Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Kari Alhainen
|
|
- Hanna-Mari Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääkevaaka Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit Kari Alhainen Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon käytössä kolme kolinergisen järjestelmän kautta vaikuttavaa lääkettä ja yksi glutamaatin liiallista vaikutusta vähentävä lääke. Kolinergiset lääkkeet toimivat estämällä aivoissa asetyylikoliinia hajottavan entsyymin asetyylikoliiniesteraasin toimintaa. Tämän lisäksi niillä on havaittu olevan muitakin teoreettisesti mielenkiintoisia vaikutuksia, mutta näiden vaikutusten merkitys hoitotehon kannalta on edelleen epäselvä. Memantiini tuo uuden mahdollisuuden myös vaikean Alzheimerin taudin hoitoon. Se vaikuttaa NMDA-reseptoreiden kautta, ja eläintutkimuksissa sen on osoitettu luovan suotuisat olosuhteet aivoissa ns. muistijäljen muodostumiselle ja vähentävän hermosolukuolemaa. Alzheimer-potilaiden aivoissa esiintyvän kolinergisen hermojärjestelmän vajaatoiminnan kuvasivat useat tutkimusryhmät 1970-luvun puolivälin jälkeen (Bowen ym. 1976). Asetyylikoliinia syntetisoivan entsyymin koliiniasetyylitransferaasin (ChAT) merkittävä ja selektiivisesti tietyille aivoalueille (isoaivokuori, hippokampus ja amygdala) paikantuva puutos oli keskeisin havainto. Kun ChAT- ja asetyylikoliiniesteraasin (AChE) aktiivisuus oli vähentynyt isoaivokuorella, niin samassa suhteessa oli havaittavissa amyloidia sisältävien seniilien plakkien määrän lisääntyminen aivokuorella (Perry ym. 1978). Havainnot johtivat ns. kolinergiseen hypoteesiin Alzheimerin taudin (AT) patofysiologian mahdollisena mallina (Bartus ym. 1982). Kolinerginen hypoteesi ei yksin pysty selittämään kaikkia AT:ssä tavattavia ilmiöitä, ja siksi myös uusia hypoteeseja on esitetty, kuten glutamaterginen hypoteesi (Palmer ja Gershon 1990) ja amyloidikaskadihypoteesi (Hardy 1992). Kolinergiset Alzheimer-lääkkeet Useita vuosia markkinoilla olleet AT:n hoitoon tarkoitetut lääkeaineet, asetyylikoliiniesteraasin estäjät, on kehitetty kolinergisen hypoteesin pohjalta. Ne vaikuttuvat estämällä AChE:tä, joka hajottaa vapaata asetyylikoliinia synapsiraossa. Näin asetyylikoliinin määrä synapsiraossa lisääntyy ja sitä sitoutuu enemmän muskariini- ja nikotiinireseptoreihin. Asetyylikoliinia myös vapautuu enemmän presynaptisista päätteistä. Samalla muiden hermovälittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy. AChE:n eston selektiivisyyden, aivoselektiivisyyden ja aivoalueselektiivisyyden suhteen lääkkeillä on eroja. Samoin ne eroavat toisistaan sen suhteen, miten ne estävät AChE:n eri molekulaarisia muotoja ja kuinka ne vaikuttavat nikotinergisiin asetyylikoliinireseptoreihin. Nykyään kliinisessä käytössä ovat donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini. Niiden keskeisiä ominaisuuksia vaikutusmekanismin kannalta (taulukko) käsitellään tarkemmin seuraavassa. Duodecim 2003;119:
2 Taulukko. Asetyylikoliiniesteraasin (AChE) estäjien vaikutusmekanismit. G1 = AChE:n globulaarinen monomeeri, BuChE = butyryylikoliiniesteraasi. Ominaisuus Donepetsiili Rivastigmiini Galantamiini AChE:n eston tyyppi Nopeasti ohimenevä Näennäisesti jatkuva Nopeasti ohimenevä AChE-selektiivisyys Kyllä Ei Kyllä Aivoselektiivisyys Ei tietoa Kyllä Kyllä Aivoalueselektiivisyys Kyllä Kyllä Ei tietoa G1-AChE-selektiivisyys Ei Kyllä Ei BuChE:n esto Ei Kyllä Ei Nikotiinireseptorimodulaatio Ei Ei Kyllä Kolinergiset lääkkeet ja koliiniesteraasin muodot Koliiniesteraasin kokonaismäärä ja eri molekyylimuotojen jakautuminen ihmisen aivoissa vaihtelevat huomattavasti aivoalueelta toiselle. AChE:n lisäksi toinen runsaasti esiintyvä koliiniesteraasin muoto on butyryylikoliiniesteraasi (BuChE). Ensin mainittua on enemmän keskushermostossa (noin kymmenkertainen määrä) ja BuChE:tä taas enemmän periferiassa. Molemmista on olemassa erilaisia molekyylimuotoja. Niitä esiintyy globulaarisina monomeereina (G1), dimeereinä (G2) ja tetrameereina (G4). Keskushermostossa vallitseva AChE-muoto on G4-AChE, jota esiintyy presynaptiselle solukalvolle ankkuroituneena. Sen lisäksi ihmisen aivoissa on myös G1-muotoa vajaat 20 % kokonaismäärästä (Fernandez ym. 1996). G1-muotoa esiintyy pääasiallisesti vapaana synapsiraossa tai lähellä postsynaptista solukalvoa (kuva 1). Kolinergiseen vajaatoimintaan liittyy AT-potilaan aivojen vaurioituneilla alueilla prosenttinen AChE:n