Perusturvalautakunta Liite 1 / KIRDno Perusturvan ensimmäinen osavuosikatsaus 2017

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Liite 1 / KIRDno Perusturvan ensimmäinen osavuosikatsaus 2017 PTL

2

3

4 PERUSTURVAN ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS 2017 Sisällys Perusturvalautakunta... 1 Hallintopalvelut... 4 Sosiaalipalvelut... 5 Terveyspalvelut... 7 Toimintakyvyn tukipalvelut... 9 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Käyttösuunnitelmatavoitteet Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn tukipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelut... 21

5

6 Perusturvalautakunta TP 2015 TP 2016 TA 2017 TOT 5/2017 TOT-% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,2 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,4 Vuokratuotot ,2 Muut toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut ,0 Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut ,1 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,4 Vuokrakulut ,1 Muut toimintakulut ,9 Toimintakate ,7 josta Sisäiset tulot *** Sisäiset menot ,5 Tulosalueet TP 2015 TP 2016 TA 2017 TOT 5/2017 TOT-% Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,9 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,6 Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,8 1

7 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,0 Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,9 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,1 Viiden kuukauden toteuman perusteella ennakoidaan, että perusturvan oman toiminnan (toiminta ilman erikoissairaanhoitoa) toimintakatteen ylitys on 2,3 3,0 miljoonaa euroa. Mikäli ylitys jäisi 2,3 miljoonaan euroon olisi kasvu edelliseen vuoteen nähden 2,0 prosenttia. Keskeisimmät ylitykset aiheutuvat lastensuojelun ostopalveluista sekä kehitysvammaisten ostopalveluista. Tämän lisäksi epävarmuustekijöinä ovat ikäihmisten tehostetun asumispalvelun lisääntyvä tarve sekä Espoon sairaalan käyttö. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu laskennallisesti 25 sairaansijan keskimääräiseen käyttöön perusturvalautakunnan talousarvioehdotuksen mukaisen 30 laskennallisen sairaansijan sijaan. Sairaansijojen käyttö on vaihdellut sairaansijan välillä. Erikoissairaanhoidon toteumaennuste näytti vielä toukokuun ennusteen mukaan 0,9 milj. euroa määrärahojen ylitystä, mutta HUS palautti kesäkuussa kuluvan vuoden toimintaylijäämää jäsenkunnille, jonka seurauksena heinäkuun ennusteessa ylitysuhkaa ei enää Kirkkonummen osalta ollut. Kuitenkin erikoissairaanhoidon suoritteiden määrä on kasvanut edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin nähden, toukokuussa 1,6 % ja heinäkuussa jo keskimäärin 3,6 %. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen ja sisällön kehittäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote uudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto Kirkkonummen perusturvan neljä työntekijää ovat jatkaneet Apotti-hankkeessa työskentelyään osa-aikaisina asiantuntijoina. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa loppuvuonna Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna Apotti-hankkeessa on myös jatkettu yhteisen hyvinvointipalvelumallin kehittämistä. Mallin peruspilareina ovat mm. asiakaslähtöisyys, moniammatilliset palvelut, yhteiset ydinprosessit (asiakkaaksi tulo, asiakkaana olo ja asiakkuuden päättäminen / väliarvio) ja yhteinen asiakasryhmittely. Hanketta työstetään rinnakkain mm. Kirkkonummen tulevan hyvinvointikeskuksen kanssa, jossa LS1-suunnittelu on käynnistynyt. 2

8 Perusturvan vastuuhenkilöt ja osa työntekijöistä on osallistunut Uusimaa2019 hankkeen valmisteluun (Sote- ja maakuntauudistus). Hanke on työllistänyt vastuuhenkilöitä varsin paljon alkuvuoden aikana. Valmisteluun osallistuminen on tärkeää, jotta uuden maakunnan sote-palvelujen järjestämisessä voidaan ottaa huomioon myös keskisuurten kuntien väestön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen. Kirkkonummella on kehitetty palvelutarpeen arviota moniammatilliseen suuntaan asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Terveyskeskuksen vuodeosaston tilojen vapauduttua muuhun käyttöön on alkuvuodesta 2017 alkaen tarkoitus soveltaa luotua mallia käytäntöön aikuisväestön osalta erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kuntalaisten osalta. Malli sisältää mm. päihdepalvelut, kuntoutuspalvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut sekä hoitaja- ja lääkäripalvelut. Mallista saadut kokemukset ovat arvokkaita tulevaa hyvinvointikeskusta silmällä pitäen. Asiakassegmentointi on oleellinen osa palvelujen kehittämisessä. Perusturvassa vuonna 2015 kehitettyä mallia on yhtenäistetty yhdessä Apotti-hankkeen ja Sote-uudistuksen kanssa. Asiakassegmentoinnin tarkoituksena on tunnistaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ja luoda heille tarvittavat palvelumallit. Muut asiakassegmentit ovat satunnaisesti palveluja käyttävät asiakkaat sekä riskiryhmien tunnistaminen. Perusturva on mukana myös pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE), johon on saatu valtioneuvostolta hankerahoitus. Perusturva on organisoitunut kunnassa yhdessä sivistystoimen kanssa viemään eteenpäin hankkeen tavoitteita. Perusturvan toimiala on valmistellut yhdessä yhdyskuntatekniikan toimialan kanssa suunnitelmat kunnantalon 2. kerroksen tilojen remontoimiseksi perusturvan toimintojen käyttöön. Tässä suunnittelussa on otettu huomioon lasten ja lapsiperheiden palvelujen sijoittuminen integroidusti lähekkäin. Tämä edesauttaa uuden hyvinvointikeskuksen integroitujen lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä perhekeskustoimintamallin suuntaan. Tämä mahdollistaa valmisteilla olevan nk. monialaisen palvelutarpeen arvioinnin testauksen ja jatkokehittämisen. Toukokuussa 2017 saatiin kunnantalon 2. kerrokseen kokeilutilat lähinnä aikuissosiaalityön käyttöön. Tila on toteutettu uudella tavalla huomioon ottaen sisäilman puhtauteen liittyvät näkökohdat. Tila mahdollistaa myös uudenlaisen työskentelyn. Työntekijöillä ei ole omia huoneita, vaan työpisteet. Asiakkaiden vastaanottamista varten on varattu erikseen yhteiskäyttöiset tilat. Lisäksi on pieniä hiljaisia tiloja pidempiä puhelinneuvotteluja varten. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen Mittari Lähtötaso 2015: Jonossa olevat asiakkaat 2023, joista yli 6 kk jonottaneet : Jonossa olevat asiakkaat 0, joista yli 6 kk jonottaneet 0 Megamallin vakiinnuttaminen: joustava aikuisväestön pääsy hoitoon ja hoito saadaan valmiiksi samalla käynnillä 60 %:lla potilaista Toteuma Jonossa olevia asiakkaita 1 187, joista yli 6 kk jonottaneita 0 3

9 Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen erityisesti ikääntyneelle väestölle Mittarit Avokäyntien määrä Lähtötaso 2015: 3131 käyntiä 2017: 3900 käyntiä Hoitovuorokausien määrä Lähtötaso 2015: 2682 hoitovuorokautta 2017: 1300 hoitovuorokautta Päihdepalveluiden polikliinisen avotyön vahvistaminen kotikatkaisua ja kuntoutusta sekä ryhmätoimintaa lisäämällä Toteuma (5 kk) Avokäyntien määrä 2261 Hoitovuorokausien määrä 883 Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen Kotiutustiimin perustaminen sekä kotikuntoutuksen ja kotisairaalatoiminnan laajentaminen sekä sairaalahoitojaksojen lyhentäminen Mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäynnit* Toteutuma 2015: 300 käyntiä 2017: 1500 käyntiä Sairaalahoitojaksojen pituus Toteutuma 2015: 28,6 vrk 2017: 13 vrk (Espoon sairaala) *Sisältää sekä lähihoitajien että fysioterapeuttien käyntien määrät Toteuma Käyntejä 774, joista lähihoitajien käyntejä 670 ja 104 fysioterapeuttien käyntejä** Sairaalajakson pituus 9,1 vrk **Koko jakson ajan miehityksessä ollut 2,5 työntekijän vajaus Alla olevissa tulosalueiden osioissa suoritteet / tunnusluvut taulukoiden alla on kuvattu keskeisimmät poikkeamat edelliseen vuoteen nähden. Hallintopalvelut Toiminnan painopistealue Toimintaedellytysten luominen perusturvan johtamiselle ja kehittämiselle tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Perusturvan voimassaolevien sopimusten kartoittamista on jatkettu liittyen Uudenmaan maakunnan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Asian työstämistä on vaikeuttanut se, ettei asiasta ole ollut käytettävissä kansallisia eikä maakuntatason ohjeita. 4

10 Sosiaalipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat seuraavat työyksiköt: aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu ja velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2016 TA 2017 Tot 5/2017 Tot % Tot 5/2016 Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia , ,0 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset , ,4 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret ,9 64-1,6 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t , ,2 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t , ,6 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit , ,6 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja ,9 - - Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä ,6 98 2,0 Toiminnan ja suoritteiden osalta seuraavat toiminnot olivat kasvaneet yli 10 % asetettuun tavoitteeseen nähden: - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokausia oli yhteensä 6862, kun koko vuoden määräksi oli ennakoitu hoitovuorokautta ja edellisen vuoden vastaavan ajan hoitovuorokausimäärä oli yli 3000 hoitovuorokautta vähemmän. Tähän ovat vaikuttaneet lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointien määrän kasvu sekä lisääntynyt tarve kiireellisiin huostaanottoihin. - lapsiperheiden kotipalvelujen käyntejä on ollut yhteensä 450, kun vuotta aiemmin käyntejä on vastaavana ajankohtana ollut aikuissosiaalityön asiakaskotitalouksia (toimeentulotuen saajia) oli 532, kun koko vuoden tavoitteeksi oli Kela-muutoksen johdosta arvioitu 600 kotitaloutta. Edellisen vuoden asiakaskotitalouksien määrä ei ole vertailukelpoinen tapahtuneen perustoimeentulotuen Kelalle siirtymisen vuoksi. Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Palveluohjaus- ja neuvontapisteen toiminta käynnistyi alkuvuonna Sosiaalista kuntoutusta on aloitettu kehittämään yhteistyössä Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Aikuissosiaalityö on mukana Tempo-hankkeessa. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä toimii hankkeen yhtenä työkykykoordinaattorina. Kirkkonummen valtuusto on tehnyt päätöksen 89 pakolaisen vastaanotosta vuoden 2017 aikana. Lisäksi kuntaan muuttaa omaehtoisesti oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Uusia pakolaisia on vastaanotettu 37. Heidän kotoutumistaan on tuettu ja toimittu yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Maaliskuussa aloitettiin yhteistyössä Kauniaisten kaupungin kanssa EU:n rahoittama kolmivuotinen Yhteinen kuntamme hanke, jonka tavoitteena on mm. koordinoida kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä maahanmuuttaja-asioissa, järjestää maahanmuuttajatyöhön liittyvää koulutusta kuntien työntekijöille ja tuottaa materiaalia maahanmuuttajatyöhön. Hankkeessa työskentelee yksi hankekoordinaattori Kirkkonummella ja yksi Kauniaisissa. 5

11 Perhepalvelut Perhepalveluihin tulevat ilmoitukset, palvelutarpeen arviointipyynnöt sekä hakemukset tulisi käsitellä moniammatillisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa. Määräajat ovat ylittyneet henkilöstövajeen, kasvaneen palvelutarpeen sekä tilavaihdosten (2 muuttoa puolen vuoden sisällä) vuoksi. Ilmoituksia tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 522 kpl. Palvelutarpeen arviointien tekeminen monialaisena yhteistyönä kunnan eri lasten ja nuorten palveluissa tulee helpottamaan perhepalveluiden työpainetta. Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on voimakkaasti kasvanut ja toimintaa on jouduttu priorisoimaan sekä tarjoamaan osa palvelusta ostopalveluna. lastenvalvojatoimintaa työllistävät pitkät ja vaikeat huoltoriidat, joihin etsitään jatkossa ratkaisua monialaisesta työskentelystä eri palveluiden kesken. Avioerojen sovittelutoimintaa tulee kunnassa kehittää perhepalveluiden ja perheneuvolan yhteistyönä. Lastensuojelu Lastensuojelun toimintaa ovat haitanneet henkilöstövajaus ja siihen liittyneet rekrytointiongelmat vuoden ensimmäisten viiden kuukauden aikana. Lastensuojelun tarve on samanaikaisesti kasvanut ja esimerkiksi kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut edelliseen vuoteen nähden. Velkaneuvonta Velkaneuvonta on palvellut 100 uutta asiakasta aiempien asiakassuhteiden lisäksi. Velkaneuvonnan toimialue on koko Länsi-Uusimaa ja vastaanottotoimintaa on Kirkkonummella joka arkipäivä ja kerran viikossa Tammisaaressa ja Karjaalla. 6

12 Terveyspalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta ja suun terveydenhuolto Suoritteet / tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut TP 2016 TA 2017 Tot 5/2017 Tot % Tot 5/2016 Muutos % Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla , ,7 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä , ,1 Käynnit kouluterveydenhoitajalla , ,6 Käynnit koululääkärillä , ,9 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen , ,5 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla , ,2 Lääkäreiden puhelinkontaktit , ,1 Suun terveydenhuolto Asiakkaita , ,1 Käyntejä , ,3 Vastaanottotoiminnassa on jatkettu potilaiden hoitoon ohjautumisen kehittämistä. Kiireellisen hoidontarpeen arvioinnin kehittämiseen liittyen päivitettiin akuuttipotilaan hoitoprosessia siten että hoidontarpeen arviointia tietyille määritetyille potilasryhmille tekee hoitaja. Potilaan läpikulku päivystyksessä on tämän myötä sujuvoitunut. Tämä myös selittää +9.5% lisäyksen hoitajakäyntien määrässä. Terveydenhoitopalveluissa toiminta on jatkunut suunnitelman mukaan. Lakisääteiset tarkastukset ovat toteutuneet. Tukea tarvitseville perheille on pystytty järjestämään ylimääräisiä ja pitempiä vastaanottoaikoja. Koulutulokkaiden ajanvaraus sähköisesti on otettu osittain käyttöön. Ohjelman teknisten ratkaisujen vuoksi kaikki eivät ole pystyneet varaamaan aikaa sähköisesti. Kirkkonummen imetyksen tukemisen toimintasuunnitelma on laadittu. Koulujen ruokateemavuosi etenee suunnitelman mukaan. Suun terveydenhuollon asiakas- ja käyntimäärissä on pientä laskua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, mutta etenkin asiakasmäärät ovat toteutuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Muutokset vastaavat väestön ikärakenteessa ja suun terveydenhuollon toimintakäytännöissä tapahtuneita muutoksia. Väestössä varsinkin 0-6-vuotiaiden ikäluokat ovat pienentyneet ja toisaalta 65-vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat kasvaneet. Aikuisten ikäluokkien hammaslääkärikäyntien ja asiakkaiden määrät ovat lisääntyneet % ja toisaalta alle 18-vuotiaiden käynti- ja asiakasmäärät ovat vähentyneet (7-9 %). Aikuisten suun terveydenhoidossa toimenpiteet ovat usein laajoja ja toimenpiteiden määrä suurempi kuin lapsilla ja nuorilla. Tämä vaikuttaa hoidon toteuttamiseen tarvittavien käyntien määrään ja toisaalta pidentää potilaiden ns. läpimenoaikaa. Syyskuussa 2016 tehtiin myös merkittävä toiminnallinen muutos, otettaessa aikuisten kiireettömässä hoidossa käyttöön ns. Kerralla kuntoon toimintamalli. Mallissa tavoitteena on tehdä yhdellä hoitokäynnillä mahdollisimman paljon kerralla valmiiksi. Tällöin asiakaskäynnit ovat ns. perinteistä hoitomallia pidempiä, mutta toisaalta käyntejä yhden potilaan hoitamiseen tarvitaan aikaisempaa vähemmän. Kokonaisuutena suun terveydenhuollossa on edetty talousarvion sitovan tavoitteen mukaisesti. Aikuisten kiireettömän hoidon jono on lyhentynyt puoleen viime syksystä ja yli kuusi kuukautta odottaneita ei ole ollut helmikuun jälkeen. Potilasmaksutuloja on kertynyt tavoitteiden mukaisesti. Toteuma toukokuun lopussa oli noin 45 % ja kasvua edellisvuoteen 13 %, vaikka käyntimaksujen osuus on pienentynyt uuden hoitomallin myötä. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen: kiireellistä vastaanottotoimintaa parannetaan osallistumalla HUS perusterveydenhuollon Sujuvat prosessit -hankkeeseen ja arvioidaan lääkäreille mahdollinen uusi toimintamalli sekä suun terveydenhuollossa hoidetaan uudella mallilla potilaita ns. kerralla kuntoon kuntalaisten osallistaminen: otetaan käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä 7

13 henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä: suunterveyden huollossa koko henkilöstö osallistuu työkiertoon kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto: terveydenhoitopalveluissa otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus keväällä 2017 ja vastaanottopalveluissa kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa, käytetään digitaalista ravitsemus- ja ryhmäohjausmallia sekä uudistetaan potilaiden verenohennushoitoa. Terveydenhoitopalvelut - Kouluterveydenhuollossa on osittain otettu käyttöön sähköinen ajanvaraus koulutulokkaiden kohdalla. Ohjelman teknisten ratkaisujen vuoksi kaikki eivät ole pystyneet varaamaan aikaa sähköisesti. - potilaita ohjataan käyttämään sähköisiä palveluja, esim omakanta ja naistaloa. Vastaanottotoiminta - Toiminnan kehittäminen jatkunut hyödyntäen Lean-periaatteita: hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen, ryhmäohjauksen kehittäminen, suorafysioterapiavastaanoton valmisteluvaihe. - Happy or not-asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön keväällä Painonhallintaryhmien ohjauksessa hyödynnetty MealLogger-sovellusta, jossa päivittäiset ateriat kuvataan ja niitä kommentoidaan sovelluksessa ryhmän kesken. Lisäksi toimintamalliin kuuluu ryhmätapaamisia. Ensimmäisten ryhmien osallistujien osalta tulokset ovat olleet hyviä. - Potilaita ohjataan aktiivisesti sähköisten palveluiden käyttöön, esim. omakanta, mielenterveystalo, omahoitosivut - Yhteisten prosessien kehittämistä on jatkettu perusturvan muiden tulosalueiden kanssa liittyen yhteisten asiakkaiden/potilaiden hoidon sujuvoittamiseen. Tavoitteena yhteinen asiakkaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelma. - Henkilökunta osallistuu Apotin kehittämiseen (lääkäriresurssia säännöllisti 60% ja hoitajaresurssia 40%, lisäksi useita eri työryhmiin osallistuvia) Suun terveydenhuolto - Kerralla kuntoon hoitomallia on jatkettu kevään ajan. Toiminnan tuloksia on arvoitu ja mallin käytäntöjä ja ohjeita on päivitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa säännöllisesti. - Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä on otettu käyttöön huhtikuussa terveyskeskuksessa (nyk. sosiaali- ja terveyskeskus). Sen tuloksia seurataan ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. - Työkiertoa on lisätty erityisesti uuden Kerralla kuntoon hoitomallin myötä. - Suun terveydenhuollossa siirrytään syksyn aikana KanTa-arkiston käyttöön ja valmisteluja sitä varten on tehty jo kevään aikana. Henkilöstö on osallistunut myös Apotin kehittämiseen säännöllisesti. - Suun terveydenhuollon SOTE-valmistelutyöryhmässä on mukana myös edustaja - Prosessien päivitys mm. ikäihmisten suun terveydenhoidon osalta on aloitettu. 8

14 Toimintakyvyn tukipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja kuntouttava työtoiminta Suoritteet / tunnusluvut Kuntoutuspalvelut TP 2016 TA 2017 Tot 5/2017 Tot % Tot 5/2016 Muutos % Käynnit erityistyöntekijöillä yht , ,3 Ostopalvelukäynnit , ,8 Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä , ,8 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä , ,7 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä , ,4 Nissnikun päivätoimintakeskus ,2 0 - Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä , ,3 Hoitopäiviä , ,7 Ankkuri Toimintapäiviä , ,8 Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä , ,6 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä , ,5 Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä , ,1 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk , ,1 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk , ,7 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita , ,2 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita , ,8 Henkilökohtainen apu, asiakkaita , ,6 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat , ,9 Kuntoutuspalveluissa fysioterapiakäyntien vähenemiseen alkuvuonna 2017 ovat vaikuttaneet terveyskeskussairaalan lakkautuksen myötä loppuneet asiakaskäynnit, mikä on lisännyt vuorostaan kotikäyntejä, joihin kuluu monin verroin enemmän aikaa. Fysioterapeutit saivat suoravastaanottotoimintaan tähtäävää koulutusta 7,5 päivää kevään 2017 aikana. Kaksi fysioterapeuttia on lisäksi jatkanut viikoittaista Asiakasta aktivoiva hoitotyö -koulutuksen vetämistä ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen henkilöstölle. Perheneuvolan suoritekertymä on verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon vähentynyt 15 %. Suoritteiden väheneminen selittyy ensisijaisesti rekrytointiin liittyviin viiveisiin. Nuorten Hyvinvointiaseman osalta suoritekertymä on vuoden takaiseen verrattuna lisääntynyt 80 %. Kasvuun on vaikuttanut se, että vakanssit ovat olleet täynnä ja lisäksi yhteistyö on jäntevöitynyt muiden toimijoiden kanssa sekä mielenterveyspalveluiden yhtenäiset tilat. Puheterapian suoritemäärä on lisääntynyt 20 %. Kunnassa on puheterapiaa sekä perusturvassa että sivistystoimessa. Perusturvan vakanssit ovat olleet täynnä pientä ajanjaksoa lukuun ottamatta ja lisäksi työyhteisössä on ollut harjoittelija. Sivistystoimessa on ollut vajetta vakanssien täyttöasteessa ja asiakkaita on pyritty palvelemaan ilman toimialarajoja perusturvasta käsin. 9

15 Päihdepalveluissa A-klinikan käynnit ovat kasvaneet reilun 80 %, joka selittyy paljolti Nissnikun kuntoutuskeskuksen lakkauttamisella ja resurssien kohdentamisesta A-klinikalle. Aikaisemmin A-klinikalla oli kolme asiakastyötä tekevää työntekijää ja tämän muutoksen myötä seitsemän, joten lisäys oli huomattava. A-klinikalla lisättiin ja pidennettiin päivystysaikoja huomattavasti ja syksystä 2016 alkaen A-klinikka on ollut avoinna myös viikonloppuisin. Päihdehuollon ostopalveluissa avohoidon käynnit ovat vähentyneet liki puolella. Tähän ovat vaikuttaneet hieman A-klinikan lisääntyneet resurssit ja oman toiminnan tehostuminen sekä Espoon Linkin tilaongelma ja supistuneet aukioloajat. Suuri osa näistä käynneistä koostuu Espoon Linkin (sosiaalija terveysneuvontapisteen) asiakaskäynneistä, joiden ennustettavuus on hyvin vaikeaa. Vammaispalvelussa henkilökohtaisen avun asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta palveluasumisen asiakkaiden määrä ei ole lisääntynyt ennustetusti. Yhä useampi vaikeavammainen asiakas haluaa ensisijaisesti asua omassa kodissaan, jolloin asumisen tueksi tarvitaan aiempaa enemmän henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun tarve on lisääntynyt myös etenkin nuorilla, koska arjessa tarvittavaan ohjaukseen ei ole muuta apua tarjolla. Henkilökohtainen apu on kustannuksiltaan useimmiten halvempi ja vaikuttavampi vaihtoehto kuin ostopalveluna hankittu ohjaus. Kehitysvammaisten työ ja päivätoiminnan toimintapäivien vähentyminen liittyy useita vuosia asiakkaina olleiden henkilöiden ikääntymiseen ja/tai terveydentilassa tapahtuviin muutoksiin jolloin heidän toimintapäiviensä määrä on vähentynyt tai he ovat jääneet kokonaan pois toiminnan piiristä. Uusia asiakkaita jotka ovat nuoria, ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita ei vastaavassa suhteessa ole hakeutunut työkeskuksen työ ja päivätoimintaan vaan he hakeutuvat muunlaiseen työhön/työtoimintaan mahdollisuuksiensa mukaan. Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut kotikuntoutuksen käynnistäminen yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden kanssa fysioterapian suoravastaanottotoiminnan käynnistäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa toimintaterapeuttisten lasten arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Perheiden matalan kynnyksen palvelujen parantaminen laajentamalla perheneuvolan palveluja niin, että niitä tarjotaan lähtien perheille, joissa on alle 16-vuotiaita lapsia (nykyisin raja on alle 13 v.) Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen vuoden 2016 kartoituksen pohjalta Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan sisällöllinen kehittäminen asiakaskunnan tarpeita paremmin vastaavaksi Päihdepalvelut Kuntalaisten palveluun pääsyn parantaminen mm. päivystysvastaanottoa ja avopalveluja lisäämällä Avopalvelujen kehittäminen Vammaispalvelut Vammaisten nuorten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa Omaishoitajien jaksamisen tukeminen vuoden 2016 lakimuutoksen hengen mukaisesti Kuntouttava työtoiminta Monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Työtä vailla olevien terveystarkastusten kehittäminen yhdessä terveyspalveluiden kanssa Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden kanssa (konsernihallinto) Kuntoutuspalveluissa kotikuntoutus on käynnistynyt yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalvelujen kanssa suunnitellulla tavalla. Kotikuntoutuksen piirissä oli toukokuun lopussa 81 kuntalaista ja 104 kotikuntoutukseen liittynyttä fysioterapeutin koti- tai vastaanottokäyntiä. Vuonna 2016 vastaavana 10

16 ajankohtana oli 16 kuntalaista kotikuntoutuksen piirissä. Ikääntyneiden kuntalaisten kotona selviytymisen tueksi lisättiin maaliskuusta lähtien Veikkolassa fysioterapeutin ohjaama ryhmävuoro kuntosalilla ja Leikkimäessä kaksi aktiiviryhmävuoroa viikossa, mikä mahdollisti n.20 lisäasiakkaalle pääsyn ryhmätoiminnan piiriin viikossa. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on käynnistymässä syksyllä 2017 yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Fysioterapeutit kävivät keväällä 2017 suoravastaanottotoiminnan käynnistämisen tueksi 7,5 päivän lisäkoulutuksen. Toimintaterapian resurssit lasten arviointien ja terapioiden lisäämiseen omana toimintana hoitotakuun toteutumisen takaamiseksi ovat riittämättömät ja vaatii toisen kokopäiväisen lapsiin suuntautuneen toimintaterapeutin vakanssin ja toimivat työtilat. Apuvälinepalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden kysyntä on kasvanut mm. tuettaessa kuntalaisia selviytymään kotona/ kodinomaisessa asumisessa pidempään. Samalla apuvälineiden kuljetusten, pesujen, huoltojen ja korjausten sekä uushankintojen tarve ja määrät ovat kasvaneet, mihin tulee kiinnittää huomiota jatkossa budjetoinnissa ja henkilöstöresursoinneissa sekä yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Perheneuvolassa palvelujen kysyntä on alkuvuonna 2017 ollut vilkasta. Jakson aikana kiireettömissä tilanteissa ensikäynnin sai noin 2 kuulautta ilmoittautumisen jälkeen. Kiireellisiksi luokitellut asiakkaat ovat kuitenkin päässeet tätä nopeammin palvelujen piiriin. Kevään aikana Perheneuvola on yhteistyössä Nuorten hyvinvointiaseman kanssa kehittänyt toimintamallin ikäryhmälle vuotiaat lapset / nuoret ja heidän vanhempansa. Ikäryhmän toiminnan kehittämisen tueksi tehtiin maaliskuussa 2017 vierailu Lohjan perheneuvolaan, joka myös palvelee kyseistä ikäryhmää. Perheiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi suunnattu yhden psykologin lisähenkilöresurssi aloittaa syksyllä Toiminnan aloittamisen haaste on rakentaa tiivis ja sujuva yhteistyö muiden ikäryhmien työskentelevien kanssa ja varmistaa palvelua tarvitsevien mahdollisimman tehokas ohjautuminen palvelun piiriin. Mielenterveyspalvelujen vuoden 2017 yhdeksi toiminnan painopistealueeksi valittu ikäihmisten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen on sovittu ikäihmisten hyvinvointipalvelujen kanssa myöhempänä ajankohtana toteutettavaksi. Aikuisten mielenterveyspalvelujen resurssit ovat kovin niukat eikä erilliseen kehittämistyöhön ole ollut mahdollisuutta. Ikäihmiset ovat saaneet palvelua aiempien vuosien mukaisesti. Ankkurin toiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi on pienimuotoisesti jatkunut kevään 2017 aikana. Mielenterveyspalvelujen kehittämistyön priorisoinnissa tämä alue on ollut hieman vähemmällä huomiolla, syksyn aikana toiminnan kehittämistä jatketaan. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja työ - / päivätoiminnan osalta vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiakkaiden määrä on hieman noussut ja vaativampien tukitoimien piirissä nyt on aiempaa enemmän asiakkaita. Puheterapiassa hoitotakuun toteutuminen ja ostopalvelumäärärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen tulevat jatkossakin olemaan toiminnallinen haaste. Päihdepalveluiden rakenneuudistuksessa toteutettujen strategisten linjauksien mukaisesti toimintojen painopiste on siirtynyt polikliiniseen päihdetyöhön. Tämä tarkoittaa resurssien kohdentamista avopalveluihin ja palveluiden monipuolistumista sekä uusien toimintamallien kehittämistä. A-klinikan käyntien voimakas kasvu näkyy selkeästi päivystysaikojen lisääntymisen ja avopalveluiden resurssien lisääntymisen myötä. Ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalleissa keskeistä on konsultoivan työotteen lisääminen sekä osallistuminen entistä laajemmin eri verkostoissa työskentelemiseen. Yhteistyö on tiivistynyt useiden eri toimijoiden kanssa, joista mainittakoon yläkoululaisten parissa tehty työ infojen ja vanhempainiltojen muodossa. Ehkäisevän työn osalta yhteistyö sivistystoimen kanssa korostuu. Päihdepalveluiden järjestämien koulutuksien pääpaino oli kevään osalta kohdennettu laajaan Ryhmänohjaajakoulutukseen, johon osallistui työntekijöitä päihdepalveluista ja Toimarista. Koulutuksen kesto oli 10 x 4 tuntia ja kouluttajina toimivat päihdepalveluiden johtaja ja päihdeterapeutti. 11

17 Päivätoimintakeskus Luotsin toiminta vakiintui käyntipäivien suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaiseen tasoon. Toiminnan kannalta haasteelliseksi osoittautui toiminnan sijainti irrallaan muusta päihdepalveluiden toiminnasta. Päihdepalveluissa ostopalveluiden osalta avohoidon käynnit ovat pääosin Linkin ja Selviämishoitoaseman palveluista kertyviä. Vammaispalvelun sosiaalityö tekee tiivistä yhteistyötä Rinnekodin RK-asuntojen kanssa Kirkkonummen asumisyksikön tilojen sekä tulevien asukkaiden asumisvalmennuksen suunnittelussa. Kehitysvammaisten työkeskuksen työ- ja päivätoimintaa on lähdetty kehittämään nykyisten ja varsinkin tulevien asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Toimintaa kehitetään osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereiden mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on entistä selkeämmin vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistäminen. Kehittämistyössä hyödynnetään muissa kunnissa ja ostopalveluiden tuottajilla tehtyjä toiminnan muutoksia. Omaishoitajien jaksamisen tueksi tehtiin keväällä 2017 asiakaskysely, jonka pohjalta lähdettiin suunnittelemaan valmennusta. Yli 65-vuotiaille omaishoitajille on alkanut valmennus keväällä 2017 ja lokakuussa alkaa valmennus alle 65-vuotiaille omaishoitajille. Omaishoitajille kohdennettu valmennus on toteutettu yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Toimarissa monialainen työvoiman palvelukeskus (TYP) toimii omana yksikkönään. TYP:n asiakaskohderyhmiä on selkeytetty yhdessä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa tiivistyy jatkuvasti. Konsernihallinnon vastuulla oleva työllistämisedellytysten parantaminen yhdessä Toimarin kanssa etenee. Pitkään työtä vailla olevien terveystarkastusprosessi on kehitetty toimivaksi ja yhteistyö terveyspalveluiden sekä muiden toimijoiden kanssa on hyvää. Terveystarkastustilastointia on kevään aikana täsmennetty. TE-toimiston ja Toimarin yhteistyö aktivointitoimien tehostamisessa on edennyt keväällä 2017 suunnitelmallisesti. Yhteistyössä on järjestetty kaksi aktivointipäivää, joihin on kutsuttu 99 asiakasta, joista 63:lle on tehty joko työllistämissuunnitelma, aktivointisuunnitelma ja/tai kuntouttavan työtoiminnan asiakassopimus. Tehostettu yhteistyö jatkuu syksyllä ja kutsuttavien joukossa ovat myös Kelan kokoaman listauksen mukaan asiakkaat, joiden työmarkkinatukipäivien lukumäärä on ylittänyt 200 pv. Tavoitteena on arvioida ko. asiakkaiden tilannetta ennen kuin he siirtyvät kuntaosuuslistalle (> 300 pv). 12

18 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden palvelut jakautuvat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin ja ympärivuorokautisiin palveluihin. Kotona selviytymistä tukeviin palveluihin lukeutuvat keskitetty palveluohjausnumero (seniori-infoa ja seniorineuvola), kotiutustiimi, kotikuntoutustiimi, kotihoito, omaishoito ja kotisairaala. Ympärivuorokautisiin palveluihin kuuluvat laitoshoito, mitä toteutetaan Volskodissa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanossa, tehostettu palveluasuminen, mitä toteutetaan Palvelutalossa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanossa. Lisäksi hoivakoti Lehmuskartanossa toteutetaan kuntoutusta tukevia hoitojaksoja. Intervallijaksoja toteutetaan sekä Volskodissa että hoivakoti Lehmuskartanossa. Keskusvarasto on ikäihmisten hyvinvointipalveluiden alaisuudessa. Suoritteet / tunnusluvut Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2016 TA 2017 Tot 5/2017 Tot % Tot 5/2016 Muutos % Säännöllisen kotihoidon asiakkaita , ,6 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita , ,0 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) , ,9 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita , ,5 Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat ,8 69 5,8 Laitoshoito, omat ,4 64-9,4 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat , ,0 Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat ,0 2 0,0 Terveyskeskussairaala Espoon sairaala, hoitojakson pituus ,8 - - Intervallipaikkoja* , ,0 Päiväasiakaspaikkoja ,0 12 0,0 Kotisairaalan hoitojaksojen määrä (käynnit) , ,1 *Sisältää myös muut lyhytaikaispaikat Tarkoituksenmukaisen hoidon järjestäminen edellytti alkuvuodesta 2017 mm. aiemmin terveyskeskussairaalassa olleiden kuntalaisten sijoittamista tehostettuun palveluasumiseen alun perin arvioitua suuremmassa määrin. Sen sijaan sairaalahoidon tarpeessa siinä vaiheessa, kun Espoon sairaala aloitti toimintansa, oli ainoastaan alle 20 kirkkonummelaista. Tästä johtuen tehostetun palveluasumisen ostopaikkoja on arvioitua enemmän. Kotisairaalan sairaanhoitajien vakanssimäärä nousi viidestä yhdeksään maaliskuussa. Käytännössä hoitajia on ollut kahdeksan, kun yksi on äitiyslomalla. Työvuorossa aamulla ja illalla on nyt kaksi sairaanhoitajaa, kun aiemmin vuorossa oli vain yksi hoitaja. Tällä uudella kokoonpanolla kotisairaala on voinut ottaa enemmän potilaita hoitaakseen ja tämä selittää kasvaneet asiakasmäärät. Toiminnan painopistealueet Toiminnan kehittäminen kuntoutuspainotteiseksi kaikissa ikäihmisten palveluissa ja toimintayksiköissä Kotiutusprosessin tehostaminen sekä kotikuntoutuksen laajentaminen Kotisairaalan toiminnan vahvistaminen RAI-mittariston hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa Ikäihmisten sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen sosiaalipalvelujen kanssa Palvelusetelimallin käyttöönoton selvittäminen kotihoidon tukipalveluissa mennessä Yhdessä laadittujen pelisääntöjen noudattaminen toimintayksiköissä 13

19 RAI koulutuksia on pidetty ja RAI ohjeistusta on laadittu. RAI vastuuhenkilöitä tuetaan analysoimaan RAI arviointituloksia ja hyödyntämään niitä palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. Esimiehiä tuetaan hyödyntämään RAI arviointi tuloksia henkilöstön työllistämisessä. Omaishoitajien jaksamisen tueksi tehtiin keväällä 2017 asiakaskysely, jonka pohjalta lähdettiin suunnittelemaan valmennusta. Yli 65-vuotiaille omaishoitajille on alkanut valmennus keväällä 2017 ja lokakuussa alkaa valmennus alle 65-vuotiaille omaishoitajille. Omaishoitajille kohdennettu valmennus on toteutettu yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Yhdistys on saanut toiminnalleen hankerahoista. Lisäksi kyselyissä esiintyneitä toiveita mm. ilmaisista uimalipuista, on viety tulosyksikkötasolta eteenpäin pohdittavaksi. Kotiutustiimin, kotikuntoutuksen ja kotisairaalan toiminta on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Uudet toimintamallit ovat vakiintumassa. Yhteistyö Espoon sairaalan kanssa on myös vakiintumassa. SAS-työryhmän kokoonpano ja toimintamalli on uudistettu alkaen. Kuntoutusta tukevat jaksot ovat alkaneet touko-kesäkuussa Lehmuskartanossa. 14

20 Käyttösuunnitelmatavoitteet 15

21 Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen. Käynnistetään puhelinneuvontaan perustuva palveluohjaus kolmena päivänä viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Luodaan palvelutarpeen arviointiprosessi monialaisena verkostoyhteistyönä. Mittari Palvelutarpeen arviointien määrä. Lähtötilanne: vuonna 2016 palvelutarpeen arviointeja on tehty 21 ja tilannearvioita 147. Toteuma 5 / 2017 Puhelinneuvonta ja siihen liittyvä palveluohjaus on käynnistynyt ja se toimii viitenä päivänä viikossa. Palvelutarpeen arviointien määrä 50 kpl ja yhteydenottoja on ollut 75 kpl. Jokaisella uuden asiakkaan ensimmäisellä yhteydenottokerralla tehdään tilannearvio. Perhepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päivystystoiminnan ja palveluohjauksen kehittäminen. Nuorten tiimin toiminnan vakiinnuttaminen. Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa tehostetaan. Kehitetään virka-aikaista päivystystä niin, että sosiaaliohjaaja toimii pääasiallisena päivystäjänä. Henkilöstöresurssien ja prosessien tehostamiseksi työpari saadaan enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluiden verkostosta tai erikoissairaanhoidosta. Mittari Asiakkailta tulevien hakemusten, lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen määrä. Lähtötilanne: Vuonna 2016 hakemuksia, lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä tuli yhteensä 1078 kpl. Toteuma 5 / 2017 Sosiaaliohjaaja on toiminut päivystäjänä ja sosiaalityöntekijä takapäivystäjänä. Työpari on pyritty enenevästi saamaan muista peruspalveluista ja työparin saanti muista peruspalveluista helpottunee systeemisen lastensuojelun kehittämishankkeen avulla syksyn 2017 aikana. Asiakkailta tulleiden hakemusten, lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen määrä on ollut 522 kpl. 16

22 Terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päivystyspotilaan hoitopolun sujuvoituminen Päivystyksen työnjakoa kehitetään siten, että aikaisempaa suurempi osa potilaista pääsee virka-aikana päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Mittari Päivystävän sairaanhoitajan käyntimäärät kahden viikon ajalta lokakuussa : 30 % lisäys käyntimääriin verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2016 (106 kpl). Raportoidaan toimintakertomuksessa. Toteuma 5 / 2017 Raportoidaan toimintakertomuksessa Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/ Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Parannetaan hoidon saatavuutta. Mittari Järjestettyjen ryhmien määrä tavoite 2017 (2016) Painonhallinta 6 (0) Astma 8 (0) Antikoagulaatio 8 (1) Heikentynyt sokerinsieto 6 (4) Käynnistetään ja lisätään ryhmäohjauksia eri potilasryhmille: painonhallinta, astma, antikoagulaatio, heikentynyt sokerinsieto. Hyödynnetään modernia teknologiaa soveltuvissa kohdissa. Toteuma 5 / 2017 Järjestettyjen ryhmien määrä Painonhallinta 3 Astma 0 Antikoagulaatio 3 Heikentynyt sokerinsieto 2 17

23 Erikoissairaanhoito Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Mittari HUS:n sisätautien ja kirurgian ikäryhmittäinen kustannus / asukas. Lähtötilanne : vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Omien hoitoketjujen tehostaminen ja Espoon uuden sairaalan kuntouttava toimintamalli. Toteuma 5 / 2017 Sisätautien ja kirurgian ikäryhmittäinen kustannus / asukas viiden kuukauden ajalta (5 kk) 2017 (5 kk) vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Keskimääräinen kustannus yli 65-vuotiasta asukasta kohti on ollut 618 vuonna 2017, kun vuonna 2016 vastaava luku on ollut 662. on toteutunut. 18

