Uusimaa-kaava 2050 Ehdotuksen lausuntovaihe. Uudenmaan liitto 2019

Transkriptio

1 Uusimaa-kaava 2050 Ehdotuksen lausuntovaihe Uudenmaan liitto 2019

2 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Tarve uudenlaiselle kaavalle Aiempien maakuntakaavojen ajantasaisuutta arvioitaessa sekä palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan Toisaalta strategisuuden lisäksi seutujen ääni halutaan enemmän kuuluviin Maakuntakaavatyön tulee vastata toimintaympäristön muutoksiin Kaavaprosessia tulee nopeuttaa Kuntakaavoitukseen tarvitaan lisää joustoa maakuntakaavan ohjauksessa Muokataan toimivasta työkalusta paremmin uuteen toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen maakuntakaava: Uusimaa-kaava!

3 Uusimaa-kaava kokonaisuus Uudessa maakuntakaavassa fokus olennaiseen Aikatähtäin vuodessa 2050, taustalla arvioitu voimakas kasvu Kokoaa yhteen eri teemat Aiempaa strategisempi: Fokus olennaiseen & lentokorkeuden nosto o Tarkoitus aiempaa paremmin tunnistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien ja seutujen kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne enemmän joustovaraa kuntakaavoitukselle Yleispiirteisempi esitystapa, mm. merkintätapojen karsiminen ja yleistys Valintoja ja priorisointeja mm. toteuttamisjärjestys Uusimaa-kaavan kokonaisuus muodostuu kolmesta seutujen vaihemaakuntakaavasta sekä näitä taustoittavasta koko Uudenmaan kattavasta strategisesta rakennesuunnitelmasta

4 Uusimaa-kaava 2050: Mitä uutta? Aiempaa strategisempi ja yleispiirteisempi kaava Yleispiirteisempi esitystapa Priorisointeja ja valintoja mm. liikennehankkeissa Parhaiden paikkojen osoittaminen selvityksiin perustuen Seutujen omat kaavat tuovat paikallisempaa joustoa Seutujen omat ryhmät ja erityiskysymykset Erilaiset ohjaustavat seuduittain/vyöhykkeittäin esim. kauppa Seuduittainen tarkastelu mahdollistaa myös prosessin joustavuuden Kansainvälisen ja valtakunnallisen verkoston ja kehityskäytävänäkökulman painottuminen Toiminnallinen maakuntaa suurempi kokonaisuus Työmarkkina-alueen ja yhteistyön laajentuminen Liikenteen isot kansainväliset ja valtakunnalliset hankkeet Rakennesuunnitelma kuvaa Uudenmaan isot linjat ja toimii välittäjänä valtakunnallisen ja seudullisen tason välillä

5 Uusimaa-kaava 2050: kaavaprosessin eteneminen

6 Uusimaa-kaavan vuosi 2019 TAMMI Lausuntojen ja mielipiteiden käsittely Kaavaehdotusten valmistelu SYYS Kaavaehdotukset nähtävillä Muistutusten käsittely ja vastineiden laadinta HELMI Kaavaehdotusten valmistelu MHS: Lausunnoille menevän ehdotusten käsittely LOKA Muistutusten käsittely ja vastineiden laadinta MHS: Vastineiden hyväksyminen MAALIS- HUHTI MHS: Lausunnoille menevän ehdotusten käsittely Kaavaehdotukset lausunnoilla Vastineiden valmistelu ja tarkistukset kaavaan MARRAS Kaavojen viimeistely MHS: Kaavaehdotusten hyväksyminen TOUKO- KESÄ Kaavaehdotukset lausunnoilla Vastineiden valmistelu ja tarkistukset kaavaan JOULU Valtuusto: Kaavojen hyväksyminen ELO Viranomaisneuvottelu MHS: Vastineiden hyväksyminen ja ehdotusten hyväksyminen ja nähtäville

7 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan taustalla Kaavaratkaisuiden taustalla vaikuttavat tulevaisuuden muutostekijät, niiden pohjalta laaditut kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet sekä seutujen erityiskysymykset. Uusimaa kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti. Uudenmaan ennustetaan kasvavan noin asukkaalla ja työpaikalla vuoteen 2050 mennessä, jolloin Uudellamaalla on jopa 2,2 miljoonaa asukasta ja noin miljoona työpaikkaa. Vahvan kasvun johdosta maakuntakaavoituksen suurimpana haasteena on pohtia, kuinka uudet asukkaat ja työpaikat saadaan sijoittumaan mahdollisimman kestävästi Lisätietoja tulevaisuustarkasteluista: Tulevaisuustarkastelu (www) Aluetalouden skenaariot sekä työpaikka- ja väestöprojektiot (www)

