonteille. - kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. - Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. - Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoitteena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL KOUVOLA

42 KASELY/946/2018 2/4 ELY-keskuksen lausunto Hyvinvointiasema ja Vanha Pappila Asemakaavan pitäminen ajan tasalla on sujuvan lupamenettelyn edellytys ja toteuttaa MRL 51, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on avata ensisijaisesti kuntalaisille ja muille osallisille miksi kaavamuutosta ollaan laatimassa, mikä on kaavamuutoksen tarkoitus ja tavoite, millaisia toimintoja ja ympäristöä kaavalla tavoitellaan toteutettavaksi, mitkä ovat kaavan merkittävimmät vaikutukset joita arvioidaan ja missä kaavan vaiheissa valmisteluun on mahdollista osallistua. Osallisten tiedon saannin, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta kaavamuutosten lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet on kuvattu varsin niukasti. Kaava-asiakirjoihin esitetään täsmennettäväksi konkreettisemmin poistuvaksi suunnittelu maankäyttö ja poistamisen perustelut, sekä kaavamuutosten tavoitteet, jotta jo OAS:sta ilmenee lukijalle mitä muutetaan ja tavoitellaan. Myös suunnittelun lähtökohtia ja rakennetun ympäristön kuvausta on hyvä tarkentaa. Osallisen kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi kaavamuutoksen tarkoituksen ja tavoitteen selkeä kuvaus heti OAS:n alkuosassa ennen kaavan lakisääteisiä lähtökohtia. Tapauskohtaisesti voi harkita, miten kattavasti OAS:ssa on tarpeen kuvata MRL sisältöä. Valitusoikeutta hyväksymispäätöksestä esitetään tarkennettavaksi muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi. Valitus korkeimpaan hallintooikeuteen edellyttää valitusluvan myöntämistä. Rakennetun ympäristön kuvausta esitetään tarkennettavaksi etenkin Vanhan Pappilan ja ympäristön ominaispiirteiden ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Myös yleiskaavan mukaiset tavoitteet asemakaavojen maankäytölle ja ympäristön säilyttämiselle on hyvä avata OAS:ssa ja kaava-selostuksessa karttaotetta kattavammin. OAS:aan, kaavaselostukseen ja -karttaan tulee ehdotusvaiheeseen täydentää myös tilojen nimet ja numerot. Kuvatekstit eivät kaava-asiakirjoissa kaikin osin vastaa kuvan sisältöä. Kaavamuutos on sisällöltään lähtökohtaisesti yleiskaavan tavoitteen mukainen Kaava-asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene Vanhan Pappilan suojelumerkinnän perusteluita, miltä osin selostusta tulee täydentää esim. rakennuksen inventointitiedoilla. Suojellun rakennuksen muutosja korjaustöiden yhteydessä on tarpeen pyytää asiantuntijalausunto museoviranomaiselta ennen rakennusluvan myöntämistä, mikä esitetään lisättäväksi rakennuksen suojelumääräykseen. Suojeltavan

43 KASELY/946/2018 3/4 rakennuksen rakennusalan rajaus esitetään tarkennettavaksi rakennuksen ulkoseinien mukaiseksi. Kaavaselostuksen mukaan Vanha Pappila toimii kokous- ja tapahtumatiloina. Mikäli käyttö ei rajoitu ainoastaan lähellä asuvien palveluihin, voisi kaavamerkintä lähipalveluiden (PL) sijaan olla esimerkiksi monipuolisempaa käyttöä kuvaava palveluiden alue (P), jota voi täydentää indeksillä kokous- ja tapahtumatilojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue on lähes kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöaluetta (km-1). Maakunnallinen merkittävyys esitetään merkittäväksi myös kaavakartan aluemerkintään yleiskaavamerkinnän mukaisesti. Alueen kuvaus on hyvä täydentää myös kaavaselostukseen. Aluerajausta osoittavat kaavamerkinnät esitetään rajauksen ulkopuolelle, joten km-1 merkinnän paikka kaavakartalla tulee muuttaa katkoviivalla rajatun alueen ulkopuolelle. Kaavamääräykseen esitetään yleiskaavan perusteella lisättäväksi, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen alueelle kohdistuvien toimenpiteiden lupakäsittelyn yhteydessä. Kirjasto- ja rivitalo Kosteikko Teollisuusalue Kaavamuutoksella tarkistetaan tonttien rajausta. Muutoksen tarve ja tarkoitus on hyvä avata tontin laajentamistarvetta konkreettisemmin. Kaavaluonnoksen rivitalotontilla olevalle a-merkinnälle ei ole selitystä. Alueen käyttö kosteikkona on nykyistä kaavaa tarkoituksenmukaisempi maankäyttö ja hyvä ratkaisu. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesta siirtolapuutarhan tavoitteesta luopuminen ja sen perustelut on hyvä todeta myös kaavaselostuksessa. Puistoalueen poistaminen tulisi ensisijaisesti kompensoida uutena viheralueena. Joka tapauksessa muutos tulee kaavaselostuksessa perustella virkistysalueiden riittävyyden kannalta. Koska tällä teollisuusalueella on mahdollista myös asuminen, tulee muutos arvioida myös asumisviihtyisyyden kannalta. Rakentamattomat ja vettä läpäisevät pinnat vähentävät hulevesien kertymistä ja niiden pois johtamisen tarvetta. Teollisuusalueilla ja muilla laajoja kattopintoja ja päällystettyjä pihoja omaavilla alueilla onkin suositeltavaa määrätä rakentamiseen ja liikkumiseen tai varastointiin käytettävien alueiden ulkopuoliset alueet istutettaviksi tai vettä läpäiseviksi. Yleisenä huomiona todettakoon, että hyvin pienialaisten ja yksittäisten viheralueiden tai -kaistaleiden käyttömahdollisuudet ja houkuttelevuus muille kuin naapuritonteille on kyseenalainen. Tällöin ne voisivat olla myös tonttien istutettavia osia, jos lähistöllä on riittävästi laajempia ja toiminnallisuudeltaan parempia virkistysalueita. Jatkosuunnittelussa esitetään harkittavaksi, olisiko nyt poistettavaksi suunniteltu puistoalue

44 KASELY/946/2018 4/4 mahdollista korvata esimerkiksi tontille osoitettavalla istutettavan alueen osalla. Tämä lausunto on hyväksytty sähköisesti. Hyväksymismerkinnät ovat asiakirjan lopussa. Alueidenkäyttöpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Timperi Arkkitehti Annu Tulonen TIEDOKSI Etelä-Karjalan liitto, Aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan museo, rakennustutkija Sini Saarilahti