SUOMEN V IR A LLIN E N TILA S TO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK MERENKULKU SJÖFART

Transkriptio

1 SUOMEN V IR A LLIN E N TILA S TO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART MERILIIKENNE SUOMEN JA ULKOMAIDEN VÄLILLÄ SJÖFARTEN M ELLA N FIN LA ND OCH UTLANDET VUO N N A - Å R 1927 UUSI SARJA NY SERIE 10 b. H ELSIN K I 1928 V A L T IO N E U V O S T O N K IR J A P A IN O

2 Sisällys: Innehåll: Table des matières. Siv. Sid. T e k s ti T e x t Texte... 5 Résumé en fra n ç a is T aulusto: T abeller: Tableaux:... T aulu Tab. Täbl a b. M ere nku lku Suomen satamissa v S jöfarten i F inlands hamnar år Navigation dans les ports de la Finlande en ; 14 2 a b. M ere nku lku Suomen ja ulkom aiden v ä lillä v. 1927, jaettuna aluksien kansallisuuden mukaan. Sjöfarten m ellan F inland ooh främmande länder år 1927 med angivande av ens na tion alite t. Navigation entre la Finlande et l étranger avec indication de la nationalité des navires en ; a b. Yleiskatsaus v Suomeen saapuneiden ja Suomesta lähteneiden aluksien kansallisuuteen. Ö versikt av de år 1927 t i l l F in la n d ankomna och från F inlan d avgångna ens na tio n a lite t. entrés à et sortis de la Finlande en 1927, classés pa r nationalité 54; 56 Siv. Sid. 4. M atkustajaliikenne Suomen ja ulkom aiden v ä lillä v Passageraretrafik e n m ellan F in la n d och u tla n d e t år Mouvement des passagers entre la Finlande et l étranger en a b. T avaraliikenne saapuvilla ja lähtev illä a lu k s illa e ri satamissa v Å ankom na och avgångna fa rty g befraktat gods, fördelat å olika ham nar år Marchandises affrétés sur navires entrés et sortis, classés p a r ports, en ; L iik e n n e ja kanto rannikkokaupunkien satamissa vuonna 1927 satamaviranomaisten antam ien tie to je n mukaan. T rafik e n och uppbörden i kuststädernas ham nar år 1927 e n lig t av ham nm yndigheterna meddelade uppgifter. Mouvement de la navigation et les recettes des ports dans les villes du litto ra l en 1927 selon les renseignements de l adm inistration des ports... 66

3 Täm ä kertomus maamme ulkomaisesta m eriliikenteestä liitty y vuoden 1926 kertomukseen. U usia tau lu ja ei ole siihen otettu eikä myöskään aikaisempia tau lu ja muutettu. K a ik k i m uut tau lu t paitsi taulu n:o 6, johon aineisto on saatu asianomaisilta satam aviranom aisilta, ovat laaditut niiden tietojen nojalla, jo ita m arraskuun A päivänä 1921 annetun asetuksen n o jalla on sisään- ja ulosselvitettäessä annettava. Taulua n:o 6 lukuunottam atta sisältävät tau lu t tietoja yksinomaan m eriliikenteestä Suomen ja ulkomaiden välillä. Jos alus sam alla m atkalla Suomeen tai Suomesta on selvitetty valtakunnan useammassa tullitoimistossa, on sellainen matka katsottu kuuluvan suoraan ulkomaan ja yhdistettyyn kotija ulkomaan meriliikenteeseen. Suoralla liikenteellä ym märretään tällöin aluksen matkaa ulkomaan lähtö- ja ensimmäisen suomalaisen saapumissataman vä lillä tai viim ei1- sen suomalaisen lähtö- ja ulkomaan määräsataman välillä. Todellista maahan saapuneiden ja maasta lähteneiden alusten luku- ja tonnim äärää edustavat selvitykset suorassa liikenteessä, kun taas yhdistetty liikenne ainoastaan näyttää ne selvitykset, joita samalla m atkalla on muussa tapauksessa tapahtunut, jollo in lähtöselvitys yh dessä tullikam aripiirissä edellyttää tuloselvi- tystä toisessa (p aitsi Laatokan liikenteessä). Senvuoksi seuraavassa tarkoitetaan aina suoraa liikennettä, jo llei erikoisesti ole toisin huomautettu. Jo tta saataisiin kuva paitsi ulkom aisesta m yöskin kotimaisesta liikenteestä, Föreliggande berättelse ansluter sig till den för år N ågra nya tabeller ha ej tillkom m it ej: heller ha förändringar vid tagits beträffande tabellernas uppställning. Sam tliga tabeller med undantag av tab. 6, v a rtill m aterialet lämnats av resp. hamnm yndigheter, ha utarbetats med ledning av de uppgifter, som enligt förordningen av den 4 november 1921 avgivas vid s in- och utklarering. Frånsett tab. 6 om fatta tabellerna enbart sjöfarten mellan Fin land och utlandet. Om ett under samma resa t ill eller från Fin lan d klarerat vid flera tullanstalter i landet, har dylik resa ansetts sönderfalla i direkt utländsk och kombinerad in- och utländsk sjöfart. M ed direkt sjöfart avses h ärvid sresorna mellan avgångshamnen i utlandet och den första finska ankomsthamnen eller m ellan den sista finska avgångshamnen oeh destinationsham- nen i utlandet. D å det faktiska antalet t ill landet ankomna och från landet avgångna representeras av klareringam a i d i rekt fart, medan den kombinerade endast u t visar de klareringar, som under samma resa verkställts i övriga fall, varvid en utklarering från ett tullkam m ardistrikt (utom vid Ladoga sjö) har sin motsvarighet u ti en inklarering i ett annat, avses i det följande, där icke särskild anm ärkning härom göres, den direkta sjöfarten. F ö r åskådliggörande av den totala tra fiken i landets hamnar, d. v. s. förutom den

