PALM

Transkriptio

1 PALM

2 PALM-PROSESSI SUUNNITELMA INFRASTRUKTUURI -INVESTOINNEISTA KAUPUNGIN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN TOTEUTUS- OHJELMA SUUNNITELMA KIINTEÄN MAAOMAISUUDEN INVESTOINNEISTA VÄESTÖSUUNNITE SUUNNITELMA TALONRAKENNUS- INVESTOINNEISTA

3 Väestönkasvun tavoite suunnitteen pohjana

4 Palveluverkkotyö tavoitteena sekä tunnistaa että reagoida palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin (sekä kaupunki- että aluetasoisiin) on maankäyttöön, asumiseen, liikkumiseen kiinteästi liittyvää palveluihin liittyvää suunnittelutyötä uusien alueiden kohdalla on määriteltävä palveluverkkoon liittyvät uudet tarpeet (tontit jne.) ennakolta, ja jo rakentuneilla alueilla suhteutettava tarpeita jo olemassa olevaan palveluverkkoon väestösuunnite on keskeinen väline ennakoida palvelutarpeita talonrakennusinvestoinneissa aikataulutetaan palveluihin liittyvien tilojen perusparannukset ja uudisrakentaminen

5 Maankäytön toteutusohjelma PALM

6 Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön toteutusohjelma on suunnitelma siitä, miten kaupungin tulee rakentua seuraavan 15 vuoden aikana, jotta kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Maankäytön toteutusohjelma koostuu kahdesta osasta: 1) asuntorakentamisen toteutusohjelmasta, sekä 2) yritysalueiden toteutusohjelmasta. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan rakentaminen sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien maalle. Yksityiselle maalle tulevan rakentamisen osalta kyseessä on arvio. Ennen vuoden 2018 PALM-työn käynnistymistä arvioitiin kolmea vaihtoehtoista väestönkasvun skenaariota ( Maltillinen Strategia Huima ). Maankäytön toteutusohjelma ja väestösuunnite päätettiin toteuttaa 1,4 prosentin väestönkasvuun perustuvan Strategia skenaarion pohjalta. 6

7 Asuntorakentamisen tarve perustuu tavoiteltuun väestönkasvuun Tarvittava uuden asuntorakentamisen määrä on arvioitu suhteessa kaupungin tavoittelemaan väestönkasvuun (+1,4 % vuodessa). Väestötavoitteen mukainen Tampereen asuntotarvelaskelma huomioi asuntoväestön, asumisväljyyden, asuntokuntien keskikoon, uusien asuntojen keskikoon sekä asuntovarauman ja asuntojen poistuman. Laskelmassa on lähtökohtana, että uusien asuntojen keskikoko kasvaa, vaikka trendin mukaan keskikoko pienenee. Lähtökohta on trendin vastainen, koska suunnittelussa on haluttu huomioida myös isompien asuntojen rakentamisen tarve. Asuntotarvelaskelman mukaan Tampereelle tulisi rakentua seuraavan 15 vuoden aikana keskimäärin 2700 uutta asuntoa vuodessa. Maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin lähtökohdaksi asetettiin kuitenkin 3100 uuden asunnon rakentuminen vuosittain: Asumisen hinnannousun hillitsemiseksi tavoitteena on pystyä tarjoamaan tontteja hieman yli kysynnän Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Tampereelle rakentunut asuntojen määrä oli väestönkasvuun nähden pientä, jonka vuoksi on syntynyt patoutunutta kysyntää. Asetettu tavoite, keskimäärin 3100 uutta asuntoa vuodessa, tarkoittaa noin k-m 2 rakentumista vuosittain. Aikajaksolla tavoite tarkoittaa yhteensä uutta asuntoa ja noin 3,45 M k-m 2 rakentamista. 7

8 Tavoiteltu asuntorakentamisen määrä aiempaa suurempi Vuosina asuntoja on syntynyt keskimäärin 1821 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta. Vuosille maankäytön toteutuksella mahdollistettava asuntorakentamisen määrä on keskimäärin 3100 asuntoa vuodessa Valmistuneet uudet asunnot (lkm) Lähde: Facta-kuntarekisteri / Tampereen kaupunki, Luvut kuvaavat asuntotuotannon bruttokasvua, eli luvuissa ei ole huomioitu asuntokannasta poistuneita asuntoja