8 Unelmien Uusimaa 2050 Uusimaa-kaavan päätavoitteet ja alatavoitteita tulevaisuuden muutostekijöiden pohjalta Yhdyskuntarakenteen monipuolisuus ja muutosjoustavuus Tukeutuminen joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen Luonnon monimuotoisuuden lisääminen Luonnonläheisyys Sujuva arki Palvelujen saavutettavuus Työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuuden parantaminen Toimintojen sekoittuminen taajamissa Uudenmaan saavutettavuuden parantaminen Tivistäminen Täydentäminen Eheyttäminen Monikeskuksisuus Olevaan rakenteeseen tukeutuminen Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen Alueiden vahvuuksiin perustuva profilointi ja kehittäminen Uusien teknologioiden ja toimintamallien hyödyntäminen Seutujen älykäs erikoistuminen elinkeinoissa Kestävä kilpailukyky Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Materiaali- ja resurssitehokkuus Hiilineutraalisuuden edistäminen Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Ekosysteemipalveluiden tarjonnan parantaminen Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen Tasapainoinen palveluverkko Yhdyskuntarakenteen monipuolisuus ja muutosjoustavuus Varautuminen väestön kasvuun ja vähenemiseen Kiertotalouden edistäminen Keskustojen elinvoima

9 Muutostekijöiden kärjet ja Uusimaa-kaavan päätavoitteet Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Kasvun suuntaaminen tiivistäen olevaan rakenteeseen Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen Kestävien kulkumuotojen edellytyksien tukeminen Kansainvälisen ja valtakunnallisen saavutettavuuden kehittäminen Lentoaseman yhteyksien kehittäminen, mm. Lentorata Kiinteä yhteys Viron kautta Eurooppaan / Tallinna-tunneli ja Rail Baltica Itärata Pietarin suuntaan ESA-rata Turun suuntaan Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen Kasvun ohjaaminen ensisijaisesti keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeille ja taajamiin Keskusten elinvoiman tukeminen kaupan, maankäytön ja liikenteen ratkaisulla Joukkoliikenteen verkostokaupungin edellytysten tukeminen mm. poikittaisyhteyksillä Kestävä kilpailukyky Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen Uusimaa-kaavan kannalta merkittävimpiä muutostekijöitä kaavaratkaisuiden taustalla ovat ilmastonmuutos, kansainvälisyys sekä kaupungistuminen.

10 Uudenmaan rakennesuunnitelma: Uudenmaan suuret linjat vuonna 2050 kattaa koko Uudenmaan, kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050 osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi lisäksi osoitettu liikenne- ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona

11 Seutujen vaihemaakuntakaavat Seuduilla on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita erilaiset alueidenkäytön ohjaustarpeet, valmistellaan kuitenkin tiiviissä yhteistyössä (yhteismitallisuus!) Taustalla mm. liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö Kullakin seuduittaisella kaavalla poliittinen ohjaustoimikunta sekä asiantuntijaryhmä ko. seudun kunnista Vuorovaikutteinen prosessi, jossa tuotettua tietoa kaikki voivat hyödyntää Länsi-Uusimaa 6 kuntaa Helsingin seutu 14 kuntaa Itä-Uusimaa 6 kuntaa

12 Vuorovaikutus ja yhteistyö Uusimaa-kaavassa Tavoitteena avoin ja vuorovaikutteinen prosessi Kuntien ja seutujen päättäjät ja virkamiehet mukana sparraamassa kaavatyötä Uutena seutujen kaavat ja ryhmät: seutujen omien lähtökohtien ja näkökulmien parempi huomioiminen. Tunnistetaan ja vahvistetaan kumppanuuksia yli hallinto- ja organisaatiorajojen Erilaisia yhteistyöryhmiä, työpajoja, kyselyitä Ulkoinen arviointi yhteistyössä mm. korkeakoulujen kanssa Edetään yhteistyössä muiden seudullisten prosessien kanssa, erit. MAL-työ

13 Uusimaa-kaava 2050 Kaavaratkaisu teemoittain, ehdotuksen lausuntovaihe Uudenmaan liitto 2019

14 Uusimaa-kaavan aihekokonaisuudet Kasvun kestävä ohjaaminen Liikkuminen ja logistiikka Elinkeinot ja kauppa Ympäristön voimavarat ja vetovoima Energia Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Maanpuolustus ja rajavalvonta

15 Mistä elementeistä kaavaratkaisu muodostuu? Kaava-aineisto muodostuu oikeusvaikutteisista kaavakartoista sekä merkinnöistä ja määräyksistä, ja näitä avaavista ja taustoittavista kaavaselostuksesta, liitekartoista sekä liite- ja taustamateriaalista Maakuntakaavan merkinnät ovat yleispiirteisiä. Yleispiirteisyys koskee sekä kaavan sisältöä, esitystapaa että tulkintaa. Alueidenkäytön ratkaisujen tulee tarkentua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai viranomaispäätösten yhteydessä. Kaavassa käytetään aluevaraus-, kohde-, viiva-, ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Kaavamerkintöihin liittyy suunnittelumääräyksiä, joilla ohjataan kuntien kaavoitusta. Kaavamerkintöihin liittyvien määräysten lisäksi annetaan yleisiä suunnittelumääräyksiä, jotka koskevat koko kaava-aluetta (ml. kaavan nk. valkoiset alueet ).