4 josta ei kuten ed ellä huom autettiin ole tie to ja m uissa täm än ju lk a isu n tauluissa, on otettu tau lu n :o 6, jossa selvitetään ran nikko kaupu nkien ja valtionsatam ain liikenne asianom aisten satam aviranom aisten antam ien tieto jen m ukaisesti. Sen oh ella on tässä viim e m ainitussa tau lussa tieto ja kertyneistä satam am aksuista sekä liikenteen alkamis- ja päättym isajasta. K u te n seu raavasta yhd istelm ästä selviää, k ävi vuonna 1927 suom alaisia ja ulkom aala isia alu k sia Suom en satam issa suorassa liiken teessä 17,202, joid en nettovetom äärä o li 9,730,191 rekisteritonnia. A lu k silla tarko itetaan tässä n iin k u in seuraavassakin alusten m atkoja. utländska sjö fa rte n jäm vä l den inländska tra fik e n (cab o tag e), vilk e n såsom ovan fram hållits icke kommer t ill synes i övrig a i denna p u b likatio n ingående tab eller, har tab. 6, va ri redogöres för trafiken i kuststädernas och statens ham nar e n lig t av resp. ham nm yndigheter meddelade uppgifter, in tag its. Dessutom in g å r i tab ellen u p p g ifter om beloppen av de in flu tn a h am n avg iftem a ävensom u p p g ifte r om tid en fö r trafike n s vidtagande och upphörande. Såsom av följande sam m anställning fram går, utgjorde totala antalet finska och främ m ande fa rty g, som å r 1927 i d ire k t fa rt anlöpte fin sk a ham nar, 17,202 om 9,730,191 netto registerto n. M ed fa rty g avses såväl här som i det följande sresor. Suomalaisia Finska Ulkomaalaisia Främmande Yhteensä Summa Luku Antal Tonnimäärä Tontal Luku Antal Tonnim&ärä Tontal Luku Antal Tonnimäärä Tontal Saapuneita Ankomna fa r ty g Lähteneitä Avgångna fa rty g Yhteensä Summa K u n alusten luku vuonna 1926 nousi suorassa liikenteessä 15,018 ja niiden yhteenlaske ttu nettovetom äärä 8,144,453 rekisteritonn iin, o li siten kertom usvuonna lisä ys 2,184 alu sta, veto m äärältään 1,585,738 rekisteritonnia. Suhteellinen lisäys o li lukum äärässä 14.5 % ja vetom äärässä 19.5 %. M e riliik e n te e n huom attavan vilkastu m isen vuonna 1927 se littä ä talou d ellisen eläm än a la lla alk a n u t nousukausi, joka m ain ittu n a vuonna o li maassamme vallitsevana. Useiden vien titavarain m yynti y litti aikaisem m at saavutukset. Lu k u u n o ttam atta sulkua ja lakkoa m etalli- ja veistäm öteollisuuden ala lla, lisään tyi yritte liä isyys sekä teollisuuden että m aatalouden a la lla sekä koneiden, m etallien ja k u lje tu svä lin e id e n tu o n ti. Lu o n n o llise sti sekä tu o n n in e ttä vien n in l i sääntym inen v a ik u tti suuressa m äärin e lvy t tävästi m erenkulkuun. D å an talet fa rty g i d ire k t fa r t å r 1926 steg t ill 15,018 om sam m anlagt 8,144,453 n ettoregisterton u tg jord e sålun da ökningen under redogörelseåret 2,184 fa rty g om 1,585,738 nettoregisterton. Om räknat i procent hade a n ta let fa rty g v u x it med 14.5 % och tontalet med 19.5 %. S jö fa rte n s avsevärt stegrade liv a k tig h e t å r 1927 bör ses mot. bakgrunden av den begynnande ekonom iska uppgångsperiod, som nämnda å r v a r rådande i v å rt lan d. A v s ä ttningen av de fle sta e x p o rtvaro r uppvisade tid ig a re icke uppnådda resu ltat. F rå n s e tt den lån g varig a lockouten oeh stre jk en inom m etall- och varvsindustrin, stegrades företagsamheten såväl på det in dustriella området som inom jord b ru k et och im porten av m askiner, m etaller och fortskaffning sm ed el tillto g avsevärt. S jä lv fa lle t m åste den b etydande tillvä x te n såväl av in- som u tfö rseln verka i hög grad stim ulerande på sjöfarten.

5 Jo s jä ttä ä huom ioonottam atta vuonna 1921 sattuneen vähäisen laskun on m eriliikenne s itte n vuoden 1918 oso ittan u t tasaista nousua. Seu raava yhd istelm ä, joka k ä sittä ä vuosina ja 1913 saapuneiden ja lähteneiden alusten koko tonnim äärän, osoittaa, että jo vuonna 1925 o li tonnim äärä suurem pi k u in vuonna 1913, jo ta voidaan p itää saavutusvuotena ennen sotaa. Om man bortser från en m indre tillb akagång å r 1921, k an en jäm n u tve ck lin g av vår sjö fart sedan å r 1918 konstateras. F ö l jande sam m anställning, om fattande to tala lo n ta let åren och 1913 ankom na och avgångna fa rty g, u tv isa r a tt redan å r 1925 uppvisade e tt högre to n tal än å r 1913, som k an b etraktas som e tt rekordår under fö rk rigstid en ,730,191 n etto to n n ia. netto to n ,144, ,687, ,916, ,918, ,101, ,358, ,997, ,361, ,156, ,367,619 Läh tö m aih in nähden ja k a a n tu i lastissa saapunut tonnisto seu raavasti: M ed avseende å avgångsländerna fö rd e lade sig det ankomna lastförande tonnaget på följande sä tt: Euroopa Europa: % Nettotoimia % % 0/ /o % Ruotsi Sverige N o rja Norge Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia B elgien Alankomaat Nederländerna Danzig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland ,0 Espanja1) Spanien Italia Italien O.o Am erika: Yhdysvallat För. Staterna K anada Länsi-Intian saaret Västindiska öam a O.o Etela-Amerika Sydamerika * 0.8 Aasia Asien: Persia Persien... _ Japani Japan... Jaava J a v a Pohjois-Afrika Nordafrika: Etelä-Afrika Sydafrika: 2188 U.l Muut maat övriga länder O.o Yhteensä Summa O O O o O 9 Kanarian saaret siihen luettuna. Kanariska öama medräknade.

6 Suomeen lastissa saapunut tonnisto oli siten 2,182,775 nettotonnia, vastaten 1,767,138 tonnia vuonna 1926 e li % (vuonna 1926: 43.9 % ) koko saapuneesta tonnistosta. Lähtöm aiden järjestyksessä ei ole tapahtunut m itään suurempia muutoksia kertomusvuonna. Ainoastaan Iso-Britanniasta saapunut tonnisto, joka vuonna 1926 E n g lannissa vallinneen h iililako n vuoksi laski 218,608 tonniksi e li 12.3 % :k si, nousi jä l leen 494,909 tonniksi eli 22.7 % :ksi, suurimmaksi tonniluvuksi Saksasta saapuneiden jälkeen. Saksasta saapuneen tonniston osuus, joka k äsitti 499,193 tonnia, laski 28.9 % :sta vuonna % :iin kertomusvuonna. Tässä tapauksessa nähdään En g lan n in kaivoslakon päättym isen vaikutukset, sillä h iilien tuonti Saksasta on kertomusvuonna ollut vähempi. Saksan ja Ison-Britannian jälkeen seuraa Ruotsi 15.9 (vuonna 1926: ) %, Y h d ysv a lla t 8.3 (vuonna 1926: 7.o) %, D anzig 5.3 (vuonna 1926: 7.i) %, Alankom aat 5.o (vuonna 1926: 8.7) % ja B elg ia 4.5 (vuonna 1926: 3.e) %. Painolastissa saapuneen tonniston jakaantuminen lähtömaiden mukaan selviää seuraavasta yhdistelm ästä: Tontalet av de t ili F in la n d ankomna lastförande en steg t ill 2,182,775 nettoton mot 1,767,138 nettoton år 1926 eller 45.4 (å r 1926: 43.9) % av det totala, ankomna tonnaget. Beträffan d e avgångsländernas inibördes ordningsföljd in träffad e icke några större förskjutningar under redogörelseåret. E n dast det från Storbritannien ankomna tonnaget, som år 1926 till fö ljd av den engelska kolstrejken nedgick t ill 218,608 ton eller 12.3 %, uppvisade åter med 494,909' ton eller 22.7 % det högsta tontalet närmast efter det från Tyskland anlända. D et från Tyskland ankomna tonnagets andel, som omfattade 499,193 ton, sjönk från 28.9 % år 1926 t ill 22.9 % under redogörelseåret. I detta fall spåras efterverkningar av den engelska gruvarbetarstrejkens upphörande i det att efterfrågan på tonnage för införsel av kol från Tyskland under redogörelseåret gjorde sig m indre gällande. E fte r Tyskland och Storbritannien följde Sverige med 15.9 (å r 1926: 1 7.e )%, Förenta Staterna med 8.3 (å r 1926: 7.o) %, Danzig med 5.3 (å r 1926: 7.i)%, Nederländerna med 5.0 (å r 1926: 8.7) % och Belgien med 4.5 (å r 1926: 3.6) %. Det i barlast ankomna tonnagets fördelning enligt avgångsländer fram går u r följande sammanställning : N ettoton 0/ 10 N ettoton % N ettoton % N ettoton % N ettoton 0/ /o Euroopa Europa: K uotsi Sverige S N o rja Norge Tanska Danmark Isobritannia S torbritannien % Saksa Tyskland Ranska Frankrike B elgia B e lg ie n Alankomaat Nederländerna Danzig L a tv ia L e ttla n d V iro E stland Venäjä R yssland L ie ttu a Litauen E spanja1) S p a n ie n Amerika: Yhdysvallat För. S taterna Länsi-Intian saaret Västindiska ö a m a... Muut maat övriga länder: Yhteensä Summa loo.o O 9 K anarian saaret siihen luettuna. Kanariska öama medräknade.

7 Painolastissa saapuva tonnisto osoittaa kuten aikaisem m inkin korkeata prosenttilukua 54.ö % koko tonnistosta, - - vaikka sen suhteellinen osuus, verrattuna edelliseen vuoteen (vuonna 1926: 56.1 % ) on jonkun verran alentunut. Suomi on laivanvarustajan kannalta katsottuna yhä edelleen vientim aa, jonne huomattava m äärä tonnistoa lähetetään painolastissa. M utta toiselta puolen meidän vientitavaram m e laatu on sellainen, että se, verrattuna tuontitavaroihin, va a tii suuren lastitilan. Suomesta lastissa lähtenyt tonnisto jakaantu i alusten m ääräm aihin nähden seuraavalla tavalla : I likhet med förhållandena under tidigare år utvisade det i barlast ankomna tonnaget en hög procent 54.6 cfo av totaltonnaget, ehuru detsammas relativa andel i jäm förelse med föregående år något nedgått (å r 1926: 56.x) %. Fin lan d har ur redaresynpunkt alltid betraktats som ett exportland, d it ett betydande tonnage destineras i barlast. Å andra sidan bidrager jäm väl beskaffenheten av v å rt exportgods, som i jämförelse med im portvarorna ford rar stort lastutrym m e, h ärtill. Det från F in la n d avgångna lastförande tonnaget fördelade sig med avseende å fa r tygens destinationsländer på följande sätt: / lo 0/ /o % % % Euroopa Europa: Ruotsi Sverige Norja Norge l. l Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien 1 B Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia Belgien Alankomaat Nederländerna D a n z ig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland O.o Espanja b Spanien Italia Italien Kreikka Grekland O.O Liettua Litauen Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Etelä-Amerika Sydamerika Afrika: Egypti Egypten Muu Afrika övriga Afrika Aasia Asien: Persia P ersien O.o Japani Japan Austraalia Australien: Muut maat Övriga länder: O.o Yhteensä Summa lOO.o O loo.o loo.o b Kanarian saaret siihen luettuna. Kanariska öarna medräknade.

8 Iso-Britannia on, kuten aikaisempina vuosinakin, tärkein määrämaa ja käsitti sinne osoitettu tonnisto 35.4 (vuonna 1926: 32.e) % Suomesta lastissa lähteneestä koko tonnistosta. Läh in n ä järjestyksessä seuraa Saksa, Alankomaat, Ruotsi, B elg ia ja Ranska. Edelliseen vuoteen verrattuna on edellä m ainittujen maiden järjestykseen nähden tapahtunut vain se muutos, että Belgia on tu llu t Ranskan edelle. Vastaavat luvut painolastissa lähteneestä tonnistosta olivat seuraavat: Storbritannien utgjorde i likhet med vad fallet va rit under tidigare år det viktigaste destinationslandet och om fattade det dit destinerade tonnaget 35.4 (å r 1926 : 3 2.e )% av det totala från Fin lan d avgångna lastförande tonnaget. Närm ast i ordning följde Tyskland, Nederländerna, Sverige, Belgien oeh Frankrike. Jä m fö rt med föregående år inträdde sålunda endast den förändringen i de uppräknade ländernas inbördes ordningsfö ljd att BeJgien kom före Fran krike. Motsvarande siffro r för i barlast avgångna utgjorde: o/ nitonnia Netto- < / /o /o % % % Euroopa Europa: Ruotsi Sverige Norja Norge Tanska Danmark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike ' Belgia Belgien Alankomaat Nederländerna Danzig Latvia Lettland Viro Estland Venäjä Ryssland Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Kanada... _ Etelä-Amerika Sydamerika Muut maat övriga länder: Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o V iron suhteellisesti suuren osuuden 15.2 (vuonna 1926: 14.s) % selittää se, että, niin kuin myöhemmin esitetään, lähes kaksi kolm atta osaa Suomesta Viroon lähteneistä, painolastissa olevista aluksista on virolaisia maalais, jotka ovat ku lu ttajille suoraan myyneet lastinsa ja palaavat ilm an lastia kotimaahansa. Ruotsiin painolastissa lähteneestä tonnistosta on huomattava määrä ruotsalaisia, jotka ulkomailta ovat tuoneet lastin Suomeen ja senjälkeen lähte- Estlands relativt höga andel, 15.2 (å r 1926: 14.8) %, förklaras, såsom längre fram kommer att framgå, av att inemot två tredjedelar av det från Fin la n d t ill förstnämnda land avgångna icke-lastförande tonnaget u t gjordes av estniska lantm anna, vilka efter att direkte åt konsumenterna ha avy ttra t sin last återvände t ill hemlandet. Det till Sverige i barlast avgångna tonnaget omfattade t ill avsevärd del svenska, som från utlandet varit befraktade till Fin land

