Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnetut endokannabinoidireseptorit"

Transkriptio

1 Endokannabinoidit

2 Historia

3 Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä splice variantti (CB 1a ) jolla ei ole erityistä farmakologista toimintoa ja sen ekspressio on heikko CB 1 nisäkkäillä hyvin samankaltainen, esim. ihmisen ja rotan reseptorien nukleotidisekvenssit ovat 90 % identtisiä, ihmisen ja hiiren 91 % identtisiä ja rotan ja hiiren 96 % identtisiä CB 2 :lla suurempia lajien välisiä eroja, esim. ihmisen ja hiiren reseptorit 86 % identtisiä. Erot ilmeisesti N-terminaalisessa solunulkoisessa alueessa Lisäksi non-kannabinoidireseptoreita (CBn), joiden toimintaa tai spesifisiä ligandeja ei tunneta

4 CB -reseptoreiden vaikutukset solun toimintaan lyhyesti Molemmat G i/o -proteiinikytkettyjä reseptoreita (7-TM reseptoreita), inhiboivat mm. adenylaattisyklaasia (camp ) ja aktivoivat mm. MAPK-reitin,PLC proteiiniin (IP3+DAG ) ja PKC:n Kytkeytyneet lukuisiin Ca 2+ ja K + -ionikanaviin hyperpolarisoivin seurauksin Voivat sulkea arakinoidihapon välityksellä 5- HT 3 ionikanavareseptorin ja aktivoida PKC:n

5 CB 1 Löytyy sekä keskushermostosta, että perifeerisissä kudoksista: aivolisäkkeestä, lukuisista hermopäätteistä ympäri aivoja, immuunisoluista, lisääntymiselimistä, ruuansulatuskanavan kudoksista, sydämestä, keuhkoista, virtsarakosta ja lisämunuaisista Signaalimodulaattori: estää lukuisten välittäjäaineiden vapautumista, joihin kuuluu asetyylikoliini, dopamiini, noradrenaliini, serotoniini, GABA, glutamaatti ja aspartaatti Aktivointi aiheuttaa mm. paikallista vasodilataatiota ( hypotensio), kognitiivisten kykyjen, lyhytmuistin ja keskittymisen heikentymistä, hypotermiaa, euforiaa ja kivuntunnottomuutta, sekä muuttaa motoristen toimintojen säätelyä (aiheuttaen mahdollisesti katalepsiaa) Pääasialliset endogeeniset ligandit ovat anandamidi (K i : 89 nm, suhteellinen tehokkuus: ++++) ja 2-arakidonoyyliglyseroli (2-AG, 58 nm, ++++)

6 CB 2 (ja CB 1 ) Reseptoreita löytyy lähinnä aivojen mikrogliasoluista, immuunijärjestelmän kudoksista sekä immuunisoluista (B solut > natural killer (NK) solut > monosyytit > neutrofiilit > CD8 leukosyytit > CD4 leukosyytit) Immunomoduloija: liittyy proinflammatorisen sytokiinien vapauttamisen estämiseen ja anti-inflammatorisen sytokiinien vapauttamiseen immuunisoluista Aktivointi vaikuttaa mm. alla listattuihin tapahtumiin ja poistaa neuropaattisia kipuja sekä vähentää haiman β-solujen insuliinin eritystä Samat ligandit kuin CB 1 :llä (371/145 nm, +/++) Mφ: makrofagi, Ma: mast solut

7 Sijoittuminen aivoissa CB 1 reseptoreita (CB 2 vaikea havaita) esiintyy mm. isoaivojen kuorikerroksessa (kognitiiviset toiminnot), hippokampuksessa (muisti ja keskittyminen), substantia nigra pars reticulatassa (SNr), globus palliduksessa(gb) ja pikkuaivoissa (vaikutukset motoriikkaan) Esiintyvät useimmilla alueilla yhdessä opiaattireseptoreitten kanssa (oikeanpuoleisessa kuvassa punaiset alueet), poikkeuksena mielihyvän tuottoon sekä sydämen ja keuhkojen toimintaan liittyvät alueet. Esiintyy osassa substanssi (neuropeptidi) P-positiivisia neuroneita, jotka vaikuttavat mm. pahoinvointiin. Eniten CB 1 reseptoreita löytyy presynaptisesti inhibitorisista synapseista

8 EMT = endokannabinoidi membraani transportteri MAGL = monoasyyliglyseroli lipaasi DAGL = sn-1-selektiivinen diasyyliglyseroli lipaasi PLC = fosfolipaasi C FAAH = rasvahappoamidi hydrolaasi PE = fosfatidyylietanoliamiini NAPE = N-arakidonoyyli fosfatidyylietanoliamiini NAT = N-asyylitransferaasi Synaptinen sijoittuminen