9 Tampereen asuntorakentaminen (k-m 2 ) Vuosille ohjelmoitu asuntorakentamisen määrä koko Tampereella yhteensä on k-m 2 (3,4 M k-m 2 ). Tämä vastaa kaupungin väestötavoitteen mukaista asuntorakentamisen tarvetta. Tällä ja seuraavilla dioilla esitetyt kerrosalat (k-m 2 ) kuvaavat asuntorakentamiselle kaavoitettua / kaavoitettavaa kokonaisrakennusoikeutta, joka sisältää myös asuntorakentamiselle osoitettujen tonttien muun kerrosalan (esim. autosuojarakennukset). Kämmenniemi NOKIA YLÖJÄRVI YLÖJÄRVI Niemenranta Hiedanranta Tesomajärvi- Tohloppi Pyhäjärvi PIRKKALA Kylät ja hajarakentaminen pohjoisella suuralueella Muu kantakaupunki Santalahti Näsijärvi Härmälä Vuores LEMPÄÄLÄ Ranta- Tampella Kaleva Viinikanlahti Hervanta Ojala Hervantajärvi- Lintuhytti KANGASALA Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos

10 Merkittävimmät vuosina avattavat uudet asuinalueet 1. Hiedanranta Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I-IV). Ensimmäiset uudet asukkaat Asemakeskus Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I-II). Ensimmäiset uudet asukkaat Viinikanlahti Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat Hakametsän täydentäminen Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat Ruotulan golf-kenttä Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat Ojala Kaavoitus käynnissä (vaihe I), kaavoitusohjelmassa (vaiheet II ja III). Ensimmäiset uudet asukkaat Lakalaiva Kaavoitusohjelmassa (vaihe I). Ensimmäiset uudet asukkaat Västinginmäki Kaavoitus käynnissä. Ensimmäiset uudet asukkaat Hervantajärvi Kaava lainvoimainen. Ensimmäiset uudet asukkaat NOKIA Tesoma YLÖJÄRVI 1 Pyhäjärvi PIRKKALA Alueiden 1-7 rakentuminen jatkuu myös vuoden 2033 jälkeen. Keskusta Härmälä Näsijärvi LEMPÄÄLÄ 4 5 Hervanta 9 Linnainmaa 6 KANGASALA Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos Marja Uusivuori

11 Työpaikka- ja toimitila-alueiden rakentaminen Lahdesjärvi, eteläosa Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n k-m 2. Kolmenkulma, II-vaihe Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n k-m 2. NOKIA 2 Tesoma YLÖJÄRVI Pyhäjärvi Keskusta Näsijärvi Linnainmaa 3 3 Aitovuori Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle alkaen v Uutta kerrosalaa n k- m 2. PIRKKALA 1 Hervanta KANGASALA LEMPÄÄLÄ Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2018.

12 Investoinnit PALM

13 Maanhankinta ja maan rakentamiskelpoiseksi saattaminen Kaupunki hankkii maata yhdyskuntarakentamisen tuleviin tarpeisiin ja saattaa sen rakentamiskelpoiseksi. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisella tarkoitetaan esimerkiksi johtosiirtoja, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista tai maan esirakentamista. Riittävän ja oikealla tavalla sijoittuneen maanomistuksen avulla turvataan kaupungin kasvun ja täydentämisen edellyttämän maan saaminen käyttöön oikea-aikaisesti, oikealta paikalta ja kohtuuhintaan. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ajoittuvat sen mukaan, milloin suunniteltu alue aiotaan rakentaa. Maanhankinnan investointitarve vuosina on yhteensä noin 91 M. Vuosina tarve on noin 3,5M vuosittain ja vuosina noin 7 M vuosittain. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ovat vuosina yhteensä noin 154 M, eli keskimäärin n. 10 M vuodessa Tästä 154 M summasta noin 29 M kohdistuu Viiden tähden keskusta-kehitysohjelman kohteisiin. Summa ei sisällä Hiedanrannan rakentamisen edellyttämiä huomattavia investointeja. 13

14 Talonrakennusinvestoinnit : Suurin osa investoinneista korjaushankkeisiin Talonrakennuksen investointisuunnitelmassa on huomioitu talousarviokehys-vaiheessa tiedossa olleet investoinnit. Investoinnit vuosina Osuus vuosien investoinneista Investoinnit keskimäärin / vuosi Talonrakennusinvestointien tarvetta täsmennetään tekeillä oleviin päiväkoti- ja kouluverkko-suunnitelmaan tai liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan hyväksynnän jälkeen Investointitarpeita arvioitaessa oletuksena on ollut, että sote-uudistus toteutuu ja että vastuu sote-tiloista siirtyy uudistuksen myötä maakunnille. Uudis- ja lisärakentaminen 575 M 38% 38,4 M Korjaushankkeet 909 M 61% 60,6 M Muut luokittelemattomat investoinnit YHTEENSÄ 10 M 1% 0,7 M M (eli 1,495 mrd ) - 99,7 M 14

15 Valtaosa uudisrakentamisesta päiväkoteihin ja kouluihin 70,0 Uudis- ja lisärakentaminen (M ) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 15

16 Korjaushankkeiden investointitarve kasvaa 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Korjaushankkeet (M ) Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 16

17 Investointitarpeet perustuvat strategiaan, kaupungin kasvuun ja infra-omaisuuden kuntoon Peruskaupungin infra-investoinnit koostuvat katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta Peruskaupungin osalta investointien tarve perustuu: 1. Kaupungin kasvun mahdollistamiseen sekä kaupunkiympäristön kehittämistä ja liikennejärjestelmää koskevien strategisten tavoitteiden toteuttamiseen 2. Olemassa olevan kaupunki-infran kuntoon Yleisten alueiden investointien ohjelmointi perustuu maankäytön toteutuksen ajoitukseen sekä yleisten alueiden saneeraustarpeeseen. Uusien alueiden investointitason arviointi perustuu lähivuosien hankkeiden osalta karkeisiin suunnitelmiin ja kaavatalousarvioihin. Pidemmällä tulevaisuudessa olevien hankkeiden osalta arviointi perustuu vastaavien alueiden tai hankkeiden toteutuneisiin investointitasoihin, koska edes karkeita suunnitelmia tai arvioita ei näiden hankkeiden osalta ole vielä ole tehty Saneerausten edellyttämän investointitason arviointi perustuu aiempien vuosien toteumaan 17

18 Peruskaupungin infra-investoinnit Muut: Sillat ja erikoisrakenteet Kestävä liikenne Ulkovalaistus ja liikennevalot Hulevesien hallinta Suuret infra-hankkeet: Näsinkallion eritasoliittymä + Amuritunneli Viinikankadun ajo- ja huoltotunneli Vaitinaron eritasoliittymä VT 9 + Tasanteen eritasoliittymä (1 000 ) Uudet alueet Saneeraukset Muut Suuret Infra-hankkeet

19 Liikelaitosten investoinnit

20 Tampereen Vesi ja TKL Vuodesta 2019 alkaen investointeja tekeviä liikelaitoksia on kaksi: Tampereen Vesi ja Tampereen kaupunkiliikenne Tampereen kaupunkiliikenne uudistaa kalustoaan ja siihen on varattu 3 milj. euroa vuosittain Tampereen Vesi investoi vuosittain verkoston ylläpitoon ja uuden verkoston rakentamiseen sekä laitoksiin Tampereen Vedelle on varattu vuosittain 21 milj. euroa Tulevaisuudessa korotuspaineita, jotka liittyvät uudelle jäteveden käsittelylaitokselle johdettavien jätevesien putkistojen uusimiseen. Huomioidaan jäteveden hinnassa kuluttajalle

21 Investointitason vaikutukset talouteen PALM

22 Investointitaso PALM investointitaso muodostuu PALMiin valittujen strategisten toiminnan tavoitteiden ja niiden rahoittamisen kautta. Kokonaisinvestoinnit yhteensä 3,2 Mrd euroa /

23 Konserniyhtiöiden vaikutus PALM:n toteutumiseen Maankäytön toteutuminen suunnitelman mukaisena edellyttää peruskaupungin lisäksi investointeja kaupungin omistamilta osakeyhtiöiltä ja säätiöiltä Yhdyskuntarakentamisen investoinnit kaukolämpö- ja kaukokylmäverkko sekä sähkön jakeluverkko jätevedenpuhdistamo jätehuolto jne. Liikenneinvestoinnit mm. raitiotie Asuntoinvestoinnit kohtuuhintainen asuminen (vrt. MAL-aiesopimus)

24 Peruskaupungin investointitaso

25 Vuosikate ja lainamäärä, versio 1. Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate vuosille vuosikatteeksi on arvioitu 125 milj. vuodessa oletetaan tason pysyvän vähintään taloussuunnitelmavuoden 2022 tasolla PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 1,6 Mrd. euroa Ajalla kasvu olisi 828 milj. euroa Lainamäärä / asukas olisi vuonna 2033 Ajalla kasvu olisi /asukas

26 Vuosikate ja lainamäärä, versio 2. Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate Versiossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa oletetuksi vuosikatteeksi on valittu viimeisen 10 vuoden ajalta keskimääräinen vuosikate 81,5 milj. euroa vuosille vuosikatteeksi on arvioitu 81,5 milj. vuodessa PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 2,2 Mrd. euroa Ajalla kasvu olisi 1,4 Mrd. euroa Lainamäärä / asukas olisi vuonna 2033 Ajalla kasvu olisi /asukas

27 Lainan kokonaismäärän kehittyminen Versio 1, vuosikate 125 milj. Versio 2, vuosikate 81,5 milj

28 Lainamäärä / asukas kehittyminen / asukas Versio 1, vuosikate 125 milj. Versio 2, vuosikate 81,5 milj