Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Transkriptio

1 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

2 2

3 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali ilmiö. Suomessa kaupungistumiskehitys alkoi myöhemmin kuin muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa. Kasvunopeus on myös hitaampaa verrattuna esimerkiksi muiden Pohjoismaiden suurimpiin kaupunkeihin. Suomen kaupunkiseutujen väestönkasvu käynnistyi 1970-luvulta ja on jatkunut 2000-luvulle. Ennusteiden mukaan se tullee edelleen jatkumaan. Tänään kaksi kolmesta suomalaisesta asuu suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla tuotetaan vastaava osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen menestykselle keskeisestä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä noin 80 prosenttia tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehitys tullee jatkumaan siten, että osuudet kasvavat tulevien vuosikymmenten aikana. On tärkeää, että koko maan voimavarat hyödynnetään Suomen uuden nousun vauhdittamiseksi. Tulee tunnistaa alueiden omat vahvuudet ja tukea niitä yhteiskunnallisin päätöksin. Kasvavien kaupunkikeskusten ominaispiirteitä ovat kasvava väestö, lisääntyvä asiantuntija- ja palvelutyö, voimakas kansainvälistyminen ja nykyiset kuntarajat ylittävät kaupunkirakenteet. Kasvulla on myönteiset heijastusvaikutukset kaupunkiseutuja laajemmalle alueelle. Suuret kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun ja kansainvälistymisen moottoreita. Kaupunkien erityinen asema suomalaisessa aluekehityksessä tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa, jotta voimme ruokkia kaupungeissa tapahtuvaa kasvua ja kehitystä ja toisaalta tunnistaa alueiden erilaisuudet. Kaupungit haluavat kantaa vastuunsa hyvinvoinnin, taloudellisen menestyksen ja kestävän kasvun luomisessa, yhteistyössä valtiovallan, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kaupungistumiskehityksellä on myös kääntöpuolensa. Suurten kaupunkien haasteena on työllisyyden ja sosiaalisen eheyden turvaaminen. 3

4 Kuntapolitiikka ja -talous 1 Kuntien 2 Palvelujen 3 Kuntiin tehtäviä ja velvoitteita ja niihin liittyviä suosituksia tulee karsia, yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä niiden lisääminen on keskeytettävä. Kokeilujen mahdollistaminen tulee olla yhtenä keinona normien purun käynnistämiseksi. Suuret rakenteelliset ratkaisut tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti yhteistyössä kaupunkien kanssa. digitalisaation hyödyntämistä on edistettävä ja kuntapalvelujen tuottavuutta ja laatua parannettava sähköisillä palveluilla. ja kuntatalouteen liittyvien uudistusten vaikutusten arviointia ja arviointivälineitä tulee kehittää. Kuntien toimintaan kohdistuvien normien karsimisessa tulee ottaa huomioon, että ohjauksesta ja valvonnasta vastaavien viranomaisten suositukset muuttuvat oikeuskäytännössä kuntia samalla lailla velvoittavaksi kuin lainsäädäntö. Norminpurku tulee ulottaa myös niihin. Suurten kaupunkien merkitys on huomioitava hallinnon rakenteiden uudistuksissa. Ne on kytkettävä mukaan valmisteluun varhaisessa vaiheessa. Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt saavutetaan parhaiten mallilla, joka perustuu vahvaan peruskuntaan. 4

5 Kaupunkipolitiikka 4 5 Matkailun 6 Työllisyyden 7 Edistetään 8 Suurten Kaupunkipolitiikan toimilla vahvistetaan osaamiseen perustuvaa kasvua, työllisyyttä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tukemalla yritysten, kaupunkien ja korkeakoulujen ratkaisuja ja yhteistyötä. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää myös kaupunkien saavutettavuuden parantamista. toimialan kehittämisen tulee sisältyä kilpailukyvyn edistämisen keskeisiin politiikkatavoitteisiin ja rakentaa matkailulle oma monialainen toimenpidekokonaisuus. hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia toimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia. Erityinen huomio on suunnattava nuorten koulutukseen ja työllistymiseen. sosiaalista eheyttä ja tehostetaan hyvinvointipolitiikan toimia. Keskeistä siinä on maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan tehostaminen. kaupunkien ja valtion välistä sopimuspolitiikkaa tulee jatkaa. Valtion hallinnon sitoutumista kasvusopimuksiin ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin tulee syventää sekä tehostaa asuntopolitiikan toimia. 5

6 6 Suurten kaupunkien ja valtion kesken solmittavia aiesopimuksia koskevaa menettelyä on kehitettävä aktiivisesti ja muutosta tukevalla tavalla sekä räätälöitävä näiden kaupunkiseutujen tarpeisiin. Sopimuspolitiikkaa tarvitaan kaupunkien ja valtion kumppanuuden vahvistamiseksi ja julkisen sektorin voimavarojen kokoamiseksi. Kansainvälisen ja kansallisen saavutettavuuden lisäämisen tulee olla pitkäjänteisempää. Varmistetaan, että Team Finland -toimijat ja kunnat toimivat tavoitteellisessa yhteistyössä suorien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten houkuttelemiseksi alueelle sekä seudulla jo toimivien osaamisintensiivisten yritysten toiminnan vahvistamiseksi. Suomen matkailullista maakuvaa pitää selkeyttää ja vahvistaa. Maamme kansainvälistä tunnettuutta vahvistetaan kehittämällä matkailun kärkialueita. Työllisyyttä tulee edistää yhden toimijan mallilla. Siinä valtio siirtää kunnille kokonaisvaltaisen vastuun resursseineen työllisyydestä. Voimakkaasti kasvanut työttömyys edellyttää aktiivisen työllisyyspolitiikan toimia, uusia toimintamalleja ja työllisyyden vauhdittamista kokeiluin. Ammatillisen ja muun toisen asteen koulutuksen järjestämisen sääntely tulee vapauttaa riittävien koulutuspaikkojen turvaamiseksi nuorille. Kehitetään nuorten oppisopimuskoulutuksesta vaihtoehtoinen koulutuspolku mahdollistamalla nuorten oppisopimuksen palkkajoustot. Nuorten työllisyyttä edistetään aktiivisella nuorisotakuun toimeenpanolla. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen odotusaika tulee pudottaa kahteen kuukauteen ja varmistaa kaikkien maahanmuuttajien mahdollisuudet suomen tai ruotsin kielen oppimiseen jo kotoutumisen alkuvaiheessa ja mahdollisuudet kielitaidon vahvistamiseen jo pidempään maassa olleille. Otetaan käyttöön kielen oppimisen käytänteitä myös työssä oleville. Alueiden ja väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja pitää kaventaa. Tähän tarvitaan kuntien ja valtion yhteistyötä ja kumppanuutta. Lasten ja nuorten liikuntaa on määrätietoisesti lisättävä eri keinoin. Työikäisten ja ikäihmisten työ- ja toimintakykyä on myös vahvistettava ikärakenteen nopeasti vanhetessa. Edistetään kaupunginosien eheyttä ja niiden vetovoimaisuutta pitää voimistaa. Se onnistuu parhaiten tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia monimuotoiseen rakentamiseen sekä toimintoja ja asumisratkaisuja monipuolisiin asumisen hallintamuotoihin. Valtion tulee edistää ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti myös vanhojen asuinalueiden kehittämistä ja uudistamista.

7 7

8 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku