Perusturvalautakunnan päätös Liite 1/ Dnro 838/ /2016. Perusturvan käyttösuunnitelma vuodelle 2017

Transkriptio

1 Perusturvalautakunnan päätös Liite 1/ Dnro 838/ /2016 Perusturvan käyttösuunnitelma vuodelle 2017 PTL

2

3 PERUSTURVAN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017 Sisällys I osa Perusturvan toimialan talousarvio Perusturvalautakunta... 2 Hallintopalvelut... 5 Sosiaalipalvelut... 5 Terveyspalvelut... 6 Erikoissairaanhoito... 7 Toimintakyvyn tukipalvelut... 7 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut... 9 II osa Perusturvan käyttösuunnitelma Perusturvan toimiala Hallintopalveluiden tulosalue Sosiaalipalveluiden tulosalue Terveyspalveluiden tulosalue Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue III osa Liitteet Liite 1. Perusturvan vastuuhenkilöluettelo (tilivelvolliset, hallintosäännön 4 ) Liite 2. Perusturvan hyväksyjät ja asiatarkastajat lukien Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet Liite 4. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle

4

5 I osa Perusturvan toimialan talousarvio 2017 (kunnanvaltuusto )

6 Perusturvalautakunta TOT 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrakulut Muut toimintakulut *Toimintakate (S) josta *Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosyksiköt TOT 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot

7 Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot *Toimintakate (S) Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Taloudellinen tuloksellisuus TOT 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 *Asukasmäärä euroa per asukas Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvellut Erikoissairaahoito Toimintakyvyn palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalv *Asukasmäärä on Kirkkonummen kunnan uuden väestöennusteselvityksen mukainen (aina edellisen vuoden tilanne) *Perusturvan tuloksellisuusluvusta on poistettu erikoissairaanhoidon vaikutus. Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat lähivuosina mm. kunnan väestön ikärakenteen muutos sekä kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa jo vuodesta 2016 vuoteen 2020 noin 32,9 % ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä 54,2 %. Koko kunnan väestömäärän kasvuksi samalla aikavälillä arvioidaan 5,6 %. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy maakunnille Uudenmaan maakunnan sote-uudistuksen valmistelu on käynnistynyt maaliskuussa

8 Perusturva on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti/Epic) käyttöön oton valmistelussa. Perusturva osallistuu edelleen TEMPO hankkeeseen sekä osallistuu pääkaupunkiseudun kuntien kanssa käynnistymässä oleviin kansallisiin ikäihmisten ja lapsiperheiden kärkihankkeisiin. Perusturva valmistautuu Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoon yhtenäistämällä palveluprosesseja ja ottamalla käyttöön valtakunnalliset palvelutehtäväluokitukset. Perusturva on mukana pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan Kansa-kouluhankkeessa, jossa valmennetaan sosiaalialan ammattilaisia uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen kirjaamiseen Toimintaympäristön sisäiset muutokset Talousarvioesitys on laadittu pääosin nykytasoisen toiminnan pohjalta. Selkeimmät muutokset koskevat perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle alkaen, mikä vähentää määrärahatarvetta 2,3 milj. euroa. Toiseksi terveyskeskussairaalatoiminnan siirto Espoon Jorviin maaliskuun 2017 alussa lisää kustannuksia 1,7 milj. euroa. Sairaalasiirto edellyttää hoitoketjun toimivuuden varmistamista. Talousarviossa on näin varauduttu mm. kotisairaalatoiminnan sekä kotiutuksen ja kotikuntoutuksen vahvistamiseen ikäihmisten palveluissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,6 milj. euron määräraha on siirretty konsernihallintoon kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen ja sisällön kehittäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote uudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen Mittari Lähtötaso 2015: Jonossa olevat asiakkaat 2023, joista yli 6 kk jonottaneet 635 Tavoite 2017: Jonossa olevat asiakkaat 0, joista yli 6 kk jonottaneet 0 Toimenpiteet Megamallin vakiinnuttaminen: joustava aikuisväestön pääsy hoitoon ja hoito saadaan valmiiksi samalla käynnillä 60 %:lla potilaista Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Tavoite Päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen erityisesti ikääntyneelle väestölle Toimenpiteet 4

9 Mittarit Avokäyntien määrä Lähtötaso 2015: 3131 käyntiä Tavoite 2017: 3900 käyntiä Hoitovuorokausien määrä Lähtötaso 2015: 2682 hoitovuorokautta Tavoite 2017: 1300 hoitovuorokautta Päihdepalveluiden polikliinisen avotyön vahvistaminen kotikatkaisua ja kuntoutusta sekä ryhmätoimintaa lisäämällä Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Tavoite Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen Mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäynnit Toteutuma 2015: 300 käyntiä Tavoite 2017: 1500 käyntiä Toimenpiteet Kotiutustiimin perustaminen sekä kotikuntoutuksen ja kotisairaalatoiminnan laajentaminen sekä sairaalahoitojaksojen lyhentäminen Sairaalahoitojaksojen pituus Toteutuma 2015: 28,6 vrk Tavoite 2017: 13 vrk (Espoon sairaala) Hallintopalvelut Toiminnan painopistealueet Toimintaedellytysten luominen perusturvan johtamiselle ja kehittämiselle tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Toimeentulotuki, ruokakuntia sote-uud. Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset sote-uud. Jälkihuollon piirissä olevat nuoret sote-uud. Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t sote-uud. Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t sote-uud. Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit sote-uud. Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja sote-uud. Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä sote-uud. 5

10 Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Perustoimeentulotuki siirtyy Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Kuntiin jää hoidettavaksi osa täydentävästä toimeentulotuesta sekä ennaltaehkäisevä toimeentulotuki. Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Palveluohjaus- ja neuvontapisteen toiminnan käynnistäminen vuonna Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kirkkonummi vastaanottaa joka toinen vuosi 15 pakolaista. Lisäksi kuntaan muuttaa omaehtoisesti oleskeluluvan saaneita pakolaisia. Perhepalvelut ja lastensuojelu Palvelutarpeen arvioinnit ja lastensuojeluilmoitukset käsitellään moniammatillisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa. Terveyspalvelut Terveydenhuoltopalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla sote-uud. Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä sote-uud. Käynnit kouluterveydenhoitajalla sote-uud. Käynnit koululääkärillä sote-uud. Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen sote-uud. Lääkärikäyntejä vastaanotoilla sote-uud. Lääkäreiden puhelinkontaktit sote-uud. Suun terveydenhuolto Asiakkaita sote-uud. Käyntejä sote-uud. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset KanTa palveluiden valtakunnallinen kehitystyö jatkuu. Sähköinen resepti tulee pakolliseksi vuonna Suun terveydenhuolto liittyy palveluihin 2017 loppuun mennessä. Terveydenhuollon ammattilaisia palveleva potilasyhteenveto otetaan käyttöön vuosina Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen: kiireellistä vastaanottotoimintaa parannetaan osallistumalla HUS perusterveydenhuollon Sujuvat prosessit -hankkeeseen ja arvioidaan lääkäreille mahdollinen uusi toimintamalli sekä suun terveydenhuollossa hoidetaan uudella mallilla potilaita ns. kerralla kuntoon kuntalaisten osallistaminen: otetaan käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä: suunterveydenhuollossa koko henkilöstö osallistuu työkiertoon kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto: terveydenhoitopalveluissa otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus keväällä 2017 ja vastaanottopalveluissa kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa, käytetään digitaalista ravitsemus- ja ryhmäohjausmallia sekä uudistetaan potilaiden verenohennushoitoa. 6

11 Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidon menot olivat vuonna ,51 milj. euroa, kun vuoden 2015 erikoissairaanhoidon kunnan tilinpäätösluvusta on vähennetty HUS:n vuoden 2015 toiminnan ylijäämä, joka palautettiin kunnille vasta vuonna Elokuun 2016 tilanteen mukainen toteumaennuste vuodelle ,0 38,0 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon määrärahavaraus perustuu HUS:n talousarvioesitykseen ( ), josta on vähennetty vuonna 2017 oletettu toiminnan ylijäämä 1,1, milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon on varattu 36,8 milj. euroa, josta HUS palvelulaskutukseen osuus on 35,4 milj. euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon määrärahoihin on varattu eläkemenoperusteisiin vakuutusmaksuihin ja sairaankuljetukseen yhteensä 1,4 milj. euroa. Toimintakyvyn tukipalvelut Kuntoutuspalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Käynnit erityistyöntekijöillä yht sote-uud. Ostopalvelukäynnit sote-uud. Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä sote-uud. Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä sote-uud. Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä sote-uud. Nissnikun päivätoimintakeskus sote-uud. Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä sote-uud. Hoitopäiviä sote-uud. Ankkuri Toimintapäiviä sote-uud. Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä sote-uud. Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä sote-uud. Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä sote-uud. Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk* sote-uud. Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk* sote-uud. Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita sote-uud. Kuljetustuki (vpl), asiakkaita sote-uud. Henkilökohtainen apu, asiakkaita sote-uud. Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat sote-uud. 7

12 Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Kuntoutuspalveluihin on tulossa yhtenäiset valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperiaatteet, jotka saattavat muuttaa olemassa olevia käytäntöjä jonkin verran. Omaishoidontukeen on tullut lakimuutos , joka edellyttää kuntaa järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Toimintaympäristön sisäiset muutokset Toimintakyvyn tukipalveluiden toimintaan tulee vaikuttamaan sairaalasiirron edellyttämät kehittämistarpeet palveluketjuihin ja tehtäväkuviin. Muutoksien vaikutukset heijastuvat etenkin kuntoutus-, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä terveyssosiaalityöhön. Tilaratkaisut, jotka mahdollistuvat sairaalasiirron myötä, parantavat asiakaslähtöistä toimintaa. Päihdepalvelujen avopalvelujen kehittämistyö jatkuu. Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut kotikuntoutuksen käynnistäminen yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden kanssa fysioterapian suoravastaanottotoiminnan käynnistäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa toimintaterapeuttisten lasten arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen vuoden 2016 kartoituksen pohjalta Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan sisällöllinen kehittäminen asiakaskunnan tarpeita paremmin vastaavaksi Päihdepalvelut Kuntalaisten palveluun pääsyn parantaminen mm. päivystysvastaanottoa ja avopalveluja lisäämällä Avopalvelujen kehittäminen Vammaispalvelut Vammaisten nuorten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa Omaishoitajien jaksamisen tukeminen vuoden 2016 lakimuutoksen hengen mukaisesti Kuntouttava työtoiminta Monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Työtä vailla olevien terveystarkastusten kehittäminen yhdessä terveyspalveluiden kanssa Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden kanssa (konsernihallinto) Perheneuvola Perheiden matalan kynnyksen palvelujen parantaminen laajentamalla perheneuvolan palveluja niin, että niitä tarjotaan lähtien perheille, joissa on alle 16-vuotiaita lapsia (nykyisin raja on alle 13 v.) 8

13 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita sote-uud. Tilapäisen kotihoidon asiakkaita sote-uud. Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) sote-uud. Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita sote-uud. Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat sote-uud. Laitoshoito, omat (Lehmuskart. muutos 2012) sote-uud. Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat sote-uud. Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat sote-uud. Terveyskeskussairaala (paikkojen määrä) Tk-sairaala, hoitojakson pituus/vuodesta 2017 Espoon sairaala sote-uud. Intervallipaikkoja sote-uud. Päiväasiakaspaikkoja sote-uud. Kotisairaalan hoitojaksojen määrä sote-uud. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Oman terveyskeskussairaalan toiminnan lopettaminen ja palvelujen ostaminen Espoon uudesta sairaalasta edellyttävät omien hoitoketjujen kehittämistä. Espoolta on varauduttu ostamaan tarpeen mukaan terveyskeskustasoista sairaalahoitoa (laskennallisesti 25 sairaansijaa). Toimintaympäristön sisäiset muutokset Volskodin tilat eivät täytä palveluasumiselle asetettuja tilavaatimuksia. Vols-kodin toiminta voidaan korvata joko lisäämällä tehostetun palveluasumisen ostopalveluja tai palvelusetelillä tuotettuja yksityisiä palveluja tai rakentamalla oma tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoimalla nykyiset tilat palveluasumiseen soveltuvaksi. Tarveselvitystyö eri vaihtoehdoista valmistunee vuoden 2017 aikana. Osallistutaan Sosiaalitaidon Kotona Kotoa Kotiin kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelma on kahden vuoden kestoinen ja kattaa kaikki ikäihmisten hyvinvointipalvelujen toiminnot. Henkilöstön koulutusta LEAN- ja ELO-D menetelmien käytöstä jatketaan vuonna Nämä menetelmät tukevat myös johtamista. Toiminnan painopistealueet Toiminnan kehittäminen kuntoutuspainotteiseksi kaikissa ikäihmisten palveluissa ja toimintayksiköissä Kotiutusprosessin tehostaminen sekä kotikuntoutuksen laajentaminen Kotisairaalan toiminnan vahvistaminen RAI-mittariston hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa Ikäihmisten sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen sosiaalipalvelujen kanssa Palvelusetelimallin käyttöönoton selvittäminen kotihoidon tukipalveluissa mennessä Yhdessä laadittujen pelisääntöjen noudattaminen toimintayksiköissä 9

14 II osa Perusturvan käyttösuunnitelma 2017 perusturvalautakunnan sitovuustasolla 10

15 Perusturvan toimiala Perusturva yhteensä TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,5 % Kulut ,4 % Netto ,8 % Terveyskeskuskiinteistössä toteutetaan seuraavia tilajärjestelyjä sairaalasiirron jälkeen: Lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton tietyt tilat (ml laboratorion tilat) remontoidaan hieman alkuperäistä suunnitelmaa kattavammin. Vuodeosastojen 1. kerroksen tiloihin siirtyvät pysyvästi eli hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti o Päihdepalvelut (A-klinikka ja Nissnikun päivätoiminta Luotsi) o Aikuisten mielenterveyspalvelut o Osa lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnasta Vuodeosastojen 2. kerroksen tiloihin siirtyvät pysyvästi eli hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti o Kuntoutuspalvelut (mm. Leikkimäki ja Masalanportti) o Kotisairaala (erotetaan omaksi kokonaisuudeksi) o Sosiaalitila, joka palvelee myös suun terveydenhuoltoa Sairaalan potilaiden siirto omiin jatkohoitopaikkoihin käynnistyy, alkavalla viikolla, ja vuodeosastojen tilat saadaan tyhjennettyä viimeistään mennessä. Terveyskeskuskiinteistön alustava remonttisuunnitelma (remonttijaksot voivat osin toteutua rinnakkain) toteutetaan kahdessa vaiheessa: vuodeosaston 1. kerroksen tilat sekä osa lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan tiloista (ml laboratorion tilat) remontoidaan vuodeosaston 2. kerroksen tilat Tilajärjestelyjen myötä voidaan luopua tietyistä vuokratiloista (valtion virastotalo, Leikkimäki ja Masalanportti). Lopullisessa talousarviossa Espoon uudesta sairaalasta ostettavien paikkojen määrärahaa vähennettiin noin 0,5 milj. euroa, jolloin määräraha riittää 25 paikan hankkimiseen perusturvalautakunnan esittämän 30 paikan sijasta. Kilpailukykysopimus vaikutti jo vuoden 2016 tilinpäätökseen kustannuksia vähentävästi lomapalkkojen jaksotuksen osalta. Tätä ei otettu vastaavasti huomioon palkkakustannusten keskitetyssä määrärahavarauksessa. Toiminnallinen tavoite Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Asiakastyytyväisyyden mittaamisen kehittäminen. Toimenpiteet Siirrytään sähköiseen palautteen keräämiseen. Mittari Käytössä vähintään kolmessa toimintayksikössä. 11

16 Hallintopalveluiden tulosalue 2000 Hallintopalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,8 % Kulut ,4 % Netto ,2 % 12

17 Sosiaalipalveluiden tulosalue 2100 Yhteiset palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot #JAKO/0! Kulut ,0 % Netto ,0 % Sosiaalipalveluiden työyksiköt perhepalvelut, lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja velkaneuvonta sijaitsevat pääosin vanhalla kunnantalolla Heikkilässä, osoitteessa Vanha sairaalantie 5. Poliisin sosiaalityöntekijän työskentely tapahtuu pääasiassa poliisilaitoksella ja toinen velkaneuvojista palvelee uudella kunnantalolla. Aikuissosiaalityö 2110 Aikuissosiaalityö TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,5 % Kulut ,1 % Netto ,8 % Perustoimeentulotuki siirtyy Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi alkaen. Kunnan tehtäväksi jää ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen maksaminen. Aikuissosiaalityön prosessia kehitetään lisäämällä palveluohjausta, tehostamalla nuorten aktivointia ja tekemällä Typ-asiakkaiden tilannearvioita. Toiminnan kehittämisen kohteena on kuntouttava sosiaalityö eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien asiakkaiden parissa. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä. Sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja tehdään monialaisena verkostoyhteistyönä. Työ suunnataan entistä enemmän ns. jalkautuvaan sosiaalityöhön eli asiakkaita kohdataan heidän luonnollisissa toimintaympäristöissään. Kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen tapahtuu Toimarin, typ-palvelupisteen, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden, terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden kanssa yhteistyössä. Sosiaaliohjaajien työskentely perustuu yksilöllisen sosiaaliohjauksen lisäksi vertaisryhmätyöskentelyyn. Esimerkiksi maahanmuuttajatyössä ryhmässä tapahtuva palveluohjaus ja tiedottaminen toimivat yksilöohjausta tehokkaammin. Kirkkonummi vastaanottaa toimintavuoden aikana vuoden 2016 kiintiöön kuuluvia myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Vuonna 2017 Kirkkonummi vastaanottaa Ely-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 15 kiintiöpakolaista. Maahanmuuttajien kotouttaminen tapahtuu moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja etenkin kolmannen sektorin työpanos kotouttamisessa on merkittävä. Mikäli EU:n hankeavustus myönnetään, Kirkkonummen aikuissosiaalityöhön voidaan alkaen palkata sosiaaliohjaaja n. kolmeksi vuodeksi koordinoimaan järjestöjen kanssa tehtävää työtä. Lastensuojelu 2130 Lastensuojelu TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,3 % Kulut ,5 % Netto ,1 % 13

18 Lapsi- ja perhekohtaisessa sosiaalityössä yhdistetään avohuollon, sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö saman sosiaalityöntekijän tehtäväalueeksi. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden mm. perhepalveluiden kanssa. Kehitetään monialaista yhteistyötä lastensuojelussa niin, että tavoitteena on saada työpari enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluiden verkostosta (hyvinvointiasema, koulukuraattorit, perheneuvola, a-klinikka, perhepalvelut). Kartoitetaan mahdollisuuksia solmia yhteistyösopimus Pelastakaa Lapset-järjestön kanssa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan koordinoimiseksi. Perhepalvelut 2160 Perhepalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,1 % Kulut ,6 % Netto ,9 % Perhepalveluiden pilotissa kehitettiin varhaisen tuen toimintamalli perheiden tukemiseksi. Pilotin toimintaa jatketaan vakiintuneena toimintamuotona. Perhepalveluiden päivystykseen tulee n palvelutarpeen arviointipyyntöä ja lastensuojeluilmoitusta vuodessa. Päivystystoimintaa ja palvelutarpeen selvitystyötä kehitetään, jotta lastensuojelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetyt määräajat selvityksen tekemiselle eivät ylittyisi. Perhepalveluiden toiminnan painopiste on perheiden varhainen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Velkaneuvonta 2190 Velkaneuvonta TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,7 % Kulut ,1 % Netto ,9 % Velkaneuvojat palvelevat Kirkkonummen lisäksi koko Läntistä Uuttamaata. Sujuvan palveluprosessin ja kokeneiden työntekijöiden johdosta jonotusaika palveluun on kohtuullinen, vaikka asiakasmäärät ovat huomattavat. Lisätään yhteistyötä Raaseporin käräjäoikeuden kanssa, jotta velkasaneeraushakemukset ovat käräjäoikeuden kannalta asianmukaiset. 14

19 Toiminnalliset tavoitteet Aikuissosiaalityö Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen. Mittari Palvelutarpeen arviointien määrä. Lähtötilanne: vuonna 2016 palvelutarpeen arviointeja on tehty 21 ja tilannearvioita 147. Toimenpiteet Käynnistetään puhelinneuvontaan perustuva palveluohjaus kolmena päivänä viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Luodaan palvelutarpeen arviointiprosessi monialaisena verkostoyhteistyönä. Perhepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Päivystystoiminnan ja palveluohjauksen kehittäminen. Nuorten tiimin toiminnan vakiinnuttaminen. Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa tehostetaan. Mittari Asiakkailta tulevien hakemusten, lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen määrä. Lähtötilanne: Vuonna 2016 hakemuksia, lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä tuli yhteensä 1078 kpl. Toimenpiteet Kehitetään virka-aikaista päivystystä niin, että sosiaaliohjaaja toimii pääasiallisena päivystäjänä. Henkilöstöresurssien ja prosessien tehostamiseksi työpari saadaan enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluiden verkostosta tai erikoissairaanhoidosta. 15

20 Terveyspalveluiden tulosalue 2300 Yhteiset palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot #JAKO/0! Kulut ,9 % Netto ,9 % Terveyspalveluiden toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat kunnan ja perusturvan toiminnan painopistealueet. Terveyspalvelujen toimintaan tulevat vaikuttamaan vuonna 2017 monet isot muutokset, kuten vuodeosastojen siirtyminen Espoon sairaalaan, sisäilmaremontit, hyvinvointikeskushanke, Apottihanke ja tulevat Sote-ratkaisut. Suunnittelussa on otettu huomioon asiakasnäkökulma, tietojärjestelmien ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet, toiminnan kehittäminen ja tehostaminen sekä työhyvinvointi. Myös yhteistyö eri tulosyksiköiden, toimialojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa on välttämätöntä ja sitä jatketaan ja kehitetään edelleen. Terveyspalvelujen tulosalueen yhteiset tavoitteet osallistutaan Apotti-hankkeen kehittämistyöhön valmistaudutaan Hyvinvointikeskuksen ja Apotin tuomiin toiminallisiin muutoksiin yhdessä muiden Perusturvan palveluiden kanssa osallistutaan sote-ratkaisun edellyttämiin suunnitelmiin ja tehtäviin otetaan käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä yhdessä muun Perusturvan kanssa Terveydenhoitopalvelut 2310 Terveydenhoitopalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,7 % Kulut ,5 % Netto ,2 % Neuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Terveydenhoitajien työn vaativuus on vuosien varrella lisääntynyt tehtävien laajentumisen ja erityistuen tarpeessa olevien asiakkaiden myötä. Työssä korostuvat vaikuttamisen taidot ja työ edellyttää yhteistyötaitoja sekä kykyä asettua toisen ihmisen tilanteeseen. Terveydenhoitopalveluiden tavoitteet osallistutaan imetyksen edistämisen toimintaohjelmaan ja luodaan vauvamyönteisyysohjelma Terveyskylän yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa kehittämää Naistalo-verkkopalvelua hyödyntäen. hyödynnetään Käypä hoidon suosittelemaa EPDS-seulaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisessa, arvioidaan ja päivitetään näiden potilaiden jatkohoitokäytäntöjä. kehitetään sähköisiä palveluja ottamalla käyttöön sähköinen ajanvaraus kouluterveydenhuollossa koulutulokkaiden terveystarkastuksissa jatketaan kouluterveydenhuollossa ruoka-teemavuoden läpiviemistä. tehdään yhdessä sivistystoimen kanssa kouluterveyskysely keväällä 2017 ja hyödynnetään siitä saatavaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta perustetaan synnyttäneille äideille tarkoitettu painonhallintaryhmä yhteistyössä vastaanottotoiminnan kanssa ja hyödynnetään ryhmässä Meallogger sovellusta 16

21 kehitetään sisäistä työnjakoa, jolla ylläpidetään osaltaan työhyvinvointia ja tehostetaan toimintaa. julkaistaan terveydenhoitopalveluiden oma Majakka-intra, joka helpottaa perehdyttämistä ja ohjeiden löytymistä kehitetään lasten ja nuorten palveluja yhdessä muiden perusturvan toimijoiden sekä sivistystoimen kanssa Vastaanotto 2320 Vastaanottotoiminta TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,6 % Kulut ,0 % Netto ,2 % Vastaanottotoiminta tarjoaa palveluja kaikille kuntalaisille ja palveluiden saatavuus, laatu, asiakastyytyväisyys ja oikea kohdennus ovatkin keskeisiä kehittämisen lähtökohtia. Haasteena toiminnassa ovat mm. lääkärikohtaisten väestöjen suuruus ja hallinnollisessa työssä tällä hetkellä oleva henkilöstövaje (mm. Apotti). Kevään 2017 aikana sopeutetaan toiminta myös terveysaseman sisäilmaremonttia varten. Vastaanottotoiminnan tavoitteet kehitetään toimintaa Lean-kehittämishankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on o sujuvammat palvelut potilaille sekä kiireettömillä vastaanotoilla että päivystyksessä. o potilaat ohjautuvat suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitoon ryhmäohjausta lisätään potilaiden hoitomuotona resurssien käytön tehostamiseksi. Ohjauksessa käytetään soveltuvin osin modernia teknologiaa apuna, esim. Meallogger-sovellus painonhallinnanryhmässä vakiinnutetaan pitkäaikaissairaiden hoitoprosessi: Hoitosuunnitelmien kirjaaminen tehdään fraasipohjia apuna käyttäen ja työnjakoa hoitajien ja lääkäreiden välillä selkiytetään edelleen tehdään sairaalasiirron vastaanottotoimintaan edellyttämiä toiminnallisia muutoksia pyritään lisäämään Oma-Kanta-palvelun käyttöä Suun terveydenhuolto 2350 Suun terveydenhuolto TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,3 % Kulut ,0 % Netto ,1 % Suun terveydenhuollon palveluiden keskeisin kehittämisen kohde on palveluiden saatavuuden parantaminen. Palveluihin pääsy on ruuhkautunut kysynnän runsaan kasvun ja v talouden tasapainottamispäätösten vuoksi tehtyjen resurssien vähennyksen vuoksi. Näihin on vastattu nyt resurssien lisäyksellä ja isolla toiminnan muutoksella. Haasteena suun terveydenhuollossa on myös tilojen riittävyys. Lähivuosina on varauduttava myös useamman työntekijän eläköitymiseen. 17

22 Suun terveydenhuollon tavoitteet jatketaan ja kehitetään vuonna 2016 alkanutta Kerralla kuntoon hoitomallia, joka on vuoden 2017 talousarviossa sitovana tavoitteena. Mallin avulla pyritään purkamaan aikuisten kiireettömään hoitoon odottavien jono kokonaan. liitetään suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä Kanta-palveluihin ja sähköiseen potilastiedon arkistoon. Liittyminen edellyttää kolmea isoa järjestelmän päivitystä ennen liittymistä. päivitetään suun terveydenhuollon oikomishoidon prosessi jatketaan suun terveydenhuollon oman intran kehittämistä Toiminnalliset tavoitteet Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Päivystyspotilaan hoitopolun sujuvoituminen Mittari Päivystävän sairaanhoitajan käyntimäärät kahden viikon ajalta lokakuussa Tavoite: 30 % lisäys käyntimääriin verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2016 (106 kpl). Raportoidaan toimintakertomuksessa. Toimenpiteet Päivystyksen työnjakoa kehitetään siten, että aikaisempaa suurempi osa potilaista pääsee virka-aikana päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/ Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Tavoite Parannetaan hoidon saatavuutta. Mittari Järjestettyjen ryhmien määrä tavoite 2017 (2016) Painonhallinta 6 (0) Astma 8 (0) Antikoagulaatio 8 (1) Heikentynyt sokerinsieto 6 (4) Toimenpiteet Käynnistetään ja lisätään ryhmäohjauksia eri potilasryhmille: painonhallinta, astma, antikoagulaatio, heikentynyt sokerinsieto. Hyödynnetään modernia teknologiaa soveltuvissa kohdissa. 18

23 Erikoissairaanhoito 2400 Erikoissairaanhoito TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,2 % Kulut ,5 % Netto ,6 % Erikoissairaanhoidon kustannuksia ja suoritetoteumia seurataan ja toteumia verrataan edelliseen vuoteen kuukausittain. Toteumat raportoidaan perusturvalautakunnan kokouksissa maaliskuun kokouksesta alkaen. Lopullinen kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio sisältää oletuksen, että HUS tekee ylijäämäisen tilinpäätöksen edellisten vuosien tapaan. Käytännössä perusturvalautakunnan esittämästä määrärahasta vähennettiin 1,1,milj. euroa. Toiminnalliset tavoitteet Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpiteet Omien hoitoketjujen tehostaminen ja Espoon uuden sairaalan kuntouttava toimintamalli. Mittari HUS:n sisätautien ja kirurgian ikäryhmittäinen kustannus. Lähtötilanne : v / asukas 75-84v / asukas 85v / asukas 19

24 Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue 2600 Yhteiset palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Kulut ,7 % Netto ,7 % Kuntoutuspalvelut 2610 Kuntoutuspalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,8 % Kulut ,9 % Netto ,3 % Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluiden kilpailutus ja uudet sopimukset palveluntuottajien kanssa valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden valtakunnalliset luovutusperusteet valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä ja mahdollinen käyttöönotto vuoden 2017 aikana. Luovutusperiaatteet selkiyttävät ja yhtenäistävät koko valtakunnantasolla apuvälineiden saatavuutta. Kotikuntoutuksen saatavuuden parantamiseen tähtäävä kehittämishanke jatkuu vuonna 2017 yhdessä ikäihmisten hyvinvointipalvelujen kanssa. Kuntoutuspalvelujen henkilöstö on käynnistänyt jo loppuvuodesta 2016 säännöllisenä jatkuvan koulutuksen ikäihmisten palvelujen koko henkilöstölle. Asiakasta aktivoiva hoitotyö - koulutus tukee henkilöstön yhtenäisiä toimintatapoja asiakastyössä niin kodeissa, tuetussa asumisessa kuin laitospalveluissa. Suoravastaanottotoiminnan käynnistämiseen tähtäävä koulutus kunnan fysioterapeuteille toteutuu kevään 2017 aikana. Koulutuksen lisäksi kehitetään yhteistyömuotoja terveyspalvelujen sekä fysioterapeuttien väliseen toimivaan yhteistyöhön. Sopivat työtilat ovat edellytyksenä toiminnan onnistumiselle. Vammaispalvelut 2640 Vammaisten palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,9 % Kulut ,8 % Netto ,7 % Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (381/2016) tuli voimaan Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset sisältävät säännöksiä, joilla pyritään vahvistamaan itsemääräämisoikeutta, itsenäisen suoriutumisen tukemisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä. Kehitysvammaislain muutos edellyttää kirjaamiskäytäntöjen täsmentämistä vammaispalvelussa THL:n suositusten mukaisesti. Omaishoidontuen lakimuutos ( ) edellyttää kuntaa järjestämään tarvittaessa omais-hoitajille valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Omaishoitajien tarve valmennuk-seen ja koulutukseen selvitetään. Mikäli tarvetta valmennukseen on, järjestetään se mahdollisesti yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa. 20

25 Rinnekotisäätiön RK-asuntojen asumispalveluyksikön rakentaminen Kirkkonummelle käynnistyy vuoden 2017 alussa. Vammaispalvelut, RK-asuntojen henkilöstö ja tulevat asumisyksikön asukkaat läheisineen ovat tiivisti mukana asumispalveluyksikön tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Asumispalveluyksikön arvioidaan valmistuvan keväällä Päihdepalvelut 2680 Päihdepalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,7 % Kulut ,2 % Netto ,2 % Vuoden 2016 aikana toteutettiin päihdepalveluiden rakenneuudistus, joissa pääpaino on polikliinisessa päihdetyössä. Syyskuussa 2016 resursseja kohdennettiin avopalveluihin, kotiin vietävien palveluihin sekä uusien toimintamallien kehittämiseen. Päihdetyössä korostuu ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalli, jossa keskeistä ovat konsultoivan työotteen lisääminen sekä osallistuminen entistä laajemmin monialaiseen verkostotyöhön. Lasten ja nuorten parissa tehtävää ehkäisevää ja varhaisen puuttumisen mukaista työskentelyä lisätään uusilla yhteistyömuodoilla. Ikäihmisten parissa kotiin vietävien päihdepalveluiden kehittäminen jatkuu yhteistyössä ikäihmisten palveluiden kanssa. Päivätoimintakeskus Luotsi on kuntouttavalla otteella päihdepalveluiden näkökulmasta elä-män solmukohtiin ratkaisumalleja tarjoava avopalveluyksikkö. Asiakkaat ohjautuvat Luotsin toimintaan A-klinikan kautta. Toiminta aloitettiin ja tavoitteena on vuonna 2017 va-kiinnuttaa toiminta kiinteäksi osaksi asiakkaiden toipumisprosessia. Syksyllä 2016 on päivitetty sopimukset Espoon kaupungin kanssa Linkki (Terveys- ja sosiaa-lineuvontapiste) toiminnannasta, Selviämishoitoaseman toiminnasta sekä Empun katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön palveluista. Näiden lisäksi ostopalveluna käytetään tarvittaessa erilaisia jaksoja eri toimijoilta asiakkaan yksilöllisen hoidontarpeen mukaan. Mielenterveyspalvelut 2690 Mielenterveyspalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,0 % Kulut ,3 % Netto ,1 % Perheneuvolan ikärajaa laajennetaan 16-vuoteen saakka, alkaen (aiemmin ikäraja ollut 13- vuotta). Perheneuvolassa edistetään lapsen hyvinvointia ja yksilöllistä kasvua sekä tuetaan vanhemmuutta ja perheen voimavaroja. Perheneuvola sekä Nuorten hyvinvointiasema tekevät tiivistä yhteistyötä vuotiaiden nuorten parissa sekä yksilötapaamisina että perhetyönä. Kevään 2017 aikana luodaan uusia yhteistyömalleja. Lisäksi uutena palveluna tarjotaan avioliittolain mukaista sovittelua. Aikuisten mielenterveyspalveluissa jatketaan ikäihmisten mielenterveyspalvelujen kehittämistä vuoden 2016 tarvekartoituksen pohjalta päihdepalvelut, nuorten hyvinvointiasema ja aikuisten mielenterveyspalvelut vastaavat virka-aikana tapahtuvasta psykososiaalisesta kriisityöstä. Kokonaisuudessaan virka-ajan ulkopuolinen sosiaali- ja kriisityö ostetaan Espoon kaupungilta. Mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus Ankkurin toimintaa kehitetään enemmän toiminnalliseksi ja kotiin jalkautuvammaksi. 21

26 Puheterapian alueellinen toiminta on vakiintunutta, mutta rekrytointitilanne on yhä haasteellinen. Henkilöstötilanteen epävakaus saattaa lisätä ostopalvelujen tarvetta suomenkielisessä puheterapiassa. Kuntouttava työtoiminta 2700 Kuntouttava työtoiminta TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,1 % Kulut ,5 % Netto ,3 % TYP-toiminta on aloitettu Kirkkonummella kesäkuussa Vuonna 2017 kehitetään edelleen Länsi- Uudenmaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelu (TYP) toimintamallin ja kuntouttavan työtoiminnan työmallien yhteensovittamista: TE-toimiston työntekijän aktiivisempi osallisuus toimintaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa selkeytetään sosiaalisen kuntoutuksen toteutusta sekä työllistämistä edistävien palveluiden sisältöä. Sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoina kehitetään Toimarissa ryhmätoimintaa sekä verkostotyötä. Työllistymistä edistävinä palveluina lisätään asiakkaiden ammatillisen koulutuksen ja työnhaun mahdollisuuksia koulutus- ja työnhakukurssien avulla. Kuntatasoinen aktivointiryhmä aloitti työskentelyn vuoden 2016 lopussa, jonka tavoitteena on työllisyysasioiden koordinointi konsernihallintojohtoisesti. Vuoden 2017 alusta KELAN kuntaosuuslaskut siirtyvät konsernihallinnon talousarvioon. Toiminnalliset tavoitteet Kuntoutuspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Ikäihmisten kotikuntoutuksen lisääminen yhteistyössä kotihoidon, ympärivuorokautisten hoivayksiköiden (Lehmuskartano, Palvelutalo ja Vols) ja kotikuntoutustiimin kanssa. Toimenpiteet Kotikuntoutuksen laajentaminen kodeissa/ kodinomaisissa olosuhteissa asuville sekä Lehmuskartanon kuntoutusyksikön toiminnan käynnistäminen. Mittari Fysioterapeuttien kotikuntoutuksen arviokäynnit kodeissa/ kodinomaisessa asumisessa ja kotikuntoutusta saavat asiakkaat: 2016 käynnit: asiakkaat: 35 Tavoite 2017 käynnit: 238 Tavoite 2017 asiakkaat: 119 Fysioterapeuttien käynnit Lehmuskartanossa: Tavoite 2017 käynnit:

27 Päihdepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen. Mittarit Yläkoululaisten ryhmäkäynteihin osallistuvien lukumäärä. Toimenpiteet Jalkautuvan ja konsultoivan työn lisääminen mm. nuorten ja ikääntyneiden ihmisten tueksi. Ryhmätoimintojen lisääminen. Päivätoimintakeskus Luotsin toiminnan vakiinnuttaminen. Avokäyntien määrä ikäryhmittäin A-klinikalla: vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65- vuotiaat Avokäyntien tavoite 2017 yhteensä 3900 käyntiä. Avokäyntien määrä 2016: 3270 Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien määrä: Tavoite 2017: 1200 käyntiä Luotsin käyntien määrä : 274 Mielenterveyspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Perheiden matalan kynnyksen palvelujen saatavuuden parantaminen Mittari vuotiaiden osuus perheneuvolan ja nuorten hyvinvointiaseman käyntien määrästä. Toimenpiteet Perheneuvolan ikärajan nostaminen. Perheneuvolassa uusi ikäryhmä vuotiaat alkaen. 23

28 Kuntouttava työtoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen ja kehittäminen. TYP-kriteerit täyttävien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Mittari Vuoden 2017 aikana kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksien määrä 200 ( ) Vuoden 2017 TYP-asiakkuuksia yhdessä aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan ja TYP:n kanssa 300 ( ) Toimenpiteet Alkukartoituksen ja sitä seuraavan kuntoutusjakson sisällöt selkeytetään asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Kuntoutuksen toteuttamiseen hyödynnetään kunnan muuta osaamista (mm. terveyspalvelut, aikuissosiaalityö, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, kansalaisopisto). Vahvistetaan yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa TYP-asiakkuuksien alkukartoituksessa. 24

29 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue 2800 Yhteiset palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,5 % Kulut ,6 % Netto ,0 % Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden haasteena on tuottaa tulevina vuosina riittävästi laadukasta palvelua nopeasti kasvavalle vanhusväestölle. Palveluiden tuottamisessa suuntaa antavat valtakunnalliset suositukset ja uusi vanhuspalvelulaki. Erityistä haastetta tuo heikentynyt taloustilanne ja muuttuvat ulkoiset tekijät. Terveyskeskussairaalan toiminnan lakkauttaminen ja uusien toimintojen luominen kuntalaisten hoidon ja palvelujen turvaamiseksi vaatii tiivistä yhteistyötä yli tulosalueiden ja toimialojen rajoja. Yhteistyö Espoon uuden sairaalan kanssa on erittäin tärkeä. Kotona selviytymistä tukevat palvelut 2810 Kotona selviytymistä tukevat palvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,9 % Kulut ,4 % Netto ,4 % Kotona selviytymistä tukevissa palveluissa kotihoidon välittömän työajan seurantaa jatketaan jatkuvana toimintana ja sitä kehitetään kotihoidolle sopivaksi. Kotiutustiimin perustaminen kotona selviytymistä tukevien palvelujen tueksi vaatii kotihoidon ja tukipalveluiden kriteereiden päivittämistä ja tarkentamista. Kotihoidon kotikuntoutusta jatketaan sairaalasta kotiutuville kuntoutuspotilaille ja niille kotihoidon asiakkaille, joiden kotona selviytymistä voidaan katsoa tällaisella toiminnalla parannettavan. Kotikuntoutus suunnataan niille, jotka eivät voi lähteä kotoaan muihin kuntoutuspalveluihin tai kuntoutus edellyttää harjoittelua nimenomaan kotiympäristössä. Koko kotihoidon henkilöstölle järjestetään kuntoutuskoulutus asiakasta aktivoiva hoitotyö. Tarkoitus on, että kotikuntoutusjakson loppuessa kotihoidon henkilöstöllä on riittävää osaamista jatkaa asiakkaan aktivointia hänen omassa kodissaan. RAItuloksia hyödynnetään palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. RAI on arviointijärjestelmä. RAI on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omat hoivayksiköt 2820 Omat hoivayksiköt TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,8 % Kulut ,5 % Netto ,2 % Ympärivuorokautisiin asumis-, hoiva- ja laitospalveluihin kuuluvat Lehmuskartanon hoivakoti, Volskoti ja Kirkkonummen palvelutalon hoivahenkilöstö. Vanhuspalvelulain muutosesitys edellyttää laitoshoidon käytölle erityisiä lääketieteellisiä tai asiakas-/potilasturvallisuuteen liittyviä perusteluja. Volskodista merkittävä osa ei täytä näitä kriteerejä ja sen vuoksi Volskodin tulevaisuutta tulee arvioida vuoden 2017 aikana. 25

30 Terveyskeskussairaalan toiminnan siirtäminen Espoon uuteen sairaalaan tuo muutoshaasteita omiin ympärivuorokautisiin asumis- hoiva- ja laitospalveluihin. Kuntoutuksen toimintamalleja toteutetaan jokaisessa yksikössä tarvittavan mallin mukaisesti. Intervallijaksoihin luodaan asiakasta aktivoivaa hoitotyön mallia. Hoivakoti Lehmuskartanon laitospuolen yksi osasto (15 paikkaa) muutetaan kuntoutuskeskeiseksi tarkoituksena tarjota lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja ja SAS-toimintaan liittyviä selvitysjaksoja. Yksiköiden sisäisiä rakennemuutoksia tehdään jatkuvasti toiminnan turvaamiseksi. Ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelut 2840 Ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelut TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,2 % Kulut ,1 % Netto ,7 % Ympärivuorokautista hoivaa ostetaan kilpailutetuista hoivakodeista Kirkkonummella ja ympäristökunnissa. Ostettavien paikkojen määrä on keskeinen elementti kustannusten hallinnassa. Iäkkään väestönosan kasvu asettaa paineita ostopalvelupaikkojen määrän lisäämiselle, koska omat yksiköt pidetään jatkuvasti täynnä. Liian vähäinen paikkojen määrä aiheuttaa riskin odottajien jäämiselle sairaalan vuodeosastoille odottamaan vapautuvaa paikkaa. Terveyskeskussairaalan toiminnan lakkauttaminen aiheuttaa tilapäisesti lisäpaikkojen ostoa. Kotisairaala 2850 Kotisairaala TP 2015 TA 2016 TOT 2016 ( ) KS 2017 Muutos-% TP2015 / KS2017 Tuotot ,1 % Kulut ,5 % Netto ,3 % Terveyskeskussairaalan toiminta lakkautetaan maaliskuussa Sairaalatoiminta ostetaan jatkossa Espoon uudesta sairaalasta. Potilassiirrot alkavat Osastojen turvallinen toiminta varmistetaan loppuun asti. 26

31 Toiminnalliset tavoitteet Kotona selviytymistä tukevat palvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Tavoite Onnistunut kotiutuminen Espoon uudesta sairaalasta ja erikoissairaanhoidosta. Kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kotikuntoutuksen avulla. Toimenpiteet Vuonna 2016 aloitetun kotiutusprosessimallin jatkojalostaminen, kuvaaminen ja käyttöönotto. Lisätään kotikuntoutussuunnitelmien mukaisia kotikäyntejä. Mittari Prosessikuvaus on valmis helmikuussa Kotikuntoutuksen kotikäyntejä: Vuonna 2016: 668 käyntiä Tavoite 2017: 2500 käyntiä Omat hoivayksiköt Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Tavoite Kehitetään Lehmuskartanon kuntoutustoimintaa. Toimenpiteet Lehmuskartanon kuntoutusmallin kuvaaminen ja käyttöönotto. Asiakasta aktivoivan hoitotyön suunnitelmallinen toteuttaminen palvelutalossa, Volsissa ja Lehmuskartanossa. Kaikille palvelutalon, Volsin ja Lehmuskartanon asukkaille on hoito- ja palvelusuunnitemaan kirjattu asiakasta aktivoivat toimenpiteet. Mittari Prosessikuvaus on valmis maaliskuussa Kuntoutusjaksojen määrät: Alle 4 viikon kuntoutusjakso: Yli 4 viikon kuntoutusjakso: Kuntoutusjaksojen asiakkaiden määrät: Alle 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Yli 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Aktivoivia toimenpiteitä sisältävien hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä: 27

32 III osa Liitteet 28

33 Liite 1. Perusturvan vastuuhenkilöluettelo (tilivelvolliset, hallintosäännön 4 ) Tulosyksiköiden vastuuhenkilönä toimii tulosalueen vastuuhenkilö, ellei erikseen nimetty Toimiala: Perusturva perusturvajohtaja Liisa Ståhle Tulosalue: Hallintopalvelut hallintopäällikkö Kati Kupiainen Tulosalue: Sosiaalipalvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosyksiköt Yhteiset palvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä Pia Sandström-Hentilä Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Nordman Perhepalvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Velkaneuvonta sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosalue: Terveyspalvelut vs. johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Tulosyksiköt Yhteiset palvelut vt. johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Terveydenhoitopalvelut osastonhoitaja Anna-Lotta Aaltonen Vastaanottotoiminta vt. johtava ylilääkäri Kaija Hannula Suun terveydenhuolto vt. johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Työterveyshuolto vt. johtava ylilääkäri Kaija Hannula Erikoissairaanhoito vt. johtava ylilääkäri Kaija Hannula Tulosalue: Toimintakyvyn tukipalvelut sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen Tulosyksiköt Yhteiset palvelut sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Koskela Kuntoutuspalvelut vastaava fysioterapeutti Katja Kuula Vammaisten palvelut johtaja sosiaalityöntekijä Tuula Malmi-Suominen Mielenterveyspalvelut mielenterveyspalvelujen johtaja Peter Grönroos Päihdepalvelut päihdehuollon johtaja Kari Kopra Kuntouttava työtoiminta työllistymisyksikön johtaja Ulla Railio Tulosalue: Ikäihmisten hyvinvointipalvelut vs. tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Tulosyksiköt Yhteiset palvelut vs tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Kotona selviytymistä tukevat palvelut vs hoitotyön johtaja Sari Ahola Ymp.vuorok. asumis-+ hoiva- ja vs hoitotyön johtaja Sari Ahola Ymp.vuorok. hoidon ostopalvelut ylilääkäri Kaija Hannula Terveyskeskussairaala vs tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Investointien vastuuhenkilö: Terveyspalvelujen tulosalueen vastuuhenkilö Kanta-hanke 29

34 Liite 2. Perusturvan hyväksyjät ja asiatarkastajat lukien KP Hyväksyjä Varahyväksyjä Asiatarkastaja Vara-asiatarkastaja PERUSTURVAN HALLINTO Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (hallintopäällikkö Kati Kupiainen) MARIT Perusturvalautakunta 2001 KATI KUPI- AINEN Esa Lindell RAM- STEDT Tomi Koskela 2002 Yhteinen koulutus ESA LIN- DELL Kati Kupiainen MARIT RAM- STEDT Tomi Koskela 2004 Huoltotoiminnot ESA LIN- DELL Kati Kupiainen MARIT RAM- STEDT Tomi Koskela 2005 Yhteiset palvelut KATI KUPI- AINEN Esa Lindell MARIT RAM- STEDT Tomi Koskela 2006 Sosiaaliasiamies KATI KUPI- AINEN Esa Lindell MARIT RAM- STEDT Tomi Koskela 2009 Järjestöjen tukeminen ESA LIN- DELL Kati Kupiainen TOMI KOS- KELA Marit Ramstedt SOSIAALIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto) 2101 Sosiaalipalveluiden yhteiset SIRKKU PEKKARI- NEN-KETO Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe 30

35 2111 Aikuissosaiaalityö PIA SAND- STRÖM- HENTILÄ Sirkku Pek- karinen- Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2120 Elatustuki PIA SAND- STRÖM- HENTILÄ Sirkku Pek- karinen- Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2125 Asumispalvelut PIA SAND- STRÖM- HENTILÄ Sirkku Pek- karinen- Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2129 Pakolaishuolto PIA SAND- STRÖM- HENTILÄ Sirkku Pek- karinen- Keto MARIT RAM- STEDT Anja Kempe 2131 Lastensuoj. sosiaalityö BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pek- karinen- Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2135 Sijaishuolto BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pek- karinen- Keto ANJA KEMPE Riitta Rautio 2138 Avohuolto BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pek- karinen- Keto ANJA KEMPE Riitta Rautio 2161 Lapsiperh. Kotipalvelu SIRKKU PEKKARI- NEN-KETO Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2191 Velkaneuvonta SIRKKU PEKKARI- NEN-KETO Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe TERVEYSPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö Arja Liinavuori 31

36 2301 Terveyspalveluiden yhteiset ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula LAURA KÄRKKÄI- NEN Marit Lohtander 2311 Terveydenhoitopalvelut ANNA- LOTTA AALTONEN Arja Liinavuori MAARIT LOHTAN- DER Laura Kärkkäinen 2321 Vastaanottotoiminta Maarit Taru/ laskuttaja kunta ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula MAARIT LOHTAN- DER TARU LAU- REN Laura Kärkkäinen 2331 Laboratorio ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula MARIT RAM- STEDT Laura Kärkkäinen 2332 Röntgen ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula MARIT RAM- STEDT Laura Kärkkäinen 2351 Suun terveydenhuolto ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula PÄIVI HÄK- KILÄ Tuija Johansen-Oksanen 2372 Välinehuolto ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula PÄIVI HÄK- KILÄ Tuija Johansen-Oksanen ERIKOISSAIRAAN- HOITO 2401 HUS ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula LAURA KÄRKKÄI- NEN Maarit Lohtander 2405 Muu Erikoissairaanhoito ARJA LII- NAVUORI Kaija Hannula LAURA KÄRKKÄI- NEN Maarit Lohtander 32

37 TOIMINTAKYVYN TUKIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä vastuuhenkilö (vs sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen) 2601 Toimintakyvyn yhteiset JAANA KOSKELA Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Anneli Laiho/Marit Ramstedt 2611r Kuntoutus r KATJA KUULA Jaana Koskela HELENA RANTA- NEN SALLA LAMMINEN Salla Lamminen Anneli Laiho/Marit Ramstedt 2612 Puheterapia PETER GRÖN- ROOS Jaana Koskela HELENA RANTA- NEN Salla Lamminen 2641 Vammaissosiaalityö TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2645 Omaishoidon tuki (vammaiset) TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2646 Vammaisasuminen TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2648 Asunnon muutostyöt TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2651 Kuljetuspalvelut TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 33

38 2653 Henkilökohtainen apu TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2655 Autoavustukset TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2657 Määrärahasid. tukitoimet TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2661 Kirkkonummen työkeskus KAIJA PAT- RAKKA Tuula Malmi-Suominen ANNE TÄH- TINEN Veronica Andersson 2665 Papinmäen kerhotoiminta KAIJA PAT- RAKKA Tuula Malmi-Suominen Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2669 Kehitysvammapalvelut TUULA MALMI- SUOMINEN Jaana Koskela Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2671 Perheneuvola PETER GRÖN- ROOS Jaana Koskela SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2675 Päiväkeskus Ankkuri PETER GRÖN- ROOS Jaana Koskela MARITA NIEMINEN Marjo Pitkänen 2681 Päivätoimintakeskus Luotsi KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Sinikka Uusivitikka 2685 Oma A-klinikka KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Sinikka Uusivitikka 34