9 neet kotimaahansa ottaakseen sieltä uuden lastin. M aan taloudelliselle elämälle on erittäin suurim erkityksinen se seikka, missä m äärin sen ulkomaisen m eriliikenteen hoitavat omat tai ulkomaalaiset alukset. Seuraavassa esitetään muutamia tietoja erinäisten ulkomaalaisten kauppalaivastojen osanotosta Suomen tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Viim eisen viisivuotiskauden aikana ja kaantui maahan lastissa saapunut tonnisto eri kansallisuuksiin ku u lu ville kauppalaivastoille seuraavasti: med last och därefter beordrats t ill Sverige för intagande av n y last. A v väsentlig betydelse för ett lands ekonomi är i vilken utsträckning dess sjö fart förmedlas av egna eller främmande. I det följande meddelas några uppgifter ont särskilda utländska handelsflottors deltagande i frakt- och passagerarfarten på F in land. Under senaste femårsperiod fördelade sig det t ill landet ankom na last förande tonnaget på särskilda nationers handelsflottor såsom följande tabell u tvisar: «/ /o 0/ /o o/ /o % / /o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orjalaisia N orska Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittis k a Saksalaisia T yska o Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska O.o Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Venäläisiä R y s k a O.o Espanjalaisia Spanska Kreikkalaisia Grekiska Amerikkalaisia Amerikanska Italialaisia Italienska M uut «kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o M itään m ainittavam pia muutoksia meidän tuontiamme välittäneessä tonnistossa ei kertomusvuonna ole tapahtunut. Ainoastaan En g lan tiin nähden on huomautettava, että tämän maan tonnisto vuonna 1927 osoitti suurinta suhteellista lisäystä viim e viisivuotiskautena, 6.4 (vuonna 1926: 2.4 )%. Yhdistelm ä m uutoin osoittaa, että Saksa 29.3 (vuonna 1926: 30.9) % :11a edelleenkin pitää hallussaan johtavan aseman ulkom aalaisten alusten keskuudessa. Ruotsin vastaava osuus osoitti vähennystä 16.8 % :sta 14.0 % :iin. P a its i m ainitun kahden^ kansan ovat ensi s ija lla tuontimme välityksessä tanskalaiset 4.7 (vuonna 1926: Några näm nvärda förändringar beträffande det tonnage, som förm edlat vår in försel, inträffade icke under redogörelseåret. Endast i fråga om England bör fram hållas, att detta lands tonnage år 1927 uppvisade den största relativa ökningen under senaste femårsperiod 6.4 (å r 1926: 2.4 )%. I övrigt utvisar sammanställningen att: Tyskland med 29.3 (å r 1926: 30.9) % fortfarande intager den ledande platsen bland de främ mande en. Sveriges motsvarande andel uppvisade en från 16.8 % t ill 14.6 % minskad procentsats. Förutom ovannämnda två nationers är det i främsta rum met danska 4.7 (å r 1926: 5.7) %, ameri-

10 5.7) % :11a, amerikkalaiset 4.2 (vuonna 1926: 3.7) % :11a ja n orjalaiset 3.5 (vuonna 1926: 4.1 ) % :11a. M eidän oman tonnistomme osuus tuonnissa on viim e n eljänä vuonna p ysytellyt m elkein m uuttumattomana, 29 %, ja siten saanut suhteellisesti vaatim attoman sijan kauppavaihdon välityksessä ulkomaiden kanssa. Yalaistaksemme tätä suhdetta asetetaan tähän seuraava yhdistelm ä, joka osoittaa, kuinka paljon tärkeim piä tuontitavaroitam m e ovat suomalaiset ja ulkom aalaiset alukset välittäneet: kanska 4.2 (å r 1926: 3.7) % och norska 3.5 (å r 1926: 4.i) %, som förm edlat vår import. V å rt eget tonnages andel i importen har under de fy ra senaste åren oförändrat h ållit sig vid omkring 29 % och sålunda fortfarande intagit en jäm förelsevis tillbakaskju- ten ställning vid förmedlingen av handelsutbytet med främmande länder. F ö r att ytterligare belysa nämnda förhållande meddelas följande sammanställning, som u tvisar fördelningen av våra viktigaste im portvaror på finska och främmande : Suomalaiset alukset, painotonnia Finska viktton Ulkomaalaiset alukset, painotonnia Främmande viktton K appaletavara - Styck e g o d s , ,000 V ilja S p a n n m å l... 11,000 56,000 H iile t K o l , ,000 Koneet y. m. M askiner m. m... 12,000 27,000 M uut tavarat Diverse varor... 94, , ,000 2,016,000 Suomen kauppalaivaston osuus väheni siten vielä 24.5 % :sta vuonna % -.iin vuonna Tuonnissa ainoastaan eläimet melkein kokonaan tu livat oman maan aluksilla. Yksityiskohtaiset tiedot tuonnin välityksestä on taulussa n ro 5 a. Painolastissa saapunut tonnisto jakaantui eri kansallisuuksille seuraavasti: Den finska handelsflottans andel minskades sålunda ytterlig are från 24.5 % å r till 22.8 % å r Det är endast i fråga om importen av djur finska i övervägande grad tagits i anspråk. D etaljerade uppgifter angående införseln ingår i tab. 5 a. Det i barlast ankomna tonnaget fördelade sig på särskilda nationer sålunda: / O % / / O 7. 7o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska Norjalaisia Norska , s Tanskalaisia Danska Brittiläisiä B rittis k a Saksalaisia T yska Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia Lettiska Venäläisiä R y s k a O.o Espanjalaisia Spanska Portugalilaisia Portugisiska Kreikkalaisia Grekiska Italialaisia Italienska M uut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa loo.o lOO.o O O loo.o

