Toimivat kunnat hyvinvoinnin turva. Suomen Kuntaliiton tavoitteet eduskunnan vaalikaudelle

Transkriptio

1 Toimivat kunnat hyvinvoinnin turva Suomen Kuntaliiton tavoitteet eduskunnan vaalikaudelle

2 2

3 Sisältö Sisältö Esipuhe 5 Toimintaympäristö asettaa vaateita 7 Kuntahallintoon joustavuutta 9 Demokratia ja johtaminen keskiöön 11 Sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan 13 Opetus- ja kulttuuripalveluja selkiytetään 15 Julkisia asiakaspalveluja kehitetään 17 Kuntatalous terveelle pohjalle 19 Alueiden kilpailukykyä tuetaan 21 Henkilöstön riittävyys turvataan 23 Ilmastonmuutosta hillitään 25 Kunta ja markkinat yhteistyössä 27 Kunta on osa kansainvälistä toimintaympäristöä 29 Politiikkaohjelmat kehityksen välineiksi 31 Kuvat: Heli Sorjonen ja Comma Suomen Kuntaliitto

4 4

5 Esipuhe Suomen yhteiskunta muuttuu aidosti monikulttuuriseksi. Hallitusohjelma määrittelee aiempaa tarkemmin hallituskauden politiikan linjoja. Hallitusohjelmassa linjataan myös hallituksen tulevaa kuntapolitiikkaa. Tähän julkaisuun on koottu Kuntaliiton keskeiset kuntahallintoa koskevat tavoitteet kevään 2011 eduskuntavaalien alla käytävään keskusteluun ja vaalien jälkeen laadittavan hallitusohjelman valmistelua varten. Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Kunnat vastaavat laajasti mm. koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta sekä elinkeinoelämän edellytysten kehittämisestä. Kuntasektorin osuus niin kansantuotteestamme kuin työvoimastamme on noin viidennes. Kunta-alaan kohdistuu noin puolet julkisen taloutemme kestävyysvajeesta. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuonna 2011 palveluiden järjestämiseen ja toimintansa ylläpitämiseen yli 40 miljardia euroa. Kuntahallinnon palveluksessa on noin työntekijää. Kuntahallinto on demokraattisesti johdettu kokonaisuus, jolla on ollut kyky tunnistaa paikalliset tarpeet ja tehdä tarpeelliset päätökset sekä kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi että alueen elinvoiman edistämiseksi. Tulevaisuuden suuriin haasteisiin vastataan parhaiten kehittämällä nykyistä kuntajärjestelmää niin, että peruskunnilla on edellytykset turvata kuntalaisten hyvinvointia vahvan itsehallinnon kautta. Itsehallinto toteutuu, kun kunnissa on toimiva kansanvaltainen demokratia ja vaikuttava edustuksellinen päätöksenteko, vahva oma talous, laaja hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu sekä tasapainossa oleva tehtävien jako ja rahoitusvastuu kuntien ja valtion välillä. Näin toimien kuntien edellytykset tukea kasvua ja työllisyyttä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden tukena säilyvät ja kehittyvät. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Kuntaliitto 5

6 Asukastiheys Suomessa 2008 Koko EU-alueen asukastiheys on noin 114 as./km 2. Suomen asukastiheys on 17,6 as./km 2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as./km 2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as./km 2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as./km 2. asukkaita/km² ei asukkaita km 2 - ruutujen %-osuus %-osuus km 2 koko Väestön- Asukkaiden koko ruutujen maan tiheys/km 2 lkm väestöstä lkm pinta-alasta , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä , ,5 6 Lähde:Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009 KL/JAH

