Perusturvalautakunta KIRDno Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2017

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta KIRDno Perusturvan toinen osavuosikatsaus 2017 PTL

2

3

4 PERUSTURVAN TOINEN OSAVUOSIKATSAUS 2017 Sisällys Perusturvalautakunta... 1 Hallintopalvelut... 4 Sosiaalipalvelut... 5 Terveyspalvelut... 7 Toimintakyvyn tukipalvelut... 9 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Käyttösuunnitelmatavoitteet Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn tukipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelut... 21

5

6 Perusturvalautakunta TP 2015 TP 2016 TA 2017 TOT 8/2017 TOT-% Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,4 Vuokratuotot ,1 Muut toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,8 Henkilöstökulut ,4 Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,6 Muut henkilösivukulut ,9 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,6 Vuokrakulut ,2 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,9 josta Sisäiset tulot Sisäiset menot ,4 Tulosalueet TP 2015 TP 2016 TA 2017 TOT 8/2017 TOT-% Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,6 Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,7 Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,0 Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,4 1

7 Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,5 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate ,1 Kahdeksan kuukauden toteuman perusteella ennakoidaan, että perusturvan oman toiminnan (toiminta ilman erikoissairaanhoitoa) toimintakatteen ylitys on 3,5 miljoonaa euroa. Keskeisimmät ylitykset aiheutuvat lastensuojelun ostopalveluista sekä kehitysvammaisten ostopalveluista. Tämän lisäksi epävarmuustekijöinä ovat ikäihmisten tehostetun asumispalvelun lisääntyvä tarve sekä Espoon sairaalan käyttö. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu laskennallisesti 25 sairaansijan keskimääräiseen käyttöön perusturvalautakunnan talousarvioehdotuksen mukaisen 30 laskennallisen sairaansijan sijaan. Sairaansijojen käyttö on vaihdellut sairaansijan välillä ollen keskimäärin 33 sairaansijaa. Erikoissairaanhoidon toteumaennuste näytti vielä toukokuun ennusteen mukaan 0,9 milj. euroa määrärahojen ylitystä, mutta HUS palautti kesäkuussa kuluvan vuoden toimintaylijäämää jäsenkunnille, jonka seurauksena heinäkuun ennusteessa ylitysuhkaa ei enää Kirkkonummen osalta ollut. Kuitenkin erikoissairaanhoidon suoritteiden määrä on kasvanut edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin nähden, toukokuussa 1,6 % ja heinäkuussa jo keskimäärin 3,6 %. Näin ollen ennakoidaan ko. määrärahojen ylittyvän 1,480 miljoonaa euroa. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen ja sisällön kehittäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote uudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto Kirkkonummen perusturvan neljä työntekijää ovat jatkaneet Apotti-hankkeessa työskentelyään osa-aikaisina asiantuntijoina. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa loppuvuonna Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna Apotti-hankkeessa on myös jatkettu yhteisen hyvinvointipalvelumallin kehittämistä. Mallin peruspilareina ovat mm. asiakaslähtöisyys, moniammatilliset palvelut, yhteiset ydinprosessit (asiakkaaksi tulo, asiakkaana olo ja asiakkuuden päättäminen / väliarvio) ja yhteinen asiakasryhmittely. Hanketta työstetään rinnakkain mm. Kirkkonummen tulevan hyvinvointikeskuksen kanssa, jossa LS1-suunnittelu on käynnistynyt. Perusturvan vastuuhenkilöt ja osa työntekijöistä on osallistunut Uusimaa2019 hankkeen valmisteluun (Sote- ja maakuntauudistus). Hanke on työllistänyt vastuuhenkilöitä varsin paljon koko vuoden 2

8 ajan. Valmisteluun osallistuminen on tärkeää, jotta uuden maakunnan sote-palvelujen järjestämisessä voidaan ottaa huomioon myös keskisuurten kuntien väestön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen. Kirkkonummella on kehitetty palvelutarpeen arviota moniammatilliseen suuntaan asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Terveyskeskuksen vuodeosaston tilojen vapauduttua muuhun käyttöön on alkuvuodesta 2017 alkaen tarkoitus soveltaa luotua mallia käytäntöön aikuisväestön osalta erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kuntalaisten osalta. Malli sisältää mm. aikuissosiaalityön, päihdepalvelut, kuntoutuspalvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut sekä hoitaja- ja lääkäripalvelut. Mallista saadut kokemukset ovat arvokkaita tulevaa hyvinvointikeskusta silmällä pitäen. Asiakassegmentointi on oleellinen osa palvelujen kehittämisessä. Perusturvassa vuonna 2015 kehitettyä mallia on yhtenäistetty yhdessä Apotti-hankkeen ja Sote-uudistuksen kanssa. Asiakassegmentoinnin tarkoituksena on tunnistaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ja luoda heille tarvittavat palvelumallit. Muut asiakassegmentit ovat satunnaisesti palveluja käyttävät asiakkaat sekä riskiryhmien tunnistaminen. Perusturva on mukana myös pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE), johon on saatu valtioneuvostolta hankerahoitus. Perusturva on organisoitunut kunnassa yhdessä sivistystoimen kanssa viemään eteenpäin hankkeen tavoitteita. Yhtenä kehittämiskohteena on perhekeskusmallin rakentaminen. Perusturvan toimiala on valmistellut yhdessä yhdyskuntatekniikan toimialan kanssa suunnitelmat kunnantalon 2. kerroksen tilojen remontoimiseksi perusturvan toimintojen käyttöön. Tässä suunnittelussa on otettu huomioon lasten ja lapsiperheiden palvelujen sijoittuminen integroidusti lähekkäin. Tämä edesauttaa uuden hyvinvointikeskuksen integroitujen lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä perhekeskustoimintamallin suuntaan. Tämä mahdollistaa valmisteilla olevan nk. monialaisen palvelutarpeen arvioinnin testauksen ja jatkokehittämisen. Toukokuussa 2017 saatiin kunnantalon 2. kerrokseen kokeilutilat lähinnä aikuissosiaalityön käyttöön. Tila on toteutettu uudella tavalla huomioon ottaen sisäilman puhtauteen liittyvät näkökohdat. Tila mahdollistaa myös uudenlaisen työskentelyn. Työntekijöillä ei ole omia huoneita, vaan työpisteet. Asiakkaiden vastaanottamista varten on varattu erikseen yhteiskäyttöiset tilat. Lisäksi on pieniä hiljaisia tiloja pidempiä puhelinneuvotteluja varten. Kokemukset tiloista ovat pääosin myönteiset. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantaminen Mittari Lähtötaso 2015: Jonossa olevat asiakkaat 2023, joista yli 6 kk jonottaneet : Jonossa olevat asiakkaat 0, joista yli 6 kk jonottaneet 0 Megamallin vakiinnuttaminen: joustava aikuisväestön pääsy hoitoon ja hoito saadaan valmiiksi samalla käynnillä 60 %:lla potilaista Toteuma (8 kk) Jonossa olevia asiakkaita 430, joista yli 6 kk jonottaneita 0. 3

9 Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Päihdehuollon avopalveluiden saatavuuden parantaminen erityisesti ikääntyneelle väestölle Päihdepalveluiden polikliinisen avotyön vahvistaminen kotikatkaisua ja kuntoutusta sekä ryhmätoimintaa lisäämällä Mittarit Avokäyntien määrä Lähtötaso 2015: 3131 käyntiä 2017: 3900 käyntiä Hoitovuorokausien määrä Lähtötaso 2015: 2682 hoitovuorokautta 2017: 1300 hoitovuorokautta Toteuma (8 kk) Avokäyntien määrä 3103 Hoitovuorokausien määrä 648 Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen Mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäynnit* Toteutuma 2015: 300 käyntiä 2017: 1500 käyntiä Sairaalahoitojaksojen pituus Toteutuma 2015: 28,6 vrk 2017: 13 vrk (Espoon sairaala) Kotiutustiimin perustaminen sekä kotikuntoutuksen ja kotisairaalatoiminnan laajentaminen sekä sairaalahoitojaksojen lyhentäminen Toteuma (8 kk) Käyntejä 348, joista lähihoitajien käyntejä 126 ja 222 fysioterapeuttien käyntejä Sairaalajakson pituus 12,5 vrk *Sisältää sekä lähihoitajien että fysioterapeuttien käyntien määrät; 1-5/2017 ajan miehityksessä ollut 2,5 työntekijän vajaus, ajalla 6-8/2017 ollut edelleen 1 fysioterapeutin vajaus. Alla olevissa tulosalueiden osioissa suoritteet / tunnusluvut taulukoiden alla on kuvattu keskeisimmät poikkeamat edelliseen vuoteen nähden. Hallintopalvelut Toiminnan painopistealue Toimintaedellytysten luominen perusturvan johtamiselle ja kehittämiselle tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Perusturvan voimassaolevien sopimusten kartoittamista on jatkettu liittyen Uudenmaan maakunnan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Asian työstämistä on vaikeuttanut se, ettei asiasta ole ollut käytettävissä kansallisia eikä maakuntatason ohjeita. 4

10 Sosiaalipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat seuraavat työyksiköt: aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu ja velkaneuvonta. Suoritteet / tunnusluvut SOSIAALIPALVELUT TP 2016 TA 2017 Tot 8/2017 Tot % Tot 8/2016 Muutos % Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia , ,2 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset , ,3 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret ,4 62 0,0 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t , ,8 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t , ,7 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit , ,4 Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja , ,8 Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä , ,0 Sosiaalipalveluiden toiminnassa oli yli 10 %:n poikkeamia verrattuna edelliseen vuoteen seuraavissa suoritteissa: - toimeentulotuen ruokakuntien määrä oli 50 % vähemmän kuin edellisenä vuonna johtuen siitä, että perustoimeentulotuki siirtyi Kelan maksettavaksi alkaen. - avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevia lapsia on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna johtuen lastensuojeluilmoitusten määrän voimakkaasta kasvusta tänä vuonna. - lastensuojelun ostopalveluvuorokaudet ovat kasvaneet 86 %. Tähän on syynä kiireellisten sijoitusten määrän kasvu, huostaanottojen kasvu ja peruspalveluiden niukkuus. Varhaista tukea ja peruspalveluita ei ole onnistuttu tarjoamaan riittävästi lapsille, nuorille ja lapsiperheille eri perusturvan ja sivistystoimen palveluissa. Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön painopisteenä on palveluohjaus- ja neuvontapisteen toiminnan käynnistäminen vuoden 2017 alkupuolella. Puhelinneuvonta ja palveluohjaus toimivat viitenä päivänä viikossa. Sosiaalista kuntoutusta on kehitetty yhteistyössä päihdehuollon kanssa aloittamalla asiakkaiden ryhmätoiminta. Ryhmässä käydään läpi elämänhallinnan keskeiset osa-alueet (terveys, asuminen, talous jne.) yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityö on mukana pitkään työtä vailla olevien aktivointia kehittävässä Tempohankkeessa. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä toimii hankkeen yhtenä työkykykoordinaattorina ja hänen työnsä keskittyy alle 30-vuotiaisiin pitkään työtä vailla oleviin asiakkaisiin. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Valtuusto päätti keväällä ottaa vastaan 89 pakolaista vuoden 2017 aikana. Kuntaan on muuttanut mennessä 65 uutta pakolaista, joista virallisesti ELY-keskuksen myöntämille kuntapaikoille 26. Muut ovat itsenäisesti kuntaan muuttaneita, kotouttamislain piiriin kuuluvia pakolaisia ja maahanmuuttajia. Yhteinen kuntamme -hanke kehittää verkostotyötä kunnallisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välillä sekä järjestää koulutusta kunnan toimijoille. 5

11 Perhepalvelut ja lastensuojelu Perhepalveluihin tulevat ilmoitukset, palvelutarpeen arviointipyynnöt sekä hakemukset tulisi käsitellä moniammatillisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa. Määräajat ovat ylittyneet henkilöstövajeen, kasvaneen palvelutarpeen ja ilmoitusmäärän sekä tilavaihdosten (2 muuttoa vuoden sisällä) vuoksi. Lastensuojeluilmoituksia on tullut yhteensä 672 kpl, yhteydenottoja lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi on tullut 77 ja ennakollisia lastensuojeluilmoituksia 8 kpl. Kiireellisiä sijoituksia on tehty 41 kpl (25 kpl koko vuonna 2016) ja huostaanottoja 25 kpl (20 kpl koko vuonna 2016). Palvelutarpeen arviointien tekeminen monialaisena yhteistyönä kunnan eri lasten ja nuorten palveluissa tulee todennäköisesti jossain määrin helpottamaan perhepalveluiden työpainetta. Monialainen työryhmä on perustettu ja sen ensimmäinen kokous on Määräaikaiset lisäresurssit, ohjaajien toimien muuttaminen viroiksi / päätösvaltaisiksi sekä perhepalvelujen oman vastuuhenkilön nimeäminen tullee jossain määrin helpottamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastaamista. Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on voimakkaasti kasvanut ja toimintaa on jouduttu priorisoimaan sekä tarjoamaan osa palvelusta ostopalveluna. lastenvalvojatoimintaa on työllistäneet pitkät ja vaikeat huoltoriidat, joihin etsitään jatkossa ratkaisua monialaisesta työskentelystä eri palveluiden kesken. Avioerojen sovittelutoimintaa tulee kunnassa kehittää perhepalveluiden ja perheneuvolan yhteistyönä. Velkaneuvonta Velkaneuvonta on palvellut 157 uutta asiakasta aiempien asiakkaiden lisäksi. Velkaneuvonnan toimialue on koko Länsi-Uusimaa. Vastaanottotoimintaa on Kirkkonummella joka arkipäivä, tiistaisin Tammisaaressa ja torstaisin Karjaalla. 6

12 Terveyspalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta ja suun terveydenhuolto Suoritteet / tunnusluvut Terveydenhuoltopalvelut TP 2016 TA 2017 Tot 8/2017 Tot % Tot 8/2016 Muutos % Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla , ,8 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä , ,3 Käynnit kouluterveydenhoitajalla , ,8 Käynnit koululääkärillä , ,9 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen , ,3 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla , ,9 Lääkäreiden puhelinkontaktit , ,5 Suun terveydenhuolto Asiakkaita , ,9 Käyntejä , ,6 Vastaanottotoiminnassa on jatkettu potilaiden hoitoon ohjautumisen kehittämistä. Kiireellisen hoidontarpeen arvioinnin kehittämiseen liittyen päivitettiin akuuttipotilaan hoitoprosessia siten että hoidontarpeen arviointia tietyille määritetyille potilasryhmille tekee hoitaja. Potilaan läpikulku päivystyksessä on tämän myötä sujuvoitunut. Tämä myös selittää +7,3% lisäyksen hoitajakäyntien määrässä. Terveydenhoitopalveluissa toiminta on jatkunut suunnitelman mukaan. Lakisääteiset tarkastukset ovat toteutuneet. Tukea tarvitseville perheille on pystytty järjestämään ylimääräisiä ja pitempiä vastaanottoaikoja. Koulutulokkaiden ajanvaraus sähköisesti on otettu osittain käyttöön. Ohjelman teknisten ratkaisujen vuoksi kaikki eivät ole pystyneet varaamaan aikaa sähköisesti. Kirkkonummen imetyksen tukemisen toimintasuunnitelma on laadittu. Koulujen ruokateemavuosi etenee suunnitelman mukaan. Suun terveydenhuollon käyntimäärissä on selvää laskua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Muutos on samansuuntainen kuin ensimmäisen osavuosikatsauksen kohdalla ja se kuvastaa väestön ikärakenteessa ja suun terveydenhuollon toimintakäytännöissä tapahtuneita muutoksia. Väestössä varsinkin 0-6-vuotiaiden ikäluokat ovat pienentyneet ja toisaalta 65-vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat kasvaneet. Aikuisten ikäluokkien käyntimäärät ovat kasvaneet 9 % ja alle 18- vuotiaiden käynnit ovat vähentyneet 8 %. Aikuisten suun terveydenhoidossa toimenpiteet ovat usein laajoja ja toimenpiteiden määrä suurempi kuin lapsilla ja nuorilla. Syyskuussa 2016 tehtiin myös merkittävä toiminnallinen muutos, otettaessa aikuisten kiireettömässä hoidossa käyttöön ns. Kerralla kuntoon toimintamalli. Mallissa tavoitteena on tehdä yhdellä hoitokäynnillä mahdollisimman paljon kerralla valmiiksi. Tällöin asiakaskäynnit ovat ns. perinteistä hoitomallia pidempiä, mutta käyntejä yhden potilaan hoitamiseen tarvitaan aikaisempaa vähemmän. Kokonaisuutena suun terveydenhuollossa on edetty talousarvion sitovan tavoitteen mukaisesti. Aikuisten kiireettömän hoidon jono on lyhentynyt puoleen viime syksystä ja yli kuusi kuukautta odottaneita ei ole ollut helmikuun jälkeen. Potilasmaksutuloja on kertynyt tavoitteiden mukaisesti. Toteuma toukokuun lopussa oli noin 68 % ja kasvua edellisvuoteen 16 %, vaikka käyntimaksujen osuus on pienentynyt uuden hoitomallin myötä. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen: kiireellistä vastaanottotoimintaa parannetaan osallistumalla HUS perusterveydenhuollon Sujuvat prosessit -hankkeeseen ja arvioidaan lääkäreille mahdollinen uusi toimintamalli sekä suun terveydenhuollossa hoidetaan uudella mallilla potilaita ns. kerralla kuntoon kuntalaisten osallistaminen: otetaan käyttöön sähköinen asiakaspalautejärjestelmä henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä: suunterveyden huollossa koko henkilöstö osallistuu työkiertoon 7

13 kuntalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto: terveydenhoitopalveluissa otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus keväällä 2017 ja vastaanottopalveluissa kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa, käytetään digitaalista ravitsemus- ja ryhmäohjausmallia sekä uudistetaan potilaiden verenohennushoitoa. Terveydenhoitopalvelut - Kouluterveydenhuollossa on osittain otettu käyttöön sähköinen ajanvaraus koulutulokkaiden kohdalla. Ohjelman teknisten ratkaisujen vuoksi kaikki eivät ole pystyneet varaamaan aikaa sähköisesti. - potilaita ohjataan käyttämään sähköisiä palveluja, esim omakanta ja naistaloa. - Terveydenhoitopalveluissa ollaan mukana Lape-hankkeen työryhmissä. - Valmistaudutaan toteuttamaan kansalliseen rokotusohjelmaan tulevaa vesirokkorokotusta 1.9 jälkeen - Henkilökunta osallistuu Apotin kehittämiseen, varsinkin neuvolatyön osalta tässä vaiheessa Vastaanottotoiminta - Toiminnan kehittäminen jatkunut hyödyntäen Lean-periaatteita: hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen, ryhmäohjauksen kehittäminen, suorafysioterapiavastaanoton valmisteluvaihe. - Happy or not-asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön keväällä Painonhallintaryhmien ohjauksessa hyödynnetty MealLogger-sovellusta, jossa päivittäiset ateriat kuvataan ja niitä kommentoidaan sovelluksessa ryhmän kesken. Lisäksi toimintamalliin kuuluu ryhmätapaamisia. Ensimmäisten ryhmien osallistujien osalta tulokset ovat olleet hyviä. - Potilaita ohjataan aktiivisesti sähköisten palveluiden käyttöön, esim. omakanta, mielenterveystalo, omahoitosivut - Yhteisten prosessien kehittämistä on jatkettu perusturvan muiden tulosalueiden kanssa liittyen yhteisten asiakkaiden/potilaiden hoidon sujuvoittamiseen. Tavoitteena yhteinen asiakkaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelma. - Henkilökunta osallistuu Apotin kehittämiseen (lääkäriresurssia säännöllisti 60% ja hoitajaresurssia 40%, lisäksi useita eri työryhmiin osallistuvia) Suun terveydenhuolto - Kerralla kuntoon hoitomallia on jatkettu. - Sähköisestä asiakaspalautejärjestelmästä saatuja tuloksia on seurattu yhdessä henkilöstön kanssa. Selkeä enemmistä (91 %) vastanneista on ollut tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tyytymättömyyttä on aiheuttanut eniten aikataulujen pitämättömyys. Tuloksien pohjalta suunnitellaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet. - Työkiertoa on lisätty erityisesti uuden Kerralla kuntoon hoitomallin myötä. - Suun terveydenhuollossa siirrytään syksyn aikana KanTa-arkiston käyttöön ja teknisiä valmisteluja muutosta varten on jatkettu. Henkilöstö on osallistunut myös Apotin kehittämiseen säännöllisesti. - NHG:n laatumittarit on otettu käyttöön ja tuloksia on arvioitu henkilöstön kanssa. Henkilöstö on saanut myös henkilökohtaiset raportit käyttöönsä. - Suun terveydenhuollossa on osallistuttu Uudenmaan maakunnan sote-valmistelujen alatyöryhmän toimintaan. - Prosessien päivitys mm. ikäihmisten suun terveydenhoidon sekä alle kouluikäisten osalta on aloitettu. 8

14 Toimintakyvyn tukipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja kuntouttava työtoiminta Suoritteet / tunnusluvut Kuntoutuspalvelut TP 2016 TA 2017 Tot 8/2017 Tot % Tot 8/2016 Muutos % Käynnit erityistyöntekijöillä yht , ,6 Ostopalvelukäynnit , ,6 Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä , ,8 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä , ,5 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä , ,6 Päivätoimintakeskus Luotsi ,9 - - Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä , ,1 Hoitopäiviä , ,6 Ankkuri Toimintapäiviä , ,5 Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä , ,7 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä , ,6 Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä , ,2 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk , ,2 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk , ,3 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita , ,0 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita , ,9 Henkilökohtainen apu, asiakkaita , ,8 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat , ,3 Kuntoutuspalveluissa fysioterapiakäyntien vähenemiseen alkuvuonna 2017 ovat vaikuttaneet terveyskeskussairaalan lakkautuksen myötä loppuneet terveyskeskus-sairaala-käynnit, mikä on lisännyt vuorostaan kotikäyntejä, joihin kuluu monin verroin enemmän aikaa. Sosiaali- ja terveyskeskukseen liittyneet muutot ovat myös vaikuttaneet sekä fysioterapeuttien että toimintaterapeuttien toimintaan ja siten suoritteisiin. Fysioterapeutit osallistuivat suoravastaanottotoimintaan tähtäävään koulutukseen 7,5 päivää kevään 2017 aikana. Kaksi fysioterapeuttia on lisäksi kouluttanut kevään aikana syksyllä 2016 alkanutta Asiakasta aktivoiva hoitotyö -koulutusta ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen henkilöstölle lähes viikoittain. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelujen käyntilukujen laskuun on vaikuttanut sekä kuntoutuspalvelujen oman ryhmätoiminnan lisääminen että oman toimintaterapian lisääminen. Perheneuvolan suoritteet ovat vähentyneet n. 13%. Suoritteiden lasku selittyy pääosin jaksolle osuvalla vuosiloma ajalla ja rekrytointiin liittyvillä viiveillä. Nuorten Hyvinvointiaseman osalta suoritemäärä on vuoden takaiseen verrattuna merkittävästi korkeampi (lisäys n. 70%). Vakanssien täyttöaste on ollut hyvä. Päihdepalveluissa A-klinikan käynnit ovat kasvaneet yli 80 %, joka selittyy suurimmaksi osaksi Nissnikun kuntoutuskeskuksen lakkauttamisella ja resurssien kohdentamisesta A-klinikalle. Aikaisemmin A-klinikalla oli kolme asiakastyötä tekevää työntekijää ja nyt muutoksen myötä seitsemän 9

