Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 163 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:25 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 163 Kokouksen järjestäytyminen Esitys maakuntavaltuustolle ylimääräisen asian ottamisesta kiireellisenä käsittelyyn 165 Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Timo Laaninen) ja uuden jäsenen valinta 166 Uusimaa-kaava seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikenne ja logistiikka ja elinkeinot ja kauppa sekä kaavaluonnosten asettaminen nähtäville ja lähettäminen lausunnoille 167 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista koskien Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavaa 168 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavan määrääminen tulemaan voimaan 169 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Digitukipilotti -hankkeen perustaminen Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään (Tatu Rauhamäen tilalle) Vaalien valmistelutoimikunnan jäsenmuutokset: jäsenen ja varajäsenen vaihtuminen Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu tiedoksi 62

2 PÖYTÄKIRJA 13/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Hopsu Inka Jäsen saapui klo 9.00 :n 163 kohdalla Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen pöytäkirjantarkastaja Laaninen Timo Jäsen Launiala Mimmi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja saapui klo 8.55 :n 163 kohdalla Markkula Markku puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen Rautava Risto Jäsen Rissanen Laura Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Vesikansa Sanna Jäsen Adlercreutz Anders Varajäsen Ilonen Jarkko Varajäsen, strateginen kokous saapui klo 8.45 :n 163 kohdalla Räsänen Joona Varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj saapui klo 9.45 :n 163 kohdalla Luhtanen Leena Valtuuston I vpj POISSA Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Muurinen Seija Valtuuston II vpj Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Kanerva Inka Viestintäjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö Rekola Lasse Ympäristöasiantuntija läsnä :n 163 esittelyn ajan

3 PÖYTÄKIRJA 13/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Kimmo Kiljunen Mimmi Launiala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa (Kimmo Kiljunen, Mimmi Launiala). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valita pöytäkirjantarkastajiksi Kimmo Kiljusen ja Mimmi Launialan. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Listan kaava-asiat, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva.

5 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus Esitys maakuntavaltuustolle ylimääräisen asian ottamisesta kiireellisenä käsittelyyn MHS Uudenmaan maakuntahallitus esittää kiireellisenä asiana maakuntavaltuuston käsiteltäväksi: Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Timo Laaninen) ja uuden jäsenen valinta Kuntalain 95 :n mukaan valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 93 :ssä tarkoitetulla tavalla. Asia voi olla kunnanhallituksen, tilapäisen valiokunnan tai tarkastuslautakunnan valmistelema. Asian käsittelyllä tarkoitetaan myös mahdollisuutta sen ratkaisemiseen. Kokouskutsussa mainitsemattoman, mutta valmistellun asian valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen yksinkertaisella enemmistöllä. Edellytyksenä on asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaa, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehditä käsitellä tai että käsittelyn siirtäminen joka tapauksessa aiheuttaisi kunnalle merkittävää oikeudellista, taloudellista tai muuta haittaa. Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös. Jos asiaa ei ole lainkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen käsiteltäväksi ottamisesta. Yksimielisyysvaatimus koskee myös kiireellistä asiaa, jollei sitä ole valmisteltu. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto ottaa käsiteltäväksi ylimääräisenä asiana Timo Laanisen eron myöntämisen maakuntahallituksen jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinnan tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Vastuujohtaja ja valmistelija: Paula Autioniemi Päätös: Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto ottaa käsiteltäväksi ylimääräisenä asiana Timo Laanisen eron myöntämisen maakuntahallituksen jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinnan tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

6 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Timo Laaninen) ja uuden jäsenen valinta 434/ /2017 MHS Tiivistelmä Maakuntahallituksen jäsen Timo Laaninen (kesk. Helsinki) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä. Maakuntahallitukselle tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi jäsen hänen tilalleen. Asian yksityiskohtainen selostus Kuntalain 70 nojalla luottamushenkilö voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Perussopimuksen mukaan maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi maakuntahallitukseen jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen seuraavasti: Maakuntahallitukseen valitaan kuusi (6) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli henkeä, viisi (5) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , neljä (4) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kolme (3) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kaksi (2) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli ja yksi (1) jäsen jäsenkunnasta. jonka väkiluku on yli Niistä kunnista, joiden väkiluku on alle henkeä, valitaan maakuntahallitukseen yhteensä viisi (5) jäsentä kuitenkin siten, ettei samasta kunnasta voi olla kahta jäsentä. Edellä mainitun perusteella maakuntahallituksen jäsenmääräksi muodostuu 15. Kunnallisvaalien tuloksesta tehdyn laskelman mukaan maakuntahallituksen poliittinen jakauma on seuraava: Kansallinen Kokoomus 5 Vihreä liitto 3 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Perussuomalaiset 1 Vasemmistoliitto 1 Suomen Keskusta 1 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää valtuustolle, että Timo Laaniselle myönnetään ero maakuntahallituksen jäsenyydestä sekä että maakuntahallitukseen valitaan uusi jäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Paula Autioniemi Päätös: Maakuntahallitus päätti esittää valtuustolle, että Timo Laaniselle myönnetään ero maakuntahallituksen jäsenyydestä sekä että maakuntahallitukseen

7 PÖYTÄKIRJA 13/ valitaan uusi jäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

8 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus Uusimaa-kaava seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikenne ja logistiikka ja elinkeinot ja kauppa sekä kaavaluonnosten asettaminen nähtäville ja lähettäminen lausunnoille 359/05.00/2018 MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava kokonaisuus koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Uusimaa-kaavan kokonaisuuteen kuuluu myös seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimiva Uudenmaan rakennesuunnitelma. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään tiedoksi merkitsemistä varten seutujen vaihekaavojen luonnosten periaatteet seuraavista teemoista: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Maakuntahallitus on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan Uudenmaan rakennesuunnitelman ja kokouksessaan vaihekaavojen luonnosten muiden teemojen periaatteet. Uusimaa-kaava on tämän jälkeen kokonaisuudessaan ollut maakuntahallituksen esittelyssä ja merkitty tiedoksi. Seutujen kaavojen luonnokset on valmisteltu rakennesuunnitelman ja seutujen vaihekaavojen periaatteiden pohjalta. Tavoitteena on, että maakuntahallitus oikeuttaa toimiston asettamaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lähettämään ne lausunnoille lokakuussa Kaavakokonaisuus sisältää oikeusvaikutteisen kaavakartan, oikeusvaikutteiset merkinnät ja määräykset sekä kaavaratkaisuja selventävän kaavaselostuksen liitekarttoineen sekä rakennesuunnitelman. Seutujen kaavojen luonnokset ovat valmiit Uusimaa-kaava 2050:n kokonaisuus koostuu seutujen vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Huolimatta seutujaosta kaavakokonaisuutta valmistellaan yhteismitallisesti koko Uudellemaalle. Kaavakokonaisuutta taustoittaa Uudenmaan rakennesuunnitelma, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana kokonaisvisiona. Syksyn 2018 nähtävilläoloa ja lausuntokierrosta varten kolmen seudun vaihekaavojen luonnokset on yhdistetty yhdelle, koko Uudenmaan kattavalle kartalle. Kaava-aineisto koostuu oikeusvaikutteisesta kaavakartasta, joka on jaettu kolmeen eri kaava-alueeseen, kaikkia kolmea vaihemaakuntakaavaa koskevista oikeusvaikutteisista merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaratkaisuja selventävästä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty kaavan valmisteluaineistosta keväällä 2018 saadun palautteen, vuorovaikutuksen ja tarkentuneiden selvitysten pohjalta.

9 PÖYTÄKIRJA 13/ Seutujen kaavojen luonnosten valmisteluperiaatteiden ensimmäinen osa esiteltiin hallituksen kokouksessa Osa I sisälsi teemat: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia- ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet. Tässä kokouksessa esitellään luonnosten periaatteet, osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Kasvun kestävä ohjaaminen Uusimaa-kaavan keskeinen suunnitteluperiaate on edistää ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään olevaan rakenteeseen tukeutuen tehostamalla nykyistä yhdyskuntarakennetta kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla. Kaavan keskus- ja taajamaratkaisu perustuu analyyseihin, joilla on pyritty tunnistamaan kasvun suuntaamisen kannalta kestävimmät alueet Uudenmaan eri osissa. Suunnitteluratkaisun keskeistä tietopohjaa ovat olleet keskusverkkoanalyysit (asukas- ja työpaikkavolyymit, palveluverkko, toiminnallinen monipuolisuus, saavutettavuus, profilointi), nykyinen taajamarakenne (taajama-alueiden sijainti, aluetehokkuus, asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen) sekä kestävän liikkumisen edellytyksiin liittyvät aineistot (saavutettavuusanalyysit, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet jne.) Taajamaratkaisun tukena on lisäksi käytetty IPM-suunnittelumallia, jota on hyödynnetty parhaiten rakentamiseen soveltuvien alueiden tunnistamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan laadinnassa on lisäksi hyödynnetty MAL suunnitelman valmistelun yhteydessä laadittuja keskus- ja taajamarakenteen selvityksiä. Kaavaratkaisu muodostuu yleisistä määräyksistä sekä teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Keskustatoimintojen alue, keskus Keskustatoimintojen alue, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Uusimaa-kaavassa osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnällä valtakunnankeskus ja sen sijainti. Alue kattaa Helsingin ydinkeskustan alueen sekä nykyiset ja laajenevat kantakaupungit. Valtakunnankeskus on koko maan ja maakunnan tärkein keskus. Sen monipuolisella kehittämisellä on merkitystä Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Keskus Kaavaratkaisun tavoitteena on maankäytön kasvun ohjaaminen ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin. Keskuksiin voi sijoittaa myös kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisun lähtökohtana on, että keskusanalyysi-selvityksen perusteella määritellyt hyvin joukkoliikenteellä saavutettavat, suurimmat ja monipuolisimmat keskukset on osoitettu

10 PÖYTÄKIRJA 13/ keskuksen kohdemerkinnällä. Keskuksia ympäröi taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke. Pieni keskus Merkinnällä korostetaan pienten keskusten merkitystä ja roolia osana keskusverkkoa ja edistetään niiden jo nykyisten palvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Keskuksiin voi sijoittaa kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisulla tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä. Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään. Palvelukeskittymä Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia tai tulevia pieniä taajamia. Merkinnällä tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä ja edistetään lähi- tai matkailupalvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Merkinnällä korostetaan pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitystä ja roolia osana palveluverkkoa. Palvelukeskittymissä kaupan määrää on rajoitettu. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhyhyke-merkinnällä suurimpia ja monipuolisimpia keskuksia ympäröivät taajamavyöhykkeet. Alueiden rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Merkinnän tavoitteena on kasvun ohjaaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeinä osoitettujen alueiden kehittäminen on maakunnan kokonaisuuden (keskukset, joukkoliikenne) kannalta tärkeää. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke, jota tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin ja kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon keskusverkko sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kaavaratkaisu tukee pääkaupunkiseudun verkostomaista keskus- ja kaupunkirakennetta ja joukkoliikennejärjestelmää. Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan uusia raideliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä. Merkinnän tavoitteena on varautua

11 PÖYTÄKIRJA 13/ yhdyskuntarakenteen laajenemiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Rajaus on osoitettu alueille, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa. Näitä ovat Etelä-Nummela, Hista, Keimola-Kongo, Kuninkaanportti, Lempola, Palopuro, Ristikytö, Talma, ja Östersundom. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Etelä-Nummelan, Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueille ennen aseman toteuttamista sijoittuva uusi maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tehokkaaksi, uuteen asemaan tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Elinkeinot ja kauppa Kaavaratkaisun lähtökohtana on seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ohjaaminen. Kaavaratkaisun perustana kaupan osalta on erityisesti 2. vaihemaakuntakaava ja elinkeinojen osalta ratkaisun perustana on 4. vaihemaakuntakaava. Lisäksi kaavaratkaisulla ohjataan ympäristöhäiriöitä aiheuttavien merkittävien elinkeinotoimintojen sijaintia. Kaavaratkaisun tavoitteena on keskuksien elinvoiman ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen, toimivan kilpailun edistäminen ja tasapainoisen palveluverkon ja aluerakenteen mahdollistaminen. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue/ valtakunnankeskus, keskus, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Kaupan alue ja Kaupan alue, laaturajoittamaton Kaupan alueiden enimmäismitoitus Liikennealue, lentoasema Yleinen suunnittelumääräys merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue T/kem Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien osalta Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ilman mitoitusta tai laadun rajoitusta. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille, uusien raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille ja palvelukeskittymille sekä lentoaseman liikennealueelle on osoitettu seudullisesti merkittävän kaupan seudullisuuden koon alarajat. Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien ulkopuolisten alueiden osalta Keskustojen ja taajamien ulkopuoliset seudullisen kaupan alueet on osoitettu kohdemerkinnöillä, joille on annettu enimmäismitoitukset sekä rajoitettu kaupan laatua muualla paitsi pääkaupunkiseudun kahdeksalla kaupan alueella.

12 PÖYTÄKIRJA 13/ Kaupa alueiden osoittamiseen käytetään kahta merkintää (kaupan alue ja kaupan alue, laaturajoittamaton). Kaupan alueen merkinnän tavoitteena on parantaa paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien ja täydentää keskustan alueiden kauppatarjontaa. Lähtökohtana on, että osoitetut kaupan alueet eivät heikennä keskusten kauppaa tai niiden kehittämistä merkittävästi ja, että kaupan alueet ovat kestävästi saavutettavissa. Merkinnän kaupan alue, laaturajoittamaton perusteena on keskusten alueiden kauppatarjonnan täydentäminen ja monipuolisen kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien lisääminen väestömäärältään suurilla ja hyvin saavutettavilla alueilla. Lähtökohtana merkinnälle on, että laaturajoittamaton kaupan alue ei heikennä keskuksen kauppaa tai sen kehittämistä merkittävästi. Kaupan alueiden enimmäismitoitus Kaupan alueiden mitoituksen lähtökohtana on Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteen täyttäminen osoittamalla riittävä enimmäismitoitus. Ratkaisun tavoitteena on kaupan palvelurakenteen tasapainon lisääminen Uudenmaan alueella. Mitoitus pohjautuu 2. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisuun. Matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden määrät ovat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Uusimaa-kaavassa osoitetaan kohdemerkinnällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykeiden ullkopuolella olevia laajoja tuotanto- logistiikka- ja kiertotaloustoimintojen kehittämisalueita. Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata elinkeinotoimintojen laajenemismahdollisuudet hyvin saavutettavissa olevilla alueilla. Alueiden hyvän logistinen sijainti tuo kasaumahyötyjä myös kiertotaloustoiminnoille. T/kem T/kem merkinnällä osoitetaan Kilpilahden teollisuusalue, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostamo- ja petrokemianteollisuuden kokonaisuus. Kilpilahden T/kem alueelle osoitetaan suojavyöhyke tuoreen selvityksen perusteella. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista laitoksista ja varastoista (ns. seveso-kohteista) annetaan yleinen suunnittelumääräys. Nämä kohteet ja TUKES:in niille määrittelemät suojavyöhykkeet esitetään oikeusvaikutuksettomalla liitekartalla. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: liikkuminen ja logistiikka Kaavaratkaisun tavoitteena on kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä, joka tukee Uudenmaan valtakunnallisesti keskeistä asemaa sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Kaavaratkaisussa käsitellään tarpeiltaan erilaiset kansainväliset, valtakunnalliset ja sisäiset yhteydet. Liikenteen ja logistiikan teema on poikittainen muiden teemojen kanssa ja sen tavoitteita edistetään parhaiten muiden toimintojen oikealla sijoittelulla ja verkostomaisuudella. Liikenneverkon osalta kaavaratkaisu perustuu pääasiassa Liikenneviraston ja ELY-keskuksen selvityksiin, TEN-T-verkkoon sekä MAL suunnitelman valmistelun ja HLJ:n yhteydessä laadittuihin aineistoihin ja selvityksiin. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden teemojen käsittelyn