7 Toimintaympäristö asettaa vaateita Globalisaatio muuttaa tuotannon logiikkaa. Paikalliset arvoketjut ja klusterit purkautuvat ja korvautuvat globaaleilla arvoketjuilla. EU-maille on laskettu niin sanottu kestävyysvaje, jonka suuruisella julkisen talouden ylijäämällä voidaan selviytyä väestön ikääntymisen ja taloudellisen kasvupotentiaalin vähenemisen aiheuttamista muutoksista, kun veroaste pidetään ennallaan. Suomen kestävyysvaje on Euroopan korkeimpia ikärakenteestamme johtuen. Suomen alueellinen keskittyminen jatkuu. Kaupunkiseutujen merkitys koko maan kehitykselle korostuu entisestään. Aluepolitiikassa painottuu alueiden omaehtoinen kehittäminen. Yhtenäiskulttuuri on osin korvautumassa pienryhmien kulttuureilla ja elämäntavoilla. Yhteisöllisyys ei enää määräydy vain asuinpaikan mukaan. Julkisen talouden kestävyysvaje 2015 on 5,5 % bkt:stä. Lähes puolet kohdistuu kuntiin. Kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta. Palvelujen valinnan vapaus lisääntyy. Kuntien on vaikea ennakoida kysyntää. Kunnat ja alueet erilaistuvat. Yhteisöllisyys ja osallisuus muuttuvat. Demokratia ja itsehallinto ovat murroksessa. 7

8 8

9 Kuntahallintoon joustavuutta Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntiin kohdistuvat toimet kootaan hallitusohjelmassa yhteen samalla tavoin kuin peruspalveluohjelmassa. Kuntataloudelle tulee määritellä kehys, jossa otetaan huomioon lainsäädännöstä aiheutuvien uusien ja laajenevien tehtävien kustannukset sekä se, että jo olemassa olevien palvelujen kysyntä lisääntyy. Hallituksen tulee sitoutua toteuttamaan kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä vain siinä määrin kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vain riittävän vahvat kunnat voivat vastata niihin haasteisiin, joita markkinat ja kuntalaisten lisääntyvä valinnanvapaus aiheuttavat. Maan eri osien erilaiset lähtökohdat edellyttävät, että kuntamalli pitää valita joustavasti, mutta päätösvaltaa käyttää aina kunnan asukkaiden valitsema valtuusto. Kunnalla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä. Tavoitteet Määritellään kuntatalouden kehys. Kootaan kuntien vastuulla olevien palvelujen lainsäädäntöä edellyttävät kehittämisehdotukset kustannusvaikutuksineen. Varmistetaan kunnan kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä. Verotusoikeus pysyy vain yhdellä tasolla kunnallishallinnossa. Vahva peruskunta voidaan rakentaa eri mallien mukaan paikallisten tekijöiden perusteella. 9

10 10

11 Demokratia ja johtaminen keskiöön Aktiiviset kuntalaiset ovat itsehallinnon ja elinvoiman perusta. Äänestysaktiivisuutta pitää vauhdittaa pitkäjänteisellä kansalaiskasvatuksella ja motivoimalla äänestäjiä avoimella ja asioihin vaikuttavalla vuoropuhelulla myös vaalien välillä. Eri väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien luontevalle kanssakäymiselle. Kansalaisyhteiskunnan ytimessä olevaa yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa myös hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Vuorovaikutteinen viestintä on osa kuntademokratiaa, toimivaa palvelujärjestelmää, kunnan kehittämistä ja johtamista. Käyttäjädemokratialle tulee luoda uusia muotoja. Kuntalainen voi tulevaisuuden palvelujärjestelmässä toimia yhtä aikaa sekä palvelujen tuottajana että käyttäjänä. Kuntien toimintatavat monimuotoistuvat, ja johtamiselle asetetaan entistä suurempia vaatimuksia. Kansanvaltaisen kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen edellyttää, että valtuustot nostetaan keskeisempään asemaan päätöksenteossa. Tavoitteet Kuntalain uudistaminen vahvistaa kuntien itsehallintoa ja antaa edellytyksiä johtamiselle. Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumista tuetaan eri keinoilla. Luottamushenkilöiden toimintaa vahvistetaan. Puoluetoiminnan julkinen rahoitus lakisääteiseksi. Johtamisen työnjakoa ja osaamista kehitetään. Kuntakonsernien omistajaohjausta tehostetaan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämisen avulla. 11

12 12 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Muutos %:na (12) 75-99,9 (50) 50-74,9 (120) 25-49,9 (153) - 24,9 (7) Huoltosuhteen muutos Väestöllisen huoltosuhteen suhteellista muutosta kuvaavassa kartassa havainnollistetaan kuinka paljon 0 14-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrä arvioidaan kasvavan suhteessa työikäisten määrään ajanjaksolla Mitä tummempi väri, sitä suuremmaksi muutos on ennakoitu. Alueellisesti tarkasteluna muutos tulee olemaan voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa. Lisäksi voidaan todeta, ettei väestöllinen huoltosuhde ole kyseisellä ajanjaksolla paranemassa yhdessäkään kunnassa.