15 työntekijää. A-klinikalla lisättiin ja pidennettiin päivystysaikoja huomattavasti, ja syksystä 2016 alkaen A-klinikka on ollut avoinna myös viikonloppuisin. Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien osalta arvioituun tavoitteeseen vaikuttavat kesäsulkemiset sekä muutot. Päihdehuollon ostopalveluissa avohoidon käynnit ovat lisääntyneet hieman. Suuri osa näistä käynneistä koostuu Espoon Linkin (sosiaali- ja terveysneuvontapisteen) asiakaskäynneistä. Vammaispalvelussa henkilökohtaisen avun asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta palveluasumisen asiakkaiden määrä ei ole lisääntynyt ennustetusti. Yhä useampi vaikeavammainen asiakas haluaa ensisijaisesti asua omassa kodissaan, jolloin asumisen tueksi tarvitaan aiempaa enemmän henkilökohtaista apua. Henkilökohtaisen avun tarve on lisääntynyt myös etenkin nuorilla, koska arjessa tarvittavaan ohjaukseen ei ole muuta apua tarjolla. Henkilökohtainen apu on kustannuksiltaan useimmiten halvempi ja vaikuttavampi vaihtoehto kuin ostopalveluna hankittu ohjaus. Alle 65-vuotiaiden omaishoidettavien määrä on laskenut jonkin verran. Laskun syitä voivat olla mm. paikkakunnalta muutto sekä nuorten taitojen kehittyminen ja heidän itsenäistyminen muiden tukimuotojen avulla (esim. tuettu asuminen). Yhä useampi vanhempi ja työiässä oleva puoliso haluaa myös pysyä työelämässä, jolloin apua tarvitsevan tuki järjestetään muulla tavoin. Kehitysvammaisten työ ja päivätoiminnan toimintapäivien vähentyminen liittyy useita vuosia asiakkaina olleiden henkilöiden ikääntymiseen ja/tai terveydentilassa tapahtuviin muutoksiin jolloin heidän toimintapäiviensä määrä on vähentynyt tai he ovat jääneet kokonaan pois toiminnan piiristä. Uusia asiakkaita, jotka ovat nuoria, ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita ei vastaavassa suhteessa ole hakeutunut työkeskuksen työ ja päivätoimintaan vaan he hakeutuvat muunlaiseen työhön/työtoimintaan mahdollisuuksiensa mukaan. Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut kotikuntoutuksen käynnistäminen yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden kanssa fysioterapian suoravastaanottotoiminnan käynnistäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa toimintaterapeuttisten lasten arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Perheiden matalan kynnyksen palvelujen parantaminen laajentamalla perheneuvolan palveluja niin, että niitä tarjotaan lähtien perheille, joissa on alle 16-vuotiaita lapsia (nykyisin raja on alle 13 v.) Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen vuoden 2016 kartoituksen pohjalta Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan sisällöllinen kehittäminen asiakaskunnan tarpeita paremmin vastaavaksi Päihdepalvelut Kuntalaisten palveluun pääsyn parantaminen mm. päivystysvastaanottoa ja avopalveluja lisäämällä Avopalvelujen kehittäminen Vammaispalvelut Vammaisten nuorten asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa Omaishoitajien jaksamisen tukeminen vuoden 2016 lakimuutoksen hengen mukaisesti Kuntouttava työtoiminta Monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Työtä vailla olevien terveystarkastusten kehittäminen yhdessä terveyspalveluiden kanssa Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden kanssa (konsernihallinto) Toimintakyvyn tukipalvelun esimiehet ovat olleet keskeisesti mukana monialaisen palvelutarpeen arvioinnin keittämistyössä sekä Sosiaali- ja terveyskeskuksen että Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankkeissa. Valtakunnalliseen kehittämistyöhön on osallistuttu mm. Apotissa Palvelumallityöryhmässä, hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) sekä 10

16 Sote tiimin alaisissa Uudenmaan maakunnan valmisteluryhmissä (vammaispalvelu sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut). Kuntoutuspalveluissa kotikuntoutus on jatkunut yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalvelujen kanssa suunnitellulla tavalla. Kotikuntoutuksen piirissä oli vuoden alusta elokuun loppuun mennessä 168 kuntalaista ja 218 kotikuntoutukseen liittynyttä fysioterapeutin koti- tai vastaanottokäyntiä. Vuonna 2016 vastaavana ajankohtana oli 20 kuntalaista kotikuntoutuksen piirissä. Ikääntyneiden kuntalaisten kotona selviytymisen tueksi lisättiin maaliskuusta lähtien Veikkolassa fysioterapeutin ohjaama ryhmävuoro kuntosalilla ja Leikkimäen toimipisteessä kaksi aktiiviryhmävuoroa viikossa. Sosiaali- ja terveyskeskuksen kuntoutuspalvelujen uusissa tiloissa on ryhmätoimintaa lisätty entisestään, mikä mahdollistaa paremman pääsyn kuntoutuksen piiriin ja tukee mm. ikääntyneiden selviytymistä kotona pidempään. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on käynnistymässä syksyllä 2017 yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Fysioterapeutit kävivät keväällä 2017 suoravastaanottotoiminnan käynnistämisen tueksi 7,5 päivän lisäkoulutuksen. Toimintaterapian resurssit lasten arviointien ja terapioiden lisäämiseen omana toimintana hoitotakuun toteutumisen takaamiseksi ovat riittämättömät ja toiminta vaatii toisen kokopäiväisen lapsiin suuntautuneen toimintaterapeutin vakanssin. Apuvälinepalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden kysyntä on kasvanut jatkuvasti mm. tuettaessa kuntalaisia selviytymään kotona/ kodinomaisessa asumisessa pidempään. Samalla apuvälineiden kuljetusten, pesujen, huoltojen ja korjausten sekä uushankintojen tarve ja määrät ovat kasvaneet, mihin tulee kiinnittää huomiota jatkossa budjetoinnissa ja henkilöstöresursoinneissa sekä yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Perheneuvolan palvelujen kysyntä on ollut edelleen runsasta. Kiireettömissä tilanteissa ensikäynnin sai noin kaksi kuukautta ilmoittautumisen jälkeen. Kiireellisiksi luokitellut asiakkaat pääsevät kuitenkin tätä nopeammin palvelujen piiriin. Kevään aikana Perheneuvolan ja Nuorten hyvinvointiaseman kanssa kehitetty toimintamalli vuotiaille lapsille / nuorille ja heidän vanhemmilleen on elokuun alusta ollut käytössä. Toiminnan haaste on rakentaa tiivis ja sujuva yhteistyö muiden ikäryhmien työskentelevien kanssa ja varmistaa palvelua tarvitsevien mahdollisimman tehokas ohjautuminen palvelun piiriin. Mielenterveyspalvelujen vuoden 2017 yhdeksi toiminnan painopistealueeksi valittu ikäihmisten mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen on sovittu ikäihmisten hyvinvointipalvelujen kanssa myöhempänä ajankohtana toteutettavaksi. Aikuisten mielenterveyspalvelujen resurssit ovat kovin niukat eikä erilliseen kehittämistyöhön ole ollut mahdollisuutta. Ikäihmiset ovat saaneet palvelua aiempien vuosien mukaisesti. Ankkurin toiminnan kehittäminen yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi on jatkunut vuoden 2017 aikana. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja työ - / päivätoiminnan osalta vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiakkaiden määrä on hieman noussut ja vaativampien tukitoimien piirissä nyt on aiempaa enemmän asiakkaita. Puheterapiassa hoitotakuun toteutuminen ja ostopalvelumäärärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen tulevat jatkossakin olemaan toiminnallinen haaste. Päihdepalveluiden rakenneuudistuksessa toteutettujen strategisten linjauksien mukaisesti toimintojen painopiste on siirtynyt polikliiniseen päihdetyöhön. Tämä tarkoittaa resurssien kohdentamista avopalveluihin ja palveluiden monipuolistumista sekä uusien toimintamallien kehittämistä. A-klinikan käyntien voimakas kasvu näkyy selkeästi päivystysaikojen lisääntymisen ja avopalveluiden resurssien lisääntymisen myötä. Ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalleissa keskeistä on konsultoivan työotteen lisääminen sekä osallistuminen entistä laajemmin eri verkostoissa työskentelemiseen. Yhteistyö on tiivistynyt useiden eri toimijoiden kanssa, joista mainittakoon yläkoululaisten parissa tehty työ infojen ja vanhempainiltojen muodossa. Ehkäisevän työn osalta yhteistyö sivistystoimen kanssa korostuu. 11