9 CB-R:ien yleiset solun sisäiset vaikutukset ja endokannabinoidien tuoton induktio Solun rauhoittajia, estävät yliaktivaatiota katkaisten toimintaa kiihdyttäviä signaalikaskadeita, jotka yleensä aiheuttavat/aiheutuvat solun depolarisaatiota/-sta Reseptoreiden aktivaatio pulssimaista, tapahtuu endokannabinoidien avulla, jotka valmistetaan käskystä (ei valmiita solun sisäisiä varastoja) Ca 2+ riippuvaisella tavalla. Induktio voi tapahtua myös aktivoitujen metabotrooppisten glutamaattireseptoreiden ja asetyylikolinergisten muskariinireseptoreiden kautta Indusoidut endokannabinoidit vaikuttavat paikallisesti (auto- ja parakriininen signallointi), yleisimpänä tehtävänä hermostossa on retrogradinen signallointi

10 Endogeeniset ligandit Lisäksi N-arakidonoyyli-L-seriini (ARA-S), joka valmistunee yhdessä anandamidin kanssa. Heikko CB 1,CB 2 ja TRPV1 (transient receptor potential vanilloid 1) agonisti Ligandien yleisrunkona on 20-hiilinen monityydyttymätön rasvahappo (arakidonihappo), jonka karbonyyliryhmään on liittynyt aktiivinen ryhmä

11 Endokannabinoidien synteesi tarkemmin

12 Endokannabinoidit liittyvät psykomotoristen liikkeitten suoritukseen, muistiin, oppimiseen, ajatteluun, neuroendokriiniseen eritykseen, ruokahaluun, kivun tuntemiseen, pahoinvointiin, sekä kehon lämpötilan ja immuunisysteemin säätelyyn Vaikutusajat ~5 30 sek inhibitorisissa synapseissa Inhiboivat mm. N and P/Q-tyypin Ca 2+ kanavia sekä D-tyypin K + kanavia ja aktivoivat mm. A-tyypin sekä sisään ohjaavia K + kanavia. Osa ionikanavavaikutuksista välittyy suoraan ilman reseptoreitten myötävaikutusta osa kannabinoidien vaikutuksista ei liity mitenkään kannabinoidireseptoreihin! Aiheuttavat presynaptista välittäjäaineinhibitiota (negatiivinen feedback), lyhytaikaista assosiatiivista synaptista plastisuutta (työmuistin ja symbolisen käsittelykyvyn perusta) ja verenpaineen alentumista useilla erilaisilla tavoilla (verisuonten laajentuminen, sydämen supistuskyvyn ja pulssin alentuminen) Lyhentävät pitkäaikaisia muutoksia solujen varauksissa ja hidastavat aivojen yleistä sähköistä toimintataajuutta (beeta-taajuudesta alfa-taajuuteen) Estävät eksitotoksisuutta, epilepsiakohtaukset, pahoinvointia ja kroonisia neuropaattisia kivun tuntemuksia, ehkä myös (in vitro tutkimusten mukaan) fagosytoosia, solujen levittäytymistä ja vasta-aineitten esitystä

13 Anandamidi ananda on sanskiittiä, sen englannin kielinen vastine on bliss Tunnetuin endokannabinoidi, vaikutukset CB reseptoreihin Δ9- THC:ia vastaavat (CB 1 : 40,7 nm, +++; CB 2 : 36,4 nm, +) Sitoutuu CB reseptoreitten lisäksi ainakin inhiboivasti asetyylikolinergiseen α7-nikotiinireseptoriin ja 5-HT 3 - reseptoreihin ja voimistaa glutamanergisen NMDA reseptoreiden aktivaatiota. T-tyypin Ca 2+ - ja TRPV1 kanaviin vaikutus on päinvastainen, voltage-gated ja background K + kanaviin vaikutus on inhibitorinen Syntetisoidaan neuroneissa ja gliasoluissa erilaisten mekanismien kautta Estää selektiivisesti rintasyöpäsolujen kulkeutumista ja kiinnittymistä CB 1 aktivaation kautta

14 Muutama sairaus, johon kannabinoideilla on positiivinen vaikutus

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Endokannabinoidireseptorit

Endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidireseptorit Ulla-Maria Jokipii LuK-tutkielma Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 6.8.2010 SISÄLLYSLUETTELO Lyhenteet... 1 1 Johdanto... 2 2 Kannabinoidit... 3 3 Kannabinoidireseptorit...