13 Sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan Suomalainen kuntien vastuulla oleva sosiaali- ja terveydenhuolto on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Toiminta kytkeytyy vahvasti paikallisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen toteutuu parhaiten vahvan peruskunnan vastuulla. Toiminnallisen integraation ja laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan toimeenpanon edellytyksenä on kunnan vahva omistajaohjaus. Tuottavuutta tulee parantaa sellaisissa toimissa, joiden vaikuttavuudesta ja terveyshyödystä on näyttöä. Vaikuttavuuden parantaminen edellyttää uusien toimintatapojen, yhteistyömuotojen ja menetelmien kehittämistä. Palvelujen sisältöjä tulee ohjata asiakaskeskeisemmiksi. Teknologisten innovaatioiden ohella myös sosiaalisiin innovaatioihin kuten johtamiskulttuurin uudistamiseen tulee panostaa. Vapaan hakeutumisoikeuden laajentuminen sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikeuttaa optimaalisen palveluvarauksen ylläpitoa. Palvelumarkkinoiden voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Kunnan on tilaajana tunnettava hyvin paikalliset palvelumarkkinat ja kyettävä tarvittaessa hyödyntämään niitä. Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa tulee korostaa myös yksilöiden omaa vastuuta ja kannustaa alan toimijoita käynnistämään laaja-alaista kansallista priorisointikeskustelua. Tavoitteet Tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, palvelukysyntää hillitään. Järjestämislaki ohjaa kohti toiminnallista integraatiota, jossa kunnan järjestämisvastuu korostuu. Tehtäviä ja rahoitusvastuuta siirretään kunnilta valtiolle. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus määritetään lapsen edun mukaisesti. Yhtenäinen tietoarkkitehtuuri toteutetaan. 13

14 14

15 Opetus- ja kulttuuripalvelujen vastuita selkiytetään Kuntarakenteen vahvistuessa kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta on selkeintä antaa kuntien tehtäväksi. Koulutuksen tulee muodostaa jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Paikallisella tasolla kunta on ainoa organisaatio, jolla on eri hallintokuntien keinot huolehtia nuoresta. Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta tulee kehittää omina koulutusmuotoinaan, yhteistyötä tehden. Nykymuotoinen järjestämislupakäytäntö tulee poistaa kuntien lukiokoulutuksesta ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnassa pitää suosia peruskoulunsa päättäviä nuoria Toisen asteen koulutusjärjestelmää tulee kehittää elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Jokainen peruskoulunsa päättävä suorittaa lukion tai ammatillisen perustutkinnon. Jotta koulutuskapasiteetti saadaan hyödynnettyä tarkoituksenmukaisesti, aikuiset ja tutkinnon jo läpäisseet voivat suorittaa pääosin tutkinnon osia sen sijaan, että suorittaisivat useampia samantasoisia tutkintoja. Aikuiskoulutuksessa painopistettä tulee siirtää selkeästi osaamiskapeikkojen poistamiseen. Nykyinen ylläpitäjämalliin perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue julkisten varojen tehokasta ja taloudellista käyttöä eikä kuntien mahdollisuuksia talouden kokonaisvaltaiseen hallintaan, kun toiminta ja talous ovat eri toimijoiden käsissä. Kaikilta kunnilta perittävä rahoitus kasvaa huomattavasti nopeammin kuin valtion rahoitus. Suomessa koulutuksen talouden tutkimus ja opetus on lähes kokonaan laiminlyöty. Koulutus- ja kulttuuripalveluiden tuottaman hyödyn ja vaikuttavuuden arviointia tulisi olennaisesti vahvistaa. Tavoitteet Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta annetaan kunnille. Usean samantasoisen tutkinnon voi suorittaa vain poikkeustapauksessa. Koulutuksen rahoituksen ylläpitäjämalli muutetaan kustannustehokkaammaksi ja ohjattavammaksi Koulutuksen taloustiede otetaan yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi. Selvitetään ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtäminen valtion vastuulle. 15