aktiivisuuden vähenemä ja samalla G4-muodon puutos (Atack ym. 1983). G4-muodon määrä vähenee jonkin verran ikääntymisenkin myötä, mutta AT:ssä todetaan dramaattinen väheneminen aivokuoren ja hippokampuksen alueella ja muutos korreloi kolinergisten presynaptisten neuronien vaurion asteeseen. Sen sijaan G1-muodon määrä isoaivokuoressa näyttää pysyvän muuttumattomana tai vähenevän vain hiukan. G1-muotoa on eniten postsynaptisissa rakenteissa, jotka säilyvät AT:ssä muuttumattomina suhteellisen pitkään. Tämä johtaa G1/G4-aktiivisuussuhteen huomattavaan kasvuun (Atack ym. 1983). Samoin BuChE:n G1/G4-suhde kasvaa AT:ssä noin % (Darvesh ym. 2003). Siksi G1-muodon estäminen voi olla hyödyllistä AT:ssä. Näin voidaan päästä toonisen AChE:n eston sijasta fysiologisempaan faasiseen inhibitioon (Enz ym. 1993) eli AChE:tä estetään vain silloin, kun fysiologinen stimulaatio vapauttaa asetyylikoliinia. Stimulusten välisenä aikana estovaikutusta ei ole, jolloin voidaan välttää pitkäaikaiseen lääkehoitoon liittyvä ongelma eli AChE:n määrän lisääntyminen kompensoivien mekanismien kautta. Kyseinen ilmiö selittää ainakin osin sen, miksi AChE:n estäjien oireenmukainen teho pikku hiljaa heikkenee. Rivastigmiini on ainoa lääke, jonka pitkäaikaisenkaan käyttöön ei ole havaittu liittyvän kompensatorista AChE:n määrän lisääntymistä. Päinvastoin hiljattain osoitettiin, että 12 kuukauden hoidon jälkeen AT-poti- Presynaptinen kalvo G4 G4 G1 G1 G1 Postsynaptinen kalvo Kuva 1. Asetyylikoliiniesteraasin ja butyryylikoliiniesteraasin aivoissa esiintyvät molekyylimuodot ja niiden sijainti synapsissa. G4 = globulaarinen tetrameeri, G1 = globulaarinen monomeeri K. Alhainen
3 laiden likvorin AChE-esto oli lisääntynyt 46 % lähtötasoon verrattuna (Darreh-Shori ym. 2002). Samoin BuChE:n aktiivisuus likvorissa väheni. Donepetsiilin ja galantamiinin on osoitettu lisäävän likvorin AChE-aktiivisuutta. BuChE:n aktiivisuus on lisääntynyt merkitsevästi (41 80 %) AT-potilaiden aivoissa (Darvesh ym. 2003). Suuret ACh-pitoisuudet estävät AChE:tä, kun taas samanlaista vaikutusta BuChE:hen ei voida todeta. BuChE:n tärkeyttä kortikaalisen ACh:n säätelyssä on korostanut mm. Giacobini (1996). Hän on osoittanut, että estämällä BuChE:tä esimerkiksi rivastigmiinilla voidaan hermosolun ulkoisen tilan ACh:n määrää lisätä suorassa suhteessa annokseen. Nämä havainnot viittaavat siihen, että myös BuChE:llä on merkitystä synapsiraossa olevan ACh:n määrän säätelyssä AT-potilaiden aivoissa (Darvesh ym. 2003). Kolinergisten lääkkeiden aivo- ja aivoalueselektiivisyys Koliiniesteraasin estäjän selektiivisyydellä AChE:n ja BuChE:n suhteen on ajateltu olevan merkitystä haittavaikutusten kannalta: mitä enemmän lääkeaine estää AChE:tä suhteessa BuChE:hen, sitä vähemmän on odotettavissa kolinergisia haittavaikutuksia (Fink ym. 1995). Tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa, sillä esimerkiksi metrifonaatti, jolla on BuChE:hen 83-prosenttinen estovaikutus, on yhtä hyvin siedetty kuin selektiiviset AChE:n estäjät. Toisaalta selektiivisistä AChE:n estäjistä esimerkiksi galantamiini aiheuttaa selkeästi kolinergisia gastrointestinaalisia haittavaikutuksia. Haittavaikutusten kannalta suurin merkitys on sillä, mikä on kyseisen lääkeaineen aivoselektiivisyys. Mitä enemmän lääke estää sentraalista koliiniesteraasia suhteessa perifeeriseen koliiniesteraasiin, sitä vähemmän esiintyy perifeerisiä kolinergisia haittoja. Rivastigmiini on ainoa G1-selektiivinen AChE:n estäjä. Se vaikuttaa hyvin selektiivisesti suurentaen entsyymien G1/G4-suhdetta niillä aivoalueilla, joilla on eniten AT:n neuropatologisia muutoksia. Kolinergiset lääkkeet ja amyloidi Beeta-amyloidia sisältävien seniilien plakkien kertyminen neuronien solunulkoiseen tilaan on keskeisimpiä AT:n aivolöydöksiä. Diffuuseja liukenevia beeta-amyloidikertymiä voi esiintyä potilaan aivoissa useita vuosia ennen kuin ne muuttuvat kypsyessään kiinteiksi liukenemattomiksi plakeiksi. Seniileissä plakeissa ja myös hermovyyhtikimpuissa on todettu lisääntynyt AChE-aktiivisuus (Nakamura ym. 1990). ATpotilaiden plakeista on kyetty eristämään ainoastaan AChE:n G4-muotoa. Lisäksi on osoitettu (Wright ym. 1993), että amyloidiplakeissa esiintyy myös BuChE:tä, jota ilmaantuu amyloidiplakkeihin samaan aikaan, kun se muuttuu liukenevasta muodosta kiinteäksi (Guillozet ym. 1997). Niinpä voidaan spekuloida, että lääkeaine, joka toimii BuChE:n estäjänä, voisi