16 Nk. valkoisten alueiden ohjaus kaavassa Taajamatoimintojen alue voimassa olevissa maakuntakaavoissa Maakuntakaavassa on eri merkinnöin osoitettu alueita, joiden kehittämisellä on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä Kaavassa on kuitenkin tunnistettu myös maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolisten alueiden merkitys osana maakunnan kokonaisuutta (esim. ilmasto-, luonnon monimuotoisuus- ja elinkeinonäkökulmat). Myös näiden alueiden käyttöön liittyy merkittäviä valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä sekä Uusimaa-kaavalle asetettuja tavoitteita. Kaavamerkintöjen ulkopuolisten alueiden osalta alueidenkäyttöä ohjataan maakuntakaavan yleisillä määräyksillä Maakuntakaavan merkintöjen ulkopuolelle sijoittuville alueille ei kuntakaavoituksessa pääsääntöisesti voida osoittaa merkitykseltään maakunnallista alueidenkäyttöä. Myös maakuntakaavamerkintöjen ulkopuolisilla alueilla uusi alueidenkäyttö tulee ohjata olevan rakenteen yhteyteen (yleismääräykset). Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa

17 Kasvun kestävä ohjaaminen

18 Kasvun kestävä ohjaaminen Kaavaratkaisun lähtökohdat Yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta keskeisiä tekijöitä, joihin maakuntakaavalla voidaan vaikuttaa, ovat liikkumiseen käytettävän energian ja liikenteen päästöjen vähentäminen sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen. Olevaan rakenteeseen tukeutuminen edistää myös hajautumisen hillintää kestävyysnäkökulmasta edistää mm. ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä luonnon monimuotoisuutta. Keskusten osalta keskeisenä tavoitteena on tukea keskusten monipuolisuutta, saavutettavuutta ja elinvoimaa

19 Kasvun kestävä ohjaaminen Keskeiset suunnitteluperiaatteet Keskeinen suunnitteluperiaate on olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuminen ja nykyisen rakenteen tehostaminen alueilla, joilla on tai joille voi syntyä hyvät edellytykset kestävään liikkumiseen. Kasvu ohjataan ensisijaisesti suurimpiin, toiminnoiltaan ja palveluiltaan monipuolisimpiin keskuksiin, jotka ovat hyvin ja kestävällä tavalla saavutettavia, sekä niitä ympäröiville taajama-alueille. Valtakunnankeskuksella on erityisrooli koko maan kilpailukyvyn, elinvoiman ja imagon kannalta Maakunnan alue- ja palvelurakennetta täydentävät pienet keskukset ja palvelukeskittymät.

20 Kasvun kestävä ohjaaminen Valtakunnankeskus Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Maan ja maakunnan tärkein keskus, jonka kehittämisellä on merkitystä koko Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta Valtakunnankeskuksen sijainti on osoitettu kohdemerkinnällä kuten muutkin keskukset Alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että keskustatoimintojen alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden Aluetta koskevat myös taajamatoimintojen sekä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen määräykset Aluetta on kehitettävä tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisena palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittymänä Kaupan sijoittamiselle ei rajoituksia

21 Kasvun kestävä ohjaaminen Keskus Keskustatoimintojen alue, keskus Kasvu ohjataan ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin, jotka ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä Keskukset on osoitettu kohdemerkinnöillä Aviapolis, Espoon keskus, Espoonlahti, Hakunila, Hanko, Herttoniemi, Hista, Hyvinkää, Hyrylä, Itäkeskus, Jokela, Järvenpää, Kannelmäki, Karjaa, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kivistö, Klaukkala, Koivukylä, Korso, Kontula, Leppävaara, Lohja, Loviisa, Malmi, Martinlaakso- Myyrmäki, Masala, Matinkylä, Mäntsälä, Nikkilä, Nummela, Nurmijärvi, Porvoo, Rajamäki, Söderkulla, Tammisaari, Tapiola- Otaniemi, Tikkurila, Viikki, Vuosaari, Sakarinmäki Alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että keskustatoimintojen alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden Aluetta koskevat myös taajamatoimintojen sekä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen määräykset Aluetta on kehitettävä tiiviinä ja toiminnallisesti monipuolisena palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittymänä Kaupan sijoittamiselle ei rajoituksia Keskuksia ympäröi kaavassa osoitettu taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

22 Kasvun kestävä ohjaaminen Pieni keskus Keskustatoimintojen alue, pieni keskus Askola Inkoo Kalajärvi Kellokoski Lapinjärvi Myrskylä Pornainen Pukkila Siuntio Veikkola Vihti Virkkala Pienten keskusten merkitys ja rooli on tärkeä julkisten ja yksityisten palvelujen tarjoajina Tavoitteena palveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen sekä vetovoimaisuuden lisääminen sekä moninaistuvien asumisen ja työnteon edellytysten tukeminen Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kuten muissakin keskuksissa, keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Aluetta on kehitettävä tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen keskittymänä Kaupan sijoittamiselle ei rajoituksia Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään

23 Kasvun kestävä ohjaaminen Palvelukeskittymä Palvelukeskittymä Fiskars Karjalohja Koskenkylä Lappohja Liljendal Monninkylä Mustio Nummi Pohja Pusula Sammatti Saukkola Strömforsin ruukki Tenhola Pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitys ja rooli on tärkeä seudun vetovoimatekijänä ja osana palveluverkkoa Tavoitteena lähi- ja matkailupalveluiden tarjonnan ja saavutettavuuden tukeminen sekä moninaistuvien asumisen ja työnteon edellytysten tukeminen Kohdemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia pieniä taajamia Länsi- ja Itä- Uudenmaan vaihemaakuntakaavoissa Aluetta on kehitettävä asumisen, työpaikkojen ja lähipalveluiden keskittymänä Kaupan määrää on rajoitettu Palvelukeskittymillä ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään

24 Kasvun kestävä ohjaaminen Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä on osoitettu suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin tukeutuen, alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille tavoitteena nykyisen rakenteen tehostaminen. Ratkaisu tukee muun muassa kestävään liikkumiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja laajojen, yhtenäisten viheralueiden vaalimiseen liittyviä valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita. Vyöhykkeitä tulee kehittää tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena, ympäristön arvot turvaten Kestävän liikkumisen edellytyksiä tulee parantaa ja satamien sekä lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset turvata Vyöhykkeiden rajaukset perustuvat arvioon siitä, millä alueilla yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset - mm. etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset

25 Kasvun kestävä ohjaaminen Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Ohjataan pääkaupunkiseudun kasvua yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille Taustalla pääkaupunkiseudun verkostomaisen kaupunkirakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän tukeminen sekä kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Vyöhykettä tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisempana. Vyöhyke perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin, verkostomaisen joukkoliikennekaupungin kehittämiselle on parhaat edellytykset. Vyöhykettä koskevat myös taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräykset

26 Kasvun kestävä ohjaaminen Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Hista Höytiönnummi Keimola-Kongo Kuninkaanportti Lempola Myntinmäki Palopuro Ristikytö Talma Östersundom Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan alueet, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet sekä Histan ja Sakarinmäen uudet keskukset, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueen maankäyttö sekä raideliikenteen suunnittelu tulee kytkeä toisiinsa Alueen maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tiiviiksi, monipuoliseksi raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Rajaukset perustuvat arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset.

27 Kasvun kestävä ohjaaminen teemaan liittyviä alueidenkäytön ohjauksen periaatteita

28 Liikkuminen ja logistiikka

29 Liikkuminen ja logistiikka Kaavaratkaisun lähtökohdat Keskeiset tavoitteet Kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen Uudenmaan valtakunnallisesti keskeisen aseman tukeminen Kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä Liikenteen tavoitteita edistetään parhaiten toimintojen oikealla sijoittelulla ja verkostomaisuudella Taajamien ja keskusten määräyksissä kestävää liikkumista edistäviä määräyksiä

30 Liikkuminen ja logistiikka Tärkeimmät ehdotuksen linjaukset Ns. runkoverkkoasetuksen mukaiset tiet esitetään valtakunnallisesti merkittävinä teinä, mutta ei Kehä III:n sisäpuolella. Radat esitetään entiseen tapaan. Kehä I:n sisäpuoliset tie- ja katuyhteydet satamiin ja joukkoliikenneterminaaleihin esitetään uudella merkinnällä. Tallinna-tunneli esitetään FinEst Link -projektin tuloksen mukaisena eli Helsingin keskustan, Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevana ohjeellisena linjauksena. Itärata esitetään Porvooseen asti ohjeellisena linjauksena ja siitä itään pitkän aikavälin ohjeellisena linjauksena. Lisäksi esitetään pitkän aikavälin yhteystarve Kouvolan suuntaan. Joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköintialueista esitetään vain vähintään maakunnallisesti merkittävät

31 Liikkuminen ja logistiikka Tiet ja kadut Valtakunnallisesti merkittävä kaksiajoratainen tie Valtakunnallisesti merkittävä yksiajoratainen tie Maakunnallisesti merkittävä tie Maakunnallisesti merkittävän tien ohjeellinen linjaus Pitkällä aikavälillä toteutettavan maakunnallisesti merkittävän tien ohjeellinen linjaus Seudullisesti merkittävä tie Seudullisesti merkittävän tien ohjeellinen linjaus Joukko- ja/tai tavaraliikenteen kannalta merkittävä tie tai katu Tavoitteena on pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen Kolme toiminnallista luokkaa Merkintä voi osoittaa myös suunnittelutilanteen Ohjeellinen linjaus Pitkän aikavälin hanke Eritasoliittymiä ei esitetä Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta

32 Liikkuminen ja logistiikka Radat Päärata Pääradan ohjeellinen linjaus Pitkällä aikavälillä toteutettavan pääradan ohjeellinen linjaus Yhdysrata Yhdysradan ohjeellinen linjaus Pitkällä aikavälillä toteutettavan yhdysradan ohjeellinen linjaus Metro Metron ohjeellinen linjaus Tavoitteena on asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen Kolme toiminnallista luokkaa Merkintä voi osoittaa myös suunnittelutilanteen Ohjeellinen linjaus Pitkän aikavälin hanke Asemia ei esitetä Raitioteitä ei esitetä

