Perusturvalautakunnan päätös Liite 1 / KIRDno Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelma vuodelle 2018

Transkriptio

1 Perusturvalautakunnan päätös Liite 1 / KIRDno Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelma vuodelle 218 PTL

2

3 PERUSTURVAPALVELUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 218 Sisällys I osa Perusturvan toimialan talousarvio Perusturvalautakunta...2 Hallintopalvelut...6 Sosiaalipalvelut...7 Terveyspalvelut...9 Erikoissairaanhoito...1 Toimintakyvyn tukipalvelut...11 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut...13 II osa Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelma Perusturvapalvelujen toimiala...16 Hallintopalveluiden tulosalue...17 Sosiaalipalveluiden tulosalue...18 Terveyspalveluiden tulosalue...21 Erikoissairaanhoito...24 Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue...25 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue...3 III osa Liitteet...34 Liite 1. Perusturvapalvelujen vastuuhenkilöluettelo...35 Liite 2. Perusturvapalvelujen hyväksyjät ja asiatarkastajat...36 Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet...42 Liite 4. Perusturvan tilausoikeudet...46 Liite 5. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma...53

4

5 Perusturvalautakunnan päätös Liite 1 / KIRDno I osa Perusturvan toimialan talousarvio 218 (kunnanvaltuusto )

6 Perusturvalautakunta TP 216 TA 217 TA 218 TS 219 TS 22 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavar Avustukset Muut toimintakulut Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate josta Sisäiset tulot Sisäiset menot TOT 216 TA 217 TA 218 TSS 219 TSS 22 *Asukasmäärä euroa per asukas

7 Tulosalueet Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate TP 216 TA 217 TA 218 TS 219 TS Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot Sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot Sisäiset toimintamenot Toimintakate Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen Toimintaympäristön ulkoiset muutokset 3

8 Kirkkonummen perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat lähivuosina mm.: - kunnan ikärakenteen muutos - kansallinen sote-/maakuntauudistus Perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta haasteena on kunnan ikärakenteen muutos, mihin liittyy ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuuden kasvu. Kunnan oman väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuodesta 217 vuoteen 22 lähes 2 % ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä n. 26 %. Koko kunnan väestömäärän kasvuksi samalla aikavälillä arvioidaan 2,4 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö tullee voimaan kesäkuussa 218. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy uudistuksen myötä maakunnille Kunnat eivät voi enää olla myöskään palvelujen tuottajina. Perusturvan henkilöstö sekä ne tukipalveluissa työskentelevät kunnan työntekijät, joiden työpanoksesta 5 prosenttia kohdistuu sosiaalipalveluihin, siirtyvät maakunnan palvelukseen. Uudenmaan maakunnan valmistelu käynnistyi maaliskuussa 216. Valmistelua ohjaa Uudenmaanliitto. Perusturvapalvelujen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat maakunnan valmisteluryhmien työskentelyyn. Perusturva on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti/Epic) käyttöönoton valmistelussa. Perusturva osallistuu edelleen pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ikäihmisten ja lapsiperheiden kansallisiin kärkihankkeisiin. Ikäihmisten hankkeessa keskitytään kotihoidon, kotikuntoutuksen ja omaishoidon kehittämiseen. Lapsiperheiden hankkeessa (LaPE / Lapsen paras) kehitetään perhekeskusmallia, varhaiskasvatusta ja koulua sekä lasten erityistason ja vaativamman tason palveluja. LaPe-hankkeella on oma ohjausryhmä kunnan sisällä, jossa on sivistyspalvelujen ja perusturvapalvelujen toimialat edustettuina. Perusturva valmistautuu Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottoon yhtenäistämällä palveluprosesseja ja ottamalla käyttöön valtakunnalliset palvelutehtäväluokitukset. Perusturva on mukana pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan Kansa-kouluhankkeessa, jossa valmennetaan sosiaalialan ammattilaisia uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen. Toimintaympäristön sisäiset muutokset Väestön ikääntyminen ja lapsiperheiden määrän pysyminen suurena sekä tästä johtuva palvelutarpeiden kasvu lisäävät paineita perusturvan palveluihin ja kustannuksiin. Vuonna 217 panostettiin ikäihmisten palvelujen vahvistamiseen mm. suuntaamalla lisäresursseja kotikuntoutukseen, ryhmämuotoiseen fysioterapiaan, kotisairaalaan ja muistipoliklinikan toimintaan. Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen henkilöstöä koulutettiin kunouttavaan hoitotyöhön. Näiden toimintojen vakiinnuttaminen jatkuu vuonna 218. Terveyskeskustasoiset sairaalapalvelut ostetaan Espoon sairaalasta kokovuotisesti vuonna 218. Vuonna 218 vahvistetaan lasten ja lapsiperheiden palveluja suuntaamalla sinne lisäresursseja (12 uutta vakanssia, joista 3 vuonna 219), jotta useammat lapset ja perheet saisivat oikea-aikaisemmin tarvitsemaansa tukea ja apua. Varhaisella tuella voidaan välttää perheiden tilanteen monimutkaistuminen ja vähennetään raskaampien palvelujen tarvetta. Näin voidaan vaikuttaa myös vuoden 217 aikana merkittävästi kasvaneeseen lastensuojelun ja perhepalvelujen sijoitusten 4

9 määrään ja kustannuksiin alentavasti. Ko. kustannukset ovat vuoden 217 elokuussa 63 % eli 1,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edeltävän vuoden vastaavana ajankohtana. Samanaikaisesti kehitetään lasten ja perheiden palvelutarpeen arviointia ja työskentelytapaa siten, että se taho, joka kohtaa perheen ensin, kokoaa tarvittaessa muun tarvittavan asiantuntemuksen. Perusturvapalveluissa osallistutaan hyvinvointikeskuksen rakennussuunnitteluun (mm. L2- suunnitelmat) sekä kehitetään monialaista palvelumallia hyödyntäen mm. Apotin yhteydessä kehitettyä asiakassegmentaatiota sekä omia kehittämishankkeita (esim. monialainen palvelutarpeen arviointi ja sote-keskuspilotit). Hyvinvointikeskuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 221. Hyvinvointikeskukseen tulee laajat sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut lapsille ja lapsiperheille, aikuisväestölle sekä ikääntyneelle väestölle. Tavoitteena on moderni, tulevaisuuden palvelutarpeita palveleva, muuntojoustava ja uutta teknologiaa hyödyntävä keskus, joka tukee asiakaslähtöistä toimintaa, monialaista yhteistyötä ja palvelujen integraatioita. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Tulevana vuonna HUS:n järjestämään Lean-menetelmäkoulutukseen osallistuu neljä tulosalueiden vastuuhenkilöä, joista yhden koulutus käynnistyi jo vuoden 217 puolella. Perusturvapalveluista yksi viranhaltija on aloittanut Leanvalmentajakoulutuksen syksyllä 217. Koulutus päättyy keväällä 218. Näin menetelmän käyttö voi laajentua laajemmin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen mm. osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) sekä osallistuminen Epic järjestelmän käyttöönoton suunnitteluun hyvinvointikeskuksen rakentamisen kokonaissuunnitteluun osallistuminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen monialainen kehittäminen ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon suunnitteluun osallistuminen Toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen sekä erikoissairaanhoidon (sisätaudit ja kirurgia) käytön väheneminen yli 65 vuotiaiden ikäryhmässä ikäryhmän asukasta kohden. Toimenpiteet Kotikuntoutuksen sekä fysioterapian avokuntoutuksen vakiinnuttaminen sekä Espoon uuden sairaalan ja perusturvan yhteisen toimintamallin kehittäminen Arviointikriteerit/mittarit Kotikuntoutuksen asiakaskäyntien määrä (fysioterapeutit ja lähihoitajat) ennuste Tavoite Fysioterapian avokäyntien määrä (yli 65- vuotiaat) (ilman kotikuntoutusta) Ennuste Tavoite

10 Sairaalahoitojaksojen keskimääräinen pituus 216 (oma sairaala) 22,1 vrk Ennuste 217 (Espoon sairaala) 9,3 vrk Tavoite 218 (Espoon sairaala) 9, vrk HUS:n sisätautien ja kirurgian keskimääräinen kustannus yli 65-vuotiasta asukasta kohti / 65-v. täyttänyt Ennuste / 65-v. täyttänyt Tavoite / 65-v. täyttänyt Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, ikäihmisten hyvinvointipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Strateginen tavoite Perustason avopalvelujen saatavuuden parantaminen lapsille, nuorille ja lapsiperheille, jotta kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy ja jotta lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ja ostopalveluvuorokausien määrä saadaan vähenemään. Toimenpiteet Toimintamallien kehittäminen monialaisesti sekä lasten ja lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen (11 uutta vakanssia vuonna 218 ja 2 vuonna 219). Arviointikriteeri/mittari Lastensuojelun ostopalveluvuorokausien määrä vrk vrk vrk Ennuste vrk Tavoitetaso vrk* *mikäli avoresursseja ei lisätä, ostovuorokausien määrä on vuoden 217 ennusteen suuruinen Vastuuhenkilöt: perusturvajohtaja, sosiaalipalvelujen, toimintakyvyn tukipalvelujen ja terveyspalvelujen vastuuhenkilöt Vahvistetaan ennalta ehkäisevää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa esimerkiksi solmimalla yhteistyösopimus perheväkivallan ehkäisytyötä tekevän Lyömätön Linja ry:n kanssa. Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksen toimintaa tuetaan 4 eurolla erikseen sovittavalla tavalla. Hallintopalvelut Toiminnan painopistealueet Toimintaedellytysten luominen perusturvan johtamiselle ja kehittämiselle tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottaen sekä hallinnollisten prosessien sujuvuuden varmistaminen. Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun ja väliaikaishallinnon valmisteluun osallistuminen (mm. nykyisten sopimusten kartoittaminen ja koordinointi sekä sopimuksia koskevien tietojen siirtäminen maakunnalle) 6

11 Voimassa olevien sopimusten koordinointi ja sen varmistaminen, että kaikki voimassa olevat sopimukset dokumentoidaan ja ovat näin siirrettävissä maakunnalle sote-maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämässä aikataulussa, vaativat hallintopalveluilta paljon panostusta. 7

12 Sosiaalipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Sosiaalipalveluiden tulosalueeseen kuuluvat seuraavat työyksiköt: aikuissosiaalityö (ml. maahanmuuttajatyö), perhepalvelut (ml. lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvojatoiminta), lastensuojelu ja velkaneuvonta. SOSIAALIPALVELUT TP 216 TA 217 TA 218 TA 219 TA 22 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia Maahanmuuttopalvelut Asiakkaiden määrä* Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat nuoret Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t** Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit Perhepalvelut/Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten, palvelutarpeen arviointipyyntöjen sekä hakemusten määrä*** Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä**** *Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaina ovat alle kolme vuotta Suomessa asuneet kotouttamislain piirissä olevat **Edellyttää 9 uutta vakanssia ennaltaehkäisevään työhön, muutoin 16 hoitovrk ***Ennuste 217: 135 kpl ****Talous- ja velkaneuvonta siirtymässä valtion hoidettavaksi Toimintaympäristön muutokset Sosiaalipalvelut on mukana maakunnallisessa Sote-valmisteluryhmissä Lapset, nuoret ja lapsiperheet ja Aikuissosiaalityö. Muiden kuntien kanssa kehitetään yhteneväisiä asiakasprosesseja ja työn kulkuja tulevaan soteen. Kehittämistyö jatkuu niin ikään hallituksen kärkihankkeessa LAPE:ssa (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma / Lapsen paras) niin pääkaupunkiseudun yhteiskehittämisenä kuin oman kunnan työryhmissä. Apotin kehittämistyöhön osallistutaan niin ikään eri sosiaalihuollon osaalueiden osalta. Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö - Luodaan kuntaan monialainen toimintamalli asunnottomuuden, häätöjen ja tuetun asumisen hoitamiseksi yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa - Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Typ-palvelupisteen, päihdehuollon, terveyspalveluiden, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteistyössä. - Luodaan yhteinen asiakaslähtöinen toimintamalli yhteistyössä päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden kanssa (Sosiaali- ja terveyskeskuksen pilotti). Painopisteenä on luoda toimintamalli paljon palveluita tarvitseville asiakkaille. - Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja toimitaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 8

13 Perhepalvelut - Luodaan toimintamalli lastensuojeluilmoitusten, hakemusten ja palvelutarpeen arviointipyyntöjen käsittelemiseksi monialaisena yhteistyönä lain säätämässä määräajassa yhteistyössä perheneuvolan, hyvinvointiaseman ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. - osallistutaan perhekeskusmallin kehittämiseen kunnassa (Lape-hanke ja hyvinvointikeskus) - kehitetään lapsiperheiden kotipalveluun uusia toimintamuotoja, esimerkiksi lasten ryhmähoitoa yhteistyössä asukaspuistojen kanssa Lastensuojelu - Käynnistetään systeemisen lastensuojelun toimintamalli THL:n tukemana ja osana Lapehankkeen erityisen ja vaativan tason palveluita. - kehitetään Lape-hankkeessa erityisen ja vaativan tason palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorten hyvinvointiasema) Velkaneuvonta - Valmistaudutaan vuoden 219 alussa tapahtuvaan velkaneuvontatoiminnan valtiollistamiseen osallistumalla sähköisten palveluiden työpajaan. 9

14 Terveyspalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta ja suun terveydenhuolto. Terveydenhoitopalvelut TP 216 TA 217 TA 218 TA 219 TA 22 Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä Neuvolakäynnit perheohjaajilla* Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen** Lääkärikäyntejä vastaanotoilla Lääkäreiden puhelinkontaktit/sähköinen asiointi Suun terveydenhuolto Asiakkaita Käyntejä*** *Edellyttää 2 perheohjaajan vakanssia alkaen **Sairaanhoitajavakanssin lisäys alkaen 3 käyntiä vuonna 218. ***Ennuste 217 käyntejä 36 5 (kerralla kuntoon malli yhdistää käyntejä). Yhden työparin lisäyksen vaikutus 12 käyntiä v. 218 Toimintaympäristön muutokset Terveyspalveluiden toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä keskeisenä periaatteena on laajaalainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa valtakunnallisesti, alueellisesti sekä paikallisesti. Valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus on merkittävimpiä tulevia toimintaympäristön muutoksia ja valmistelun eteneminen otetaan huomioon terveyspalvelujen toiminnan suunnittelussa. Terveyspalveluista osallistutaan myös aktiivisesti sotevalmistelun alatyöryhmiin. Alueellinen Apotti-hanke sekä lasten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvä hallituksen kärkihanke Lape mahdollistavat oman toiminnan kehittämisen laaja-alaisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on niiden avulla yhdenmukaistaa hyviä ja toimivia käytäntöjä sekä vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta ja sujuvuutta sekä potilas/asiakaslähtöisyyttä. Terveyspalvelut kehittävät myös päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden kanssa yhteistyömalleja, joissa tavoitteena on ohjata potilas/asiakas mahdollisimman joustavasti ja oikea-aikaisesti potilaan/asiakkaan tarpeita vastaavien palveluiden pariin. Yhteistyötä jatketaan myös mm. työttömien terveystarkastustoiminnassa sekä ikäihmisten kotona selviytymisen tukemisessa. Toimintaympäristön muutoksessa on huomioitava myös lasten ja lapsiperheiden lisääntynyt erityisen tuen ja lastenpsykiatristen palveluiden kysynnän kasvu. Terveyspalveluiden yhtenä painopistealueena onkin kehittää omassa toiminnassaan lasten ja nuorten palveluita tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden palveluiden kanssa lasten ja nuorten palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Apotti- ja Lape-hankkeet sekä erilaiset yhteistyömallit muiden palveluiden kanssa mahdollistavat terveyspalveluissa uusien toimintamallien toimivuuden arvioinnin tulevaa Hyvinvointikeskusta silmällä pitäen. Haasteena laajempien toiminnan muutosten toteuttamiselle ennen Hyvinvointikeskuksen valmistumista ovat nykyisin käytettävissä olevien tilojen kunto (erityisesti sisäilma-ongelmat) sekä sijoittuminen pieniin yksiköihin eri puolille kuntaa. Eri hankkeet edellyttävät myös henkilöstöresursseja kaikista terveyspalveluiden toiminnoista, mikä on otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa. Näistä merkittävimpänä on Apottiin säännöllisesti resursoitu lääkäri- ja hoitajatyövoima (3+2 pv/vko). 1

15 Toiminnan painopistealueet jatketaan palveluketjujen ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon kuntalaisten tarpeet sekä kuntalaisilta ja työntekijöiltä toiminnasta saatu palaute osallistutaan Lean-koulutuksiin ja kehittämistyötä jatketaan terveyspalveluiden toiminnoissa lean-periaatteet huomioiden selvitetään lääkäripalveluiden järjestämistä uudella tavalla tasa-arvoisten palvelujen varmistamiseksi jatketaan vastaanottotoiminnassa kiireellisen hoidon hoitajavastaanottoja jatketaan ryhmäohjausmalleja, osassa ryhmiä voidaan hyödyntää myös modernia teknologiaa (mm. painonhallinta) kehitetään ravitsemusterapeutin ja kotihoidon yhteistyötä jatketaan perusturvan sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöä kannustetaan potilaita jokaisella käynnillä käyttämään Omakantaa omahoidon tukemisessa kehitetään sähköistä ajanvarausta potilastietojärjestelmän sallimissa rajoissa. jatketaan ulkoisen viestinnän kehittämistä ottaen huomioon erityisesti viestinnän potilas- /asiakasystävällisyys. Yhdenmukaistetaan viestintää ja hyödynnetään mm. info-tv:tä sekä internetsivuja yhteisessä viestinnässä nykyistä enemmän. vahvistetaan perheille varhain annettavaa lisätukea, tuetaan vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä sekä lisätään vanhempien toimintakykyä vahvistamalla terveydenhoitopalveluita perheohjaajilla tuetaan oikea-aikaisesti yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa erityistä tukea tarvitsevia lapsiperheitä (Lape-hankkeen, ja hyvinvointikeskuksen ja Apotin palvelumallin kehittäminen) otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja ennaltaehkäisyssä kuntalaisten rokotuskattavuus jatketaan suun terveydenhuollossa Kerralla kuntoon mallia aikuisten kiireettömän hoidon toteutuksessa osallistutaan Apotin, maakunta- ja soteuudistuksen sekä Hyvinvointikeskushankkeen työryhmiin Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidon suoritemäärien sekä laskutuksen vaihtelut ovat huomattavan suuria Kirkkonummen kokoisella kunnalla. Vaihtelun vaikutus lopulliseen tulokseen ja sen ennustamiseen on merkittävä. Erikoissairaanhoidon menot vuonna 216 olivat 35,4 milj. euroa, kun ko. vuodelle kirjattiin myös vuoden 215 erikoissairaanhoidon toimintaylijäämä 1,34 milj. euroa. Elokuun 217 tilanteen mukainen toteumaennuste vuodelle 217 on 37,6 milj. euroa. Vuoden 218 talousarviossa määrärahojen kasvu ylijäämän palautuksella korjattuun vuoteen 216 nähden on 1,6 %. Vuoden 218 talousarvioon on varattu 38,6 milj. euroa, josta HUS palvelulaskutuksen osuus on ennusteen mukainen 37,1 milj. euroa. Palvelulaskutuksen lisäksi erikoissairaanhoidon määräraha käsittää kuntayhtymän eläkemenoperusteiset vakuutusmaksut ja sairaankuljetukseen. 11

16 Toimintakyvyn tukipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Kuntoutuspalvelut, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja kuntouttava työtoiminta Kuntoutuspalvelut TP 216 TA 217 TA 218 TA 219 TA 22 Käynnit erityistyöntekijöillä yht Ostopalvelukäynnit Mielenterveyspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä* Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä Nissnikun päivätoimintakeskus Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä Hoitopäiviä Ankkuri Toimintapäiviä Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä** Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä Asiakkaat TYP-asiakkuudet Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita Kuljetustuki (vpl), asiakkaita Henkilökohtainen apu, asiakkaita Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat * 1 psykiatrinen sairaanhoitaja alkaen lisää käyntejä 4 vuodelle 218 ** uusi vakanssi alkaen lisää käyntejä 7 vuonna 218 ja toinen uusi alk. 15 vuosina 219 ja 22 Toimintaympäristön muutokset Toimintakyvyn tukipalveluissa painottuu monialainen yhteistyö kaikissa ikäryhmissä. Lasten ja nuorten osalta yhteistyötä tehdään entistä tavoitteellisemmin sosiaalipalveluiden sekä terveyspalveluiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään aktiivisesti myös hallituksen kärkihankkeen Lapen (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) innoittamana perhekeskustoimintamalli, varhaiskasvatus ja koulu sekä eritys- ja vaativamman tason kokonaisuuksissa. Lastenpsykiatrian kanssa on muotoiltu vuoden 217 syksyllä uutta yhteistyömallia ja kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna 218. Kirkkonummen Sosiaali- ja terveyskeskuksessa, entisissä sairaalan tiloissa, sijaitsevat toimintakyvyn tukipalveluista kuntoutuspalvelut, päihdepalvelut sekä aikuisten mielenterveyspalvelut. Monialaisen yhteistyön ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksessa jatkuu edelleen keskeisenä toiminnan muutoksena. Kehittämisessä hyödynnetään Apotissa kehitteillä olevaa palvelumallisegmentointia seuraavasti: paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat, satunnaisesti palveluja tarvitsevat asiakkaat sekä riskiryhmien tunnistaminen. Ikäihmisille suunnatuissa palveluissa 12

17 keskitytään kotikuntoutuksen vakiinnuttamiseen sekä päihdepalvelujen avopalveluihin ohjaamisen tehostamiseen yhdessä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden kanssa. Päihdepalveluissa ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalleissa keskeistä on konsultoivan työotteen lisääminen sekä osallistuminen entistä laajemmin eri verkostoissa työskentelemiseen. Mielenterveyspalveluissa lapsi- ja perhepalvelujen saatavuuden parantaminen on keskeinen toiminnan painopiste. Lasten ja nuorten osuus on selkeästi kasvanut vammaispalvelujen piirissä, joka edellyttää palveluohjauksen vahvistamista. Myös toimintaterapiassa lasten palvelutarve on lisääntynyt, mikä edellyttää resurssien vahvistamista, jotta lapset pääsevät oikea-aikaisesti palvelun piiriin. Kunnan tehtävänä on järjestää työttömien terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia työttömien ehkäisevien terveyspalvelujen toteuttamisessa terveydenhuoltolain mukaisesti, työja toimintakyvyn arvioinnissa sekä niiden edellyttämässä yhteistyössä. Kirkkonummen työttömien terveystarkastusprosessia on kehitetty vuoden 217 aikana. Työttömien terveystarkastusprosessi on sisällytetty kuntouttavan työtoiminnan yhteyteen. Terveydenhoitajalla sekä kuntoutuslääkärillä on prosessissa keskeinen rooli. Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut Kotikuntoutuksen vakiinnuttaminen ja kehittäminen yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden kanssa Vuoden 217 lopulla alkaneen fysioterapian suoravastaanottotoiminnan kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Lasten pääsy oikea-aikaisesti toimintaterapiapalvelujen piiriin sekä arviointien ja terapioiden lisääminen omana toimintana Mielenterveyspalvelut Monialainen palvelutarpeenarviointi mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä terveyspalvelujen kanssa yhteistyössä Matalan kynnyksen lapsi ja perhepalvelujen saatavuuden parantaminen Päihdepalvelut Monialainen palvelutarpeenarviointi mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä terveyspalvelujen kanssa yhteistyössä Päivystysvastaanoton ja päivätoimintakeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Avopalveluiden kehittäminen ja ehkäisevän työn lisääminen Vammaispalvelut Vammaisten asumisyksikön suunnittelu ja sinne muuttavien asiakkaiden valmennus yhteistyössä Rinnekodin RK-asuntojen kanssa Vammaispalvelun lasten, nuorten ja heidän lähiomaistensa palveluohjauksen ja sosiaalityön vahvistaminen Kuntouttava työtoiminta TYP-toiminnan kohderyhmien selkeyttäminen sekä kuntoutuksen sisällön kehittäminen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja TE-toimistojen kanssa. Työtä vailla olevien terveystarkastusten sisällön ja työkyvyn arviointien prosessien syventäminen. Kuntoutuneiden työtä vailla olevien asiakkaiden jatkopolkujen suunnittelu yhdessä kunnan työllisyyspalveluiden sekä muiden sidosryhmien kanssa (konsernihallinto, muut työllistymistä edistävät yhdistykset ja yhteisöt) 13

18 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Tulosalue sisältää seuraavat palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden palvelut jakautuvat kotona selviytymistä tukeviin palveluihin ja ympärivuorokautisiin palveluihin. Kotona selviytymistä tukeviin palveluihin kuuluvat; keskitetty palveluohjaus (ml. seniori-info ja neuvola), kotiutustiimi, kotikuntoutustiimi, kotihoito (ml. kotihoidon tukipalvelut), omaishoito ja kotisairaala. Ympärivuorokautisia palveluja ovat: laitoshoito, mitä toteutetaan Volskodissa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanossa, tehostettu palveluasuminen, mitä toteutetaan Palvelutalossa ja osassa hoivakoti Lehmuskartanoa. Lisäksi hoivakoti Lehmuskartanossa toteutetaan kuntoutusjaksoja. Lyhytaikaista hoitoa toteutetaan sekä Volskodissa että hoivakoti Lehmuskartanossa. Tunnusluvut Kotona asumista tukevat palvelut TP 216 TA 217 TA 218 TS 219 TS 22 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita Tilapäisen kotihoidon asiakkaita Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita Vols-kodin päivätoiminta Hoitovuorokausien määrä Kotisairaala Hoitokäyntien määrä Intervallihoito Lehmuskartano, hoitovuorokausien määrä Vols-koti, hoitovrk määrä Ympärivuorokautinen hoiva Lehmuskartano (laitos), hoitovuorokausien määrä Lehmuskartano (tehostettu palveluasuminen), hoitovrk Lehmuskartano, lyhytaikaishoito Palvelutalo (palveluasunnot), hoitopäivien määrä Palvelutalo (ryhmäkodit), hoitopäivien määrä Volskoti, hoitopäivien määrä Ostopalvelut Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitovuorokausien määrä Espoon sairaala, hoitojakson keskimääräinen pituus Toimintaympäristön muutokset Kirkkonummella väestönkasvun ennustetaan yli 75-vuotiaiden osalta tulevina vuosina kasvavan voimakkaasti. Aiempien vuosien kustannusero on kaventunut muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna toteutettujen rakenteellisten muutosten myötä. Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on Kirkkonummella hyväksytty valtuustossa marraskuussa 214. Suunnitelma tulee päivittää vuonna 218 osana kunnan strategian pohjalta tehtävää ohjelmatyötä. Tulevaisuudessa korostuvat entistä enemmän ikäihmisten osallisuuden lisääminen ja kotona asumisen mahdollistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Vuonna 218 on tarve myös lisätä tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja. Kolmannen sektorin työpanos on tärkeää. Yhteistyötä on tiivistettävä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. 14

19 Omaishoidon tuki on tarvetta vastaavalla tasolla. Kotihoidossa on tarkoitus hyödyntää uutta teknologiaa alkuvuodesta 218. Sopimus lääkeannostelijan käytöstä on tehty ja siihen liittyvä pilotti alkaa vuoden 218 alusta. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi panostetaan koulutusmahdollisuuksiin. Kuntouttavan hoitotyön koulutusta jatketaan myös vuonna 218. Vuoden 218 aikana tehdään tarveselvitys Volskodista ja suunnitelma toimintojen järjestämisestä tulevaisuudessa. Ikäihmisten tukipalveluiden kokonaissuunnitelma tehdään niin, että mahdollistetaan ikäihmisten erilaiset asumismuodot omassa kunnassa. Selvitetään ns. vanhusten asuntokampuksen mahdollisuus esimerkiksi yhteistyössä KVA:n tai yksityisen palvelutuottajan kanssa. Kotiin vietäviä palveluita (mm. kotikuntoutusta) jalostetaan, jotta myös kotihoidossa toimintakykyä voidaan säilyttämisen sijaan kohentaa aina, kun siihen on mahdollisuuksia. Lisäksi kehitetään kotiin vietäviä mielenterveys- ja päihdepalveluja yhteistyössä toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueen kanssa. Kehitystyö pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa jatkuu GeroMetro kehittämisprojektissa (kotikuntoutus, kotihoito ja omaishoito). Ikäihmisten hyvinvointipalvelut ovat mukana Apotti-tietojärjestelmän ja toiminnan muutoksen käyttöönoton suunnittelussa. Toiminnan painopistealueet Palvelujen sujuvuuden varmentaminen ja parantaminen: kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten ja hoitoketjuselvityksen perusteella. Kuntoutuspainotteinen toimintatapa kaikissa toiminnoissa Kotikuntoutusmallin kehittämistyön jatkaminen Kotihoidon toiminnan kehittäminen kotiutusten turvaamiseksi jatkuu RAI-mittariston hyödyntäminen johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa Tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta monialaista verkostotyöstä ikäihmisten osalta. 15

20 II osa Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelma 218 perusturvalautakunnan sitovuustasolla 16

21 Perusturvapalvelujen toimiala Perusturva yhteensä TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,1 % Kulut ,7 % Netto ,6 % Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu suuria muutoksia tulevien vuosien aikana. Keskeisimpiä muutoksia ovat Sote- ja maakuntauudistus, Hyvinvointikeskus-hanke ja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Perusturvapalvelujen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti maakunnan valmisteluryhmien työskentelyyn. Lähiesimies on organisaation tärkein muutosjohtaja. Keskeistä muutoksessa on muistaa, että johtaminen on sekä ihmisten, työn että yhteistyön johtamista. Kevään 218 aikana kaikki perusturvapalvelujen esimiehet osallistuvat dialogiseen koulutukseen, jossa kantavina teemoina ovat: toimintakulttuurin muutos, kuntalainen johtotähtenä, osallisuus kaikilla tasoilla sekä moninäkökulmaisuuden edistäminen. Perusturvapalvelujen toimialalla on käytetty eräänä kehittämistyömenetelmänä Leania lähinnä terveyspalvelujen ja ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuonna 218 HUS:n järjestämään Lean-menetelmäkoulutukseen osallistuu neljä tulosalueiden vastuuhenkilöä. Perusturvapalvelujen pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti vuonna 218 vahvistetaan erityisesti lasten ja lapsiperheiden palveluja, jotta useammat lapset ja perheet saisivat oikeaaikaisemmin tarvitsemaansa tukea ja apua. Varhaisella tuella voidaan välttää perheiden tilanteen monimutkaistuminen ja vähennetään raskaampien palvelujen tarvetta. Vuoden 218 uudet vakanssit, jotka kohdistuvat erityisesti perhepalveluihin, lastensuojeluun, perheneuvolaan, lastenneuvolaan sekä vammaispalveluun vahvistavat lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta. Uusien vakanssien lisäksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevien osaamista vahvistetaan eri tavoin: esimerkkeinä neuropsykiatrinen valmennus- koulutus, Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmä ja Lapset puheeksi - kouluttajakoulutus sekä perheinterventiokoulutus. Väestön ikääntyminen ja lapsiperheiden määrän pysyminen suurena sekä tästä johtuva palvelutarpeiden kasvu lisäävät paineita perusturvapalvelujen palveluihin ja kustannuksiin. Vuonna 217 panostettiin ikäihmisten palvelujen vahvistamiseen mm. suuntaamalla lisäresursseja kotikuntoutukseen, ryhmämuotoiseen fysioterapiaan, kotisairaalaan ja muistipoliklinikan toimintaan. Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen henkilöstöä koulutettiin kuntouttavaan hoitotyöhön. Näiden toimintojen vakiinnuttaminen jatkuu vuonna 218. Terveyskeskustasoiset sairaalapalvelut ostetaan Espoon sairaalasta. Monialaiseen yhteistyö rakentamiseen eri palveluiden välille on luotu kehittämisrakenteita vuoden 217 aikana ja nämä hyvät rakenteet jatkavat muotoutumista vuoden 218 aikana. Hyviä esimerkkejä ovat sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta ja korvaushoidon kehittäminen, jotka molemmat on nostettu myös Apotin kehittämisessä kirkkonummelaisiksi piloteiksi. Fysioterapian suoravastaanottotoiminnan kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Perusturvapalvelujen ja sivistystoimen esimiesten monialainen yhteistyöfoorumi luo omalta osaltaan edellytyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämiselle. Kirkkonummen kunta on mukana LAPEhankkeessa. Hankkeessa kehitetään mm. monitoimijaisen arvioinnin mallia lapsiperheiden kanssa työskentelyn apuvälineeksi. Perusturvapalvelujen ja sivistystoimen asiantuntijat yhteistyössä lastenpsykiatrian kanssa pilotoivat vuoden aikana 218 monitoimijaisen arvioinnin mallia. Perusturvapalveluissa osallistutaan aktiivisesti koko henkilöstön tasolla hyvinvointikeskuksen suunnitteluun. Muutoksia perusturvan palvelujen sijoittumiseen tulee kunnantalon remontin yhteydessä. Remontin alkamisajankohdasta ei ole tarkkaa aikataulua, mutta ajoittunee vuoteen

22 Kirkkonummi jatkaa työskentelyä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän Apotin käyttöönoton valmistelussa. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu Vantaan kaupungilla ja Peijaksen sairaalassa loppuvuonna 218. Kirkkonummella käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 22. Apotti-hankkeessa on käynnistynyt myös toiminnan muutoksiin valmistautuminen, jossa työtapoja ja toimintamalleja tuodaan tunnetuksi jo ennen varsinaista järjestelmän käyttöönottoa. Tätä valmistautumista jatketaan myös vuoden 218 aikana. Hallintopalveluiden tulosalue 2 Hallintopalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,4 % Kulut ,3 % Netto ,2 % Perusturvapalvelujen hallintopalveluiden käyttösuunnitelman toimintakate on kokonaisuudessaan vuoden 217 vastaavaa summaa huomattavasti pienempi. Vuoden 218 käyttösuunnitelmaan varatun luvun suuruuteen vaikuttaa se, että kaksi toimistosihteeriä ja talouspäällikkö ovat siirtyneet kunnan vuonna 217 toteutetun talous- ja henkilöstöhallinnon keskittämisen myötä konsernihallinnon toimialalle. Uudenmaan sote-uudistuksen valmistelutyö tietopyyntöineen edellyttää hallintopalvelujen henkilöstön työajan kohdentamista tähän tarkoitukseen. Yksi osa tätä valmistelutyötä on sopimusten siirron valmistelu. Tulosalueen henkilöstö osallistuu muiden työtehtäviensä ohella myös sote-uudistuksen lakiluonnoksista annettavien lausuntojen valmisteluun ja kehittämishankkeisiin sekä vastaa mm. useiden erilaisten Apotti-hankkeen käytännön asioiden koordinoinnista Kirkkonummen osalta. Lisäksi erilaisiin Apotti-hankkeeseen liittyviin tietopyyntöihin vastaaminen edellyttää hallintopalvelujen työntekijöiden työpanosta. 18

23 Sosiaalipalveluiden tulosalue 21 Yhteiset palvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut ,1 % Netto ,1 % Sosiaalipalveluiden työyksiköissä asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja asiakasperheiden tilanteet ovat entistä monimutkaisempia ja haasteellisempia. Erityisesti lapsiperheiden palveluissa ilmoitusten ja avunpyyntöjen määrä on lisääntynyt ja se haastaa henkilökunnan entistä enemmän kehittämään toimintatapoja ja luomaan uusia yhteistyön malleja haasteista selviytymiseksi. Vuoden 218 talousarvioon sisältyy uusia henkilöstöresursseja sekä nykyisiä määräaikaisia vakansseja vakinaistavia resursseja sekä lastensuojeluun, perhepalveluihin että maahanmuuttajatyöhön. Lastensuojelua ja perhepalveluita kehitetään Lape-hankkeen systeemisen lastensuojelumallin avulla, kehittämällä monitoimijaista arviointia, ottamalla käyttöön kasvun tuki työvälineitä, tekemällä tiivistä yhteistyötä kunnan muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa sekä HUS:in psykiatrian poliklinikoiden kanssa. Henkilökunnan koulutusta ja osaamista lisätään mm. kouluttamalla uusia nepsy-valmentajia sekä tarjoamalla Toimiva lapsi- ja perhetyökoulutusta. Koko henkilökunta osallistuu Unicefin lapsiystävällinen kunta ohjelman mukaisesti lapsen oikeuksien koulutukseen. Asiakkaita osallistetaan asiakasprosessien kehittämiseen sekä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä, että lapsiperheiden kotipalvelussa. Molemmissa toiminnoissa teetetään asiakastyytyväisyyskysely toimintavuoden aikana. Sosiaalipalvelut ovat aktiivisesti mukana Uudenmaan soten valmisteluryhmässä lapset, nuoret ja lapsiperheet, Apotin kehittämistyössä sekä oman hyvinvointikeskuksen suunnittelutyössä. Johtamisen, asiakastyön tekemisen ja erityisesti henkilöstön välisen yhteistyön tekemisen tekee haasteelliseksi sosiaalipalveluiden henkilökunnan sijoittuminen eri kiinteistöihin kunnassa. Sosiaalipalveluiden työyksiköt sijaitsevat seuraavissa kiinteistöissä: aikuissosiaalityö ja velkaneuvonta kunnantalossa, Ervastinkatu 2, lastensuojelu Swegonissa, Purokummuntie 1, lapsiperheiden kotipalvelu entisessä Nissnikun kuntoutumiskeskuksessa, Hvittorpintie 6 ja perhepalvelut 1.3. alkaen osoitteessa Toritie 3, 2. krs. Poliisin sosiaalityöntekijän huoneessa poliisilaitoksella, Asematie 7, toimii nuorten sosiaaliohjaaja. Aikuissosiaalityö 211 Aikuissosiaalityö TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,6 % Kulut ,9 % Netto ,9 % Aikuissosiaalityön kehittää päivystys- ja neuvontatoimintaa sekä palveluohjausta niin, että puhelinpäivystys toimii jokaisena arkipäivänä kahden tunnin ajan. Asiakkaan palveluprosessia kehitetään sosiaalihuoltolain mukaisesti ja yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa lisätään mm. tekemällä yhdessä monialaisia palvelutarpeen arviointeja. Aikuissosiaalityön tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä Kelan kanssa, pilotoi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa, kehittää välivuokraustoimintaa ja tuettua asumista yhteistyössä KVA:n 19

24 (Kirkkonummen Vuokra-asunnot ry) ja Espoon diakoniasäätiön kanssa. Yhdessä KVA:n kanssa haetaan avustusta asumisneuvontatoimintaan ARA:lta. Maahanmuuttajatyössä kehitetään kotoutumisen asiakasprosesseja erityisesti jälkihuoltonuorille, järjestetään maahanmuuttajatyön koulutusta koko kunnan henkilöstölle sekä tehdään tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajatyössä vakiinnutetaan uusia toimintamalleja mm. yhdessä Luckanin kanssa järjestettäviä ryhmäinfoja, joihin liittyy Pop up Kelatoimintaa (Kelan antama tiedotus maahanmuuttaja-asiakkaille). Yhteinen kuntamme hankkeessa toimitaan kiinteässä yhteistyössä järjestöjen kanssa, jotka tekevät vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Lastensuojelu 213 Lastensuojelu TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,9 % Kulut ,8 % Netto ,1 % Lapsi- ja perhekohtaisessa sosiaalityössä avohuolto ja sijaishuolto toimivat erikseen. Tämä todettiin toimivammaksi käytännöksi työn hoitamisen kannalta kuin edellisen vuoden yhdistetty työ. Vuonna 218 otetaan käyttöön THL:n kehittämä systeemisen lastensuojelun toimintamalli, joka edellyttää enemmän reflektointia ja kohtaamisia perheen kanssa. Systeemisessä mallissa tiimit ottavat enemmän vastuuta asiakasperheistä verrattuna aikaisempaan, jolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä oli käytännössä yksin vastuussa perheestä. Sosiaalityöntekijän asiakasmäärän tulee olla aiempaa pienempi. Maksimiasiakasmäärä avohuollossa tulisi olla 25 asiakasta / sosiaalityöntekijä ja sijaishuollossa 3 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Tällä toimintamallilla voitaisiin vähentää huostaanottoja ja kodin ulkopuolisia sijoituksia. Lisäksi edellytyksenä on, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat apua ongelmiinsa riittävän varhain. Lastensuojelulain mukaista lastensuojeluilmoitusten käsittelyn määräajan toteutumista seurataan tarkasti ja laaditaan lastensuojelulle omavalvontasuunnitelma. Pride-koulutusta järjestetään tuleville perhehoitajille ja sijaisperheille. Perhepalvelut 216 Perhepalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,1 % Kulut ,6 % Netto ,8 % Perhepalveluiden toiminnan painopiste on perheiden varhainen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Perhepalvelut ovat mukana THL:n systeemisen lastensuojelun kehittämisohjelmassa yhdessä lastensuojelun henkilöstön kanssa. Päivystystoimintaa kehitetään päivystystiimissä, johon kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Päivystyksessä asiakkaat ohjataan oikean avun piiriin ja tarjotaan perhepalveluiden asiakkaille varhaista tukea elämän kriisitilanteisiin. Kehitetään eroauttamisen malleja yhteistyössä perheasiain neuvottelukeskuksen ja perheneuvolan kanssa. Tukiperhetoimintaa lisätään kouluttamalla uusia tukiperheitä ja järjestämällä heille työnohjauksellisia tapaamisia ja virkistystoimintaa. 2

25 Velkaneuvonta 219 Velkaneuvonta TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut , % Netto ,2 % Velkaneuvojat palvelevat Kirkkonummen lisäksi koko Läntistä Uuttamaata. Vastaanotto on kerran viikossa Tammisaaressa ja kerran viikossa Karjaalla. Sujuvan palveluprosessin johdosta jonotusaika palveluun on kohtuullinen (max 3 viikkoa), vaikka asiakasmäärät ovat edelleen suuret valtion kohentuneesta taloustilanteesta ja vähentyneestä työttömyydestä huolimatta. Toiminnalliset tavoitteet Aikuissosiaalityön tulosyksikkö Strateginen tavoite: Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen asiakkaita osallistamalla. Toimenpide/toimenpiteet Mitataan sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyytyväisyyttä palautekyselyllä Arviointikriteeri / Mittari Toteutetaan palautekysely vuoden 218 aikana. Toteuma Perhepalveluiden tulosyksikkö Strateginen tavoite: Tehostetaan monialaista arviointia sekä asiakkaan ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin. Toimenpide/toimenpiteet Päivystyspuhelimessa tarkka palveluohjaus oikeiden palveluiden piiriin. Arviointikriteeri / Mittari Päivystystiimi arvioi sähköisen seurantatyökalun avulla, onko tavoite toteutunut täysin, melko hyvin, jonkin verran tai ei ollenkaan. Toteuma 21

26 Terveyspalveluiden tulosalue 23 Yhteiset palvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot - Kulut ,1 % Netto ,1 % Terveyspalveluiden toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat laadukkaat, kuntalaisten hyvinvointia edistävät kuntalaislähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut. Terveyspalvelujen toimintaan vuonna 218 vaikuttavat monet muutokset, kuten hyvinvointikeskus-, Apotti- ja Lape-hankkeet sekä tulevat Sote-ratkaisut. Huomioitavaa on, että näihin kaikkiin tarvitaan henkilöstöresurssia myös Kirkkonummen terveyspalveluista. Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon tietojärjestelmien ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä toiminnan kehittäminen ja tehostaminen lean-mentelmää hyödyntäen. Lisäksi vuonna 217 aloitettua ulkoisen viestinnän kehittämistä jatketaan. Asiakaspalvelun kehittämisessä kuullaan kuntalaisia ja huomioidaan sähköisen asiakaspalautteen tulokset. Työhyvinvoinnissa vuorostaan hyödynnetään kunnan työhyvinvointikyselyn tuloksia. Myös yhteistyö eri tulosyksiköiden, toimialojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa on välttämätöntä ja sitä jatketaan ja kehitetään edelleen. Merkittävä lainsäädännöllinen muutos on voimaan tuleva tartuntatautilain muutos, joka edellyttää kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa työskenteleviä ottamaan tietyt rokotteet. Tämä saattaa aiheuttaa työnantajalle haasteita työntekijöiden työtehtäviin sijoittamisessa rokotteista kieltäytyvien työntekijöiden osalta. Terveydenhoitopalvelut 231 Terveydenhoitopalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut ,9 % Netto ,9 % Neuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Terveydenhoitajien työn vaativuus on vuosien varrella lisääntynyt tehtävien laajentumisen ja erityistuen tarpeessa olevien asiakkaiden myötä. Työssä korostuvat vaikuttamisen taidot ja työ edellyttää yhteistyötaitoja sekä kykyä asettua toisen ihmisen tilanteeseen. Uutena terveydenhoitopalveluissa on kahden perheohjaajan vakanssin lisäys alkaen. Perhetyöllä edistetään lapsiperheiden itsenäistä toimintakykyä ja lisätään perheiden elämänhallintaa. Perhetyössä vahvistetaan vanhemmuutta ja tuetaan lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on tarjota lapsiperheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti huolen havaitsemisen jälkeen. Perhetyötä tehdään pääasiassa perheiden kotona. Kaksi terveydenhoitajaa ovat osallistumassa neuropsykiatristen asiakkaiden valmentajakoulutukseen. Koulutus antaa valmiuksia ja käytännön keinoja työskennellä neuropsykiatrisia erityispiirteitä (mm. ADHD, Tourette, autismin kirjon häiriö, SLI) omaavien henkilöiden kanssa. Osaamista jaetaan yksikössä ja kehitetään hyviä toimintamalleja neuropsykiatristen asiakkaiden hoitoon. Terveydenhoitopalvelut osallistuvat aktiivisesti Lape-hankkeen kehittämiseen ja erityisesti perhekeskuskokonaisuuteen, jossa tavoitteena on mm. palveluiden saatavuus matalalla kynnyksellä ja 22

27 verkostomaisen työn lisääminen. Lisäksi osallistutaan koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -kokonaisuuteen, osallisuuden vahvistamiseen ja koulu-ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuden kehittämiseen lapsi ja nuorisolähtöisesti. Sivistystoimi on keskeinen yhteistyökumppani lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevien kanssa. Lapsi- ja perhelähtöisyys ohjaa yhteistä kehittämistyötä, jossa pyritään huomioimaan perheiden tarpeet ja antamaan oikea-aikainen tuki. Kirkkonummen terveydenhoitajat ovat mukana Apotissa rakentamassa äitiysneuvolan osiota. Terveydenhoitopalveluissa ohjataan asiakkaita myös hyödyntämään jo olemassa olevia sähköisiä palveluja. Erikoissairaanhoidossa on kehitetty raskaana oleville digitaalista ajanvarauspalvelua ja informaatiokanavaa (Naistalo) sekä lasten huoltajille, nuorille ja mielenterveysasiakkaille tarkoitettuja vastaavia palveluja. Lastenneuvola osallistuu myös 4-vuotiaiden lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään THL:n tutkimukseen. Vastaanotto 232 Vastaanottotoiminta TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,4 % Kulut ,8 % Netto ,4 % Vastaanottotoiminta tarjoaa palveluja kaikille kuntalaisille ja palveluiden saatavuus, laatu, asiakastyytyväisyys ja oikea kohdennus ovatkin keskeisiä kehittämisen lähtökohtia. Haasteena toiminnassa ovat mm. lääkärikohtaisten väestöjen suuruus ja hallinnollisessa työssä tällä hetkellä oleva henkilöstövaje. Sosiaali- ja terveyskeskuksen remontointi on saatu jo pitkälle, mutta remontoinnin vaikutukset päivittäistoimintaan jatkuvat vielä vuonna 218. Päivittäistoiminnassa painotetaan entistä enemmän yksilöohjauksen sijaan ryhmäohjausta. Ryhmiä järjestetään esim. painonhallintaan, tupakoinnin lopettamisen tukemiseen ja heikentyneeseen sokerinsietoon liittyen. Vuodelle 218 on suunniteltu yhden hoitajan lääkkeenmääräämiskoulutus. Tämä vie tilapäisesti resurssia päivittäistyöstä, mutta jatkossa tuo osaamista lisää hoitajavastaanotolle ja mahdollistaa näiltä osin työnjaon lisäämisen. Päivittäisen työn kehittämistä jatketaan Lean-periaatteiden mukaisesti. Monialaisessa yhteistyössä on vuonna 217 aloitettu paljon palveluita tarvitsevien palveluketjujen kehitystyö ja tämä toiminta jatkuu edelleen vuonna 218. Vuonna 217 on pilotoitu iltavastaanottotoimintaa Masalan ja Veikkolan terveysasemilla ja vuonna 218 on tavoitteena laajentaa toimintaa. Kuntalaisia kannustetaan käyttämään sähköisiä palveluita ja esim. verenohennuslääkityksen itsesäätelyyn soveltuvat potilaat voivat katsoa laboratorioarvonsa Kanta-palvelusta. Terveyskeskusavustajan vakanssi on muutettu sairaanhoitajan vakanssiksi alkaen ja tämä työresurssi kohdennetaan Masalan ja Veikkolan terveysasemille. 23

28 Suun terveydenhuolto 235 Suun terveydenhuolto TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,2 % Kulut ,1 % Netto ,6 % Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuutta, toimivuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan omista tietojärjestelmistä saatavin tiedoin, asiakaspalautteiden ja sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn avulla sekä NHG:n laaturekisterin ja benchmarking-toiminnan avulla. Näitä tietoja hyödynnetään kehittämis- ja koulutustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suun terveydenhuollon palveluiden yksi keskeisimmistä kehittämisen kohteista on edelleen palveluiden saatavuuden parantaminen sekä kiireettömään että ns. puolikiireellisen hoitoon. Palveluihin pääsyä on parannettu Kerralla kuntoon mallilla ja käytäntöä jatketaan ja vakiinnutetaan edelleen vuonna 218. Myös saatavat hammaslääkäri-hammashoitajatyöparin vakanssit sekä hammashoitajan vakanssi tullevat parantamaan tilannetta omalta osaltaan. Toisaalta lähivuosina on varauduttava usean työntekijän eläköitymisen tuomiin muutoksiin. Toimintaa kehitetään vuonna 218 lean-periaatteiden mukaisesti ja siihen liittyvänä ensimmäisenä kehityskohteena on ajanvaraustoiminta. Kerralla kuntoon malli ja edelleen kasvava suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä ovat aiheuttaneet ajanvarauksen ajoittaisen ruuhkautumisen. Lapsille ja nuorille tarjottavissa suun terveydenhuollon palveluissa arvioidaan työnjaon toteutumista ja tehdään käytäntöihin tarvittavia muutoksia. Lisäksi puolivuotiaiden ryhmäneuvolakäyntien toimintakäytäntöjä muutetaan yhteistyössä terveydenhoitopalvelujen kanssa. Aikuisten suun terveydenhoidossa vakiinnutetaan käyttöön uudet laajoihin restaurointeihin paremmin soveltuvat paikkausmenetelmät, jotka ovat olleet koekäytössä syksyllä 217. Myös suun terveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen yhteistyötä tiivistetään ja käytäntöjä uudistetaan vastaamaan paremmin asiakkaiden suun hoidon ja omahoidon tarpeita samalla lisäten ikäihmisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän liitettiin Kanta-arkistoon loppuvuodesta 217. Asiakkaita ohjataan hyödyntämään OmaKanta.fi sivuja omien tietojen katseluun myös suun terveydenhuollon tietojen osalta. Toiminnalliset tavoitteet Vastaanottotoiminta Strateginen tavoite: Edistämme kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla, kuntalaislähtöisillä ja kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla Tavoite Kiireellisen hoidon potilaan hoitopolun sujuvoituminen Toimenpide/toimenpiteet Kehitetään virka-aikaisen kiireellisen hoidon työnjakoa. Arviointikriteeri/ Mittari Päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton käyntimäärien lisääminen. Syyskuussa 217 kahden viikon mittausjaksossa käyntejä 167. Tavoite lisätä käyntejä 2 % Toteuma Tavoitteen toteutuminen raportoidaan toimintakertomuksessa 24

29 Vastaanottotoiminta Strateginen tavoite: Edistämme kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla, kuntalaislähtöisillä ja kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla Tavoite Ryhmäohjauksilla tavoitetaan enemmän potilaita ja osallistetaan potilaita omahoitoon. Hoidon saatavuus paranee. Toimenpide/toimenpiteet Ylläpidetään ryhmäohjauksia eri potilasryhmille: painonhallinta, astma (PEF), verenohennuslääkityksen seuranta (antikoagulaatio), heikentynyt sokerinsieto. Hyödynnetään teknologiaa soveltuvissa kohdissa (mm. OmaKanta) Arviointikriteeri / Mittari Ryhmien määrä. Tavoite järjestää vähintään yhtä monta ryhmää kuin vuonna 217: Painonhallinta 6 ryhmää Heikentynyt sokerinsieto 14 ryhmää Antikoagulaatio 6 ryhmää PEF-ohjaus 2 ryhmää Toteuma Erikoissairaanhoito 24 Erikoissairaanhoito TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut ,8 % Netto ,8 % Erikoissairaanhoidon kustannuksia ja suoritetoteumia seurataan ja toteumia verrataan edelliseen vuoteen kuukausittain. Toteumat raportoidaan perusturvalautakunnan kokouksissa maaliskuun kokouksesta alkaen. Kunnan kirjanpidossa näkyy kuukausittainen HUS:in ennakkolaskutus, joka perustuu HUS-talousarvioon. HUS on aiempina vuosina korjannut ennakkolaskutusta toteumien perusteella 1-2 kertaa vuodessa ja tilinpäätöksen yhteydessä on palautettu toimintaylijäämää. 25

30 Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue 26 Yhteiset palvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut ,2 % Netto ,2 % Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää poikkihallinnollisia palveluketjuja ja sujuvaa monialaista yhteistyötä eri tulosalueiden ja yksiköiden sekä toimialojen välillä. Toimintakyvyn tukipalveluiden kaikissa tulosyksiköissä panostetaan vuoden 218 aikana monialaisen yhteistyön käytäntöjen parantamiseen. Monialainen työote vaatii toiminnan ja järjestelmien muutosta eli uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämistä, jota edistetään muodostamalla yhteisiä käsitteistöjä ja tavoitteita asiakkaalle palveluja tarjoavien eri tahojen kanssa. Monialaisen yhteistyön kehittymiseen tähtäävät myös meneillään olevat suuret muutoshankkeet (Apotti, SOTE-uudistus ja hyvinvointikeskus-hanke) ja niihin liittyvät yhteiset koulutukset. Kuntalaislähtöisyyttä edistetään arjen työssä vahvistamalla ja tukemalla asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä. Palvelutarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat tehdään aina vuoropuhelussa asiakkaan ja tarvittaessa heidän läheistensä kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan toimintakyvyn tukipalveluiden kaikissa tulosyksiköissä vuosittain tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn perusteella kukin tulosyksikkö tekee omaa toimintaansa koskevan kehittämissuunnitelman. Asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnitteluun edistetään myös kuntalaistilaisuuksissa, joita järjestetään mm. SOTE-uudistuksen valmistelun yhteydessä. Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosyksiköiden yhteisenä haasteena tulee olemaan asiakasmäärien kasvu. Vuodelle 218 saadut lisäresurssit helpottavat osittain kasvavaa palvelukysyntää, mutta kysynnän kasvu edellyttää myös uusien toimintamallien kehittämistä. Tätä kehittämistyötä on tehty vahvasti jo vuonna 217 ja jatketaan edelleen tulevien vuosien aikana. Kuntoutuspalvelut 261 Kuntoutuspalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,6 % Kulut ,3 % Netto ,9 % Fysioterapiapalvelut (kolmea fysioterapeuttia lukuun ottamatta) ja lasten toimintaterapiapalvelut muuttivat sote-keskuksen remontoituihin tiloihin kesällä 217, mikä mahdollisti sekä fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan käynnistämisen, ryhmätoimintojen kehittämistyön että lasten toimintaterapian tarjonnan. Tavoitteena on vakiinnuttaa ko. uusia ja laajennettuja käytänteitä vuonna 218. Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen henkilöstön kanssa jatketaan ikäihmisten itsenäisen arjen tukemista kehittämällä edelleen kotikuntoutusta ja ryhmätoimintoja sekä järjestämällä hoitajille suunnattua Asiakasta aktivoiva hoitotyö koulutusta. Tavoitteena on tukea mm. sairastumisten yhteydessä kuntalaistemme liikunta- ja toimintakyvyn palautumista ja/tai ylläpysymistä kuntoutuspalvelujen moninaisten, aktivoivien toimintojen avulla sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden tuella. Apuvälinepalveluissa sekä apuvälineiden että asunnonmuutostöiden tarpeet ovat lisääntyneet tuettaessa aiempaa vahvemmin kuntalaisia selviytymään kotonaan tai kodinomaisessa asumisessa 26

31 mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Tavoitteena on kehittää apuvälinetarpeiden arviointia ja siitä seuraavaa apuvälineen luovutusprosessia vastaamaan valtakunnallisiksi suunniteltuja luovutusperusteita. Vammaispalvelut 264 Vammaispalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,6 % Kulut ,6 % Netto ,9 % Kirkkonummen kunta on neuvotellut kuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Taksi- ja joukkoliikenteen lainsäädännön muutos kesällä 218 edellyttää kilpailutusta sekä liikennöintiin että matkojen välittämiseen hankintalain nojalla. Yhteiskilpailutuksen myötä kuntien toimintaohjeet palveluiden myöntämiselle tulee yhdenmukaistaa. Vammaispalvelun henkilöstö tulee osallistumaan toimintaohjeiden laadintaan vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden osalta. Rinnekotisäätiön RK-asuntojen asumispalveluyksikön rakentaminen Kirkkonummelle käynnistyi vuoden 217 lopussa. Vammaispalvelut, RK-asuntojen henkilöstö ja tulevat asumisyksikön asukkaat läheisineen ovat tiivisti mukana asumispalveluyksikön tilojen ja toiminnan suunnittelussa sekä asiakkaiden palveluiden järjestämisessä. Asumispalveluyksikön arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 218. Talousarviossa 218 on vammaispalvelun henkilöresursseihin saatu alkaen uusi sosiaaliohjaajan virka. Sosiaaliohjaajan työpanoksen avulla voidaan parantaa vammaisten lasten ja nuorten itsenäistä elämää tukeva ohjausta sekä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Päihdepalvelut 268 Päihdepalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot , % Kulut ,9 % Netto ,4 % Päihdepalveluissa jatketaan vuonna 217 aloitettua avopalveluiden kehittämistä ja jalkautuvan työn toimintamuotojen eteenpäin viemistä. Syksyn 217 aikana toteutettu muutto sote-keskukseen toi mukanaan uusia mahdollisuuksia toteuttaa monialaista yhteistyötä. Yhteistyöhön liittyvien pilottien parissa tehtävä kehittämistyö jatkuu ja tavoitteena on edelleen parantaa toimintatapoja vastaamaan tämän hetken asiakastarpeita. Vuoden 217 syksyllä päihdepalvelut osoittivat yhden työntekijän ehkäisevään työhön. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa ehkäisevän työn osalta ja löytää uusia toimintamalleja jäsentyneen ehkäisevän työn tekemiseen. Ehkäisevä työ painottuu yläasteikäisiin ja siitä ylöspäin oleviin nuoriin. Luotsin toiminnassa nimi muutettiin päivätoiminnasta toimintaa paremmin kuvaavaksi avokuntoutus Luotsiksi. Luotsin toiminta on strukturoitua kuntouttavaa toimintaa, jossa asiakkailla on selkeä hoito- /kuntoutussuunnitelma. 27

32 Päihdepalveluilla on päivitetyt sopimukset Espoon kaupungin kanssa Linkki (Terveys- ja sosiaalineuvontapiste) toiminnannasta, Selviämishoitoaseman toiminnasta sekä Empun katkaisu- ja vieroitushoitoyksikön palveluista. Näiden lisäksi ostopalveluna käytetään tarvittaessa erilaisia laitosjaksoja eri toimijoilta asiakkaan yksilöllisen hoidontarpeen mukaan. Mielenterveyspalvelut 269 Mielenterveyspalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,4 % Kulut ,7 % Netto ,2 % Vuoden 218 aikana mielenterveyspalveluissa kehitetään erityisesti lapsille ja perheille suunnattuja palveluja. Perheneuvolan ensisijainen toiminnallinen tavoite vuodelle 218 on purkaa vuoden 217 aikana palveluihin muodostunut jono ja täten tarjota tuen tarve huomioiden oikea aikaisesti apua lapsille ja perheille. Tavoitteeksi asetetaan, että jono on saatu mennessä hallintaan. Toinen tavoite vuodelle on käynnistää ryhmämuotoinen ennaltaehkäisevä toiminta viimeistään syksyn 218 aikana. Nuorten Hyvinvointiaseman palveluiden kasvava kysyntä edellyttää palveluiden kehittämistä ja henkilöstötilanteen vakiintumista. Perheneuvolan ikärajan nostamiseen liittyvää perheneuvolatoiminnan ja Nuorten Hyvinvointiaseman toiminnan yhteen nivomista jatketaan, jotta murrosikäiset nuoret ja heidän vanhempansa saavat oikea aikaisesti tarvitsemansa tuen. Puheterapiassa arvioidaan muutaman vuoden käytössä ollutta alueellista toimintamallia ja siihen liittyen tehdään toiminnallisia tarkennuksia. Kuntalaisille tarjottavia puheterapiapalveluja ja niihin liittyviä käytäntöjä kehitetään yhteistyössä perusturvan ja sivistystoimen puheterapiapalveluiden kanssa. Aikuisten mielenterveyspalvelujen vuoden 218 haaste on lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen. Ensisijaisesti tavoitellaan palveluihin muodostuneen jonon purkamista käyttöön saatavan lisäresurssi mahdollistaa tämän. Lisäresurssi mahdollistaa myös palvelujen tehokkaamman ulottamisen kaikkiin ikäryhmiin esim. ikäihmisiin sekä ennaltaehkäisevän ryhmätoiminnan käynnistämisen. Kuntouttava työtoiminta 27 Kuntouttava työtoiminta TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,6 % Kulut ,9 % Netto ,5 % TYP-toiminta jatkuu edelleen yhteistyössä Länsi-Uudenmaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimintamallin mukaisesti. TYP:iin ohjattavan asiakasryhmän kriteereitä kirkastetaan kunnan muuhun työllistymistä edistävään toimintaan sopivaksi. Kuntouttavassa työtoiminnassa selkeytetään sosiaalisen kuntoutuksen toteutusta sekä työllistämistä edistävien palveluiden sisältöä mm. kehittämällä pajatoiminnassa asiakkaiden opinnollistamisen lisäämistä. Asiakkaat osallistuvat tehtyjen töiden kuvaamiseen oman osaamisen ja työkyvyn 28

33 tarkemmalla kuvauksella. Työllistymistä edistetään kehittämällä Koti-Toimari-toimintamallia, jolla tuetaan kotona asuvien selviytymistä. Toimintamalli suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ikäihmisten palveluiden sekä muiden kotikuntoutusta tarjoavien yksiköiden kanssa. Toimari toimii kuntatasoisessa aktivointityöryhmässä edistämässä työtä vailla olevien kuntalaisten työllistymistä. Keskeisenä tehtävänä jatkuu Kelan kuntaosuuslaskujen selvittely ja koordinointi, sekä laskun liitteessä olevien työtä vailla olevien aktivointi. Osana aktivointia panostetaan ikääntyneiden työttömyysturvan kriteerit täyttävien kuntalaisten työkyvyn arviointiin ja työllistetään työkyvyn mukaisesti kunnan eri toimialoille, jonka jälkeen heille mahdollistuu siirtyminen eläkeputkeen. Työtä vailla olevien työkyvynarviointi terveystarkastuksineen jatkuu prosessikuvauksen mukaisesti. Kelan kanssa pilotoidaan aikaisen vaiheen ammatillisen tmv. kuntoutuksen sisällyttämistä asiakkaiden aktivointiin. Terveyssosiaalityöntekijän koordinointivastuulla oleva Tempo-hanke päättyy maaliskuussa 218. Hankkeesta saadut uudet toimintamallit jalkautetaan muihin toimintoihin tarpeen mukaan. Toiminnalliset tavoitteet Mielenterveyspalvelut Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvoinninedistäminen laadukkailla, kuntalähtöisillä kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla Toiminnallinen tavoite: Perheiden ja nuorten pääsy oikea-aikaisesti tarpeenmukaisen tuen piiriin Toimenpide/toimenpiteet Luodaan uusi toimintamalli perheneuvolaan, jonka avulla odotusaika palvelun saantiin lyhenee kiireettömien asiakkuuksien kohdalla. Arviointikriteeri / Mittari Tavoitteena kiireettömien asiakkuuksien odotusajan lyheneminen alle kuukauteen. Lähtötilanne: Kiireettömien asiakkuuksien odotusaika n. 3 kuukautta yhteydenotosta / ohjauksesta palvelujen piiriin Toteuma Kuntouttava työtoiminta Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvoinninedistäminen laadukkailla, kuntalähtöisillä kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla Toiminnallinen tavoite: Työtä vailla olevat pääsevät työkykyselvitykseen. Toimenpide/toimenpiteet Terveystarkastuksiin kutsutaan 2 asiakasta. Arviointikriteeri / Mittari Terveystarkastuksiin kutsuttujen asiakkaiden määrä Toteuma 29

34 3

35 Kuntoutuspalvelut Strateginen tavoite: Kuntalaisten hyvinvoinninedistäminen laadukkailla, kuntalähtöisillä kustannustehokkailla kaksikielisillä palveluilla Toiminnallinen tavoite: Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien kuntalaisten pääsy suoraan fysioterapeutin vastaanotolle Toimenpide/toimenpiteet Fysioterapeuttien suoravastaanottoon varataan 12 aikaa / viikko Arviointikriteeri / Mittari Fysioterapeuttien suoravastaanottokäyntien määrä Lähtötilanne: 11-12/217 käyntejä oli 19 toiminnan juuri käynnistyttyä. Toteuma 31

36 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue 28 Yhteiset palvelut Tuotot Kulut Netto TP TA TOT 217 ( ) KS Muutos-% TP 216 / KS ,9 % 17,5 % 39, % Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden haasteena on tuottaa tulevina vuosina riittävästi laadukasta palvelua nopeasti kasvavalle vanhusväestölle. Palveluiden tuottamisessa suuntaa-antavat valtakunnalliset muutokset kuten SOTE- valmistelutyö. Sekä valtakunnallisesti että Kirkkonummen tavoitteena on ottaa yhä enemmän ikäihmisiä mukaan palveluiden suunnitteluun. Ikäihmisten tarpeisiin vastaaminen edellyttää poikkihallinnollisia palveluketjuja ja sujuvaa monialaista yhteistyötä eri tulosalueiden ja toimialojen välillä. Monialaisen yhteistyön kehittymiseen tähtäävät myös meneillään olevat suuret muutoshankkeet kuten Apotti, SOTE-valmistelu (I&O kärkihanke ja GeroMetron yhteistyö) ja hyvinvoinkeskus-hanke ja niihin liittyvät yhteiset koulutukset. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden henkilöstöä koulutetaan kunnan omien fysioterapeuttien avulla kuntouttavaan työotteeseen Asiakasta aktivoiva hoitotyö. Vuoden 218 tavoite on laajentaa yhteistyötä kuntalaisten, kolmannen sektorin ja yritysten välillä. Vuonna 217 alkanut selvitys vapaaehtoistoiminnasta jatkuu vuonna 218 ja tavoitteena on luoda selvityksen avulla toimiva yhteistyömalli. Sairaalatoiminta ostetaan Espoon sairaalasta. Yhteistyö Espoon sairaalan kanssa on toiminut hyvin ja yhteistyö jatkuu vuonna 218. Tulevan vuoden haasteena tulee olemaan henkilöstön riittävyys eri toiminnoissa. Erityisesti kotihoidon toiminnassa arvioidaan, että lisäresurssia tarvitaan, jotta ikäihmisten kotona selviytyminen turvataan. Kotona selviytymistä tukevat palvelut 281 Kotona selviytymistä tukevat palvelut Tuotot Kulut Netto TP TA TOT 217 ( ) KS Muutos-% TP 216 / KS 218 6,1 % 1,8 % 11,4 % Kotona selviytymistä tukevissa palveluissa kotihoidon välittömän työajan seurantaa jatketaan ja kehitetään kotihoidolle sopivaksi. ProComp-reittioptimointi järjestelmän avulla on tavoitteena saavuttaa maksimaaliset tulokset työn ja reitityksen suhteen. Kotihoidon toiminta on kuluneen vuoden aikana muuttunut Espoon sairaalan yhteistyökuvioiden myötä. Tästä syystä on aiheellista päivittää tehtäväkuvauksia ja sen myötä kehittää toimintaa. Kotiutustiimin toiminta selviytymistä tukevien palvelujen tueksi vaatii kotihoidon ja tukipalveluiden kriteereiden päivittämistä ja tarkentamista. Kotihoidon kriteereitä päivitetään vastaamaan tulevia sekä kansallisia että kulttuurimuutoksia. Vuoden 218 aikana selvitetään mahdollisuutta palvelusetelin käyttöönottoon. Palvelusetelillä kuntalaisilla olisi valinnan mahdollisuuksia. Kotihoidon kotikuntoutusta jatketaan sairaalasta kotiutuville kuntoutuspotilaille ja niille kotihoidon asiakkaille, joiden kotona selviytymistä voidaan katsoa tällaisella toiminnalla parannettavan. Kotikuntoutus suunnataan niille, jotka eivät voi lähteä kotoaan muihin kuntoutuspalveluihin tai 32

37 kuntoutus edellyttää harjoittelua nimenomaan kotiympäristössä. Kotikuntoutustoiminta kehitetään jatkuvasti vastaamaan tarvetta. Tavoitteena on, että kotikuntoutusjakson loppuessa kotihoidon henkilöstöllä on riittävää osaamista jatkaa asiakkaan aktivointia hänen omassa kodissaan. Päihdepalvelujen kanssa yhteistyötä tiivistetään ja työnjakoa selkeytetään. RAI-tuloksia hyödynnetään palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. RAI on arviointijärjestelmä. RAI on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omaishoidontuen vapaapäivien järjestämiseen kehitetään uusia mahdollisuuksia. Perhehoito on yksi kehittämisalue SOTE- valmisteluissa. Kirkkonummella kartoitetaan tämän kaltaisen toiminnan aloittamista. Omat hoivayksiköt 282 Omat hoivayksiköt TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,9 % Kulut ,4 % Netto ,2 % Ympärivuorokautisiin asumis-, hoiva- ja laitospalveluihin kuuluvat Lehmuskartanon hoivakoti, Volskoti ja Kirkkonummen palvelutalon hoivahenkilöstö. Vanhuspalvelulain muutosesitys edellyttää laitoshoidon käytölle erityisiä lääketieteellisiä tai asiakas-/potilasturvallisuuteen liittyviä perusteluja. Volskodista merkittävä osa ei täytä näitä kriteerejä ja sen vuoksi Volskodin tulevaisuutta tulee arvioida vuoden 218 aikana. RAI on arviointijärjestelmä. RAI on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-tuloksia hyödynnetään palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. Kuntoutuksen toimintamalleja toteutetaan jokaisessa yksikössä asiakasta aktivoivan hoitotyön mallin mukaisesti. Hoivakoti Lehmuskartanon laitospuolen yhdestä osastosta (15 paikkaa) 1 paikkaa on muutettu kuntoutuskeskeiseksi tarkoituksena tarjota lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja ja SAS-toimintaan liittyviä selvitysjaksoja. Vuonna 218 laaditaan jokaiselle Lehmuskartanon asukkaalle aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelmassa tulee näkyä jokaiselle päivälle aktiviteetti. Toimintaa seurataan osavuosikatsauksien yhteydessä. Asuin- ja toimitilojen viihtyisyyteen ja toimivuuteen kiinnitetään huomioita: tavoitteena on, että esimerkiksi hoivakotien sisäseinät maalataan ja luodaan kuvilla viihtyisyyttä. Tavoitteen toteuttamiseksi yhteistyötä tehdään tilahallinnon, koulujen, oppilaitosten ja taiteilijoiden kanssa. Yksiköiden sisäisiä rakennemuutoksia tehdään jatkuvasti toiminnan turvaamiseksi. 33

38 Hoiva- ja sairaalapalvelujen ostot 284 Hoiva- ja sairaalapalvelujen ostot TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,9 % Kulut ,4 % Netto ,4 % Ympärivuorokautista hoivaa ostetaan kilpailutetuista hoivakodeista Kirkkonummella ja ympäristökunnissa. Ostettavien paikkojen määrä on keskeinen elementti kustannusten hallinnassa. Iäkkään väestönosan kasvu asettaa paineita ostopalvelupaikkojen määrän lisäämiselle, koska omat yksiköt pidetään jatkuvasti täynnä ja Espoon sairaala kotiuttaa potilaan silloin kun sairaalahoidon tarve loppuu. Muut avopalvelut 285 Muut avopalvelut TP 216 TA 217 TOT 217 ( ) KS 218 Muutos-% TP 216 / KS 218 Tuotot ,2 % Kulut ,4 % Netto ,9 % Muistipoliklinikan toiminta kehitetään tarvetta vastaavaksi. Muistisairauden alku selvitykset alkaisivat aikaisemmin. Päivätoiminta kehitetään tarvetta vastaavaksi. Tavoite on laajentaa päivätoimintaa. Päivätoiminnan sisältöä selvitetään ja kehitetään. Toiminnalliset tavoitteet Kotona selviytymistä tukevat palvelut Strateginen tavoite: Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen Toimenpide/toimenpiteet Kotihoidossa otetaan käyttöön palveluseteli Arviointikriteeri/ Mittari Palveluseteli on otettu käyttöön mennessä Toteuma Omat hoivayksiköt Strateginen tavoite: Muutetaan Lehmuskartanon toimintatapaa asukasta aktivoivammaksi Lean-mallia soveltaen Toimenpide/toimenpiteet Lehmuskartanossa jokaiselle asukkaalle laaditaan aktivointisuunnitelma Arviointikriteeri/ Mittari Laadittujen aktivointisuunnitelmien prosentuaalinen osuus Toteuma 34

39 Omat hoivayksiköt Strateginen tavoite: Vols-kodin toimintaympäristön selvittäminen Toimenpide/toimenpiteet Toteutetaan asiakas-, omais- ja henkilöstökysely, jossa selvitetään asukkaiden ja työntekijöiden tyytyväisyys Vols-kodin toimintaympäristöön Arviointikriteeri/ Mittari Kyselyn toteuttaminen kevään 218 aikana Toteuma 35

40 III osa Liitteet 36

41 Liite 1. Perusturvapalvelujen vastuuhenkilöluettelo Tulosyksiköiden vastuuhenkilönä toimii tulosalueen vastuuhenkilö, ellei erikseen nimetty Toimiala: Perusturvapalvelut vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Tulosalue: Hallintopalvelut hallintopäällikkö Kati Kupiainen Tulosalue: Sosiaalipalvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosyksiköt Yhteiset palvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä Pia Sandström-Hentilä Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Nordman Perhepalvelut johtava sosiaalityöntekijä Veronica Lundqvist Velkaneuvonta sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosalue: Terveyspalvelut johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Tulosyksiköt Yhteiset palvelut johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Terveydenhoitopalvelut osastonhoitaja Anna-Lotta Aaltonen Vastaanottotoiminta vt. johtava ylilääkäri Kaija Hannula Suun terveydenhuolto johtava hammaslääkäri Arja Liinavuori Erikoissairaanhoito vt. johtava ylilääkäri Kaija Hannula Tulosalue: Toimintakyvyn tukipalvelut vs sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen Tulosyksiköt Yhteiset palvelut vs sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen Kuntoutuspalvelut vastaava fysioterapeutti Katja Kuula Vammaisten palvelut vs johtava sosiaalityöntekijä Jenny Rusk Mielenterveyspalvelut mielenterveyspalvelujen johtaja Peter Grönroos Päihdepalvelut päihdehuollon johtaja Kari Kopra Kuntouttava työtoiminta työllistymisyksikön johtaja Ulla Railio Tulosalue: Ikäihmisten hyvinvointipalvelut hoitotyön johtaja Gun-Lis Wollsten Tulosyksiköt Yhteiset palvelut hoitotyön johtaja Gun-Lis Wollsten Kotona selviytymistä tukevat palvelut osastonhoitaja Tiina Paalanen Omat hoivayksiköt osastonhoitaja Sari Ahola Sairaala- ja hoivapalvelujen ostot hoitotyön johtaja Gun-Lis Wollsten Muut avopalvelut osastonhoitaja Sari Ahola Investointien vastuuhenkilö: vt. Perusturvajohtaja Jaana Koskela 37

42 Liite 2. Perusturvapalvelujen hyväksyjät ja asiatarkastajat Hyväksymisoikeus kaikkiin toimialan kustannuspaikkoihin perusturvajohtajalla, hänen sijaisellaan, talouspäälliköllä ja Tapio Salmelalla. Asiantarkastusoikeus Marit Ramstedtilla KP Hyväksyjä Varahyväksyjä Asiatarkastaja Vara-asiatarkastaja PERUSTURVAN HALLINTO Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä = vastuuhenkilö (hallintopäällikkö Kati Kupiainen) 21 Perusturvalautakunta KATI KUPIAINEN MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 22 Yhteinen koulutus ESA LINDELL MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 24 Huoltotoiminnot ESA LINDELL MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 25 Yhteiset palvelut KATI KUPIAINEN MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 26 Sosiaaliasiamies KATI KUPIAINEN MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 29 Järjestöjen tukeminen ESA LINDELL TOMI KOSKELA Marit Ramstedt SOSIAALIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto) Varahyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin: Birgitta Nordman, Pia Sandström-Hentilä ja Veronica Lundqvist 211 Sosiaalipalveluiden yhteiset SIRKKU PEKKARINEN-KETO RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2111 Aikuissosaiaalityö PIA SANDSTRÖM-HENTILÄ RIITTA RAUTIO Anja Kempe 212 Elatustuki PIA SANDSTRÖM-HENTILÄ RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2125 Asumispalvelut PIA SANDSTRÖM-HENTILÄ RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2129 Pakolaishuolto PIA SANDSTRÖM-HENTILÄ MARIT RAMSTEDT Anja Kempe 38

43 2131 Lastensuoj. sosiaalityö Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2135 Sijaishuolto Birgitta Nordman ANJA KEMPE Riitta Rautio 2138 Avohuolto Birgitta Nordman ANJA KEMPE Riitta Rautio 2161 Lapsiperh. Kotipalvelu Veronica Lundqvist RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2191 Velkaneuvonta SIRKKU PEKKARINEN-KETO RIITTA RAUTIO Anja Kempe TERVEYSPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä = vastuuhenkilö Arja Liinavuori Varahyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin: Kaija Hannula, Katariina Hallikainen ja Tarja Uggeldahl 231 Terveyspalveluiden yhteiset ARJA LIINAVUORI LAURA KÄRKKÄINEN Marit Lohtander 2311 Terveydenhoitopalvelut ANNA-LOTTA AALTONEN MAARIT LOHTANDER Laura Kärkkäinen 2321 Vastaanottotoiminta Maarit Taru/ laskuttaja kunta ARJA LIINAVUORI MAARIT LOHTANDER TARU LAUREN Laura Kärkkäinen 2331 Laboratorio ARJA LIINAVUORI MARIT RAMSTEDT Laura Kärkkäinen 2332 Röntgen ARJA LIINAVUORI MARIT RAMSTEDT Laura Kärkkäinen 2351 Suun terveydenhuolto ARJA LIINAVUORI Aija Hietala-Lenkkeri PÄIVI HÄKKILÄ Tuija Johansen-Oksanen 2372 Välinehuolto ARJA LIINAVUORI Aija Hietala-Lenkkeri PÄIVI HÄKKILÄ Tuija Johansen-Oksanen ERIKOISSAIRAANHOITO 241 HUS ARJA LIINAVUORI LAURA KÄRKKÄINEN Maarit Lohtander 245 ARJA LIINAVUORI LAURA KÄRKKÄINEN Maarit Lohtander Muu Erikoissairaanhoito 39

44 TOIMINTAKYVYN TUKIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä = vastuuhenkilö (vs sosiaalipalvelupäällikkö Tuula MalmiSuominen) Varahyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin: Jenny Rusk ja Ulla Railio 261 Toimintakyvyn yhteiset TUULA MALMI-SUOMINEN SALLA LAMMINEN Anneli Laiho/Marit Ramstedt 2611r r Kuntoutus KATJA KUULA HELENA RANTANEN SALLA LAMMINEN Salla Lamminen Anneli Laiho/Marit Ramstedt 2612 Puheterapia PETER GRÖNROOS HELENA RANTANEN Salla Lamminen 2641 Vammaissosiaalityö JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2645 Omaishoidon tuki (vammaiset) JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2646 Vammaisasuminen JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2647 Työ- ja päivätoiminta JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2648 Asunnon muutostyöt JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2651 Kuljetuspalvelut JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2653 Henkilökohtainen apu JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2655 Autoavustukset JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Marit Ramstedt Heidi Riska 4

45 Laiho 2657 Määrärahasid. tukitoimet JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2661 Kirkkonummen työkeskus KAIJA PATRAKKA ANNE TÄHTINEN Veronica Andersson 2665 Papinmäen kerhotoiminta KAIJA PATRAKKA Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2669 Kehitysvammapalvelut JENNY RUSK Salla Lamminen/ Anneli Laiho Marit Ramstedt 2671 Perheneuvola PETER GRÖNROOS SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2675 Päiväkeskus Ankkuri PETER GRÖNROOS MARITA NIEMINEN Marjo Pitkänen 2681 Avokuntoutus Luotsi KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Riina Aikio-Pelkonen 2685 Päihdepalvelut KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Riina Aikio-Pelkonen 2691 Mielenterveyspalvelut PETER GRÖNROOS SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 271 Kuntouttava työtoiminta ULLA RAILIO PIRKKO TIKKANEN Carita Haapaniemi Thijs Verbrugghe IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUTHyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (Gun-Lis Wollstén) Varahyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin: Sari Ahola ja Tiina Paalanen Ikäihmisten yhteiset Hannan Salinin testamentti GUN-LIS WOLLSTEN CARINA KORANDER GUN-LIS WOLLSTEN (tstotarvik Anja Turunen vara Carina Korander) CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm Sari Suurjoki-Niemi 41

46 289 Brita Blomberg testamentti GUN-LIS WOLLSTEN 2811 Vanhusten tukipalvelut LINDA WESTERBERG 2812 Kuntoutustiimi TIINA PAALANEN 2813 Kotiutustiimi ANRI SAARIVAINIO 2814 Keskitetty palvelunohjaus 2815 Anri Saarivainio CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm (Salla Lamminen SHLmatkat) CARINA KORANDER Linda Westerberg Susaanna HöökWesterholm CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm TIINA PAALANEN CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm Omaishoidontuki (ikäihmiset) TIINA PAALANEN ANNIKKA KLEEMOLA Carina Korander 2816 Sotainvalidit GUN-LIS WOLLSTEN SARI SUURJOKI-NIEMI Carina korander 2817 Kotipalvelut LINDA WESTERBERG Anri Saarivainio CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2818 Kotisairaanhoito LINDA WESTERBERG Anri Saarivainio CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2819 Veteraaniasiat Esa Lindell MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela 282 Kotisairaala SARI SUURJOKI-NIEMI (Gun-Lis Wollsten (jalkojenhoito ja silmkälasiavustukset) PAULA JARHO CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2821 Palvelutalo LEENA NURMINEN CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 42

47 2831 Volskoti ANNIKKA KLEEMOLA CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2835 Hoivakoti Lehmuskartano STIINA BERGENDAHL CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2836 laitosos. Hoivakoti Lehmuskartano STIINA BERGENDAHL CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2841 palveluas. Palveluasumisen ostot GUN-LIS WOLLSTEN SARI-SUURJOKI-NIEMI Carina Korander 2845 Laitos- ja sairaalapalv. ostot GUN-LIS WOLLSTEN CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2846 Espoon sairaala GUN-LIS WOLLSTEN CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2851 Terveyskeskussairaala GUN-LIS WOLLSTEN CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2853 Volsin päivätoiminta ANNIKKA KLEEMOLA CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 2854 Muistipoliklinikka ANNIKKA KLEEMOLA CARINA KORANDER Susanna HöökWesterholm 43

48 Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 15 :n mukaisesti kunnanvaltuusto vahvistaa toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet. Kunnanvaltuusto on vahvistanut toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet vuodelle 218. Toimielimet ja viranhaltijat, joilla on hankintavaltuudet, voivat tehdä hankintapäätöksiä saamiensa hankintavaltuuksien puitteissa. Hankintavaltuudet määräytyvät hankinnan kokonaishinnan ja sopimuskauden ennakoidun hankinta-arvon pohjalta. Hankinta-arvoon on laskettava mukaan myös hankinnan mahdolliset optiot eli hankintaan sisältyvä mahdollinen lisähankinta tai sopimuskauden pidennys. Hankinnan arvo lasketaan neljän ensimmäisen vuoden ajalta, vaikka sopimus olisi toistaiseksi voimassa tai sen voimassaoloaika olisi yli neljä vuotta. Hankinta-arvoon ei lasketa mukaan arvonlisäveroa. EU-kynnysarvot EU-kynnysarvo on vuonna 218 tavara- ja palveluhankintojen osalta 221 euroa (ilman arvonlisäveroa). Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat Erikseen määritellyt palveluhankinnat (Liitteen E mukaiset palvelut 5 15) Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat (Liitteen E mukaiset palvelut 1 4) 6 euroa 3 euroa 4 euroa Perusturvapalveluiden hankinnat ovat pääsääntöisesti kansallisten kynnysarvojen piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja. Perusturvapalveluiden hankintavaltuudet - Perusturvalautakunta hyväksyy ennen kilpailuttamista kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen asiakirjaluonnokset tai hankintaperiaatteet yhteishankinnoissa. - Kynnysarvot ylittävien ja useampaa kuin yhtä tulosaluetta tai koko toimialaa koskevien hankintapäätösten tekeminen delegoidaan toimialajohtajalle. - Tulosalueiden vastuuhenkilöille delegoidaan päätösvalta kansallisen kynnysarvon alle jäävien tulosalueensa hankintojen tekemiseen ja niitä koskevien sopimusten allekirjoittamiseen. - Muilla tilivelvollisilla ei ole oikeutta tehdä hankintapäätöksiä lukuun ottamatta tulosalueen vastuuhenkilön sijaista tulosalueen vastuuhenkilön ollessa poissa tai estynyt. Näin varmistetaan tulosalueen vastuuhenkilön mahdollisuus vaikuttaa määrärahan käyttöön ja varmistaa oikeiden hankintamenettelyjen käyttäminen. 44

49 Perusturvalautakunta päättää erikseen hankintoihin mahdollisesti sisältyvistä asiakasmaksuista ja niiden määristä. Perusturvapalveluiden tilausoikeudet Tilausoikeus merkitsee oikeutta tehdä tilauksia määrärahojen puitteissa sopimustoimittajalta tai pienhankintana kunnan hankintaohjeen mukaisesti. Vain tilausoikeuden omaava viranhaltija tai työntekijä voi tilata tai ostaa tavaroita tai palveluja. Tilausoikeus tarkoittaa sitä, että nimetty henkilö tai tietyllä ammattinimikkeellä toimiva henkilö voi tehdä itsenäisesti tilauksen / hakea kaupasta tuotteen / hankkia palvelun. Muutkin kuin nimetyt henkilöt voivat valmistella tilauksia, mutta ennen varsinaista tilaamista täytyy saada tilausoikeuden omaavan henkilön hyväksyntä esimerkiksi sähköpostitse. Kunnanvaltuuston vuoden 218 hankintavaltuuksien vahvistamispäätöksen liitteessä on ohjeistettu tilausoikeuksia mm. seuraavasti: - Jos kunnan hankintaohjeet edellyttävät hankintapäätöksen tekemistä, on sen, jolla on hankintavaltuudet, tehtävä hankintapäätös ennen kuin tilaus tehdään. Kun hankinnasta tai kilpailutetun sopimuksen käytöstä on tehty hankintapäätös, on tilaus hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. - Tilausoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä tilauksia määrärahojen puitteissa sopimustoimittajalta tai pienhankintana kunnan hankintaohjeiden mukaisesti. Vain tilausoikeuden omaava viranhaltija tai työntekijä voi tilata tai ostaa tavaroita ja palveluja. - Tilausoikeus on kaikilla hankintavaltuudet omaavilla henkilöillä sekä tilivelvollisilla vastuuhenkilöillä tai henkilöillä, joilla tilausten tekeminen perustuu työtehtäviin. Perusturvan kyseiset henkilöt on lueteltu Tilausoikeudet-liitteessä. Tilausoikeuksia on delegoitu pääasiassa kilpailutettuja puitesopimuksia hyödyntäville henkilöille 45

50 46

51 47