hidastaa AT:n etenemistä. Kolinergisten lääkkeiden muut vaikutusmekanismit Monissa tutkimuksissa on todettu, että AT:n lievässä vaiheessa asetyylikoliinin määrä ei ole vähentynyt ollenkaan. Kuitenkin potilaiden kognitiiviset oireet, erityisesti muistioireet, ovat hyvin selviä jo taudin lievässä vaiheessa. Jos ATpotilaalla ei tuolloin esiinny vielä merkittävää asetyylikoliinin vajetta, niin miten varhaisvaiheen oireet selittyvät ja miksi AChE:n estäjät helpottavat oireita myös taudin lievässä vaiheessa? Muutokset kolinergisissa nikotiinireseptoreissa ja glutamaattivälitteisissä reseptoreissa (NMDA-reseptorit) saattavat selittää ainakin osittain potilaiden oireita taudin lievässä vaiheessa, ja AChE:n estäjien teho tässä vaiheessa liittynee näiden lääkkeiden yleistä vireyttä lisäävään vaikutukseen. Kolinergiset lääkkeet ja nikotiinireseptorimodulaatio Asetyylikoliinin vaikutukset välittyvät muskariini- ja nikotiinireseptoreiden kautta. Jälkimmäiset ovat tyypillisiä ionikanavareseptoreita. Nikotiiniagonistin esimerkiksi asetyylikoliinin Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit 1961
4 A B Asetyylikoliini Galantamiini Kationi Solukalvo Kuva 2. A) Nikotiiniagonisti (asetyylikoliini) sitoutuu ionikanavassa olevaan kolinergiseen nikotiinireseptoriin ja aukaisee ionikanavaa siten, että kationeja (pääasiassa natriumia, myös kalsiumia) virtaa solun sisälle. B) Allosteerisesti potentoivan ligandin (galantamiini) sitoutuessa ionikanavareseptorissa olevaan sitoutumiskohtaan yhtä aikaa asetyylikoliinin kanssa ionikanavareseptori herkistyy asetyylikoliinin vaikutukselle. Seurauksena on kationien runsaampi sisäänvirtaus ja voimakkaamman aktiopotentiaalin synty. sitoutuessa reseptoriin solukalvon läpäisevä ionikanava avautuu, mikä johtaa kationien kuten kalsiumin ja natriumin nopeaan sisäänvirtaukseen ja kaliumin ulosvirtaukseen ja tätä kautta solukalvon depolarisaatioon ja aktiopotentiaalin syntyyn. Nikotiinireseptoreita on useita eri alatyyppejä. Hermostossa on pääasiassa α- ja β-alatyyppejä. Aivoissa esiintyy runsaimmin alatyyppejä α-4/β-2 ja α-7. Viimeksi mainittua esiintyy pääasiassa presynaptisesti, ja sen stimulaatio lisää synapsirakoon erittyvän asetyylikoliinin, glutamaatin, GABA:n, serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin määrää. Runsaimmin aivoissa esiintyvä α-4/β-2 alatyyppi paikantuu sekä postettä presynaptisesti (Albuquerque ym. 2000). Nikotiinireseptoreiden määrän tiedetään vähenevän ikääntymisen myötä. AT-potilailla reseptoreiden määrä vähenee nelinkertaisesti ikävakioituihin verrokkeihin nähden niin, että reseptoreiden määrä on sitä vähäisempi, mitä vaikeampi tauti on. Nikotiinireseptoreiden määrä alkaa vähentyä jo varhain: α-4-reseptoreiden määrä on vähentynyt jopa 70 % AT:n lievässä vaiheessa (Samochocki ym. 2000). Kognition heikentymisen ja oireiden fluktuaation Lewyn kappale -dementiassa ja AT:ssä on osoitettu korreloivan α-4-reseptoreiden määrän vähenemiseen ohimolohkon sisäpinnalla (Ballard ym. 2002). Myös näiden sairauksien aiheuttamien käytösoireiden ja nikotiinireseptoreiden määrän välillä on todettu selkeä yhteys. Esimerkiksi visuaalisten hallusinaatioiden on todettu olevan yhteydessä kortikaalisten α-7-reseptoreiden määrän vähenemiseen ohimolohkon sisäpinnalla (Court ym. 2001). Nikotiinireseptoreiden määrä on vähentynyt erityisesti niillä aivoalueilla, joilla esiintyy eniten amyloidiplakkeja ja hermovyyhtikimppuja. Kolinergisten nikotiinireseptoreiden toimintaa voidaan tehostaa mm. AChE:n estäjillä ja nikotiinireseptoreiden toimintaa allosteerisesti potentoivilla ligandeilla (APL). APL-vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että ilmiön aiheuttava lääkeaine (ligandi) sitoutuu nikotiinireseptoriin omaan sitoutumispaikkaansa samalla kun nikotiinireseptoriagonisti (esim. asetyylikoliini) kiinnittyy omaansa. Tällöin ligandi herkistää modulaatiovaikutuksellaan nikotiinireseptorin agonistin vaikutukselle. Näin pienemmällä asetyylikoliinin määrällä voidaan saada aikaan voimakkaampi solun aktivaatio (kuva 2). AChE:n estäjät lisäävät käytettävissä olevan asetyylikoliinin määrää, mikä lisää nikotiini K. Alhainen