13 PÖYTÄKIRJA 13/ kautta. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Valtakunnallisesti merkittävä kaksiajoratainen tie Valtakunnallisesti merkittävä yksiajoratainen tie Maakunnallisesti merkittävä tie Seudullisesti merkittävä tie Päärata Yhdysrata Metro Laivaväylä Veneilyn runkoväylä Liikenteen yhteystarve Liikennetunneli Tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus Kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylän ohjeellinen linjaus Liikennealue, satama Liikennealue, lentoasema Satama Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintialue Liikenteeseen liittyviä määräyksiä sisältyy lisäksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, uuden raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen, keskuksen ja palvelukeskittymän määräyksiin Tiet Uusimaa-kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät kaksiajorataiset tiet, valtakunnallisesti merkittävä yksiajorataiset tiet, maakunnallisesti merkittävä tiet ja seudullisesti merkittävä tiet. Kaavaratkaisun tavoitteena on pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Tiemerkintöjen toiminnalliseen luokittelun pohjana ovat Liikenneviraston ja ELY-keskusten luokittelut sekä seudullisesti merkittävissä teissä myös elinkeinoelämän tarpeet. Kaavaratkaisun tavoitteena on Kehä I:n sisäpuolelle sijoittuvien valtakunnallisten henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien saavutettavuuden turvaaminen. Kaavamerkintänä on käytetty tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve -merkintää. Merkinnät perustuvat Pääkaupunkiseudun tieverkon jäsennöinti -selvityksen tuloksiin keskeisistä pitkämatkaisen ja seudullisen linja-autoliikenteen reiteistä ja keskeisistä valtakunnallisen tai pitkämatkaisen seudullisen tavaraliikenteen reiteistä. Yhteystarpeen lähtöpisteinä ovat maakunnallisesti merkittävien säteittäisten sisääntuloväylien kohdat Kehä I:llä. Päätepisteinä ovat valtakunnalliset henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat. Kaavaratkaisun periaateena on, että valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta, mistä on annettu suunnittelumääräys. Eritasoliittymiä ei esitetä kaavakartalla. Radat Uusimaa-kaavassa osoitetaan omina merkintöinään pääradat, yhdysradat ja

14 PÖYTÄKIRJA 13/ metro. Kaavaratkaisun tavoitteena on asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Ratojen toiminnallinen luokittelu perustuu pääratojen osalta TEN-T-ydinverkkoon. Yhdysradat ovat satamakuljetusten tai lentoaseman kannalta tärkeitä tai niitä vastaavia ratoja. Kaavassa ei esitetä rautateiden asemia eikä raitioteitä. Tallinna-tunneli Uusimaa-kaavassa osoitetaan Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus. Tavoitteena on esittää tunnelin vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut ja saada niistä kommentteja kaavan nähtävilläolovaiheessa. Uusimaa-kaavassa esitetään tunnelivaihtoehtoina FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus sekä FinEst Bay -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta. Vesiväylät Uusimaa-kaavassa osoitetaan laivaväylät ja veneilyn runkoväylät Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata kauppamerenkulun kannalta riittävä väylästö sekä osoittaa veneilyn runkoväylä kauppamerenkulun väylien vaihtoehdoksi vapaa-ajan veneilyyn. Kaavassa osoitetaan kauppamerenkulun luokkien 1 ja 2 väylät niiltä osin kun ne kohdistuvat kaavassa esitettäviin satamiin sekä Loviisan ydinvoimalan ohjeellinen laivaväylä. Liikenneväyliin liittyvät muut merkinnät Liikenneväyliin liittyviä muita merkintöjä on Uusimaa-kaavassa: liikennetunneli, liikenneväylän ohjeellinen linjaus, liikenteen yhteystarve ja kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylien muilla merkinnöillä kuvataan tarkemmin liikenneväylän ominaisuuksia. Tunnelimerkintää käytetään silloin, kun väylä on kokonaan tai lähes kokonaan tunnelissa: Lentorata ja Itäradan länsiosa. Myös muualla liikenneväylä voidaan toteuttaa tunnelissa. Ohjeellisen linjauksen merkintää käytetään, kun sijaintiin liittyy epävarmuutta. Yhteystarvemerkintää käytetään, jos ohjeellisen linjauksen osoittaminen ei ole mahdollista. Ohjeellisen linjauksen merkintään ja yhteystarvemerkintään ei liity MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta toisin kuin muissa liikenteen merkinnöissä. Omalla merkinnällään osoitetaan kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutuvaksi arvioidut rata- ja tieyhteydet, joihin kaavoituksessa kuitenkin varaudutaan. Satamat ja lentoasema Uusimaa-kaavassa käytetään sataman ja lentoaseman aluemerkintää (liikennealue, satama ja liikennealue, lentoasema) sekä sataman kohdemerkintää. Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien solmupisteiden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kaavaratkaisu perustuu tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuun. Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamille ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle osoitetaan aluevaraus-merkintä, jossa on rakentamisrajoitus. Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat osoitetaan kohdemerkinnällä, johon ei liity MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Paikallisia satamia, venesatamia ja harrasteilmailun kenttiä ei esitetä kaavassa.

15 PÖYTÄKIRJA 13/ Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet Uusimaa-kaavassa osoitetaan oikeusvaikutteisella liitekartalla joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet. Kaavaratkaisun tavoiteena on turvata sujuvat vaihtoyhteydet pitkämatkaisesta ja seudun joukkoliikenteestä HSL-liikenteeseen sekä liityntäpysäköintipaikkojen turvaaminen ja kehittäminen. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan seudullisesti merkittävät vaihtopysäkit kohdemerkinnällä säteittäisten ja poikittaisten joukkoliikennekäytävien (MAL2019-työ) risteyskohdissa seudullisesti merkittävän liityntäpysäköintipaikan kohdemerkinnällä. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan myös liityntäpysäköintialueet. Nämä voidaan jättää toteuttamatta, jos vastaava palvelu voidaan toteuttaa muulla tekniikalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistus Maakuntahallitus hyväksyi kaavatyön käynnistyttyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Suunnitelmaa on nyt päivitetty valmisteluaineistosta saadun palautteen ja maakuntahallituksen kesäkuussa 2018 tekemän päätöksen mukaisesti siten, että kaavan valmisteluaikatauluun on lisätty luonnosvaiheen lausunto- ja nähtävilläolo ja että kaavakokonaisuuteen kuuluva rakennesuunnitelma laaditaan oikeusvaikutuksettomana taustavisiona. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Kaarina Rautio Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista.