33 Liikkuminen ja logistiikka Teiden ja ratojen yhteiset merkinnät Liikennetunneli Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus Liikenteen yhteystarve Liikenteen pitkän aikavälin yhteystarve Tunneleissa kulkevat tiet ja radat esitetään samalla merkinnällä Linjaus voi olla myös ohjeellinen Teiden ja ratojen yhteystarpeet esitetään samalla merkinnällä Voi olla myös pitkän aikavälin yhteystarve

34 Liikkuminen ja logistiikka Tallinna-tunnelin ohjeellinen linjaus Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus Liikenteen yhteystarve Esitetään FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus liikennetunnelin ohjeellisena linjauksena Lisäksi esitetään Tallinna-tunnelin ratayhteystarve rahtiterminaaliin ja edelleen rahtiterminaalista Hanko-Hyvinkää-radalle. Tallinna-tunnelin rahtiterminaalin ja varikon sijainti esitetään tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueena

35 Liikkuminen ja logistiikka Vesiväylät Laivaväylä Laivaväylän ohjeellinen linjaus Veneilyn runkoväylä Tavoitteena on kauppamerenkulun turvaaminen sekä veneilyn ohjaaminen omalle väylälleen Osoitetaan Kauppamerenkulun luokkien 1 ja 2 väylät niiltä osin kun kohdistuvat kaavassa esitettäviin satamiin Loviisan ydinvoimalaan ohjeellinen laivaväylä Veneilyn runkoväylä

36 Liikkuminen ja logistiikka Joukkoliikenteen vaihtopaikka ja liityntäpysäköintialue Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintialue Tavoitteena on sujuvat vaihtoyhteydet pitkämatkaisesta ja seudun joukkoliikenteestä HSL-liikenteeseen sekä liityntäpysäköintialueiden turvaaminen ja kehittäminen Esitetään Vähintään maakunnallisesti merkittävät vaihtopaikat joukkoliikennekäytävien risteyskohdissa Vähintään maakunnallisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet

37 Liikkuminen ja logistiikka Satamat ja lentoasema Liikennealue, satama Satama Liikennealue, lentoasema Tavoitteena on kohteiden toiminnan ja kehittymisedellytysten turvaaminen Liikennealuevaraus-merkintä: Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamat ja Helsinki-Vantaan lentoasema Kohdemerkintä: Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat Paikallisia satamia ja venesatamia sekä harraste- ja yleisilmailun kenttiä ei esitetä

38 Liikkuminen ja logistiikka Toteuttamisohjelma Toimii pohjana Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tekoon ja Uudenmaan liiton edunvalvontaan Ei ole toteutusta sitova aineisto Sisältää nykyisen liikennejärjestelmän ja liikennehankkeiden kuvaukset, maankäyttöhankkeet karkeasti ja muun infran osittain Jako neljään suuntaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta parantaviin hankkeisiin Ensimmäinen vaihe: jo nyt kiireelliset Toinen vaihe: pääosa kaavan hankkeista Kolmas vaihe: kaavan loppuajan tai 2050 jälkeiset hankkeet

39 Elinkeinot ja kauppa

40 Elinkeinot ja kauppa Kaavaratkaisun lähtökohdat Seudullisesti merkittävän kaupan ohjaaminen Mahdollistaa kaupan toimivan kilpailun tasapainoisen palveluverkon ja aluerakenteen Turvataan keskuksien elinvoima palveluiden saavutettavuus Ympäristöhäiriöitä aiheuttavien merkittävien elinkeinotoimintojen sijaintien ohjaaminen

41 Elinkeinot ja kauppa Keskustat, palvelukeskittymät, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet, lentoasema Keskukset kaupan määrän ja laadun suhteen rajoittamattomia Seudullisuuden rajat keskustahakuiselle kaupalle ja TIVA-kaupalle (k-m 2 ) Palvelukeskittymillä (6 000/ 6 000) Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä pääkaupunkiseudulla (10 000/30 000) ja sen ulkopuolella (10 000/10 000) Raideliikenteeseen sidotulla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä ennen raideliikenneyhteyttä ja sitovaa aseman toteuttamispäätöstä k-m 2 Lentoasemalla k-m 2 keskustahakuista kauppaa

42 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alue Kaupan alue Kestävästi saavutettavia Parannetaan TIVA-kaupan sijoittumismahdollisuuksia Täydennetään keskustan alueiden kauppatarjontaa Kaupan laatua rajoitettu toimialalla eli laadulla merkitystä asiointiliikkuvuuden määrään ja samalla liikenteestä johtuviin haitallisiin vaikutuksiin Enimmäismitoitus

43 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alue, laaturajoittamaton Kaupan alue, laaturajoittamaton Vain pääkaupunkiseudulla (7 kpl) Lisätään monipuolisen kaupan sijoittumismahdollisuuksia Alueen asukkaiden määrä on riittävä kaupan eri toimialoille Alue on tiiviissä kaupunkirakenteessa kestävästi saavutettavissa Huomioidaan kilpailuedellytykset Enimmäismitoitus

44 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alueiden enimmäismitoitus Tärkeä osa kaupan tasapainoisen palveluverkon rakennetta Matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät Enimmäismitoituksessa mukana olemassa oleva ja uusi liiketila Mitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila

45 Elinkeinot ja kauppa Kaupan alueiden enimmäismitoitus

46 Elinkeinot ja kauppa Elinkeinot Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/ jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisaluemerkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudulliset keskittymät alueen sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Alue osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä toimintansa laadun laajuutensa ympäristövaikutusten muun syyn vuoksi Elinkeinoihin liittyviä tavoitteita toteutetaan myös kaavan muiden teemojen kautta.

47 Elinkeinot ja kauppa Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue, teollisuus- ja varastoalue Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Teollisuus- ja varastoalue, jolla on / jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Teollisuus- ja varastoalue T/kem Saavutettavuus on tärkein sijoittumiskriteeri kehittämisalueet sijoitettu logistiikan kehityskäytäviin

48 Elinkeinot ja kauppa Maa-aineshuollon kehittämisalueet Osoitetaan maa-aineshuollon kohdemerkinnällä laajat maaaineshuollon kehittämisalueet. Alueita osoitetaan maa-aineshuoltoa ja sitä tukevia toimintoja varten. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella maa-ainesten ottoa, käsittelyä ja varastointia puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittamista kiertotalouteen liittyvää toimintaa Alueita määriteltäessä keskeinen kriteeri on se, sijoittuuko alueelle YVA-lain arviointikynnyksen ylittävää toimintaa Myös tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue voi pitää sisällään maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja

49 Ympäristön voimavarat ja vetovoima

50 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Kaavaratkaisun lähtökohdat Teemassa tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen, luonnonvarojen, maiseman ja kulttuuriympäristöjen toisiinsa kytkeytyvää kokonaisuutta. Keskeisenä tavoitteena on ympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaaminen. Aiemmat maakuntakaavat, erityisesti 4. vaihemaakuntakaava, ovat kaavaratkaisun perustana.

51 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Ehdotuksen kaavaratkaisu Merkinnät, jotka osoitetaan kaavassa viranomaisten tekemien päätösten / inventointien mukaisina: Suojelualueet Natura alueet Geologiset muodostumat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (osana yhteistä kulttuuriympäristöjen ominaisuusmerkintää) Unescon maailmanperintökohteet Muut merkinnät: Virkistysalueet Virkistyskäytön kohdealueet Viheryhteystarpeet Laajat, yhtenäiset metsäalueet eli MLY-alueet Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (osana yhteistä kulttuuriympäristöjen ominaisuusmerkintää) Teemaa toteutetaan myös yleismääräysten sekä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräysten kautta.

52 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Virkistysalue ja virkistyskäytön kohdealue Virkistysalue Virkistysalue, Östersundom Virkistyskäytön kohdealue Tavoitteena virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, saavutettavuuden turvaaminen sekä luontoarvojen turvaaminen Aluevarausmerkintä yli 50 hehtaarin alueilla Ehdollinen rakentamisrajoitus Kehittämisperiaatemerkintä 5-50 hehtaarin alueilla. Ei rakentamisrajoitusta Östersundomin Länsisalmen virkistysalue esitetään V1- virkistysalueena Kohdistuvat ensisijaisesti valtion, kuntien ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen maille

53 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Viheryhteystarve Viheryhteystarve Tavoitteena turvata lajiston liikkumismahdollisuudet, luontoarvot sekä asukkaiden ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Kehittämisperiaatemerkintä Osoitetaan ne yhteystarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Merkintää on yleispiirteistetty mikä lisää kuntakaavoituksen roolia yhteyksien toteuttajana. Viheryhteystarpeet eri alueilla 1. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä Vyöhykkeen läpi kulkevat viheryhteydet sekä vyöhykkeen sisäisiltä kaavan virkistys- ja suojelualueilta vyöhykkeen ulkopuolisille alueille kulkevat viheryhteydet 2. Helsingin seudun viherkehä Viheryhteydet muodostavat yhdessä suojelu- ja virkistysalueiden kanssa viherkehän 3. Arvokkaiden luontokohteiden ketjuilla Viheryhteydet yhdistävät arvokkaita luontokohteita, maankäyttöpaine muodostuu pääasiassa rannikon läheisyyteen suuntautuvasta rakentamisesta 4. Liikenneväylillä Perusteena väylän aiheuttama estevaikutus. merkitään moottoriväylien ja ratojen ylitykset/alitukset

54 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä (MLY-alue) Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä Tavoitteena alueiden säilyminen yhtenäisinä, jolla turvataan metsä- ja maatalouden toimintaedellytykset ekologisen verkoston toimivuus ja luonnon monimuotoisuus Aluevarausmerkintä Rajaukset voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisesti Ei rakentamisrajoitusta

55 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Suojelualueet Suojelualue Tavoitteena luontoarvojen turvaaminen Aluevarausmerkintä yli 5 hehtaarin alueille Rakentamisrajoitus Osoitetaan toteutuneet suojelualueet, joiden osalta viranomaispäätökset tehty vielä toteutumattomat suojelualueet, joiden toteuttamisesta on tehty päätös arvioinnin perusteella muut suojelualueen statuksen ansaitsevat kohteet

56 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Natura alueet Natura alue Tavoitteena luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suojelu Ominaisuusmerkintä maa- ja vesialueille, viivamerkintä jokialueille Lisäksi koko kaavaa koskeva yleismääräys Rajaukset samat kuin voimassa olevissa maakuntakaavoissa

57 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Östersundom Alue, jolla maankäytön ja luonnonarvojen yhteensovittamisella on erityinen tarve, Östersundom Östersundomin alueella uusi aluevaraus Alue, jolla maankäytön ja luonnonarvojen yhteensovittamisella on erityinen tarve, Östersundom Östersundomin alueelle hyväksytyn maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaan alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen luontoarvoihin ja siihen, että Natura-alueille ei kohdistuisi merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Merkinnällä tuodaan nämä suunnitteluperiaatteet osaksi Uusimaa-kaavaa. Määräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava, että taajamatoimintojen kehittäminen ja muu maankäyttö ei merkittävästi heikennä Natura verkostoon kuuluvan alueen Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet FI suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, erityisesti ottaen huomioon luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi kasvipeitteiset silikaattikalliot ja lintudirektiivin liitteen I lajit. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava käyttöön haitallisia vaikutuksia lieventävät toimenpiteet.

58 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Geologinen muodostuma Arvokas geologinen muodostuma Tavoitteena suojella geologisia arvoja, kuten arvokkaat harjualueet sekä muut merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja sisältävät muodostumat Ominaisuusmerkintä: Yli 50 hehtaarin muodostumille vinorasteri, 5-50 hehtaarin muodostumille kolmiomerkintä Merkinnät pohjautuvat voimassa oleviin maakuntakaavoihin

59 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Unescon maailmanperintökohdeluettelon alue tai kohde Tavoitteena kulttuuriympäristöjen arvojen turvaaminen ja hyödyntäminen alueiden suunnittelussa ja käytössä Kaavassa osoitetaan yhtenäisellä ominaisuusmerkinnällä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VN 1995) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Skärlandetin valtakunnallinen maisemanhoitoalue Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Alle 5 hehtaarin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, jotka eivät sisälly kulttuuriympäristöjä osoittavan ominaisuusrasterimerkinnän alle, osoitetaan kohdemerkinnöillä Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan lisäksi Unescon maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Struven mittausketjun piste Lapinjärvellä Selventävillä liitekartoilla: Tarkentavat tiedot alueiden statuksista alue- ja kohdeluetteloineen Ajankohtainen tieto muinaisjäännöksistä ja arkeologisten inventointien tilanteesta Kansalliset kaupunkipuistot Hangossa ja Porvoossa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden vuoden 2016 päivitysinventoinnin mukaiset rajaukset

60 Energia

61 Energia Kaavaratkaisun lähtökohdat Tavoitteena energiatarpeen ja ilmastopäästöjen vähentäminen Liikenteen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kaavaratkaisuilla vaikutetaan erityisesti liikkumisen ja lämmityksen energiakulutukseen ja ilmastopäästöihin Siirtyminen uusiutuviin ja kestäviin energiatuotantomuotoihin

62 Energia Ehdotuksen kaavaratkaisu Energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita Ydinvoimaloiden suojavyöhyke Ilmaston kannalta kestävän energiajärjestelmän yleinen suunnittelumääräys Osoitetaan kartalla Loviisan ydinvoimalaitosalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke Aurinkoenergian tuotantoalueita koskeva yleinen suunnittelumääräys Metsäbioenergialle ei esitetä omaa kaavamerkintää. Uusimaa-kaavan ratkaisulla ohjataan maankäytön muutoksia siten, että metsien kokonaispinta-ala säilyy mahdollisimman suurena. Tämä turvaa myös puun- ja metsäbioenergian tuotantomahdollisuuksia osana metsien monikäyttöä. Tuulivoimaa ei käsitellä Uusimaa-kaavassa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ajantasainen tuulivoimaratkaisu (4 aluetta Porvoossa ja Loviisassa) jää voimaan mutta Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu Inkoon ja Raaseporin edustan merialueen alue kumotaan.

63 Yhdyskuntatekninen huolto

64 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavaratkaisun lähtökohdat Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet.

65 Yhdyskuntatekninen huolto Ehdotuksen kaavaratkaisu Yhdyskuntateknisen huollon nykyiset kohteet, verkot ja rakenteet, joilla on merkittäviä vaikutuksia muuhun maankäyttöön Yhdyskuntateknisen huollon suunnitellut ja tarvittavat kohteet, verkot ja rakenteet Vesihuollon kannalta merkittävät arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet

66 Yhdyskuntatekninen huolto Energiansiirtoverkostot ja laitokset Voimajohto Suunniteltu voimajohto Maakaasun runkoputki Osoitetaan olemassa olevat energiansiirtoverkostot (400 ja 110 kv voimalinjat ja maakaasun korkeapaineiset runkoputket) sekä tiedossa olevat uudet energiansiirtoverkoston hankkeet Yleismääräys kaikista yhdyskuntateknisen huollon verkostoista ja laitoksista

67 Yhdyskuntatekninen huolto Vesihuolto Raakavesitunneli Runkovesijohdon ohjeellinen linjaus Jätevesitunneli Jätevesitunnelin ohjeellinen linjaus Siirtoviemärin yhteystarve Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Vedenhankinnan kannalta arvokas pohjavesialue Yhdyskuntateknisen huollon alue Kaavassa osoitetaan raakavesitunnelit (Päijänne ja Hiidenvesi) ohjeellinen runkovesijohto Helsingistä Porvooseen vedenhankinnan kannalta arvokkaat pintavesialueet ja pohjavesialueet jätevesitunnelit varaus Östersundomin alueen jätevedenpuhdistamolle sekä Blominmäen ja Viikinmäen puhdistamot yhteystarve siirtoviemärille Espoosta Vihtiin Yleismääräys verkostoista ja laitoksista

68 Yhdyskuntatekninen huolto Jätehuolto ja kiertotalous Kiertotalouden ja jätehuollon alue Kiertotalouden ja jätehuollon merkinnällä osoitetaan toiminnassa olevat ja tiedossa olevat suunnitellut seudullisen mittakaavan jätteenkäsittely- ja kiertotalouskeskittymät. - Osalla alueista on yhdyskuntajätteen loppusijoitusta sekä pilaantuneiden maiden vastaanottoa. - Espoon Ämmässuon alue osoitetaan aluevarauksena, muut kohdemerkinnällä Yleismääräys jätteidenkäsittelyalueista Kiertotaloustoimintaa voi sen mittakaavasta riippuen sijaita esimerkiksi nykyisillä teollisuusalueilla tai taajamissa

69 Ympäristöhäiriöt

70 Ympäristöhäiriöt Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset T/kem -alueen suojavyöhyke Kaavakartalla osoitetaan Kilpilahden T/kem -aluevarausmerkintään liittyvä suojavyöhyke Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja (ns. Seveso kohteet) koskee suunnittelumääräys ja ne on esitetty liitekartalla.

71 Ympäristöhäiriöt Ampumaradat Ampumarata-alue Osoitetaan 5 maakunnallisesti merkittävää rataa 5 Puolustusvoimien rataa Yleismääräykseen mm. melun huomioon ottaminen ratojen ulkopuolella (ei erillisiä melualueita ) Paikalliset radat liitekartalla

72 Ympäristöhäiriöt Lentomelu Lentomelualue (Lden dba) Lentomelualue (Lden yli 60 dba) Osoitetaan ominaisuusmerkinnällä lentomelualueet Lden yli 60 dba ja Lden dba uuden ympäristöluvan mukaisesti. Lden kuvaa vuorokauden keskiäänitasoa, jossa ilta- ja yöajan melutapahtumia on painotettu.

73 Puolustusvoimien alueet

74 Puolustusvoimien alueet Kaavaratkaisun lähtökohdat Tavoitteena on puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen sekä niiden toiminnasta aiheutuvien häiriöiden minimoiminen. Ratkaisut perustuvat voimassa olevien maakuntakaavoihin, jota on päivitetty Uudenmaan liiton ja puolustusvoimien kanssa yhteistyössä laaditun selvityksen perusteella

75 Puolustusvoimien alueet Ehdotuksen kaavaratkaisu Puolustusvoimien alue Puolustusvoimien alue, jolla on samanaikaista virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminnallista siviilikäyttöä Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on virkistys-, matkailu- ja/tai koulutustoiminta Puolustusvoimien käytössä oleva luonnonsuojelualue Puolustusvoimien alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on luonnonsuojelualue Puolustusvoimien melualue Suojavyöhyke EP-v -merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien aluekokonaisuudet, joilla on samanaikaisesti merkittävästi myös siviilikäyttöä. EP/v -merkintää käytetään alueilla, missä alueen virkistyskäyttö astuu voimaan vasta puolustusvoimien toiminnan mahdollisesti päättyessä. EP-sl -merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat alueet, jotka ovat samanaikaisesti myös luonnonsuojelualueita. EP/sl -merkinnällä osoitetaan alueet, jotka otetaan luonnonsuojelukäyttöön puolustusvoimien toiminnan alueella mahdollisesti päättyessä.

76 Kiitos! Tack! #uusimaakaava ASIOIDEN EDISTÄJÄ. PUOLESTAPUHUJA. TULEVAISUUDEN TEKIJÄ. KOKONAISUUDEN KOOSTAJA. FÖR ÄRENDEN VIDARE. TALAR FÖR DEM. PLANERAR FÖR FRAMTIDEN. PUSSLAR IHOP HELHETER. uudenmaanliitto.fi /uudenmaanliitto