17 Päivätoimintakeskus Luotsin toiminta siirtyi muun päihdepalvelun kanssa yhteisiin tiloihin Sosiaalija terveyskeskukseen. Palvelun saatavuus ja saavutettavuus ovat parantuneet keskustan alueelle siirtymisen myötä. Vammaispalvelun sosiaalityö tekee tiivistä yhteistyötä Rinnekodin RK-asuntojen kanssa Kirkkonummen asumisyksikön tilojen sekä tulevien asukkaiden asumisvalmennuksen suunnittelussa. Asumisyksikön rakentaminen on alkanut ja arvioitu valmistuminen on loppukesä/syksy Kehitysvammaisten työkeskuksen työ- ja päivätoimintaa on lähdetty kehittämään nykyisten ja varsinkin tulevien asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Toimintaa kehitetään osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereiden mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on entistä selkeämmin vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistäminen. Kehittämistyössä hyödynnetään muissa kunnissa ja ostopalveluiden tuottajilla tehtyjä toiminnan muutoksia. Omaishoitajien jaksamisen tueksi tehtiin keväällä 2017 asiakaskysely, jonka pohjalta lähdettiin suunnittelemaan valmennusta. Yli 65-vuotiaille omaishoitajille on alkanut valmennus keväällä 2017 ja alle 65-vuotiaille omaishoitajille syyskuussa Omaishoitajille kohdennettu Ovet-valmennus on toteutettu yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Toimarissa monialainen työvoiman palvelukeskus (TYP) toimii omana yksikkönään. TYP:n asiakaskohderyhmiä on selkeytetty yhdessä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa tiivistyy jatkuvasti. Pitkään työtä vailla olevien terveystarkastusprosessi on kehitetty toimivaksi ja yhteistyö terveyspalveluiden sekä muiden toimijoiden kanssa on hyvää. Terveystarkastustilastointia on kevään aikana täsmennetty. TE-toimiston ja Toimarin yhteistyö aktivointitoimien tehostamisessa on edennyt keväällä 2017 suunnitelmallisesti. Yhteistyössä on järjestetty kaksi aktivointipäivää, joihin on kutsuttu 99 asiakasta, joista 63:lle on tehty joko työllistämissuunnitelma, aktivointisuunnitelma ja/tai kuntouttavan työtoiminnan asiakassopimus. Tehostettu yhteistyö jatkuu syksyllä järjestettävillä aktivointipäivillä. Kutsuttavien joukossa ovat myös Kelan kokoaman listauksen mukaan asiakkaat, joiden työmarkkinatukipäivien lukumäärä on ylittänyt 200 pv. Tavoitteena on arvioida ko. asiakkaiden tilannetta ennen kuin he siirtyvät kuntaosuuslistalle (> 300 pv). 12

18 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden palvelut jakautuvat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin ja ympärivuorokautisiin palveluihin. Kotona selviytymistä tukeviin palveluihin lukeutuvat keskitetty palveluohjausnumero (seniori-infoa ja seniorineuvola), kotiutustiimi, kotikuntoutustiimi, kotihoito, omaishoito ja kotisairaala. Ympärivuorokautisiin palveluihin kuuluvat laitoshoito, mitä toteutetaan Volskodissa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanossa, tehostettu palveluasuminen, mitä toteutetaan Palvelutalossa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanossa. Lisäksi hoivakoti Lehmuskartanossa toteutetaan kuntoutusta tukevia hoitojaksoja. Intervallijaksoja toteutetaan sekä Volskodissa että hoivakoti Lehmuskartanossa. Keskusvarasto on ikäihmisten hyvinvointipalveluiden alaisuudessa. Suoritteet / tunnusluvut Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2016 TA 2017 Tot 8/2017 Tot % Tot 8/2016 Muutos % Säännöllisen kotihoidon asiakkaita , ,5 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita , ,3 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) , ,6 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita , ,6 Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat ,3 69 4,3 Laitoshoito, omat , ,7 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat , ,6 Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat ,0 2 0,0 Terveyskeskussairaala Espoon sairaala, hoitojakson pituus ,5 96,2 - - Intervallipaikkoja* ,6 10 0,0 Päiväasiakaspaikkoja ,3 10 0,0 Kotisairaalan hoitojaksojen määrä (käynnit) , ,9 Tarkoituksenmukaisen hoidon järjestäminen mahdollisti alkuvuodesta 2017 sen, että mm. aiemmin terveyskeskussairaalassa hoidettavana olleille kuntalaisille voitiin järjestää tehostetun palveluasumisen paikka alun perin arvioitua suuremmassa määrin. Tehostetun palveluasumisen paikkatarve on nyt vakiintumassa. Espoon sairaalan hoitojakson pituus on Tämä viittaa siihen, että tällä jaksolla on ollut enemmän monisairaita ja tehostetun palveluasumiseen hakijoita. Viiden ensimmäisen kuukauden aikana hoitojakson pituus oli noin yhdeksän vuorokautta. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän tasainen nousu viittaa siihen, että Espoon sairaalan ja kotihoidon välinen yhteistyö sujuu ja hoitoketjuprosessit ovat vakiintumassa. Tilapäisen kotihoidon käynnit ovat tasaisesti nousseet johtuen Espoon sairaalassa kotiutustiimin kautta kotiutuvien kotona selviytymisen tukemisesta sairaalahoidon jälkeen. Kotisairaalan sairaanhoitajien vakanssimäärä nousi viidestä yhdeksään maaliskuussa. Työvuorossa aamulla ja illalla on nyt kaksi sairaanhoitajaa, kun aiemmin vuorossa oli vain yksi hoitaja. Tällä uudella kokoonpanolla kotisairaala on voinut ottaa enemmän potilaita hoitaakseen ja tämä selittää kasvaneet asiakasmäärät ja asiakaskäynnit. Ikäihmisten kuljetuspalveluiden asiakkaiden määrä on arvioitua suurempi. Asiakkaat ovat enemmän apua tarvitsevia ja huonojen yleisten kulkuyhteyksien päässä. Gesterbyssä kauppatoiminnan lakkauttaminen aiheuttaa lisäkysyntää kuljetuspalveluissa. 13

19 Toiminnan painopistealueet Toiminnan kehittäminen kuntoutuspainotteiseksi kaikissa ikäihmisten palveluissa ja toimintayksiköissä Kotiutusprosessin tehostaminen sekä kotikuntoutuksen laajentaminen Kotisairaalan toiminnan vahvistaminen RAI-mittariston hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa Ikäihmisten sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen sosiaalipalvelujen kanssa Palvelusetelimallin käyttöönoton selvittäminen kotihoidon tukipalveluissa mennessä Yhdessä laadittujen pelisääntöjen noudattaminen toimintayksiköissä RAI vastuuhenkilöitä tuetaan analysoimaan RAI arviointituloksia ja hyödyntämään niitä palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. Esimiehiä tuetaan hyödyntämään RAI arviointi tuloksia. Omaishoitajien jaksamisen tueksi tehtiin keväällä 2017 asiakaskysely, jonka pohjalta lähdettiin suunnittelemaan valmennusta. Yli 65-vuotiaille omaishoitajille on alkanut valmennus keväällä 2017 ja lokakuussa alkaa valmennus alle 65-vuotiaille omaishoitajille. Omaishoitajille kohdennettu valmennus on toteutettu yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Yhdistys on saanut toiminnalleen hankerahoitusta. Kotiutustiimin, kotikuntoutuksen ja kotisairaalan toiminta on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Uudet toimintamallit ovat vakiintumassa. Yhteistyö Espoon sairaalan kanssa on myös vakiintumassa. SAS-työryhmän kokoonpano ja toimintamalli on uudistettu alkaen. Kuntoutusta tukevat jaksot toimivat Lehmuskartanossa. Kuntoutusjaksojen määrät on vaikeasti eroteltavat. Tarve paikoille on ollut vähäisempää kuin alun perin suunniteltiin. 14

20 Käyttösuunnitelmatavoitteet 15

21 Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen. Käynnistetään puhelinneuvontaan perustuva palveluohjaus kolmena päivänä viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Luodaan palvelutarpeen arviointiprosessi monialaisena verkostoyhteistyönä. Mittari Palvelutarpeen arviointien määrä. Lähtötilanne: vuonna 2016 palvelutarpeen arviointeja on tehty 21 ja tilannearvioita 147. Toteuma 8 / 2017 Puhelinneuvonta ja siihen liittyvä palveluohjaus on käynnistynyt ja se toimii viitenä päivänä viikossa. Palvelutarpeen arviointien määrä 91 kpl ja yhteydenottoja on ollut 217 kpl. Jokaisella uuden asiakkaan ensimmäisellä yhteydenottokerralla tehdään tilannearvio. Perhepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päivystystoiminnan ja palveluohjauksen kehittäminen. Nuorten tiimin toiminnan vakiinnuttaminen. Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa tehostetaan. Kehitetään virka-aikaista päivystystä niin, että sosiaaliohjaaja toimii pääasiallisena päivystäjänä. Henkilöstöresurssien ja prosessien tehostamiseksi työpari saadaan enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluiden verkostosta tai erikoissairaanhoidosta. Mittari Asiakkailta tulevien hakemusten, lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen määrä. Lähtötilanne: Vuonna 2016 hakemuksia, lastensuojeluilmoituksia ja palvelutarpeen arviointipyyntöjä tuli yhteensä 1078 kpl. Toteuma 8 / 2017 Lastensuojeluilmoitusten määrä 672 kpl. Yhteydenotot sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi 77 kpl. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset 8 kpl. Perustettu monialainen arviointitiimi, jonka ensimmäinen kokous on

22 Terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päivystyspotilaan hoitopolun sujuvoituminen Päivystyksen työnjakoa kehitetään siten, että aikaisempaa suurempi osa potilaista pääsee virka-aikana päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Mittari Päivystävän sairaanhoitajan käyntimäärät kahden viikon ajalta lokakuussa : 30 % lisäys käyntimääriin verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2016 (106 kpl). Raportoidaan toimintakertomuksessa. Toteuma 8 / 2017 Raportoidaan toimintakertomuksessa Vastaanottotoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/ Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Parannetaan hoidon saatavuutta. Mittari Järjestettyjen ryhmien määrä tavoite 2017 (2016) Painonhallinta 6 (0) Astma 8 (0) Antikoagulaatio 8 (1) Heikentynyt sokerinsieto 6 (4) Käynnistetään ja lisätään ryhmäohjauksia eri potilasryhmille: painonhallinta, astma, antikoagulaatio, heikentynyt sokerinsieto. Hyödynnetään modernia teknologiaa soveltuvissa kohdissa. Toteuma 8 / 2017 Järjestettyjen ryhmien määrä Painonhallinta 5 Astma 0 Antikoagulaatio 4 Heikentynyt sokerinsieto 2 17

23 Erikoissairaanhoito Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Mittari HUS:n sisätautien ja kirurgian ikäryhmittäinen kustannus / asukas. Lähtötilanne : vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Omien hoitoketjujen tehostaminen ja Espoon uuden sairaalan kuntouttava toimintamalli. Toteuma 8 / 2017 Sisätautien ja kirurgian ikäryhmittäinen kustannus / asukas viiden kuukauden ajalta (8 kk) 2017 (8 kk) vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Keskimääräinen kustannus yli 65-vuotiasta asukasta kohti on ollut 935 vuonna 2017, kun vuonna 2016 vastaava luku on ollut 979. on toteutunut. 18

24 Toimintakyvyn tukipalvelut Kuntoutuspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Ikäihmisten kotikuntoutuksen lisääminen yhteistyössä kotihoidon, ympärivuorokautisten hoivayksiköiden (Lehmuskartano, Palvelutalo ja Vols) ja kotikuntoutustiimin kanssa. Kotikuntoutuksen laajentaminen kodeissa/ kodinomaisissa olosuhteissa asuville sekä Lehmuskartanon kuntoutusyksikön toiminnan käynnistäminen. Mittari Fysioterapeuttien kotikuntoutuksen arviokäynnit kodeissa/ kodinomaisessa asumisessa ja kotikuntoutusta saavat asiakkaat: 2016 käynnit: asiakkaat: käynnit: asiakkaat: 119 Fysioterapeuttien käynnit Lehmuskartanossa* 2017 käynnit: 1320 *Sisältää Kuntolan ft-käynnit Toteuma 8 / 2017 Käyntejä 218 Asiakkaita 168 Fysioterapeutit ovat tehneet 1-8/2017 kotikuntoutusarvioita 168 asiakkaalle, joille ft käyntejä kertynyt 218, kun 72 asiakkaalle on alkuarviokäynnin lisäksi tehty jo kotikuntoutusjakson loppuarvio- ja jatkosuunnitelma. Toteuma 8 / 2017 Käyntejä 120 Toiminta Lehmuskartanon Kuntolassa käynnistyi vasta 5/2017. Käyntikertojen määrä Lehmuskartanossa arvioitiin syksyllä 2016 tk-sairaalakäyntejä peilaten. Toimintamallia Lehmuskartanon Kuntola-jaksoille viimeisteltiin vasta 3-4/2017 eikä mittari tällaisenaan vastaa nykyistä toimintamallia. Päihdepalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Päihdepalveluiden avopalveluiden saatavuuden parantaminen. Mittarit Yläkoululaisten päihdeinfoihin osallistuvien lukumäärä. Avohoidossa käyneiden määrä ikäryhmittäin A-klinikalla: vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65- vuotiaat Avokäyntien tavoite 2017 yhteensä 3900 käyntiä. Avokäyntien määrä 2016: 3270 Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien määrä: 2017: 1200 käyntiä Luotsin käyntien määrä : 274 Jalkautuvan ja konsultoivan työn lisääminen mm. nuorten ja ikääntyneiden ihmisten tueksi. Ryhmätoimintojen lisääminen. Päivätoimintakeskus Luotsin toiminnan vakiinnuttaminen. Toteuma 8 / 2017 Yläkoululaisten päihdeinfoihin osallistuvien lukumäärä: 610 oppilasta Avohoidossa käyneiden määrä ikäryhmittäin A-klinikalla: vuotiaat 11 eri asiakasta vuotiaat 84 eri asiakasta vuotiaat 168 eri asiakasta 65 vuotiaat 25 eri asiakasta Avokäyntien määrä yhteensä: 3103 Päivätoimintakeskus Luotsin käyntien määrä:

25 Mielenterveyspalvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Perheiden matalan kynnyksen palvelujen saatavuuden parantaminen Mittari vuotiaiden osuus perheneuvolan ja nuorten hyvinvointiaseman käyntien määrästä. Perheneuvolan ikärajan nostaminen. Perheneuvolassa uusi ikäryhmä vuotiaat alkaen. Toteuma 8 / vuotiaiden osuus perheneuvolan ja nuorten hyvinvointiaseman käyntien määrästä on ollut 15 % Ikäryhmän palvelemiseksi kehitetty toimintamalli on otettu käyttöön Toimintaan suunnatun lisähenkilöresurssi on otettu käyttöön. Kuntouttava työtoiminta Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen ja kehittäminen. TYP-kriteerit täyttävien asiakkaiden alkukartoituksien selkeyttäminen yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Alkukartoituksen ja sitä seuraavan kuntoutusjakson sisällöt selkeytetään asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Kuntoutuksen toteuttamiseen hyödynnetään kunnan muuta osaamista (mm. terveyspalvelut, aikuissosiaalityö, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, kansalaisopisto). Vahvistetaan yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa TYP-asiakkuuksien alkukartoituksessa. Mittari Vuoden 2017 aikana kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksien määrä 200 ( ) Toteuma 8 / 2017 Kuntouttavassa työtoiminnassa 254 eri asiakasta TYP-asiakkaita 187 Vuoden 2017 TYP-asiakkuuksia yhdessä aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan ja TYP:n kanssa 300 ( ) 20

26 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Kotona selviytymistä tukevat palvelut Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut/uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Onnistunut kotiutuminen Espoon uudesta sairaalasta ja erikoissairaanhoidosta. Kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kotikuntoutuksen avulla. Mittari Prosessikuvaus on valmis helmikuussa Kotikuntoutuksen kotikäyntejä: Vuonna 2016: 668 käyntiä 2017: 2500 käyntiä Vuonna 2016 aloitetun kotiutusprosessimallin jatkojalostaminen, kuvaaminen ja käyttöönotto. Lisätään kotikuntoutussuunnitelmien mukaisia kotikäyntejä. Toteuma 8 / 2017 Prosessikuvaus on valmistunut Kotikuntoutuksen kotikäyntejä 348 Omat hoivayksiköt Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Kehitetään palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Kehitetään Lehmuskartanon kuntoutustoimintaa. Asiakasta aktivoivan hoitotyön suunnitelmallinen toteuttaminen palvelutalossa, Volsissa ja Lehmuskartanossa. Mittari Prosessikuvaus on valmis maaliskuussa Kuntoutusjaksojen määrät Alle 4 viikon kuntoutusjaksoja: Yli 4 viikon kuntoutusjakso: Kuntoutusjaksojen asiakkaiden määrät: Alle 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Yli 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: Aktivoivia toimenpiteitä sisältävien hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä: Lehmuskartanon kuntoutusmallin kuvaaminen ja käyttöönotto. Kaikille palvelutalon, Volsin ja Lehmuskartanon asukkaille on hoito- ja palvelusuunnitemaan kirjattu asiakasta aktivoivat toimenpiteet. Toteuma 8 / 2017 Prosessikuvaus on valmistunut Kuntoutusjaksojen määrät (toiminta alkanut toukokuussa 2017) Alle 4 viikon kuntoutusjaksoja: 2 Yli 4 viikon kuntoutusjakso: 0 Kuntoutusjaksojen asiakkaiden määrät (toiminta alkanut toukokuussa 2017) Alle 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: 2 Yli 4 viikon kuntoutusjaksojen asiakasmäärä: 0 Kuntoutuspaikkoja 6 Hoito-/kuntoutuspäiviä 64 Aktivoivia toimenpiteitä sisältävien hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä: 0 (Lehmuskartano) 21