16 16

17 Julkisia asiakaspalveluja kehitetään Mahdollisuudet asioida julkisessa hallinnossa ajasta ja paikasta riippumatta ovat selvästi parantuneet. Itsepalvelua voidaan helpottaa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä, tiedon hyväksikäyttöä lisäämällä ja yli hallintorajojen meneviä prosesseja uudistamalla. Kaikkien julkisen hallinnon palveluiden saatavuus ilman kansalaisille aiheutuvaa kohtuutonta ajankäyttöä ja matkustamista voidaan turvata vain riittävän kattavalla palvelupisteverkostolla. Fyysisten palvelujen verkosto on rakennettava koko maan kattavaksi siten, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yhteispalvelupiste, joka on varustettu etäpalvelulla ja jossa kaikki julkishallinnon viranomaiset tarjoavat palveluita. Tavoitteet Sähköistä itsepalvelua laajennetaan. Tiedon yhteiskäyttöä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta parannetaan. Toteutetaan kattava palveluverkosto. Selvitetään mahdollisuudet tehdä kunnallisista yhteispalvelupisteistä kanava kaikkiin julkisen hallinnon palveluihin. 17

18 18

19 Kuntatalous terveelle pohjalle Vaalikaudella ei tule antaa sellaista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, joka lisää kuntien menoja. Uusiin tehtäviin ja nykyisten tehtävien laajentamiseen pitää myöntää vähintään 50 prosentin valtionosuus. Hallitusohjelmassa tulee asettaa valtion menokehyksiä vastaavasti kuntatalouden menokehykset, jotka koskevat lainsäädännöllä, ohjeistuksella tai muulla normituksella annettavien tehtävien aiheuttamia menolisäyksiä. Jos kehykset uhkaavat ylittyä, valtion tulee vastata uusista kustannuksista sataprosenttisesti. Menokehykset tulee ottaa osaksi peruspalveluohjelmaa ja niiden pitää sitoa myös valtionhallinnon sektorisuunnitelmia. Kuntien tuloverotuksen paineita tulee helpottaa säätämällä yhteisövero-osuuden korotus pysyväksi. Kuntien veropohjaa tulee laajentaa siirtämällä jäteveron tuotto ja osa pääomatuloverotuksen tuotosta kunnille. Tuottavuutta kahlitsevaa normiohjausta tulee purkaa. Kiinteistöverojen merkitystä kuntien tehtävien rahoituksessa tulee vahvistaa. Kiinteistöveron ylärajoja tulee korottaa ja irrottaa vakituisten asuntojen tontit yleisestä kiinteistöverosta. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee ottaa huomioon kuntien olosuhde- ja palvelutarvetekijät sekä kuntien erilaiset veropohjat. Kuntien tuottavuuden kehittämiseen tähtäävää työtä on jatkettava kuntien ja valtion välisenä yhteistyönä. Tavoitteet Asetetaan kuntatalouden kehys uusien tehtävien menolisäyksille. Valtio vastaa kehyksen ylittävistä kustannuksista. Menokehykset otetaan osaksi peruspalveluohjelmaa. Ne sitovat myös valtion sektorisuunnitelmia. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kuntien veropohjaa. Maksutulojen osuutta peruspalveluissa lisätään. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tuottavuutta edistävään suuntaan. 19

20 Työpaikkojen määrän muutos muutos %:na 15 - (4) 10-14,9 (11) 5-9,9 (10) 0-4,9 (13) -4,9-0 (17) -9, (13) -14, (2) (1) 20 Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

21 Alueiden kilpailukykyä tuetaan Suomi tarvitsee kansainvälisesti merkittävän metropolialueen, vahvoja suurkaupunkialueita, erikoistuneita kaupunkikeskuksia sekä erityisiin vahvuuksiinsa tukeutuvia maaseutukeskuksia ja -alueita. Tavoitteena on vahvistaa erilaisten kuntien ja alueiden mahdollisuuksia ja osaamista rakentaa elinvoimainen toimintaympäristö ja ylläpitää kilpailukykyä. Kunnan elinvoimaisuuden peruskiviä ovat terve talous ja kannattava yritystoiminta. Ilman työtä ja osaamista ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Kuntien, seutujen ja alueiden elinvoimasta kertovat niiden koulutusmahdollisuudet, työpaikkatarjonta ja asumisen houkuttavuus. Kuntien ja alueiden elinvoimaan liittyviä kysymyksiä ei voi enää ratkoa yhden toimijan tai politiikkasektorin keinoin. Tarvitaan entistä vahvempaa vuorovaikutusta eri toimijatasojen ja eri toimijoiden kesken. Tavoitteet Turvataan peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka koko ikäluokalle kaikilla alueilla. Varmistetaan kilpailukykyä tukeva liikennejärjestelmä. Ratkaistaan valtion ja kuntien vastuut vaikeimmin työllistettävistä. Työvoiman palvelukeskusten verkosto ja toimintatapa laajennetaan koko maahan. Huolehditaan alueiden kehittämisen rahoituksesta Euroopan unionin uudella rahoituskaudella. Turvataan monimuotoinen valtion tukema asuntotuotanto 21