16 PÖYTÄKIRJA 13/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 1 Uusimaa-kaava 2050; Päivitetty osallisuus- ja arviointisuunnitelma (OAS) Oheismateriaali Uusimaa-kaava 2050: luonnos, kaavakartta 1: Uusimaa-kaava 2050: luonnos, merkinnät ja määräykset Uusimaa-kaava 2050: luonnos, rakennesuunnitelma ja kaavaluonnosten selostus Uusimaa-kaava 2050: luonnos, kaavaselostuksen liitekartat MHS ennakkoaineisto kalvosarja Uusimaa2050 -kaavan edelliset käsittelyt v

17 PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntahallitus Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista koskien Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavaa 58/05.00/2011 MHS Lausunto Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen maakuntakaavan. Maakuntavaltuuston päätöksestä on tehty 6 valitusta. Hallinto-oikeus on pyytänyt maakuntahallitusta antamaan lausuntonsa valitusten johdosta. Lausunto tulee toimittaa hallinto-oikeudelle mennessä. Maakuntahallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Valitusten viitteet Valitusoikeus Dnrot: 03795/18/4101, 04194/18/4101, 04238/18/4101, 04255/18/4101, /18/4101 ja 04417/18/4101 Valituksen ovat jättäneet: 1) Uudenmaan elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), 2) Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry, 3) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, 4) Ulf Thuringin oikeudenomistajat (Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy), 5) * * * * * * * ja 6) * * * * * * * *. Kuntalain (410/2015) 137 :n 1. momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain momentin mukaan kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä kunnallisvalituksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. ELY-keskus katsoo, että sillä on valitusoikeus asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 18 sekä luonnonsuojelulain 63 ja 66 nojalla. Valituksen jättäneillä on ollut valitusoikeus asiassa. Valitusten keskeinen sisältö Valituksissa on vaadittu maakuntavaltuuston päätöksen kumoamista lainvastaisena valituksessa mainituin osin sekä kumoamaan, muuttamaan tai poistamaan kaavamerkintöjä valituksissa mainituin osin. Lausunnon antaminen Valitukset ovat esityslistan liitteenä. Lisäksi kaikki valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa. Valitusten keskeinen sisältö on kuvattu tässä lausunnossa. Uudenmaan liiton hallintosäännön 15 mukaan maakuntahallitus antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta sekä käyttää liiton puhevaltaa tuomioistuimessa.

18 PÖYTÄKIRJA 13/ Valitusten ja täytäntöönpanokiellon hylkääminen Maakuntahallitus pyytää hallinto-oikeudelta valitusten hylkäämistä perusteettomina alla selostetuin perustein. Lisäksi se pyytää Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin vaatiman päätöksen täytäntöönpanokiellon hylkäämistä alla selostetuin perustein. Keskeisin peruste on maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa annettu tehtävä muodostaa toimiva ja kestävä yhtenäinen yhdyskunta- ja aluerakenne. Mikäli hallinto-oikeus päättää asettaa täytäntöönpanokiellon, pyytää maakuntahallitus toissijaisesti, että kielto rajoitetaan koskemaan vain kyseessä olevaa valituksenalaista aluetta. Valituskohtaiset lausunnot 1) Valittaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vaatimus: Uuden Porvoontien eteläpuolella Helsingin kaupungin alueella sijaitsevat valkoiset alueet tulee kumota. Valituksen keskeinen sisältö: Valituksessa kerrotun perusteella ELY-keskus katsoo, että hyväksytyllä 2. vaihemaakuntakaavalla on LSL 66 :ssä tarkoitettuja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin ja että se ei täytä MRL 28 :n maakuntakaavan sisältövaatimuksia em. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisen osalta eikä se edelleenkään ota riittävästi huomioon luonnonarvojen vaalimista ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä maakuntakaavakartan valkoisiksi osoitetulla alueella. ELY-keskus vaatii tämän johdosta 2. vaihemaakuntakaavasta kumottavaksi Uuden Porvoontien eteläpuolella Helsingin kaupungin alueella sijaitseva valkoiset alueet. Uudenmaan liiton lausunto: Uudenmaan liitto toistaa valittajalle muistutusvastineessa esitetyn (MH ): Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n edellyttämällä tavalla luonnonarvojen vaaliminen ja virkistykseen soveliaiden alueiden riittävyys. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota kaavaratkaisusta Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja alueiden valintaperusteina olevia arvoja heikentävien vaikutusten vähentämiseen. Luonnonsuojelulain mukaisen arviointi- ja lausuntomenettelyn johtopäätökset ovat vaikuttaneet kaavaratkaisuun riittävällä tavalla ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä, ei toteuttavana kaavana. Useissa suunnittelumääräyksissä on erityiset maininnat Natura-alueiden huomioon ottamisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ohjaus tapahtuu taajamatoimintojen alueita, työpaikka-alueita, teollisuusalueita, virkistysalueita, yhdysratoja, liikennetunneleita, voimajohtoja sekä maakaasun runkoputkia koskevien suunnittelumääräyksien kautta. Osassa määräyksistä on vielä erikseen mainittu Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet Natura-alue FI Vaatimus mainitun alueen erityisestä huomioon ottamisesta on lisätty myös Helsingin seudun valkoisia alueita koskevaan suunnittelumääräykseen. Maakuntakaavan ohjaavuutta on tarkennettu useiden määräysten yhteydessä yksilöimällä lisäksi arviointi- ja lausuntomenettelyssä erityisesti mainitut luontotyypit ja direktiivilajit. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa on Salmenkallion ja Sipoonkorven

19 PÖYTÄKIRJA 13/ välistä virkistysaluevarausta laajennettu Natura-arvioinnissa vaaditulla tavalla. Keskeinen perustelu esittää Salmenkallion-Kasabergetin ja Talosaaren alueet nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa valkoisina alueina kuten lausunnoilla olleessa ehdotuksessa oli Natura-alueille virkistyskäytöstä kohdistuvien luonnonarvoja vaarantavien vaikutusten pienentäminen. Virkistyskäyttöpaine on todettu sekä arviointi- että lausuntomenettelyssä keskeisiksi heikentävien vaikutusten aiheuttajaksi. Osoittamalla alueelle maakunnallisesti merkittävä virkistysalue, ohjaisi maakuntakaava merkittävässä määrin ulkoilu- ja virkistyskäyttöä Natura-alueiden läheisyyteen tavalla, josta saattaisi aiheutua huomattavan kielteisiä Natura-alueiden luonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia. Maakuntakaavassa on perusteltua olla osoittamatta maakunnallista maankäyttöä Natura-alueen lähelle aina silloin kun sen kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä ja käytettävissä on vaihtoehtoinen kaavaratkaisu, tässä tapauksessa kaavan valkoinen alue. Maakuntakaavan valkoinen alue ei estä luonnonsuojelualueen perustamista, mikäli sille on luonnonsuojelulaissa säädetyt edellytykset.". Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa seuraavaa: - Valituksessa viitataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luontoalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Liitto toteaa, että kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, sillä siinä ei pirstota valituksessa kumottavaksi vaadittua, kaavan valkoisia alueita Uuden Porvoontien eteläpuolella. - Valituksessa viitataan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, joiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on turvatta ylikunnalliset virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Liitto toteaa, että valituksessa kumottavaksi vaadittuja kaavan valkoisia alueita Uuden Porvoontien eteläpuolella voidaan perustellusti tulkita kunnan sisäisiksi eli paikallisiksi, ei alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamiksi ylikunnallisiksi virkistykseen soveltuviksi alueiksi. Alueet soveltuvat sijaintinsa ja luonnonolojen perusteella ensisijaisesti Östersundomiin voimakkaasti kasvavan väestön lähivirkistykseen. Tältäkin osin ovat maakuntakaavassa alueelle osoitetut valkoiset alueet perusteltuja. Viheralueverkoston jatkuvuus Sipoonkorven ja rannikon välillä on turvattu Uuden Porvoontien eteläpuolella kaavan luonnonsuojelualueella. Siltäkään osin ei kaavaratkaisu ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. 2) Valittaja: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Vaatimus: Valittaja vaatii ensisijaisesti kumoamaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin maakuntakaavaksi koskevan päätöksen. Valituksen keskeinen sisältö: Maakuntakaavassa esitetyt maanäyttöratkaisut eivät turvaa kaava-alueen merkittäviä luontoarvoja. Kaava toteuttamisen myötä alueen ekologinen verkosto pirstoutuisi, arvokkaita luontokohteita jäisi rakentamisen alle ja alueen lajisto yksipuolistuisi. Erityisesti linnustoon kohdistuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mitä valittaja pitää MRL:n

20 PÖYTÄKIRJA 13/ luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten vastaisina. Maakuntakaavan haitalliset vaikutukset kaavoitusalueen ja se lähipiirin merkittäviin luontoarvoihin johtuvat sekä rakentamista mahdollistavien kaavavarausten osoittamisesta suoraan arvokkaiden luontoalueiden päälle, kaavan mahdollistamasta liian suuresta asukasmäärästä, liian hajautetusta rakentamisesta että puutteellisista kaavamerkinnöistä luontoarvoiltaan tärkeillä alueilla. Maakuntakaavassa on kirjattu kaavamerkintöjen suunnittelumääräyksiin vaatimukset huolehtia siitä, että alueiden käyttö suunniteltaessa ei heikennetä Natura 2000-verkostoon kuuluvaa Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Nämä suunnittelumääräykset ovat sinänsä hyviä ja tärkeitä, mutta maakuntakaavassa niitä on laajalti käytetty oikeuttamaan muuten keskisiä luontoarvoja heikentäviä varauksia kaavakartalla. Niinpä suunnittelumääräysten välityksellä on käytännössä tarpeettomasti siirretty vastuuta luontoarvojen säilyttämisestä tarkemmalle kaavoitustasolle, mikä on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain maankuntakaavoitukselle luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten kanssa. Nykyinen lainvoimainen maakuntakaava turvaa luonnonarvojen säilymisen, koska sitä laadittaessa luontoarvot huomioitiin voimassa olleen lain mukaisesti. Maakuntavaltuuston hyväksymä uusi maakuntakaava laadittiin hyvän kaavoitustavan vastaisesti noudattamaan samanaikaisesti laadittua yhteistä yleiskaavasuunnitelmaa, joka puolestaan on laadittu perustuen poliittiseen päätökseen rakentaa alueelle lähes sadan tuhannen asukkaan uusi kaupunginosa. Maakuntakaava on siten käytännössä laadittu tietty asukasmäärä tähtäimessä sen sijaan, että rakennus- ja maankäyttölain edellyttämiä tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden ja luonnon muiden luonnonarvojen säilymistä, olisi huomioitu objektiivisesti, tasapuolisesti tai riittävästi. Ylemmän tason maakuntakaava ei ole ohjannut yleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain tarkoituksen mukaisesti. Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueen itä- ja eteläpuolisen ympäristön jättäminen kaavamerkinnältään tarkemmin määrittelemättömäksi valkoiseksi alueeksi ei turvaa alueen merkittäviä luontoarvoja. Valtakunnallisesti merkittävä metsäekologinen yhteys eteläisen Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueen ja Sipoonkorven välillä heikentyisi merkittävästi. Porvoontien pohjoispuolella sijaitsevien Sipoonkorven yhtenäisen metsämantereen eteläosien rakentaminen johtaisi huomattavan laajojen ja lajistollisesti arvokkaiden metsäalueiden häviämisen, millä olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Sipoonkorven luontoarvoihin ja myös Sipoonkorven Natura-alueeseen. Porvoontien pohjoispuoliset metsäalueet ovat linnustoarvojensa takia määritelty osaksi Sipoonkorven maakunnallisetsi arvokasta lintualuetta (MAALI-aluetta). Maakuntakaavassa osoitettu taajamarakentaminen hävittäisi toteutuessaan noin 25 prosenttia I-luokan ja 60 prosenttia III-luokan Helsingin luontotietokannoissa arvokkaiksi määritellyistä lintualueista. Valituksessa esitettyihin perusteluihin nojaten valittaja katsoo, ettei Östersundomin maakuntakaava täytä maankäyttö- ja rakennuslain eikä luonnonsuojelulain vaatimuksia ja on myös EU:n lainsäädännön vastainen.

21 PÖYTÄKIRJA 13/ Uudenmaan liiton lausunto: Uudenmaan liitto toistaa valittajalle muistutusvastineessa esitetyn (MH ): Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma. Esimerkiksi Sipoonkorven metsämantereen eteläosien osoittaminen maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueena tai työpaikka-alueena ei tarkoita, että kyseiset alueet rakennetaan kokonaisuudessaan, vaan alueet voivat sisältää myös rakentamattomia alueita kuten paikallisia suojelualueita, virkistysalueita ja metsäalueita siten, että mm. alueen linnustoarvot ja MAALI-lintualueet tulevat huomioiduksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa luontoarvot otetaan asianmukaisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain ja luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Kaavaehdotuksessa ei käytetä luo-merkintöjä. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu uusi 400 kv voimajohdon linjaus on ohjeellinen ja linjaus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Sen yhteydessä voidaan tarkastella eri linjausvaihtoehtoja ja otetaan huomioon alueen ympäristö- ja muut arvot. Östersundomin maakuntakaavan vaikutukset Sipoonkorven Natura-alueeseen on arvioitu vuonna 2016 valmistuneessa luonnonsuojelulain mukaisessa arvioinnissa. Uudenmaan ELY-keskus on todennut tuolloin antamassaan Natura-lausunnossa, ettei maakuntakaavaehdotus merkittävästi heikennä Sipoonkorven suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Nyt nähtävillä ollut kaavaehdotus vastaa pohjoisosien rakentamisen osalta pääosin tuolloin arvioitavana ollutta kaavaehdotusta. Siten ei nähtävillä olleen kaavaehdotuksenkaan voida katsoa aiheuttavan luonnonsuojelulain tarkoittamalla tavalla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle. Kasabergetin ja Sipoonkorven välistä ekologista yhteyttä on laajennettu kuten Uudenmaan ELY-keskukselta saadussa lausunnossa kaavan Natura-arvioinneista on edellytetty. Uudenmaan ELY-keskus on antamassaan lausunnossa todennut tämän olevan yksi toimenpiteistä, joilla voidaan välttää merkittävät heikentävät vaikutukset Natura-alueelle. Lisäksi kaavaehdotuksen taajama-, virkistys- ja työpaikka-alueiden suunnittelumääräyksissä edellytetään Natura-alueiden huomioon ottamista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tämä koskee myös virkistyskäytöstä aiheutuvien haitallisten vaikutusten tunnistamista ja mahdollisimman tehokasta estämistä. Keskeinen perustelu esittää Salmenkallion-Kasabergetin ja Talosaaren alueet nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa valkoisina alueina kuten lausunnoilla olleessa kaavaehdotuksessa esitettiin, on Natura-alueille virkistyskäytöstä kohdistuvien luonnonarvoja vaarantavien vaikutusten pienentäminen. Virkistyskäyttöpaine on todettu sekä arviointi- että lausuntomenettelyssä keskeisiksi heikentävien vaikutusten aiheuttajaksi. Maakuntakaavan valkoinen alue ei estä luonnonsuojelualueen perustamista, mikäli sille on luonnonsuojelulaissa säädetyt edellytykset. Osoittamalla alueelle maakunnallisesti merkittävä virkistysalue, ohjaisi maakuntakaava ulkoilu- ja virkistyskäyttöä Natura-alueiden läheisyyteen tavalla, josta saattaisi aiheutua huomattavan kielteisiä Natura-alueiden luonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia. Maakuntakaavassa on perusteltua olla osoittamatta maakunnallista maankäyttöä Natura-alueen lähelle aina silloin kun sen kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä ja käytettävissä on vaihtoehtoinen kaavaratkaisu, tässä tapauksessa kaavan valkoinen alue. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota kaavaratkaisuista Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja alueiden valintaperusteina olevia arvoja heikentävien vaikutusten

22 PÖYTÄKIRJA 13/ vähentämiseen. Luonnonsuojelulain mukaisen arviointi- ja lausuntomenettelyn johtopäätökset ovat vaikuttaneet kaavaratkaisuun riittävällä tavalla ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä, ei toteuttavana kaavana. Useissa suunnittelumääräyksissä on erityiset maininnat Natura-alueiden huomioon ottamisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ohjaus tapahtuu taajamatoimintojen alueita, työpaikka-alueita, teollisuusalueita, virkistysalueita, yhdysratoja, liikennetunneleita, voimajohtoja sekä maakaasun runkoputkia koskevien suunnittelumääräyksien kautta. Osassa määräyksistä on vielä erikseen mainittu Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet Natura-alue FI Vaatimus mainitun alueen erityisestä huomioon ottamisesta on lisätty myös Helsingin seudun valkoisia alueita koskevaan suunnittelumääräykseen. Maakuntakaavan ohjaavuutta on tarkennettu useiden määräysten yhteydessä yksilöimällä lisäksi arviointi- ja lausuntomenettelyssä erityisesti mainitut luontotyypit ja direktiivilajit. Kyseisen MAALI-alueen rajaus sijoittuu maakuntakaavassa valtaosin alueelle, joka on osoitettu luonnonsuojelualueena sekä Natura verkostoon kuuluvana alueena. Näiden merkintöjen lisäksi hyvin pieni osa kyseisestä MAALI-alueesta on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueena, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä, kaavan valkoisena alueena tai taajamatoimintojen alueena. Kaavamerkinnät ja niitä koskevat suunnittelumääräykset mahdollistavat MAALI-alueen linnustoarvojen asianmukaisen turvaamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma ja muistutuksessa mainittujen erittäin pienialaisten alueiden luonto- ja linnustoarvot voidaan huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavaehdotuksessa ei käytetä luo-merkintöjä. Granön saari on osoitettu maakuntakaavaehdotuksessa valkoisena alueena, eli alueelle ei ohjata maakunnallisesti merkittävää maankäyttöä. Valkoisen alueen suunnittelumääräyksessä edellytetään ottamaan huomioon mm. ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät metsä- ja muut luontoalueet ja välttämään niiden tarpeetonta pirstomista. Lisäksi alue on osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Maakuntakaavaehdotuksen merkinnät turvaavat Granön luontoarvoja. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa määritellään paikallisesti merkittävän rakentamisen alueet ja niiden suhde luontoalueisiin. Virkistysalueiden kaavamääräys edellyttää mm. kiinnittämään huomiota alueiden ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon myös mahdollisten uusien paikallisteiden tai yhdyskuntateknisen huollon rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavaehdotuksen muuttamiseen Granön alueella tai virkistysalueita koskevan suunnittelumääräykseen muuttamiseen ei ole aihetta. Maakuntakaava on ohjeena yhteistä yleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Yhteinen yleiskaava voidaan perustellusta syystä laatia edellä mainitusta säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yhteinen yleiskaava sopeutuu maakuntakaavan kokonaisuuteen ja otettava soveltuvin osin huomioon, mitä maakuntakaavan sisältövaatimuksista säädetään. Koska Östersundomin alueella voimassa olevia maakuntakaavoja voidaan pitää vanhentuneina, on luonnollista, että yhteinen yleiskaava poikkeaa merkittävästikin niistä. On perusteltua, että maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan suhdetta arvioidaan nähtävillä olleen maakuntakaavaehdotuksen, ei vanhentuneen maakuntakaavan kautta. Maakuntakaavaehdotus on

23 PÖYTÄKIRJA 13/ keskeisiltä tavoitteiltaan ja suunnitteluperiaatteiltaan linjassa yhteisen yleiskaavaehdotuksen kanssa. Uudenmaan liitto katsoo, että kaavaehdotus turvaa Natura-alueiden sekä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden arvojen säilymisen. Kaavaehdotuksen palauttamiselle uuteen valmisteluun ei ole aihetta. Lisäksi Uudenmaan liitto lausuu seuraavaa: - MRL 27 edellyttää, että maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Ennen maakuntavaltuuston päätöstä Östersundomin maakuntakaava-alueella oli voimassa merkintöjä Uudenmaan maakuntakaavasta, Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta, Itä-Uudenmaan vaiheseutukaavoista 1-4 sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta Niiden muodostama merkinnöiltään ja määräyksiltään kirjava kokonaisuus ei ollut ajantasainen eikä kyennyt enää asianmukaisesti ohjaamaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua osana voimakkaasti kasvavaa Helsingin seutua. Tarve ohjata hallitusti pääkaupunkiseudun itäistä kasvusuuntaa ei mahdollista palaamista maakuntavaltuuston kumoamaan maakuntakaavatilanteeseen. - Maakuntakaavan lähtökohtana on ollut perusteltu väestönkehitysarvio valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. - Kaavan viheryhteys-merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkintä on esitystavaltaan sama koko kaava-alueelle eikä merkintä määrittele yhteyden tarkkaa sijaintia tai leveyden kaltaisia ominaisuuksia. Siten on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa mahdollista määritellä yhteyden tarkempi sijainti, leveys ja muut ominaisuudet tavalla, joka ottaa riittävästi huomioon eri lajien, kuten esimerkiksi pyyn vaatimat luonnonolosuhteet. Maakuntakaava ohjaa viheryhteyksienkin osalta riittävästi ja asianmukaisesti MRL:n tarkoittamalla tavalla yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ottaen huomioon maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana. - Sipoonkorven Natura-aluetta ( FI ) koskeva luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi täyttää luonnonsuojelulain vaatimukset. Asia käy ilmi lausunnosta, jonka Uudenmaan ELY-keskus on antanut maakuntakaavan Natura-arvioinneista. Lausunnon sisällöstä on perusteltua olettaa, että käytettävissä ja arviointien pohjana on ollut asianmukaiset ja riittävät MRL 9 :ssä vaaditut tutkimukset ja selvitykset. ELY-keskus katsoo, että maakuntakaava ei yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Sipoonkorven Natura 2000-aluen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, kun arvioinnissa esitetyt lieventämistoimet toteutetaan. - Maakuntakaava on yleispiirteinen ja mahdollistava kaava. Maakuntakaavaehdotus mahdollistaa merkittävän rakentamisen kaava-alueelle, mutta ei määrittele rakennustehokkuuksia, rakentamistapaa tai rakentamisen tarkkaa sijoittumista. Ne ratkaistaan toteutettaessa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä asetettuja väestö- ja työpaikkatavoitteita. Maakuntakaavan raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen alueet sisältävät myös rakentamattomia alueita ja kaavamääräys edellyttää luonto- ja ympäristöarvojen turvaamista. Maakuntakaava mahdollistaa erilaisia yleiskaavatason maankäyttöratkaisuja, joita sinänsä ei voi laatia MRL:n tai muun erityislainsäädännön vastaisesti. Esimerkiksi yhteistä yleiskaavaa koskevat mm. MRL:ssä yleiskaavalle annetut sisältövaatimukset ja luonnonsuojelulain mukaiset Natura