5 reseptoreiden stimulaatiota. Suoran reseptoriagonismin ongelmana on kuitenkin reseptorien herkkyyden väheneminen ja mukautuminen (desensitisaatio ja adaptaatio). Reseptoristimulaation aiheuttaman vasteen ylläpitämiseksi tarvitaan yhä voimakkaampi agonismi. Kun aiempaa suurempi määrä asetyylikoliinia stimuloi nikotiinireseptoreita, saavutetun vasteen ylläpitämiseksi tarvitaan yhä enemmän asetyylikoliinia. Seurauksena ovat muskariinireseptoreiden yliaktivaatio ja tästä johtuvat haittavaikutukset. Nikotiinireseptorien allosteerisen modulaation kautta voidaan välttää sekä desensitisaatio että adaptaatio. APL-mekanismin avulla on päinvastoin mahdollista herkistää (sensitisoida) nikotiinireseptorit asetyylikoliinin agonismivaikutukselle. Näin syntyvä aktiopotentiaali on voimakkaampi. Allosteerinen modulaatio ei johda reseptoreiden desensitisaatioon tai kolinergisen järjestelmän adaptaatioon siinä mielessä, että syntyvä reseptorivaste heikkenisi. Myöskään solujen liiallista stimulaatiota ei ole todettu liittyvän APL-vaikutusmekanismiin (Maelicke ym. 2001). Nykyään käytössä olevista Alzheimer-lääkkeistä ainoastaan galantamiinilla on nikotiinireseptoreita allosteerisesti moduloiva vaikutus (Samochocki ym. 2000). Galantamiinilla on myös AChE:tä estävä vaikutus, jonka kautta se lisää käytettävissä olevan asetyylikoliinin määrää. Presynaptisesti lisääntyvä asetyylikoliinin aiheuttama nikotiinireseptorien stimulaatio on vielä voimakkaampi, kun samalla galantamiini herkistää allosteerisesti reseptorin asetyylikoliinin vaikutukselle. Tämä lisää asetyylikoliinin ja myös muiden välittäjäaineiden erittymistä synapsirakoon. Postsynaptisesti tapahtuu sama allosteerinen nikotiinireseptoreiden herkistyminen asetyylikoliinin vaikutukselle, ja syntyvä aktiopotentiaali on voimakkaampi kuin ilman APLilmiötä. Onko APL-mekanismilla käytännön merkitystä? Galantamiinin AChE-entsyymiä estävä vaikutus on varsin heikko. Jos AChE:n estäjän halutaan olevan kliinisesti tehokas, niin sen tulisi estää aivoissa AChE-entsyymiä vähintään prosenttisesti. Galantamiinin tiedetään estävän 50 % kyseisen entsyymin aktiivisuudesta pitoisuudella 1,03 µg/ml aivokudosta. Jos galantamiinia käytetään AT:n hoidossa suositellulla annoksella 24 mg/vrk, saavutettava pitoisuus kudoksessa on vain noin kahdeksasosa tarvittavasta eli 0,14 µg/ml. Ekvimolaarisina annoksina esimerkiksi donepetsiili on 47 kertaa voimakkaampi ja rivastigmiini 175 kertaa voimakkaampi AChE:n estäjä kuin galantamiini. Jos sen sijaan tarkastellaan sitä pitoisuutta, jolla 50 % kolinergisten nikotiinireseptoreiden APL-paikoista on galantamiinin sitomia, tarvittava pitoisuus on 0,11 µg/ml aivokudosta. Tämä kliinisen vasteen kannalta merkittävä pitoisuus saavutetaan hyvin suositellulla 24 mg:n vuorokausiannoksella (Maelicke ym. 2001, Santos ym. 2002, Woodruff-Pak ja Santos 2000). Galantamiinin kliininen teho AT:n oireenmukaisessa hoidossa ei voi selittyä pelkästään AChE:n eston kautta. Sen sijaan nikotiinireseptoreiden herkistyminen asetyylikoliinin vaikutukselle APL-vaikutuksen kautta on todennäköinen selitys saavutetuille hoitotuloksille varsinkin, kun tiedetään nikotiinireseptorien muutokset jo taudin varhaisessa vaiheessa ja niiden vahva korrelaatio taudin vaikeusasteeseen. APL-mekanismin merkitys kolinergisen neurotransmission vahvistamisessa lievässä AT:ssä on hiljattain osoitettu PET-tutkimuksessa (Mielke ym. 2002). Huolimatta galantamiinin heikosta AChE:tä estävästä vaikutuksesta sen teho ei ole huonompi kuin muiden kolinergisten lääkkeiden kuten donepetsiilin ja rivastigmiinin. Sen on osoitettu olevan tehokas kaikilla AT:n hoitotulosta mittaavilla keskeisillä asteikoilla. NMDA-antagonismi Alzheimerin taudissa Glutamaatti on aivojen merkittävin eksitatorinen välittäjäaine. Sen osuus aivojen eksitoivasta neurotransmissiosta on noin 75 %. Alzheimerin taudin patogeneesiin liittyy glutamaattivälitteisen neurotransmission säätelyn pettäminen (Procter ym. 1988, Palmer ja Gershon 1990, Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit 1963