22 22

23 Henkilöstön riittävyys turvataan Osaavan työvoiman rekrytointi ja työvoiman pitäminen kuntasektorin palveluksessa on hyvinvointipalvelujen tuottamisen edellytys. Erityisesti hoidon ja hoivan tarpeen kasvu lisää paineita muuttaa henkilöstörakennetta, osaamistarvetta ja koulutusta. Kunta-alan henkilöstöstä yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Taitavasti johdetut ja hyvin toimivat kunnat ja kuntayhtymät ovat edellytys kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan menestykselle. Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät osaamisen kehittämistä. Työvoiman palvelukeskusten toimintaa tulee vahvistaa, toimintamalli tulee vakinaistaa ja samalla tulee varmistaa, että palvelukeskusten verkosto ulottuu koko maahan. Vaikeimmin työllistyvien sosiaali- ja terveyspalveluita on kehitettävä. Tavoitteet Valtio, kunnat, työntekijä- ja työnantajajärjestöt selvittävät yhteisesti työvoimatilanteen ja tulevat tarpeet etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Normeja joustavoitetaan palvelujen vaikuttavuuden ja taloudellisen toiminnan turvaamiseksi. Työperäistä maahanmuuttoa edistetään suunnitelmallisesti. Perustetaan henkilöstöjohtamisen kehittämisohjelma hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. 23

24 24 Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH, MTa Kunnat, joissa stretegia on tehty tai on tekeillä Maakunnat, joissa strategia on tehty tai on tekeillä Kunnat ja maakunnat, joissa ilmastostrategia on laadittu tai se on valmisteilla

25 Ilmastonmuutosta hillitään Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvitaan valtion ja kuntien kumppanuutta. Sen on rakennuttava laaja-alaiselle ilmastosopimukselle tai -ohjelmalle, jolla toteutetaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita sekä kuntien ja seutujen ilmastostrategioita. Yhdyskunnassa, jossa asuminen, palvelut ja liikennejärjestelmät ovat hyvin suunniteltuja, on hyvä elää. Elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla näiden osaalueiden suunnittelun ja toteuttamisen yhteensovittamista. Ilmastosyyt ovat yksi peruste yhteensovittamisen edistämiseksi. Rakennetun omaisuuden korjausvelka kasvaa yhä. Rakennusten korjausinvestoinnit tulisi nostaa nykyisestä tasosta kaksinkertaiseksi. Myös liikenneväylien ja vesihuollon korjaustarve on nykyistä peruskorjaustahtia huomattavasti suurempi. Koko maan kehittymisen kannalta on tärkeää, että valtio huolehtii liikenteeseen liittyvistä vastuistaan ja siitä, että liikenneväylien rakentamiseen ja erityisesti ylläpitoon tarkoitetut määrärahat riittävät. Yksityistielaki on syytä uudistaa ja samalla tulee ratkaista, kuka vastaa yksityisteiden ylläpidosta. Kuntien tielautakuntien tehtävät tulee siirtää maanmittauslaitokselle. Joukkoliikenteen rahoitus ja valtion vastuu peruspalvelutason ylläpitämisessä kaipaa pitkäjänteistä ja sitovaa ratkaisua, johon kunnat voivat tukeutua omissa tukipäätöksissään. Tavoitteet Valtion ja kuntien ilomastokumppanuutta syvennetään laajalla ilmastosopimuksella tai -ohjelmalla. Kehitetään innovatiivisia tuki- ja rahoitusjärjestelyjä. Järjestetään ilmastoneuvonta kansallisesti. Kaupunkiseutujen yhteistoimintaa tuetaan. Rakennetun ympäristön energiatehokkuutta parannetaan ja rakennuskannan ylläpidon rahoitus varmistetaan. Joukkoliikenteen tukiperiaatteet selkiytetään ja rahoitus turvataan. Liikenneväylien kehittämisen rahoitus turvataan pitkäjänteisesti vyöryttämättä kustannuksia kunnille. 25

26 26

27 Kunta ja markkinat yhteistyössä Kunnan roolin palvelujen järjestäjänä tulee jatkossakin olla yksiselitteisesti tunnustettu ja vahva. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta. Toimivat markkinat ovat erittäin tärkeät kuntasektorille. Kun markkinat toimivat, palvelujen, tavaroiden ja urakoiden hinta ja laatu ovat tasapainossa. Kunnan omistajapoliittisten linjausten laatimisessa lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet, palvelustrategia ja niiden vaatimat voimavarat, pitkän aikavälin tavoitteet sekä arviot toimintaympäristön muutoksista. Vesihuoltolaitokset, kaukolämpöverkostot ja muut vastaavat yksiköt tuottavat palveluja ja hyödykkeitä, joita kansalaisten tulee saada kohtuullisin ehdoin. Taloudellisten ja laadukkaiden hankintojen tekeminen edellyttää laajaa ostamisen ja tuotteiden osaamista. Kilpailuttamisprosessin virheettömyydessä on kyse vasta hankinnan muodollisesta onnistumisesta. Hankintalainsäädännön tulisi tukea laadukasta ja tuloksellista, kuntalaisten hyväksi tehtävää hankintaa. Kunnat kehittävät alueellaan elinkeinotoiminnan yleisiä edellytyksiä. Yksittäisten elinkeinopoliittisten toimenpiteiden oikeudelliset perusteet on aina arvioitava erikseen. Tavoitteet Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä ja valitsevat tuotantotavat. Markkinoiden toimivuus on tärkeätä kunnille. Hankintalainsäädännön kokonaistarkastelulla kevennetään hankintamenettelyä. 27

28 28 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Eri kielten lukumäärä (3) (5) (18) (49) (145) 1-9 (122) Kunnissa puhutut eri kielet 2009

29 Kunta on osa kansainvälistä toimintaympäristöä Maailmanlaajuinen ja erityisesti Euroopan kehitys vaikuttavat yhä suoremmin Suomen kuntien toimintaan. Maailmanlaajuistumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kunnilta uudenlaista asemoitumista ja oman roolin löytämistä muutosprosessissa. Kunnan on tunnistettava omat globaalit vahvuutensa ja tehtävä rohkeitakin valintoja omien resurssiensa mukaan. Kun on kysymys kuntaperustaiseen pohjoismaiseen hyvinvointimalliin liittyvistä kysymyksistä, EUpolitiikassa on pyrittävä johdonmukaisempaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Suomen yhteiskunta muuttuu aidosti monikulttuuriseksi. On kaikkien Suomessa asuvien yhteinen etu, että maahanmuuttajat, millä tahansa perusteella he saapuvatkin, oppivat selviytymään Suomessa toisella maan virallisista kielistä ja muutenkin kotoutuvat Suomeen mahdollisimman nopeasti. Tavoitteet Kuntien ja valtion yhteistyötä EU-politiikkaan ja EU-lainsäädäntöön vaikuttamisessa tiivistetään. Kuntien ja valtion vastuut ja rahoitus maahanmuuttokysymyksissä selkiytetään. 29

30 30

31 Politiikkaohjelmat kehityksen välineiksi Vuonna 2011 alkavalle hallituskaudelle on perustettava käytännönläheiset politiikkaohjelmat kriittisten kipukohtien kehittämiseksi. Tavoitteet Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen tunnistaminen ja vaihtoehtoisten palvelumallien kehittäminen. Julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen. Maahanmuuton hallintaa auttava ohjelma. Vaikeasti työllistyvien ja toimeentulovaikeuksissa olevien ohjelma. 31

32 Tutustu tarkemmin Kuntaliiton eduskuntavaalikauden tavoitteisiin osoitteessa Lisätietoja: Ari Kolehmainen, projektijohtaja, Kuntaliitto Puhelin Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL 200, Puh , faksi