11 Saksalaisten alusten huomattava osuus, 22.3 (vuonna 1926: 29.4) %, saa selvityksensä siitä, että se, kuten myöhemmin nähdään, on välittän yt viennistämme melkein neljännen osan. Lähinnä seuraa- ruotsalainen tonnisto, 18.2 (vuonna 1926: 18.5) %, senjälkeen b rittiläinen, tanskalainen, n orjalainen, suomalainen ja alamaalainen tonnisto, vastaten 16.a (vuonna 1926: 10.9) %, 13.2 (vuonna 1926: 14.3) %, 10.o (vuonna 1926: 9.7) %, 5.6 (vuonna 1926: 4.9) % ja 5.0 (vuonna 1926: 4.2) %. Jo s kauppalaivastollam m e tuonnissa on suhteellisesti vähäinen asema on tämä vielä vaatimattomampi viennissä. Viennin vä lityksessä suomalaisten ja ulkomaalaisten alusten nettorekisteritonnim äärä on vuosina ollut seuraava: Den betydande andelen fö r de tyska fa r tygen 22.3 (å r 1926: )% förklaras av att dessa, såsom längre fram kommer a tt framgå, förm edlat omkring en fjärdedel av vår u t försel. Närm ast i följd kom det svenska tonnaget med 18.2 (å r 1926: )% därpå det brittiska, danska, norska, finska och nederländska med resp (å r 1926: 10.9 )%, 13.2 (å r :14.3)%, lo.o (å r 1926: 9.7 )%, 5.6 (å r 1926: 4.9 )% och 5.0 (å r 1926: 4.2)%. Om vå r handelsflotta beträffande im porten intager en relativt blygsam plats gäller detta i än högre grad exporten. Utförselns fördelning på finska och utländska kölar åren fram går ur följande tabell: N ettoton / lo N ettoton / /o N ettoton / /o N ettoton 0/ /o N ettoton 0/ /o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orjalaisia Norska Tanskalaisia Danska B rittilä is iä B rittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia B elgiska Ranskalaisia Franska V irolaisia Estländska Latvialaisia L e ttis k a Espanjalaisia S panska K reikkalaisia G rekiska Am erikkalaisia Amerikanska Ita lia la is ia Italienska M uut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o O loo.o Kuten edellä- olevasta yhdistelmästä selviää, on suomalaisen tonniston osuus viim e viisivuotiskauden kuluessa p ysytellyt noin 16 % :na. V ientitavarat jakaantuvat suomalaisille ja ulkom aalaisille aluksille seuraavalla tavalla : Såsom u r ovanstående sammanställning fram går, har det finska tonnagets andel under de senaste fem åren konstant h ållit sig kring 16 %. Fördelningen av de exporterade varorna på finska och utländska fram går av följande tablå:

12 Suomalaiset alukset. Finska Ulkomaalaiset alukset. Utländska Pap eri ja maassa, tonnia Pap p er oeh massa, ton , ,000 Sahattu puutavara, stand. Sågade trävaror, s td s ,000 1,196,000 P a rrut, kuutiojalkaa Sp arrar, kubikfot... 2,048,000 5,142,000 R atapölkyt, m 3 Sleepers, m3... 9,000 Paperipuut, m3 Pappersved, m ,000 1,454,000 Propsit, engl. syltä.. Props, eng. fam n... 6, ,000 Pylvä ä t, m3 Stolpar, m ,000 43,000 H alot, m3 Yed, m ,000 18,000 K appaletavara, tonnia Styckegods, ton ,000 84,000 M uu tavara, tonnia D iverse gods, t o n... 69, ,000 Tästä huomataan, että vuonna 1927 vain vähäinen m äärä vientitavarasta on käyttän yt suomalaista tonnistoa. Ainoastaan halot ja kappaletavara ovat suurimmaksi osaksi käyttäneet kotimaista tonnistoa. M uutoin on ulkomaalainen kilpailu ollut tavattoman voimakas. N iinpä sahatusta puutavarasta ainoastaan noin 8 % on lähtenyt kotimaan aluksilla. Suomalaisen tonniston suhteellisen pieni osuus johtuu osittain siitä, että kaupat tapahtuvat fob-ehdoilla, jollo in ostaja ottaa tonniston sieltä, mistä hän sen saa halvim m alla, osaksi kotimaisen tonniston vähäisyydestä. Su u rin p iirtein katsoen oman tonnistomme ohella viiden kansallisuuden alukset huolehtivat vientimme välityksestä, nim ittäin saksalaiset, ruotsalaiset, brittiläiset, tanskalaiset ja norjalaiset alukset, joiden suhteelliset osuudet olivat vastaavasti 25.2 (vuonna 1926: 24.6) %, 17.3 (vuonna 1926: 19.2) %, 12.4 (vuonna 1926: 7.7) %, 9.4 (vuonna 1926: 11.9) % ja 7.3 (vuonna 1926: 8.2) %. M ain ittu jen kansakuntien aluksien sisäisessä järjestyksessä ei ole tapahtunut muuta muutosta kuin että brittiläiset alukset ovat nousseet kolmannelle sijalle. Painolastissa lähtenyt tonnisto jakaantui eri kansallisuuksille seuraavasti: Såsom synes har under år 1927 endast en jäm förelsevis obetydlig del av exportgodset fraktats å finska. Det är endast beträffande ved och styckegods finska i övervägande grad tagits i anspråk. I övrig t har den utländska konkurrensen varit övermäktig. Sålunda utfördes endast omkring 8 % av sågade trävaror å finska kölar. D et finska tonnagets re la tivt ringa andel i vår export förklaras dels därav att avslu t till utlandet sker på fobvillkor, varigenom avnämarna söka sig tonnage, där detta b illigast erhålles, dels av v å r handelsflottas ringa tontal. Det är i stort sett fem nationers, som i främ sta rummet, förutom v å r egen handelsflotta, förmedlat vå r utförsel, näm ligen tyska, svenska, brittiska, danska och norska, vilkas andelar uppgingo t ill resp (å r 1926: 2 4.e )%, 17.3 (1926: )%, 12.4 (å r 1926: 7.7) %, 9.4 (å r 1926: I I. 9) % oeh 7.3 (å r 1926: 8.2) %. I fråga om ovannämnda nationers inbördes ordningsfö ljd inträffade icke någon annan förskjutning än att det brittiska tonnaget ryck t upp t ill tredje plats. Det i barlast avgångna tonnaget steg t ill:

13 N ettoton % n ia N ettoton % n ia N ettoton % N ettoton % N ettoton % Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orjalaisia N orska » Tanskalaisia Danska B rittilä is iä B rittis k a » » Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Ranskalaisia Franska V iro laisia Estländska La tvia la isia L e ttis k a Puolalaisia P olska Venäläisiä Ryska K reikkalaisia G rekiska... Am erikkalaisia Am erikanska M uut kansallisuudet övriga nationer Yhteensä Summa m ol loo.o loo.ol loo.o loo.o N iin kuin aikaisempinakin vuosina ovat saksalaiset aluikset kertomusvuonna olleet ensi sijalla 30.5 (vuonna 1926: 32.3) % :lla. Lähinnä järjestyksessä ovat ruotsalaiset ja virolaiset alukset, joiden suhteellinen osuus on ollut 12.7 (vuonna 1926: 16.7) % ja 11.6 (vuonna 1926: 8.5) %, mistä seikasta jo toisessa yhteydessä m ainittiin. Suomalaisen tonniston prosenttiluku on alentunut 13.3 % :s ta vuonna % :iin kertomusvuonna. E r i paikkakuntien merkityksen maan u l komaisessa meriliikenteessä valaisee seuraavaa yhdistelmä, joka osoittaa n iin h yvin suoran kuin yhdistetynkin ulkomaisen m eriliikenteen s. o. toim itetut selvitykset. K u i tenkin ovat erikseen m ainitut yhdistelmässä vain ne paikkakunnat, joissa selvitetty tonnisto nousi ainakin 100,000 nettorekisteritonniin. Såsom fallet va rit under en fö ljd av år kommo de tyska en även under redogörelseåret i främ sta rummet med 30.5 (å r 1926: )%. Närm ast i ordning följde det svenska och estniska tonnaget med resp (å r 1926:16.7) % och 11.6 (å r 1926: 8.5) %, varom i annat sammanhang tidigare nämnts. Procentsatsen för det finska tonnaget nedgick från 13.3 % år 1926 t ill 10.5 % under redogörelseåret. De skilda orternas i landet betydelse inom den utländska sjöfarten fram går u r följande sammanställning, som u tvisar fördelningen av de i utländsk sjöfart, såväl direkt som kombinerad, verkställda klareringam a. L ik väl äro endast de ham nar särskilt upptagna, där det klarerade tontalet stigit t ill minst 100,000 registerton.

14 Satarna Hamn o/ /o / /o / /o % Netto tonnia 0/ /o Helsinki Helsingfors W iipuri Uuras Yiborg Trångsund Turku Å bo K o tk a Hanko Hangö Pori (Mäntyluoto Reposaari) Maarianhamina Mariehamn Oulu (Toppila) Uleåborg (Toppila) Vaasa Vasa Rauma R a un io Loviisa (Valkom) Lovisa (Valkoin) Porvoo Borgå Kokkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Yxpila) Pietarsaari Jakobstad Raahe B rahestad Hamina Fredrikshamn Koivisto Björkö Makslahti Kemi Muut satamat Övriga hamnar Yhteensä Summa O loo.o V iip u ri, jo lla sitten vuoden 1923 on ollut maamme satamista suurin liikenne, on kertomusvuonna saanut luovuttaa ensi sijan H elsingille. Tässä yhteydessä on kuitenkin paikallaan huomauttaa, että V iip u ri on, kuten seuraavasta taulukosta selviää, o llu t avoinna vain yhdeksän kuukautta, kun taas H elsingin liikenne on jatkunut vuoden ym päri. Huomatuim pien saatamain järjestys liikenteen suuruuden mukaan oli seuraava : H elsinki 2.3 m ilj. tonnia, V iip u ri 2.o m ilj. tonnia, Kotka 1.9 m ilj. tonnia ja Turku 0.9 m ilj. tonnia. M uut maamme satamat eivät ole läheskään näin korkeihin lu ku ihin päässeet. Kertomusvuonna pääsi Porvoon satama 100,000 tonniin, joka sille on tähän asti saavutus. Liikenteen jakaantuminen eri kuukausille selviää seuraavista yhdistelmistä. Viborg, som sedän 1923 av landets samtliga ham nar h aft att uppvisa den största trafiken, fic k under redogörelseåret vika för Helsingfors. H ä rvid är dock att m ärka att Viborg, såsom u r följande tabell fram går, endast öppenhållits nio månader, medan tra fiken i Helsingfors pågick året runt. I övrigt ställde sig ordningsföljden för våra främ sta hamnar sålunda : Helsingfors 2.3 m ilj. ton, Viborg 2.o m ilj. ton, Kotka 1.9 m ilj. ton och Åbo 0.9 m ilj. ton. Övriga hamnar komma icke närmelsevis upp till dessa tal. Under redogörelseåret nådde tra fiken i Borgå hamn en omfattning av 100,000 ton, vilket icke tidigare va rit fallet. Trafikens fördelning på de särskilda månaderna fram går u r nedanstående sammanställningar.