6 Francis ym. 1993). Beeta-amyloidin toksinen vaikutus lisää glutamaatin vapautumista ja vähentää sen takaisinottoa soluun. Tämän seurauksena synaptisen glutamaatin määrä on toonisesti suurentunut. Lisäksi degeneroituvien neuronien energia-aineenvaihdunnan jatkuva heikentyminen johtaa synaptisen glutamaatin määrän lisääntymiseen. Glutamaatin vaikutus välittyy NMDA- (Nmetyyli-D-aspartaatti-), AMPA- (amino-hydroksietyyli-isoksatsolipropionihappo-) ja kainaattireseptoreiden kautta. Erityisesti NMDA- ja AMPA-reseptoreita on lähes kaikissa aivojen neuroneissa. NMDA-reseptoreita on kahta päätyyppiä, metabotrooppisia ja ionikanavareseptoreita. AT:n patofysiologiassa ionikanavareseptoreilla on huomattava merkitys. AMPA-reseptorit huolehtivat pääasiassa nopeasta signaalinvälityksestä. NMDA-reseptorit aktivoituvat vasta voimakkaamman stimulaation vaikutuksesta, jota edeltää solukalvon depolarisaatio. Aktivaation seurauksena NMDA-reseptorin ionikanava aukeaa ja kalsiumionit virtaavat solun sisälle. Normaalioloissa tämä johtaa tietyn tapahtumaketjun ja synaptisen modulaation kautta synaptisen yhteyden vahvistumiseen. Pitkäaikaisvahvistuminen (LTP), oppimisen ja muistin solutason malli, vaatii syntyäkseen nimenomaan NMDA-reseptorien aktivaation. NMDA-reseptorien fysiologiseen toimintaan liittyy ionikanavan salpaava jännitteestä riippuvainen magnesiumkationi, joka estää ionien virtausta reseptorin ionikanavan läpi solun ollessa lepotilassa (polarisoituneena). Kun neuroniin kohdistuu voimakas aktivaatio, kyseinen magnesiumtulppa poistuu ionikanavasta ja kalsiumionit virtaavat solun sisälle. LTP:n muodostuminen on yksi kalsiumvirran seuraus. Alzheimerin taudissa toonisesti suurentunut synaptisen glutamaatin määrä johtaa kalsiumin liialliseen sisäänvirtaukseen ja aiheuttaa neuroneiden turpoamista ja solukuolemaa (eksitotoksinen solukuolema). Eläintutkimuksissa lisääntyneen synaptisen glutamaatin aiheuttama NMDA-reseptoreiden jatkuva patologinen aktivaatio johtaa myös ns. elektrofysiologisen taustakohinan lisääntymiseen, joka vaikeuttaa fysiologiseen ärsykkeeseen liittyvän signaalin havaitsemista. Siksi esimerkiksi LTP:n muodostumisen kannalta tärkeä fysiologinen signaali hukkuu taustakohinaan eikä LTP-ilmiötä esiinny (Parsons ym. 1999). Memantiini on tehokas NMDA-antagonisti Koliiniesteraasin estäjiä ei voida asettaa toistaiseksi tehon perusteella keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Memantiini on jännitteestä riippuva, ei-kilpaileva NMDA-reseptoriantagonisti, joka sitoutuu täsmälleen samaan paikkaan kuin ionikanavassa oleva magnesiumtulppa. Memantiini on kuitenkin vähemmän jännitteestä riippuva kuin magnesium. Siksi memantiini tukkii ionikanavan usein siinäkin tilanteessa, kun magnesiumtulppa on irronnut ja estää kalsiumin patologista sisäänvirtausta. Samalla patologinen taustakohina vähenee ja oppimisen ja muistin kannalta tärkeä LTP-ilmiö mahdollistuu jälleen, koska oppimistapahtumaan liittyvä voimakkaampi ärsyke aiheuttaa voimakkaamman depolarisaation, jolloin myös memantiini poistuu ionikanavasta ja sallii kalsiumin fysiologisen sisäänvirtauksen. Tämän seurauksena memantiini vähentää selektiivisesti taustakohinaa, mikä johtaa signaalin herkempään havaitsemiseen ja LTP:n kannalta tarpeellisen aktiopotentiaalin syntyyn (Frankiewicz ja Parsons 1999). Lisäksi memantiini estää solun lepotilassa kalsiumin liiallisesta soluun virtauksesta johtuvaa eksitotoksista solukuolemaa (neuroprotektio). On kuitenkin epäselvää, missä määrin Alzheimerin taudin etenevät patologiset muutokset ihmisen aivoissa ovat etiologialtaan eksitotoksisia. Memantiinin positiiviset vaikutukset kognitioon on dokumentoitu lukuisissa eläinkokeissa (Barnes ym. 1996). Niissä on osoitettu memantiinin kohentavan terapeuttisina peroraalisina annoksina LTP-ilmiötä ja parantavan muistisuorituksia. Eläinkokein on osoitettu myös meman K. Alhainen
7 tiinin neuroprotektiivinen vaikutus erilaisissa neurodegeneratiivisissa mekanismeissa (Danysz ym. 2000). Myös Alzheimerin taudin eläinmallissa sen on osoitettu vähentävän beeta-amyloidin aiheuttamaa solukuolemaa ja suojaavan kolinergisia synapseja (Miguel-Hidalgo ym. 2002). Kliiniset kognitiiviset vaikutukset ilmaantuvat kuitenkin niin pian lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen, että esitetyt vaikutukset hitaasti etenevään solukuolemaan tuskin sinänsä voivat selittää niitä. Mahdollinen neuroprotektiivinen vaikutus tulee selvittää pitkäkestoisissa tutkimuksissa erikseen myös kliinisesti, jotta väittämä memantiinin tautiprosessia hidastavasta vaikutuksesta saisi uskottavuutta. Memantiinin on todettu kliinisissä lääketutkimuksissa olevan tehokas ja hyvin siedetty lääke AT:n aiheuttamassa keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa (Winblad ja Poritis 2001, Reisberg ym. 2003). Vaikutusmekanismin perusteella sen on osoitettu kohentavan potilaiden muistia jopa taudin vaikeassa muodossa. Kognition lisäksi myös potilaiden toimintakyky on säilynyt parempana kuin lumeryhmässä. Lievän AT:n osalta tutkimukset ovat vielä kesken. Lopuksi