39 2691 Mielenterveyspalvelut PETER GRÖN- ROOS Jaana Koskela SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2701 Kuntouttava työtoiminta ULLA RAI- LIO Thijs Verbrugghe PIRKKO TIKKANEN Anne Sjöholm IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUTHyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (Gun-Lis Wollsten) 2801 Ikäihmisten yhteiset GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORAN- DER Paula Jarho 2808 Hannan Salinin testamentti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORAN- DER Sari Suurjoki-Niemi 2809 Brita Blomberg testamentti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORAN- DER Sari Suurjoki-Niemi 2811 Vanhusten tukipalvelut 2812 Ryhmäkodit SARI SUURJOKI- NIEMI GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola Sari Ahola CARINA KORAN- DER (Salla Lamminen SHLmatkat) CARINA KORAN- DER Susanna Höök-Westerholm Sari Suurjoki-Niemi 2815 Omaishoidontuki (ikäihmiset) GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola BODIL LINDHOLM Carina Korander 2816 Sotainvalidit GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola Sari Suurjoki-Niemi CARINA KO- RANDER 35

40 2817 Kotipalvelut GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORAN- DER Sari Suurjoki-Niemi 2818 Kotisairaanhoito GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORAN- DER Sari Suurjoki-Niemi 2819 Veteraaniasiat 2821 Palvelutalo GUN-LIS WOLLSTEN Esa Lindell (Gun-Lis Wollsten (jalkojenhoito ja silmkälasiavustukset) LEENA NURMINEN Sari Ahola MARIT RAM- STEDT Susanna Höök-Westerholm Tomi Koskela Päivi Mäkinen 2831 Volskoti ANNIKKA KLEEMOLA Sari Ahola PÄIVI MÄ- KINEN Susanna Höök-Westerholm Volsin päivätoimintan+ muistipoli Hoivakoti Lehmuskartano laitosos. Hoivakoti Lehmuskartano palveluas. Päivi Mäkinen Palveluasumisen ostot ANNIKKA KLEEMOLA MIRJA RII- HINEN MIRJA RII- HINEN GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola Sari Ahola Sari Ahola Sari Ahola PÄIVI MÄ- KINEN Susanna Höök-Westerholm Susanna Höök-Westerholm SARI- SUURJOKI- NIEMI Susanna Höök-Westerholm Päivi Mäkinen Carina Korander 36

41 2845 Laitos- ja sairaalapalv. ostot GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANJA HAA- PASAARI Camilla Philström 2847 Lääkekeskus NIINA KAL- LIOMAA Gun-Lis Wollsten MAARIT LOHTAN- DER Anna Kosola 2851 Terveyskeskussairaala TIINA PAA- LANEN Sari Ahola ANJA HAA- PASAARI Camilla Pihlström 2852 Kotisairaala SARI-ANNA HAVIA Sari Ahola CAMILLA PIHL- STRÖM Anja Haapasaari 2859 Keskusvarasto GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANJA TU- Jouni Laaksonen* RUNEN* *Oikeus asiatarkastaa Citymarket koontilaskut 37

42 Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 29 :n mukaan kunnanvaltuusto vahvistaa toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanvaltuusto on vahvistanut toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet vuodelle Hankintavaltuudet Kirkkonummen kunnassa on määritetty suhteessa hankintalain 16 :ssä määriteltyyn, kuntien tavara- ja palveluhankintoja koskevaan, voimassaolevaan EY-kynnysarvoon, joka on vuonna 2017 tavara- ja palveluhankintojen osalta euroa (ilman arvonlisäveroa). Perusturvan hankinnat eivät pääsääntöisesti ole EUhankintoja vaan kansallisten kynnysarvojen piiriin kuuluvia sosiaalija terveyspalvelujen hankintoja. Kansalliset kynnysarvot alkaen euroa euroa (Liit- Tavara- ja palveluhankinnat Erikseen määritellyt palveluhankinnat teen E mukaiset palvelut 5 15) Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat teen E mukaiset palvelut 1 4) euroa (Liit- Kunnan hallintosäännön hankintoja koskevassa 29 :ssä todetaan, että hankintavaltuudet määräytyvät hankinnan kokonaishankinnan tai sopimuskauden ennakoidun hankinta-arvon pohjalta. Hankinta-arvo ei tarkoita vain yhden vuoden aikana tehtäviä hankintoja. Hankinnan arvoon on laskettava mukaan myös hankinnan mahdolliset optiot eli hankintaan sisältyvä mahdollinen lisähankinta tai sopimuskauden pidennys. Hankinta-arvoon ei lasketa mukaan arvonlisäveroa. Palveluhankintojen osalta hankinnan arvo lasketaan neljän ensimmäisen vuoden ajalta, vaikka sopimus olisi toistaiseksi voimassa tai sen voimassaoloaika olisi yli neljä vuotta. Toimielimet ja viranhaltijat, joilla on hankintavaltuudet, voivat tehdä hankintapäätöksiä saamiensa hankintavaltuuksien puitteissa. Perusturvan hankintavaltuudet - Perusturvalautakunta hyväksyy ennen kilpailuttamista kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen hankintaperiaatteet ja asiakirjaluonnokset. - Kynnysarvot ylittävien hankintapäätösten tekeminen delegoidaan toimialajohtajalle. Tulosalueiden vastuuhenkilöille delegoidaan päätösvalta kansallisen kynnysarvon alle jäävien hankintojen tekemiseen ja niitä koskevien sopimusten allekirjoittamiseen. Muilla

43 tilivelvollisilla ei ole oikeutta tehdä hankintapäätöksiä lukuun ottamatta tulosalueen vastuuhenkilön sijaista tulosalueen vastuuhenkilön ollessa estynyt. Näin varmistetaan tulosalueen vetäjän mahdollisuus vaikuttaa määrärahan käyttöön ja varmistaa oikeiden hankintamenettelyjen käyttäminen. Perusturvalautakunta päättää erikseen hankintoihin mahdollisesti sisältyvistä asiakasmaksuista ja niiden määristä. Perusturvan tilausoikeudet Tilausoikeus tarkoittaa sitä, että nimetty henkilö tai tietyllä ammattinimikkeellä toimiva henkilö voi tehdä itsenäisesti tilauksen / hakea kaupasta tuotteen / hankkia palvelun. Muutkin kuin nimetyt henkilöt voivat valmistella tilauksia, mutta ennen varsinaista tilaamista täytyy saada tilausoikeuden omaavan henkilön hyväksyntä esim. sähköpostilla. Kunnanvaltuuston vuoden 2017 hankintavaltuuksien vahvistamispäätöksen liitteessä on ohjeistettu tilausoikeuksia mm. seuraavasti: - Jos kunnan hankintaohjeet edellyttävät hankintapäätöksen tekemistä, on sen, jolla on hankintavaltuudet, tehtävä hankintapäätös ennen kuin tilaus tehdään. Kun hankinnasta tai kilpailutetun sopimuksen käytöstä on tehty hankintapäätös, on tilaus hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. - Tilausoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä tilauksia määrärahojen puitteissa sopimustoimittajalta tai pienhankintana kunnan hankintaohjeiden mukaisesti. Vain tilausoikeuden omaava viranhaltija tai työntekijä voi tilata tai ostaa tavaroita ja palveluja. - Tilausoikeus on niillä viranhaltijoilla, joille on annettu hankintavaltuudet. Tilausoikeus on myös viranhaltijoilla, joille hankintavaltuuksia on delegoitu. - Toimialajohtajat voivat antaa tilausoikeuksia myös erikseen nimetyille viranhaltijoille ja työsuhteisille henkilöille tehtäviin perustuen (perusturvan tilausoikeusluettelo liitteenä). 39

44 40

45