24 Toimintakyvyn tukipalvelut Kuntoutuspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Ikäihmisten kotikuntoutuksen lisääminen yhteistyössä kotihoidon, ympärivuorokautisten hoivayksiköiden (Lehmuskartano, Palvelutalo ja Vols) ja kotikuntoutustiimin kanssa. Kotikuntoutuksen laajentaminen kodeissa/ kodinomaisissa olosuhteissa asuville sekä Lehmuskartanon kuntoutusyksikön toiminnan käynnistäminen. Mittari Fysioterapeuttien kotikuntoutuksen arviokäynnit kodeissa/ kodinomaisessa asumisessa ja kotikuntoutusta saavat asiakkaat: 2016 käynnit: asiakkaat: käynnit: asiakkaat: 119 Fysioterapeuttien käynnit Lehmuskartanossa* 2017 käynnit: 1320 *Sisältää Kuntolan ft-käynnit Toteuma 5 / 2017 Käyntejä 104 Asiakkaita 81 Fysioterapeutit ovat tehneet 1-5/2017 kotikuntoutusarvioita 81 asiakkaalle, joille ft käyntejä kertynyt 104, kun 29 asiakkaalle on alkuarviokäynnin lisäksi tehty jo kotikuntoutusjakson loppuarvio- ja jatkosuunnitelma. Toteuma 5/2017 Käyntejä 55 Toiminta Lehmuskartanon Kuntolassa käynnistyi vasta 5/2017. Käyntikertojen määrä Lehmuskartanossa arvioitiin syksyllä 2016 tk-sairaalakäyntejä peilaten. Toimintamallia Lehmuskartanon Kuntolajaksoille viimeisteltiin vasta 3-4/2017 eikä mittari tällaisenaan vastaa nykyistä toimintamallia. Päihdepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päihdepalveluiden avopalveluiden saatavuuden parantaminen. Mittarit Yläkoululaisten päihdeinfoihin osallistuvien lukumäärä. Avohoidossa käyneiden määrä ikäryhmittäin A-klinikalla: vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65- vuotiaat Avokäyntien tavoite 2017 yhteensä 3900 käyntiä. Avokäyntien määrä 2016: 3270 Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien määrä: 2017: 1200 käyntiä Luotsin käyntien määrä : 274 Jalkautuvan ja konsultoivan työn lisääminen mm. nuorten ja ikääntyneiden ihmisten tueksi. Ryhmätoimintojen lisääminen. Päivätoimintakeskus Luotsin toiminnan vakiinnuttaminen. Toteuma 5 / 2017 Yläkoululaisten päihdeinfoihin osallistuvien lukumäärä: 610 oppilasta Avohoidossa käyneiden määrä ikäryhmittäin A-klinikalla: vuotiaat 9 eri asiakasta vuotiaat 75 eri asiakasta vuotiaat 144 eri asiakasta 65 vuotiaat 24 eri asiakasta Avokäyntien määrä yhteensä: 2261 Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien määrä:

25 Mielenterveyspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Perheiden matalan kynnyksen palvelujen saatavuuden parantaminen Mittari vuotiaiden osuus perheneuvolan ja nuorten hyvinvointiaseman käyntien määrästä. Perheneuvolan ikärajan nostaminen. Perheneuvolassa uusi ikäryhmä vuotiaat alkaen. Toteuma 5 / vuotiaiden osuus perheneuvolan ja nuorten hyvinvointiaseman käyntien määrästä on ollut 20 % Kehitetty toimintamalli ja rakenteet ikäryhmän palvelemiseksi. Toimintaan suunnatun lisähenkilöresurssin rekrytointi toteutettiin. Kuntouttava työtoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen ja kehittäminen. TYP-kriteerit täyttävien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Alkukartoituksen ja sitä seuraavan kuntoutusjakson sisällöt selkeytetään asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Kuntoutuksen toteuttamiseen hyödynnetään kunnan muuta osaamista (mm. terveyspalvelut, aikuissosiaalityö, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, kansalaisopisto). Vahvistetaan yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa TYP-asiakkuuksien alkukartoituksessa. Mittari Vuoden 2017 aikana kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksien määrä 200 ( ) Vuoden 2017 TYP-asiakkuuksia yhdessä aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan ja TYP:n kanssa 300 ( ) Toteuma 5 / 2017 Kuntouttavassa työtoiminnassa 223 eri asiakasta TYP-asiakkaita

26 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Kotona selviytymistä tukevat palvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Onnistunut kotiutuminen Espoon uudesta sairaalasta ja erikoissairaanhoidosta. Kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kotikuntoutuksen avulla. Mittari Prosessikuvaus on valmis helmikuussa Kotikuntoutuksen kotikäyntejä: Vuonna 2016: 668 käyntiä 2017: 2500 käyntiä Vuonna 2016 aloitetun kotiutusprosessimallin jatkojalostaminen, kuvaaminen ja käyttöönotto. Lisätään kotikuntoutussuunnitelmien mukaisia kotikäyntejä. Toteuma 5 / 2017 Prosessikuvaus on valmistunut Kotikuntoutuksen kotikäyntejä 670 Omat hoivayksiköt Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Kehitetään Lehmuskartanon kuntoutustoimintaa. Asiakasta aktivoivan hoitotyön suunnitelmallinen toteuttaminen palvelutalossa, Volsissa ja Lehmuskartanossa. Mittari Prosessikuvaus on valmis maaliskuussa Kuntoutusjaksojen määrät Alle 4 viikon kuntoutusjaksoja: Yli 4 viikon kuntoutusjakso: Kuntoutusjaksojen asiakkaiden määrät: Alle 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Yli 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Aktivoivia toimenpiteitä sisältävien hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä: Lehmuskartanon kuntoutusmallin kuvaaminen ja käyttöönotto. Kaikille palvelutalon, Volsin ja Lehmuskartanon asukkaille on hoito- ja palvelusuunnitemaan kirjattu asiakasta aktivoivat toimenpiteet. Toteuma 5 / 2017 Prosessikuvaus on valmistunut Kuntoutusjaksojen määrät (toiminta alkanut toukokuussa 2017) Alle 4 viikon kuntoutusjaksoja: 2 Yli 4 viikon kuntoutusjakso: Kuntoutusjaksojen asiakkaiden määrät (toiminta alkanut toukokuussa 2017) Alle 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: 2 Yli 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Aktivoivia toimenpiteitä sisältävien hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä: 2 (Lehmuskartano) 21