Koliiniesteraasin estäjät ovat osoittautuneet kliinisissä tutkimuksissa suurin piirtein samantehoisiksi. Muutama lyhyt vertaileva tutkimus on julkaistu, mutta niihin liittyy perusluonteisia metodologisia heikkouksia, minkä takia näitä lääkkeitä ei voida asettaa toistaiseksi tehon perusteella keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Rivastigmiinin ja donepetsiilin välillä on menossa kaksivuotinen prospektiivinen satunnaistettu ja sokkoutettu vertailututkimus, jonka tulokset ovat odotettavissa vuonna Sen aineistoon kuuluu noin tuhat potilasta. Käytössä olevat kolme AChE:n estäjää poikkeavat jossain määrin toisistaan vaikutusmekanisminsa suhteen. Siksi on hyvin todennäköistä, että pitkäaikaiseen käyttöön liittyvien seurantatutkimusten perusteella niissä havaitaan tiettyjä profiilieroja, kun arvioidaan niiden tehoa AT:n eri oireisiin. On hyvin todennäköistä, että jo lähivuosina AT:n lääkehoidossa käytetään usean eri mekanismin kautta vaikuttavia lääkeaineita yhtä aikaa, kuten Parkinsonin taudin hoidossa on tehty jo pitkään. Jo nyt tutkimushavainnot viittaavat esimerkiksi siihen, että käyttämällä memantiinia yhdessä donepetsiilin kanssa saadaan hoitotehoa lisättyä vaikeassa AT:ssä ilman merkittäviä haittoja (Tariot 2003). Nyt käytössä olevien lääkkeiden vaikutusmekanismit riittävät kohentamaan potilaan vointia tilapäisesti ja hidastamaan taudin etenemistä. Tutkittavana on uusia lääkevaikutuksen kohteita, joiden avulla mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa pysäyttää taudin eteneminen tai jopa parantaa tauti. Lupaavimpia ovat beeta-amyloidin muodostumista ja sakkautumista estävät lääkkeet (beeta- ja gammasekretaasin estäjät, statiinit) sekä aktiivisen ja passiivisen immunisaation menetelmät. Vaiheen II rokotushoitotutkimuksessa todettiin hiljattain aktiivisen immunisaation beeta-amyloidin fragmentilla synnyttävän vasta-aineita beeta-amyloidia kohtaan, mutta tämä 298 AT-potilaan tutkimus jouduttiin keskeyttämään, koska noin 6 %:lla potilaista todettiin meningoenkefaliittiin viittavia oireita (Mathews ja Nixon 2003, Orgogozo ym. 2003). Haittavaikutusten ajatellaan liittyvän soluvälitteiseen immuunivasteeseen. Jatkotutkimuksia suunnitellaankin beeta-amyloidin fragmentilla, joka aiheuttaa vain humoraalisen immuunivasteen ilman T-soluaktivaatiota. Kirjallisuutta Albuquerque EX, Pereira EF, Mike A, Eisenberg HM, Maelicke A, Alkondon M. Neuronal nicotinic receptors in synaptic functions in humans and rats: physiological and clinical relevance. Behav Brain Res 2000;113(1 2): Atack JR, Perry EK, Bonham J, ym. Molecular forms of acetylcholinesterase in senile dementia of Alzheimer type: selective loss of the intermediate (10S) form. Neurosci Lett 1983;40: Ballard CG, Court JA, Piggot M, ym. Disturbances of consciousness in dementia with Lewy bodies associated with alteration in nicotinic receptor binding in the temporal cortex. Conscious Cogn 2002;11(3): Barnes CA, Danysz W, Parsons CG. Effects of the uncompetitive NMDA receptor antagonist memantine on hippocampal long-term potentiation, short-term exploratory modulation and spatial me- Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit 1965
8 mory in awake, freely moving rats. Eur J Neurosci 1996;8: Bartus RT, Dean RL, Lippa AS. The cholinergic hypothesis of geriatric memory dysfunction. Science 1982;217: Bowen DM, Smith CB, White P, Davison AN. Neurotransmitter-related enzymes and indices of hypoxia in senile dementia and other abiotrophies. Brain 1976;99: Court JA, Ballard CG, Piggot MA, ym. Visual hallucinations are associated with lower alpha bungarotoxin binding in dementia with Lewy bodies. Pharmacol Biochem Behav 2001;70(4): Danysz W, Parsons CG, Möbius H-J, ym. Neuroprotective and symptomatological action of memantine relevant for Alzheimer s disease a unified glutamatergic hypothesis on the mechanism of action. Neurotoxicity Res 2000;2: Darreh-Shori T, Almkvist O, Guan ZZ, ym. Sustained cholinesterase inhibition in AD-patients receiving rivastigmine for 12 months. Neurology 2002;59: Darvesh S, Hopkins DA, Geula C. Neurobiology of butyrylcholinesterase. Nat Rev 2003;4: Enz A, Amstutz R, Boddeke H, Gmelin G, Malanowski J. Brain selective inhibition of acetylcholinesterase: a novel approach to therapy for Alzheimer s disease. Prog Brain Res 1993;98: Fernandez HL, Moreno RD, Inestrosa NC. Tetrameric (G4) acetylcholinesterase: structure, localisation and physiological regulation. J Neurochem 1996;66: Fink DM, Bores GM, Effland RC, ym. Synthesis and evaluation of 5- amino-5,6,7,8-tetrahydroquinolines as potential agents for the treatment of Alzheimer s disease. J Med Chem 1995;38(18): Francis PT, Webster MT, Chessel IP, ym. Neurotransmitters and second messengers in aging and Alzheimer s disease. Ann N Y Acad Sci 1993;695: Frankiewicz T, Parsons CG. Memantine restores long term potentiation impaired by tonic N-methyl-D-aspartate (NMDA) receptor activation following reduction of Mg2+ in hippocampal slices. Neuropharmacology 1999;38: Giacobini E. Cholinesterase inhibitors do more than inhibit cholinesterase. Kirjassa: Becker R, Giacobini E, toim. Alzheimer s disease. From molecular biology to therapy. Boston (MA): Birkhauser 1996, s Guillozet A, Smiley J, Mash D, Mesulam M-M. Butyrylcholinesterase in the life cycle of amyloid plaques. Ann Neurol 1997;42: Hardy J. An anatomical cascade hypothesis for Alzheimer s disease. Trends Neurosci 1992;15(6): Maelicke A, Samochocki M, Jostock R, ym. Allosteric sensitization of nicotinic receptors by galantamine, a new treatment strategy for Alzheimer s disease. Biol Psychiatry 2001;49(3): Mathews PM, Nixon RA. Setback for an Alzheimer s disease vaccine. Lessons learned. Neurology 2003;61:7 8. Mielke R, Weichel C, Lenz O, ym. The clinical effect of galantamine is linked to the nicotinic mode of action. Poster presented at 15 th European College of Neuropsychopharmacology Congress, Barcelona Miguel-Hidalgo JJ, Alvarez XA, Cacabelos R, Quack G. Neuroprotection by memantine against neurodegeneration induced by β-amyloid (1-40). Brain Res 2002;958: Nakamura S, Kawashima S, Nakano S, Tsuji T, Araki W. Subcellular distribution of acetylcholinesterase in Alzheimer s disease: abnormal localization and solubilzation. J Neural Transm Suppl 1990;30: Orgogozo J-M, Gilman S, Dartigues JF, ym. Subacute meningo-encephalitis in a subset of patients with AD after Aβ immunization. Neurology 2003;61: Palmer AM, Gershon S. Is the neuronal basis of Alzheimer s disease cholinergic or glutamatergic? FASEB J 1990;10: Parsons CG, Danysz W, Quack G. Memantine is a clinically well tolerated N-methyl-D-aspartate (NMDA) receptor antagonist a review of preclinical data. Neuropharmacology 1999;38: Perry EK, Tomlinson BE, Blessed G, Bergman K, Gibson PH, Perry RH. Correlation of cholinergic abnormalities with senile plaques and mental test scores in senile dementia. BMJ 1978;2: Procter AW, Palmer AM, Francis PT, ym. Evidence of glutamatergic denervation and possible abnormal metabolism in Alzheimer s disease. J Neurochem (3): Riesberg B, Doody R, Stöffler A, Schmitt F, Ferris S, Möbius HJ. Memantine in moderate-to severe Alzheimer s disease. N Engl J Med 2003;348: Santos MD, Alkondon M, Pereira EF, ym. The nicotinic allosteric potentiating ligand galantamine facilitates synaptic transmission in the mammalian central nervous system. Mol Pharmacol 2002;61(5): Samochocki M, Zerlin M, Jostock R, ym. Galantamine is an allosterically potentiating ligand of the human alpha4/beta2 nachr. Acta Neurol Scand Suppl 200;176: Tariot P, Farlow M, Grossberg G. Memantine/donepezil dual-therapy is superior to placebo/donepezil therapy for treatment of moderate to severe Alzheimer s disease. Esitetty kongressissa: 6 th International Conference on AD/PD, Sevilla, Espanja. Winblad B, Poritis N. Memantine in severe dementia: results of the 9M- Best Study (benefit and efficacy in severely demented patients during treatment with memantine). Int J Geriatr Psychiatry 1999;14: Woodruff-Pak DS, Santos IS. Nicotinic modulation in an animal model of associative learning impaired in Alzheimer s disease. Behav Brain Res 2000;113(1-2):11 9. Wright C, Geula C, Mesulam M. Neuroglial cholinesterases in the normal brain and in Alzheimer s disease: relationship to plaques, tangles, and patterns of selective vulnerability. Ann Neurol 1993;34: KARI ALHAINEN, LL (väit), erikoislääkäri kari.alhainen@muisti.com Muistikeskus Joensuu Lääkärikeskus Suinuu Torikatu Joensuu 1966
Alzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotKäypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi
LAURI VIRTA LKT, dosentti Johtava tutkijalääkäri, Kelan tutkimusosasto Dementialääkkeiden käyttö yleistyy HINNAT HALPENEVAT JA PERUSKORVAUKSET LAAJENEVAT Kalliiden dementialääkkeiden kulutus kasvoi tasaisesti
LisätiedotMERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET
LisätiedotMitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?
Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMuistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala
Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotHarkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon
SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1 Eripainos Suomen Lääkärilehdestä 15/15.4.2005, s. 1678 1684 Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1678 1678 S
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMilloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?
Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen.
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkehoito
Lääkehoito Raimo Sulkava Alzheimerin taudin oireet saadaan lääkkeillä lievittymään selvästi kahdessa kolmasosassa tapauksista. Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotDementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle
Dementia Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Kirsi Puurunen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2007
LisätiedotUusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas
Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan
LisätiedotKelan korvaamia dementialääkkeitä
1678 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15/2005 VSK 60 Toimittaneet: Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS Kelan korvaamia
LisätiedotUUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA
UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotNeurofarmakologian perusteita
Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotJohdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio
10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotKaikki me vanhenemme, mutta emme samalla
Katsaus Iain Wilson ja Heikki Tanila Tieto neurobiologisista mekanismeista, jotka ovat normaaliin vanhenemiseen liittyvän muistin heikentymisen taustalla, on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Muistihäiriöitä
LisätiedotUUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS
UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotOsa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä)
Osa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä) Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Jos vastaus on väärä tai on valinnut useita vastauksia
LisätiedotBiokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotNikotiini ja neurologiset sairaudet haitallisellakin aineella voi olla hyödyllisiä ominaisuuksia
KATSAUS Seppo Kaakkola ja Raimo Tuominen Nikotiini ja neurologiset sairaudet haitallisellakin aineella voi olla hyödyllisiä ominaisuuksia Nikotiinia ja sen agonisteja on tutkittu monen neurologisen sairauden
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ
ASETYYLIKOLIININ NIKOTIINIRESEPTORIT VÄLITTÄJÄAINEIDEN VAPAUTUMISEN SÄÄTELIJÖINÄ Sakari Leino Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto Joulukuu 2013 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotRARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer
RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotTupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot
Katsaus Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot Kiinnostus nikotiinin kognitiivisiin vaikutuksiin on herännyt tupakkariippuvuustutkimusten kautta, kun on tutkittu
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotDEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA
DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotValmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotNeuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut
Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotPerifeeriset lihasrelaksantit
13. Perifeeriset lihasrelaksantit, ganglionsalpaajat Perifeeriset lihasrelaksantit Perifeeriset lihasrelaksantit ovat aineita, jotka halvaannuttavat luurankolihakset estämällä hermo-lihasliitoksen toimintaa.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotAlzheimerin taudin parantava hoito viipyy yhä onko amyloidiplakkihypoteesi väärä lähtökohta?
Heikki Tanila KATSAUS Alzheimerin taudin parantava hoito viipyy yhä onko amyloidiplakkihypoteesi väärä lähtökohta? Viimeisen reilun 25 vuoden ajan Alzheimerin taudin tutkimusta ja lääkekehitystä on ohjannut
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lisätiedot