15 i Saapuneita ja lähteneitä alu ksia. Ankom na och avgångna. 1 S atam a H am n Tammikuu Ja n u a ri H elm ikuu Feb ruari M aaliskuu M ars H uhtikuu A p ril Toukokuu M aj Kesäkuu Ju n i H einäkuu Ju li Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober M arraskuu November Jo u lu kuu -December Koko vuosi Hela äret N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton 1 1 N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton N ettoton Helsinki Helsingfors... ; W iipuri Uuras Viborg Trångsund... _ Turku Åbo Kotka Hanko Hangö Pori (Mäntyluoto Reposaari) Björneborg (Mäntyluoto Räfsö) Maarianhamina Mariehamn Oulu (Toppila) Uleåborg(Toppila) Vaasa Vasa Rauma R a um o Loviisa (Valkom) Lovisa(Valkoin) Porvoo Borgå _ Kokkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Yxpila) Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad Hamina Fredrikshamn Koivisto Makslahti Björkö M akslahti K e m i Muut satamat Övriga hamnar Yhteensä Summa

16 Saapuneita alu ksia. Ankom na. Satama Hamn Tammikuu Januari I Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu 1 Ju n i Heinäkuu Ju li Elokuu Augusti Syyskuu September! Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December! Koko vuosi Hela året Helsinki Helsingfors W iipuri Uuras Viborg Trångsund Turku Å bo K otka Hanko Hangö Pori (Mäntyluoto Reposaari) Björneborg (Mäntyluoto Räfsö) Maarianhamina Mariehamn Oulu (Toppila) Uleåborg (Toppila)... _ Vaasa Vasa Rauma R aum o Loviisa (V alkom) Lovisa (V alko m ) Porvoo Borgå Kokkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Y x p ila ) Pietarsaari Jakobstad Raahe B rahestad Hamina Fredrikshamn K oivisto Makslahti Björkö Makslahti Kemi Muutsatamat Övrigahamnar Yhteensä Summa

17 Lähteneitä. Avgångna. S a t a m a Hamn Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Ju n i Heinäkuu Ju li Elokuu Augusti ^ Syyskuu September 1 Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Koko vuosi Hela året Helsinki Helsingfors W iipuri Uuras Viborg Trångsund Turku Å b o K otka Hanko Hangu Pori (Mäntyluoto Reposaari) Björneborg (Mäntyluoto Räfsö) Maarianhamina Mariehamn ulu (Toppila) Uleåborg (Toppila) Vaasa Vasa Rauma R a u m o Loviisa (V alkom) Lovisa (V alk o m ) Porvoo Borgå Kokkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Yxpila)... _ _ Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad Hamina Fredrikshamn K oivisto Makslahti Björkö Makslahti K e m i Muut satamat Övrigahamnar Yhteensä Summa

18 Päinvastoin kuin vuonna 1926, jolloin vain kolme satamaa, nim ittäin Hanko, Turku ja M aarianham ina, olivat avoinna koko vuoden, on vuonna 1927 liikenne tapahtunut kuudessa satamassa koko vuoden, nim ittäin Helsingissä, Hangossa, Turussa, Raum alla, Porissa ja Maarianhaminassa. Tämä on johtunut paitsi suhteellisen helpoista jääsuhteista myöskin jäänm urtajalaivaston lisäämisestä. Kotkassa jatku i liikenne yksitoista kuukautta ja Viipurissa, kuten jo m ainittiin, yhdeksän kuukautta. Taulussa n :o 4 annetaan tietoja ' meritse tapahtuneesta henkilöliikenteestä. K uten m eriliikenne yleensä Suomeen vuonna 1927 on myöskin m atkustajaliikenne huomattavasti lisääntynyt. Vuonna 1926 saapuneiden ja lähteneiden m atkustajani luku oli 79,737, kun se kertomusvuonna oli 90,455 eli 13.5 % suurempi kuin edellisenä vuonna. P a itsi lisääntynyttä siirtolaisuutta etupäässä Kanadaan, senjälkeen kun Y h d ysvallat on suomalaisilta, aivan mitättömän sallitun siirtolaism äärän vuoksi, käytännöllisesti katsoen kokonaan sulettu on tulokseen ollut vaikuttamassa kasvava m atkailijaliikenne. Maasta lähteneiden m atkustajain lukumäärä jakaantui alusten määrämaiden mukaan seuraavasti: I motsats till år 1926, då endast tre hamnar, nämligen Hangö, Åbo och Marieham n kunde uppvisa trafik året runt, öppenhöllos år 1927 icke mindre än sex ham nar hela året, nämligen Helsingfors, Hangö, Åbo, Raumo, Björneborg och Marieham n. Förutom på grund av en jäm förelsevis m ild vin ter med relativt lätta isförhållanden m öjliggjordes detta genom det utökade isbrytartonnaget. I Kotka pågick trafiken under elva månader och i V iborg såsom ovan fram hållits under nio månader. I tab. 4 lämnas uppgifter om persontrafiken sjöledes. Såsom fallet var beträffande sjöfarten överhuvud på Fin lan d år 1927 undergick även passageraretrafiken sagda år en icke obetydlig ökning eller från 79,737 t ill landet ankomna ooh h ärifrån avresta personer år 1926 till 90,455 år 1927 eller med 13.5 %. Förutom den tilltagande emigrationen företrädesvis till Kanada sedan Förenta Staterna på grund av den för Fin lan d gällande invandringskvoten praktiskt taget stängts torde till nämnda resultat väsentligen b i dragit en stegrad turisttrafik. A ntalet avresta personer fördelade sig med avseende å ens destinationsländer på följande sätt: V. Ar V. Å r V. Å r V. Ar V. Å r % % % 1% % R uotsi Sverige Saksa Tyskland Isobritannia Storbritannien Viro Estland l. i Tanska Danmark Belgia ja Alankomaat Belgien och Nederländerna Ranska Frankrike O.o Latvia Lettland Amerika O.o 2 O.o 2 O.o Venäjä Ryssland O.o Muut maat Övriga länder O.o Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o