kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Transkriptio

1 Kivun kliininen fysiologia

2 Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1

3 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy todelliseen tai uhkaavaan kudosvaurioon tai joka ilmaistaan samalla tavoin. IASP 1979 Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:2

4 Kipukokemus nosiseptio kokemukset tunteet psykososiaaliset suhteet Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:3

5 Nosiseptiivinen järjestelmä fysiologinen toiminta lämpöärsytys mekaaninen ärsytys aivot nosiseptoreita stressivaste aivorunko ääreishermo selkäydin motorinen vaste Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:4

6 Nosiseptiivinen järjestelmä patologinen toiminta emotionaalinen vaste inflammaatio stressivaste katekolamiinit kortisoli interleukiinit motorinen vaste sensitisaatio Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:5

7 Nosiseptorit 90% Mekaaniset A δ & C Termaaliset A δ & C Kemialliset C Polymodaaliset C 10% venytys iskemia tulehdus Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:6

8 Akuutti tulehdus nosiseptiiviset ärsykkeet sympaattinen hermo syöttösolu substanssi P histamiini A δ C prostaglandiini tromboksaani leukotrieeni 5 HT K+ substanssi P akuutti tulehdus makrofaageja leukosyyttejä verisuoni Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:7

9 Ääreishermojärjestelmä somaattinen hermo 2. sympaattinen hermojärjestelmä 3. parasympaattinen hermojärjestelmä Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:8

10 Selkäydin sensitisaatio sekundaarinen hyperalgesia wind-up segmentaaliset refleksit heijastuskipu hermovälittäjäaineet Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:9

11 Sekundaarinen hyperalgesia sekundaarinen hyperalgesia A α, A β A δ, C primaarinen hyperalgesia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:10

12 NMDA 1 2 mv A δ nosiseptiivinen stimulaatio 1 s mv aktiopotentiaaleja etusarvisoluissa wind-up 1 s (hahmoteltu Wall PD & Woolf CJ mukaan, 1991) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:11

13 Segmentaaliset refleksit lisääntynyt lihasjännitys vähentynyt verenkierto Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:12

14 Keskushermosto Heijastuskipu 1 (topografinen anatomia) trigeminus kervikaalinen torakaalinen lumbaalinen sakraalinen kokkygeaalinen Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:13

15 Heijastuskipu 2 (konvergenssiteoria) frenikus-hermo C1 C8 Th1 Th4 Th12 L1 L5 S1 sympaattiset gangliot S5 Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:14

16 Substanssi P NKA Takasarven välittäjäaineet glutamaatti aspartaatti CGRP CCK Na + / Ca ++ Ca ++ AMPA NMDA Mg++ EPSP Ca ++ NO-syntaasi NO Guanylyylisyklaasi L-arginiini c GMP GTP Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:15

17 kipukokemus motorinen vaste emotionaalinen vaste neuroendokriininen vaste Sentraaliset tapahtumat hengitys EKG verenpaine Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:16

18 Kipua inhiboivat järjestelmät supraspinaalinen taso spinaalinen taso Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:17

19 1 CENTRAL CONTROL 2 3 L S + + SG T + L = large diameter fibers S = small diameter fibers SG = substantia gelatinosa T = central transmission cell +=activation =inhibition ACTION SYSTEM Aβ-säikeiden aktivaatio (L) voi estää impulssien siirtymisen C-säikeistä (S) eteenpäin selkäytimen takasarvessa Aβ-säikeiden aktivaatio (L) voi sentraalisten mekanismien avulla vaikuttaa impulssien siirtymiseen takasarvessa Takasarven impulssien siirto on sentraalisen kontrollin alaista (MelzackR, Wall P.Pain mechanisms; A new theory.science 1965:150: ) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:18

20 Spinaalinen portti -teoria ( gate-control ) 1 2 A α, A β A δ, C Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:19

21 Laskeutuva ratajärjestelmä (neurotransmitterit) β-endorfiini, GABA PAG 5-HT, noradrenaliini NRM * enkefaliini takasarvi * nucleus raphe magnus Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:20

22 Selkäytimen takasarvi E β-endorfiini noradrenaliini 5-HT S + + enkefaliini I + + P L GABA E = endorfinerginen järjestelmä S = myelinisoitumaton säie (C) I = interneuroni L = myelinisoitu säie (A) P=sekundaarineuroni Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:21

23 Ärsykkeestä aistihavainnoksi perseptio (aistihavainto) inhiboiva ratajärjestelmä inflammaatio impulssitransmissio (ärsykkeen johtuminen) Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:22

24 Yhteenveto fysiologiset toiminnat inflammaatio sensitisaatio sekundaarinen hyperalgesia wind-up segmentaaliset refleksit heijastuskipu kivun inhibitoriset järjestelmät gate-control endorfinerginen järjestelmä Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:23