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

KANNABIKSEN LÄÄKEKÄYTTÖ. Timo Seppälä LKT, dosentti Ylilääkäri, THL

KANNABIKSEN LÄÄKEKÄYTTÖ. Timo Seppälä LKT, dosentti Ylilääkäri, THL KANNABIKSEN LÄÄKEKÄYTTÖ Timo Seppälä LKT, dosentti Ylilääkäri, THL Kannabis Lääkekäytön historia 8000 eaa Kiina, Taiwan: päihde ruoka ym. 4000 eaa Assyria: päihde 3000-2000 eaa Kiina: lääke -farmakologi

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus

Lisätiedot

Kipu ja endokannabinoidijärjestelmä

Kipu ja endokannabinoidijärjestelmä Kandidaatintutkielma Kipu ja endokannabinoidijärjestelmä Riikka Huttunen Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2016 1 Sisällysluettelo Käytetyt lyhenteet Sisällys I KIRJALLISUUSTUTKIELMA

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15

Lisätiedot

ENDOKANNABINOIDIEN VAIKUTUS MONOSYYTTIEN MMP-9-ERITYKSEEN

ENDOKANNABINOIDIEN VAIKUTUS MONOSYYTTIEN MMP-9-ERITYKSEEN ENDOKANNABINOIDIEN VAIKUTUS MONOSYYTTIEN MMP-9-ERITYKSEEN Matti Oivo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian tutkimusryhmä 2011 Tampereen

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe

Lisätiedot

Aminohapot ja proteiinit

Aminohapot ja proteiinit Aminohapot ja proteiinit Proteiinit ovat aminohappoketjusta muodostuvia ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä tai useammasta aminohappoketjusta muodostuvia komplekseja. Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä dos, el Kristiina Patja Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Tupakka, nikotiini ja media Kenen sanoja valitsemme? Haitallinen - vähemmän haitallinen haitaton?

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla } Vaikutusmekanismit kohtalaisesti tunnettuja } Lääke vs viihdekäyttö: ANNOKSESSA voi olla kertaluokan ero } THC:lla Vaatimaton teho yksinään esim. kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet

Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Kolinergiset α6*-nikotiinireseptorit ja niihin vaikuttavat yhdisteet: kokeelliset ja kliiniset käyttömahdollisuudet Katariina Volotinen Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Endokannabinoidit monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä

Endokannabinoidit monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä Katsaus Endokannabinoidit monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä Markku J. Savolainen, Tuija Huusko, Anna-Maria Keränen, Sari Lindeman, Annakaisa Reponen

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA Nina Alaranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologian tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Anestesia. Anestesian komponentit 3.2.2016. Vastasyntyneiden anestesioista SULAT 29.1.2016. Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty

Anestesia. Anestesian komponentit 3.2.2016. Vastasyntyneiden anestesioista SULAT 29.1.2016. Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty Vastasyntyneiden anestesioista Anestesian komponentit SULAT 29.1.2016 Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty riku.aantaa@tyks.fi Hypnoosi (tajuttomuus) hypnootti Analgesia (kivuttomuus) analgeetti Liikkumattomuus

Lisätiedot

Hedelmöittymisen ja alkutiineyden kannalta merkittävät sytokiinit tammalla. Noora Saaristo

Hedelmöittymisen ja alkutiineyden kannalta merkittävät sytokiinit tammalla. Noora Saaristo Hedelmöittymisen ja alkutiineyden kannalta merkittävät sytokiinit tammalla Noora Saaristo Lisensiaatintutkielma, kirjallisuuskatsaus Kotieläinten lisääntymistieteen oppiaine Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa LOPPURAPORTTI NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa Minna Anthoni Karolinska Institutet, Stockholm Elokuu 2010 Abstract Asthma is a common occupational disease caused by exposure to sensitizing agents

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Histamiini ja histamiiniantagonistit

Histamiini ja histamiiniantagonistit 17. Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiini ja histamiiniantagonistit Histamiinin esiintyminen Histamiinia eli 2(4imidatsolyyli)etyyliamiinia esiintyy elimistön kaikissa osissa, erityisen runsaasti

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

CD40-RESEPTORIN POISTON VAIKUTUS LUUYDINPERÄISTEN SOLUJEN MIGRAATIOON JA TOIMINTAAN ALZHEIMERIN TAUDISSA

CD40-RESEPTORIN POISTON VAIKUTUS LUUYDINPERÄISTEN SOLUJEN MIGRAATIOON JA TOIMINTAAN ALZHEIMERIN TAUDISSA CD40-RESEPTORIN POISTON VAIKUTUS LUUYDINPERÄISTEN SOLUJEN MIGRAATIOON JA TOIMINTAAN ALZHEIMERIN TAUDISSA Maija Utriainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakoimattomana leikkaukseen koulutus Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori, 19.3.2018 Patrick Sandström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic-menetelmän määritelmä: Neurosonic-rentoutustuoli tai -patja on tarkoitettu kohentamaan tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Lapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015

Lapsen lämpötalous. LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lapsen lämpötalous LL Kati Martikainen, PPSHP ja Oulun yliopisto Lastenanest ja tehohoidon erityispätevyys Rovaniemi 09.10.2015 Lämmönmittaus Lämmönsäätelyn fysiologiaa Lämmön menetyksen mekanismit Anestesian

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot