IHMISET TEKEVÄT SUURPELLON Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Koulii-hankkeen päätösseminaari

Transkriptio

1 IHMISET TEKEVÄT SUURPELLON Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Koulii-hankkeen päätösseminaari

2 Realistinen arviointi Kouliin tutkimusstrategiana vuorottelee käytännöllisen ja teoreettisen ajattelun välillä tekee päätelmiä havaittujen tosiseikkojen ja asetettujen arviointikriteereiden perusteella tavoitteena on toiminnasta kerätyn tiedon hyödyntäminen välittömästi tässä ja nytperiaatteella tähtää tehokkuuden, sovellettavuuden, hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden arviointiin 2

3 Koulii-hankkeen ohjelmateoriat Koulutusasteet innovaatiojärjestelmässä Living Lab -toiminta Palvelumuotoilun prosessi Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Yhteistoiminnallinen tiimi 3

4 Tutkimuskysymykset Miten tiimien yhteistoiminnallisuus on kehittynyt? Millainen on tiimien verkosto? Mitä tuloksia tiimit ovat saavuttaneet palvelumuotoilussa? Millainen on Koulii-hankkeen Living Lab? Miten toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä tulisi kehittää? 4

5 Tutkimusaineisto ja -analyysi Kysely opettajille (n=24) Kysely opiskelijoille (n=30) Opettajien esimiesten ryhmähaastattelut (n=6) Tiimien ryhmähaastattelut (n=8) Työpajojen ja seminaarien aineistot Litteroitua aineistoa yhteensä 321 sivua Analyysimenetelminä teemoittelu ja kuvailevat tilastolliset menetelmät 5

6 Innovaation määritelmiä Innovatiivisuus on opetusalalla perinteisesti nähty adaptiivisena taitona ottaa käyttöön ja levittää muiden luomia innovaatioita (Siltala 2010) Uusi idea, joka on toteutettu hyötyä tai lisäarvoa tuottavalla tavalla (Siltala 2010). Uusi, etsimisen, tutkimisen ja oppimisen pohjalta syntyvä oivallus, joka näkyy työelämässä uutena tuotteena ja palveluna sekä uutena tapana tuottaa niitä (Ala-Soini ym. 2002) Innovaatio on uusi kontekstissaan (Taatila 2009) Innovaatioiden uutuusaste vaihtelee Radikaalissa innovaatiossa yhdistetään teknologiaa ja sosiaalista ajattelua luovalla tavalla (Darsø 2003) 6

7 Yhteistoiminnallinen oppiminen innovaatioprosessissa Avoin vuorovaikutus Yksilöllinen vastuu Positiivinen riippuvuus Sosiaaliset ryhmätaidot Tiimin toiminnan ja oppimisen arviointi (Siltala, 2009) 7

8 Innovatiivisen tiimin timanttimalli (Darsø 2003). Käsitteet Tietämättömyys Tieto Suhteet 8

9 Yhteistoiminnallinen tiimi Kouliihankkeen johtoajatuksena 3-8 hengen tiimit, jotka muodostuivat vapaaehtoisesti jäsenten yhteisen kehittämisintressin ympärille Työskentely sisälsi useita ideointivaiheita yksin ja ryhmässä syksyllä 2010 Tiimien sallittiin ajelehtia epämääräisessä ja kaoottisessa tilassa hankkeen alkuvaiheessa 9

10 Kehittämistyön tavoitteiden saavuttaminen lukuvuonna

11 Opettajien arviot tiimin yhteistoiminnallisuudesta (n=24) 11

12 Opiskelijoiden arviot tiimin yhteistoiminnallisuudesta (n=30) 12

13 Tuloksellisen innovaatiotoiminnan verkostoitumisen malli (Taatila 2009) 13

14 Tiimien prosessiongelmia Tiimillä ei ollut tarvittavaa osaamista ja resursseja verkostossaan Jäsenet jättivät tiimin vieden henkilökohtaisen verkoston mukanaan Opiskelijoiden asema sisäpiirissä ongelmallinen ajallisesti rajatun osallistumisen vuoksi Tiimin jäsenten osaaminen samanlaista Heikkojen linkkien puuttuminen verkostosta 14

15 Vahvat ja heikot linkit: sitova ja silloittava pääoma (Granovetter 1985) Soile Juujärvi & Kaija Pesso 15

16 16

17 Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan valmiudet Ongelmien tunnistamista ja ratkaisemista arkielämän kontekstissa Hajanaisen tiedon keräämistä eri lähteistä Edellyttää silloittavaa pääomaa Koulii-hankkeessa sitovaa pääomaa oli enemmän kuin silloittavaa pääomaa Kotihiiret Lähetyssaarnaajat Passiivinen vastarinta 17

18 Opettajien käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan valmiudet 18

19 Opiskelijoiden käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan valmiudet 19

20 KOULIIN LIVING LAB KEHITTÄJÄT Kouliin pilotit Laurean ja Omnian asiantuntijat 15 MAHDOLLISTAJAT Espoon kaupunki Rakennuttajat ja rakennusyhtiöt 25 LOPPU- KÄYTTÄJÄT Asukkaat 8 käyttäjäryhmää HYÖDYNTÄJÄT Palveluiden tuottajat 12 (Fred, Kortelainen & Leminen 2011, Hägg 2012) 20

21 Toimijaroolit Living Labissa Käyttäjien tulee saada valita sitoutumisasteensa Motivoituneiden opiskelijoiden rooli tärkeä käyttäjätiedon keräämisessä ja palvelukokeiluissa Ilman hyödyntäjiä ei synny palveluja Kehittäjävetoisessa Living Laissa kehittäjät välittävät käyttäjätietoa muille osapuolille Koulii-hankkeen yhteistyö Espoon kaupungin teknisen toimen kanssa ollut onnistunutta 21

22 Johtopäätöksiä innovaatiotoiminnasta Tuloksellisessa tiimissä opettajat ja sitoutuneet opiskelijat muodostavat sisäpiirin sekä keskeiset yhteistyökumppanit ja muut opiskelijat ulkopiirin Edellyttää henkilökohtaista motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista sekä opettajilta että opiskelijoilta: halua nähdä idean toteutuminen käytännössä Opettajien henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita ja intohimotöitä kannattaa tukea Opiskelijoiden tehtäväksi annon tulee olla riittävän väljä ja riittävän vastuullinen Opinnäytetyöt ja opiskelijayrittäjyys tärkeitä instrumentteja 22

23 Organisaatioiden tulee investoida tarpeeksi suhteiden kehittämiseen innovaatiotiimin sisällä vahvojen linkkien välillä heikkojen linkkien välillä Ajelehtiminen ja innovaatioaikomuksen tutkiminen tärkeä vaihe Innovaatiotoiminta edellyttää verkostoitumista kotipesän ulkopuolelle Lähetyssaarnaajat kannattaa lähettää luovimaan sosiaalisiin verkostoihin ja niiden rakenteellisiin aukkoihin 23

24 24

25 Palvelumuotoilu Koulii-hankkeessa Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelukokemuksen suunnittelua niin, että palvelu vastaa käyttäjän tarpeita ja palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaiden ja käyttäjien unelmien, tarpeiden, toiveiden ja kokemusten ymmärtäminen on palvelumuotoilun lähtökohta. Käyttäjät ovat mukana palvelujen innovoinnissa, konseptoinnissa ja kokeiluissa. Palvelumuotoilussa hyödynnetään luovia ja visuaalisia menetelmiä perinteisten tutkimusmenetelmien lisäksi. Miettinen 2011) Palvelumuotoilu ja innovaatiotoiminta ei ole sama asia Opiskelijoiden toteuttama käyttäjätiedon kerääminen tai konseptin hahmottelu eivät ole innovaatiotoimintaa, jos niitä ei toteuteta 25

26 26

27 Innovaatioprosessin malli (Kumar 2009) 27

28 Opiskelijoiden arviointi palvelumuotoilusta 28

29 Mitä opettajat oppivat palvelumuotoilusta? Konseptointikoulutus edistänyt tiimin kehittämistyötä Palvelumuotoilun prosessi selkiintyi opettajille kahden vuoden työskentelyn jälkeen antoi uusia pedagogisia oivalluksia, innovatiivisia menetelmiä dokumentoinnin taitoja antoi amk:lle välineitä t&k-työhön toisella asteella nivoutuu parhaiten yrittäjyyteen ja yrityskasvatukseen Palvelumuotoilun prosessi avattava opiskelijoille ja integroitava opetukseen antaa välineitä asiakasymmärrykseen 29

30 Oppiminen hankkeessa Lähtökohta: oppiminen tulee viedä aitoihin työelämän ympäristöihin Laureassa kehittämispohjainen oppiminen, Omniassa työssä oppiminen Projektioppiminen tai projektimainen oppiminen viittaa opetuksen organisointimuotoihin Hanketyöskentelyn pedagogiseksi lähtökohdaksi projektimainen oppiminen ja tiimiopettajuus Projektimaisen oppimisen edellytykset: eri asteiden opiskelijoita yhdistää konkreettinen toiminta, selkeä toimintamalli ja ohjeistus, erilaiset roolit ja eriytetyt selkeät tavoitteet 30

31 Opiskelijan rooli hankkeessa vie aikaa oppia projektimainen opiskelumenetelmä tiedollinen oppiminen ja valmiuksien kehittyminen konkreettinen yhteistyö sujuu hyvin osallistuminen jo suunnitteluvaiheessa tyytyväisiä ja motivoituneita kun suorassa vastuussa työelämäkumppaneille amk-opiskelijat projektipäällikköinä ja tiiminvetäjinä

32 Opettajan rooli hankkeessa Valmistelija ja suunnittelija yhdessä opiskelijoiden kanssa Ohjaus tutorointia, mentorointia ja valmennusta Opettaja aktiivinen ohjaaja, vastaa erilaisiin ohjaustarpeisiin Opiskelijoiden yhteistyön ohjaaja Opettajalla tulee olla asennetta, rohkeutta ja sitoutumista ja uudenlaista ajattelua opettajuuteen Asiantuntijuus liittyy käytännön toimintaan ja teorian osaamiseen Ammatillisella toisella asteella opiskelijoiden vuorovaikutuksen ja ryhmäytymisen edistäminen Amk:ssa opettajat luottavat enemmän opiskelijoiden itsenäiseen selviytymiseen 32

33 Asteiden välinen yhteistyö Yhteissuunnittelu pitkällä aikajänteellä Yhteistyö toimii aloilla, joissa eri asteen koulutukset muodostavat työelämässä luonnollisen rajapinnan Aikuisopiskelijat ovat voimavara Pitkäjänteinen kehittäminen on asukkaiden edun mukaista ja eettisesti kestävää Yhteistyötä haittaavat tekijät: aikataulujen yhteensovittaminen, osallistuminen workshop-päiviin, erilaiset oppimiskulttuurit Erilaiset hankeprosessit Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen erilaiset roolit innovaatiojärjestelmässä Asteiden erilaiset kehittämistehtävät 33

34 Pedagogisen yhteistyön ja innovaatiotoiminnan malli 34