Neurofarmakologian perusteita
|
|
- Aki Toivonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia hermoston toimintaan Psykofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia käyttäytymiseen perifeerisen hermoston farmakologia sympaattisen hermoston farmakologia parasympaattisen hermoston farmakologia keskushermoston farmakologia Feldman ym. (1997) Principles of Neuropsychopharmacology, Sinauer Press Nestler ym. (2009) Molecular Neuropharmacology, McGraw-Hill Von Bohlen und Halbach & Dermietzel (2006) Neurotransmitters and neuromodulators, Wiley-VCH 1
2 Neurofarmakologisten lääkeaineiden vaikutuskohdat hermosolujen välisissä liitoksissa klassinen neurofarmakologinen lääkkeiden vaikutusmekanismi => myös metabolian ja geenisäätelyn muutoksia! Esimerkkejä aivojen kemiallista välittäjäaineista Klassiset hermovälittäjäaineet: katekoliamiinit: dopamiini (DA), noradrenaliini (NA) indoliamiini: serotoniini asetyylikoliini, histamiini (HA) aminohapot: -aminovoihappo (GABA), glysiini, glutamaatti Peptidivälittäjäaineet: >100 mm. opioidipeptidit, CCK, substanssi P, oreksiini Epätavalliset välittäjäaineet: NO, CO lipidimediaattorit: anandamidi kasvutekijät, neurotrofiinit ATP, adenosiini 2
3 Aktiopotentiaalin farmakologinen säätely Na + - kanavia salpaamalla Puudutevaikutus Antiepileptinen, antimaaninen tai analgeettinen vaikutus Antiarytminen vaikutus Lidokaiini, tetrakaiini, etidokaiini, mepivakaiini, bupivakaiini, ropivakaiini Fenytoiini, karbamatsepiini, topiramaatti, lamotrigiini Lidokaiini, meksiletiini Aivojen dopamiiniradat: motoriikan säätely, kognitiiviset toiminnot, mielihyvä- ja motivaatioradat nigrostriataalinen mesolimbinen mesokortikaalinen tuberohypofyseaalinen 3
4 Selegiliini (B) Dopamiinisynapsi Karbidopa Entakaponi Dopamiinisysteemiin vaikuttavia lääkeaineita Levodopa DA:n esiaste Parkinsonin tauti Karbidopa Dopa-dekarboksylaasin estäjä Parkinsonin tauti Entakaponi COMT-estäjä Parkinsonin tauti Selegiliini, rasagiliini Bromokriptiini, gaberkoliini MAO-B estäjä Dopamiiniagonisti Parkinsonin tauti Parkinsonin tauti Neuroleptit D2 reseptoriantagonisteja Skitsofrenia Atyyppiset AP:t, kuten klotsapiini Aripipratsoli DA ja 5-HT2 reseptorien antagonisteja D2 osittaisagonisti, 5-HT2A antagonisti, 5-HT1A agonisti Skitsofrenia Skitsofrenia, mania? Metyylifenidaatti DA takaisinoton estäjä Tarkkaavuushäiriö 4
5 Antipsykoottinen v. Painonnousu (5-HT2C) Dopamiini D2 reseptorin eston ja antipsykootin annoksen korrelaatio Potency=voimakkuus Efficacy=teho Ortost. hypotensio Refleksitakykardia Huimaus Sedaatio Painonnousu Hypotensio Aivojen noradrenaliiniradat Locus coeruleus, bilateraalinen tumake, joissa yhteensä n NAergistä hermosolua 5
6 Moklobemidi (A) Noradrenerginen synapsi Reboksetiini Klonidiini, Medetomidiini Adrenergisiin reseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita Reseptorialatyyppi Agonisteja Antagonisteja 1 Fenyyliefriini, oksimetatsoliini Pratsosiini 2 Medetomidiini, klonidiini Atipametsoli, johimbiini 1 Dobutamiini, prenalteroli Metoprololi, atenololi, asebutoli 2 Salbutamoli, terbutaliini Propranololi (myös 1) 3 Mirabegroni Pindololi 6
7 Aivojen serotonergiset radat: nousevat ja laskevat radat Moklobemidi (A) Serotonerginen synapsi Sitalopraami 7
8 Serotonergisiä lääkeaineita Masennuslääkkeet, fobioiden hoito, anksiolyysi Migreenin kohtauslääkkeet Antiemeettiset lääkkeet SERT esto (serotonin transporter inhibitors) 5-HT1 reseptorien agonismi 5-HT3 reseptorin antagonismi Fluoksetiini, (es)sitalopraami, paroksetiini (SSRI) triptaanit Sumatriptaani, etc. Ondansetroni, granisetroni Laihdutuslääkkeet SERT esto Sibutramiini (?) Anksiolyysi 5-HT1A reseptorin agonismi Buspironi Skitsofrenia 5-HT2A antagonismi (D2 antagonismin lisäksi) Klotsapiini Aivojen histaminergiset radat: hypotalaminen säätelykeskus 8
9 Histamiinireseptoreihin vaikuttavia lääkeaineita Allergialääkkeet Sedaatio, pahoinvointi, painonnousu Mahan erityksen säätely Uni-valverytmin säätely, syömiskäyttäytymisen säätely, analgesia H1 antagonismi tai käänteisagonismi H1 antagonismi aivoissa H2 reseptorin antagonismi suolen limakalvolla Presynaptisen H3 reseptorin modulaatio Deksbromifeniramiini Setiritsiini Hydroksitsiini (toimii myös periferiassa), useat antipsykootit Ranitidiini, famotidiini, nitsatidiini? Aivojen kolinergiset radat: ACh toimii myös aivoissa 9
10 Kolinerginen synapsi: aivojen monitoiminen modulaattori Neostigmiini Rivastigmiini Malationi Sariini Pilokarpiini Atropiini, skopolamiini GABA ja glutamaatti systeemien tasapaino 10
11 Aivojen GABAergiset radat: interneuronit ja pitkät radat Vigabatriini Vigabatriini GABAerginen synapsi: aivojen tärkein nopeasti toimiva estävä mekanismi Tiagabiini Baklofeeni Faklofeeni Baklofeeni Faklofeeni 11
12 GABA A reseptoreihin vaikuttavia aineita GABA Muskimoli (+) Bikukulliini (-) Gaboksadoli (+/-) Etomidaatti Neurosteroidit Penisilliini Zn 2+ Pikrotoksiini Bentsodiatsepiinit Diatsepaami (+) Flumatseniili (0) DMCM (-) Barbituraatit Anesteetit Alkoholi P Aivojen glutamatergiset radat: laajin eksitoiva systeemi, kognition ja solutuhon tasapaino 12
13 Glutamaattisynapsi: aivojen tärkein nopeasti toimiva eksitoiva mekanismi Glutamaattisysteemin kautta vaikuttavia lääkeaineita Alzheimerin tauti NMDAR esto Memantiini Anestesia Glu reseptorien esto (GABA A potentiaatio) Ksenon, N 2 O, ketamiini, inhalaatioanesteetit, EtOH Neuroprotektio, epilepsia Kognitiivisten toimintojen tehostaminen NMDAR ja AMPAR esto Topiramaatti? AMPAR ja NMDAR aktivaatio Ampakiinit? Anksiolyysi Krooninen kipu, Migreenin esto, Masennus? NMDAR glysiinikohdan esto, mglur agonistit NMDAR esto AMPAR esto?? Ketamiini, dekstrometorfaani Topiramaatti Alkoholismi NMDAR ja AMPAR esto Topiramaatti, akamprosaatti 13
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotSedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita. Sedaation tason arviointi
Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita Esa Korpi Biolääketieteen laitos, farmakologia Sedaatio Toteuttaminen Potilaan tarpeet / sairaudet, lääkitys Toimenpide Ammattitaito
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotSympatomimeetit ja sympatolyytit
Sympatomimeetit ja sympatolyytit 28.9.2012 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset
65. Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutukset Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on varsin yleistä ja joskus välttämätöntäkin. Potilaalla voi olla useita hoitoa vaativia sairauksia,
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotVaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet
Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotUUDET I.V.-ANESTEETIT
UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotSedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita. Sedaation asteet Bentsodiatsepiinit
Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita Anni-Maija Linden, FaT Biolääketieteen laitos, Farmakologia 21.1.2014 Sedaatio Toteuttaminen Potilaan tarpeet / sairaudet, muu
LisätiedotYleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa
Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Stada 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Granisetron Stada 2 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen 1 mg:n kalvopäällysteinen
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
Lisätiedotalfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.
Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöt
Anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt sosiaaliset yms. fobiat paniikkihäiriö traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotAhdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit
Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt q sosiaaliset yms.
LisätiedotJokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2 mg granisetronia (hydrokloridina).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kytril 1 mg kalvopäällysteiset tabletit Kytril 2 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 2.1 Yleiskuvaus 2.2 Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Jokainen
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotSympatomimeetit ja sympatolyytit
Sympatomimeetit ja sympatolyytit 27.9.2013 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit
LisätiedotSympatomimeetit ja sympatolyytit
Sympatomimeetit ja sympatolyytit 27.9.2013 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotJohdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio
10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien
LisätiedotParkinsonin taudin lääkkeet
28. Parkinsonin taudin lääkkeet Parkinsonin taudin lääkkeet Parkinsonin tauti on oireyhtyä, jossa aivojen ekstrapyraidaalijärjestelän tyvituakkeet ovat vaurioituneet tai niiden toiinta on häiriintynyt.
LisätiedotValmisteyhteenveto. Deksametasonia (max 20 mg kerran vuorokaudessa) annetaan samanaikaisesti suun kautta.
Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Bluefish 1 mg tabletti, kalvopäällysteinen Granisetron Bluefish 2 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 mg:n tabletti:
LisätiedotReseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat
Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotOPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN
OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet
LisätiedotPSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011
PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotÄidin lääkkeet ja imetys
Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita
LisätiedotFarmakologian tenttitärpit Toinen välitentti Lyhyet kysymykset. Sisällys
Farmakologian tenttitärpit Toinen välitentti Lyhyet kysymykset Sisällys Sivu 2 Bentsomyrkytys Beetasalpaajamyrkytys Parasetamolimyrkytys Partiaalinen agonisti Asetyylikoliiniesteraasi Sivu 3 Lääkehiili
LisätiedotAlkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa
Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Esa Korpi Diagnosis of drug dependence in humans Intense craving or compulsive urge for a drug Impaired control over drug usage Withdrawal symptoms when stopping
LisätiedotUnen kemia. Katsaus. Vireyttä lisäävät välittäjäaineet
Katsaus Tarja Porkka-Heiskanen ja Dag Stenberg Unen kemia Uni ja valve muodostavat vireystilan jatkumon ääripäät. Uni ei ole ainoastaan valveen puuttumista vaan aivojen aktiivinen tila, joka syntyy samaan
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotMartti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia
Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotAlkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa
Alkoholi- ja huumeriippuvuuden neurobiologiaa Esa Korpi Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, farmakologia Diagnosis of drug dependence in humans Intense craving or compulsive urge for a drug Impaired
LisätiedotHengityselimistön lääkkeet
Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa
LisätiedotNeuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut
Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua
LisätiedotNikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa
Nikotiiniriippuvuus - tupakkariippuvuuden neurobiologiaa Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti Psyykenlääkkeistä: Vaikutus perustuu keskushermoston toimintaan vaikuttamiseen, hermosolujen
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotLääkkeiden haittavaikutukset
Lääkkeiden haittavaikutukset Salla Kalsi Proviisori Ihoon ja ihonalaiskudokseen kohdistuvat haittavaikutukset Lääkeaineet voivat aiheuttaa erilaisia ihoreaktioita Esim. virukset voivat myös aiheuttaa samankaltaisia
LisätiedotRiippuvuusongelmien samanaikainen hoito. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät
Riippuvuusongelmien samanaikainen hoito Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus Yleislääkäripäivät 23.11.2017 Hki Sidonnaisuusilmoitus Ei taloudellisia eikä muita sidonnaisuuksia
LisätiedotEdenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta
Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Neu oyl Susanna Hintikka 20.5.2015 Sisällöstä Parkinsonin taudin patofysiologiaa Motoriset oireet ja niiden hoito Ei-motoriset oireet ja niiden
LisätiedotMuistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala
Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus
LisätiedotMasennuslääkkeet ja litium
23. Masennuslääkkeet ja litium Masennuslääkkeet ja litium Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vielä vaikeampaa kuin monissa muissa psyykkisissä sairauksissa. Siksi ei
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat
LisätiedotLääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006
Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia
LisätiedotMitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?
Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866
LisätiedotKehitysopilliselta kannalta tarkasteltuna seksuaalisuus
Andrologia Olavi Pelkonen Miehisyyden käsitteeseen sisältyy monenlaisia mielikuvia alkaen seksuaalisesta suorituskyvystä ja päätyen Arnold Schwarzeneggerin ulkomuotoon. Tässä katsauksessa tarkastelen lääkkeitä
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat
LisätiedotMetadoni. Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg
Metadoni Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus 4.12.2014 Markus Forsberg 1 Sisältö Metadonin kemiaa Metadonin farmakodynamiikka Metadonin farmakokinetiikka Metadonin tärkeimmät haittavaikutukset
LisätiedotAntihistamiinit; nuhalääkkeet; yskänlääkkeet
Antihistamiinit; nuhalääkkeet; yskänlääkkeet Histamiini Kudokset (iho, keuhkot) Syöttösolut GI-kanava Mahalaukun enterokromaffiiniset solut Veri Basofiiliset valkosolut Lymfosyytit Histidiinidekarboksylaasi
LisätiedotNeurologinen potilas leikkauspotilaana
Neurologinen potilas leikkauspotilaana Minna Niskanen ylilääkäri, palvelulinjajohtaja Anestesiologia ja tehohoito, KYS Neurologinen sairaus Ø Neurodegeneratiiviset Ø muistisairaudet: Alzheimerin tauti,
Lisätiedot5-hydroksitryptamiini ja 5-HTreseptoreihin
18. 5-hydroksitryptaiini ja 5-HT-reseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini ja 5-HTreseptoreihin vaikuttavat lääkeaineet 5-hydroksitryptaiini (5-HT, serotoniini) toiii välittäjäaineena
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotLääkeaineiden) vaikutusmekanismit
ääkeaineen(annostus Absorptio,) imeytyminen Pitoisuus(syst.( verenkierrossa ääkeaineen(jakautuminen elimistöön ääkeaineen(metabolia ääkeaineiden) vaikutusmekanismit Esko)Kankuri 15.8.2017 Pitoisuus(vaikutuskohteessa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Primperan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Primperan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Metoklopramidihydrokloridimonohydraatti, joka vastaa metoklopramidihydrokloridia 10 mg/tabletti.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Fresenius Kabi 1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Fresenius Kabi 1 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttava aine on granisetroni. Yksi ml injektionestettä sisältää
LisätiedotValproaatinsikiöaikaiset vaikutukset
Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset Suomen Epilepsiaseuran koulutustilaisuus 19.3.2015 Mari Videman, lastenneurologian el, Konsultaatioepilepsiavastaanotto, LNS Valproaatti Rakenteeltaan yksinkertainen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Selegilin Mylan 5 mg tabletti Selegilin Mylan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Selegilin Mylan 5 mg tabletti Selegilin Mylan 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Selegiliinihydrokloridi 5 mg tai 10 mg. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Granisetron Hameln 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Granisetron Hameln 1 mg/ml injektio-/infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttava aine on granisetroni. 1 ml injektio-/infuusiokonsentraattia
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotHistamiini ja histamiiniantagonistit
17. Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiinin esiintyminen Histamiinia eli 2(4imidatsolyyli)etyyliamiinia esiintyy elimistön kaikissa osissa, erityisen runsaasti
LisätiedotMasennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen
Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin
LisätiedotKaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto
I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin
LisätiedotLÄÄKEAINEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Interaktio ohjelman hyödyntäminen Helsingin XXXI Lauttasaaren Keskusapteekissa ja Kuusankosken I apteekissa
LÄÄKEAINEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET Interaktio ohjelman hyödyntäminen Helsingin XXXI Lauttasaaren Keskusapteekissa ja Kuusankosken I apteekissa Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotKIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA
KIRJALLISUUSKATSAUS HISTAMIININ H3-RESEPTORI LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA KOKEELLINEN OSA NEURONAALISEN HISTAMIININ JA H3-RESEPTORIN MERKITYS ALKOHOLIVAIKUTUSTEN VÄLITTYMISESSÄ Jenni Vanhanen Helsingin yliopisto
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
Lisätiedot