Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntakaavoitukseen. Merja Vikman-Kanerva Kuntajohtajat

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntakaavoitukseen Merja Vikman-Kanerva Kuntajohtajat

2

3

4

5

6

7

8 Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

9 Vaihtoehtoiset kaavajärjestelmät Tällä hetkellä valmistelussa olevat vaihtoehtoiset kaavajärjestelmä ovat Ympäristöministeriön keskustelupaperi 12.4., josta pyydettiin kommentteja Ympäristöministeriön luonnos 14.9., jossa esitetään vaihtoehtoina esitetty kaavajärjestelmä sekä nykylainsäädäntöön pohjautuva versio

10

11

12

13

14 Valtakunnantaso - Toinen vaihtoehto Tuleva valtakunnallisten tason väline voisi uudistetussa laissa olla lähtökohdiltaan sen mukainen, miten VAT:eista MRL:ssa nyt säädetään

15 Maakuntataso - Toinen vaihtoehto Laissa täsmennetään ja kuvataan maakuntakaavan tehtävää ja tarkoitusta siten, että sen tarkoitus käsitellä vain valtakunnallisia ja maakunnallisia alueidenkäyttökysymyksiä kirkastuu ja selkeytyy Maakuntakaavan sisällön ja sisältövaatimusten kehittämisessä lähtökohtana olisi luopuminen maakuntakaavojen nykyisen kaltaisesta toteavasta informaatiosisällöstä Muilta osin maakuntakaavojen sisältö voisi olla pitkälti saman tapainen kuin nykyisinkin. Kaavajärjestelmän toimivuuden ja sujuvuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että maakuntakaavoissa ei käsitellä kuntatasolla ratkaistavaksi kuuluvia kysymyksiä

16 Kaupunkiseudut - Toinen vaihtoehto Suunnittelujärjestelmässä säilyisivät nykyiset välineet, mutta yhteisen yleiskaavan tai vaihtoehtoisesti maakuntakaavan roolia kaupunkiseutujen suunnittelussa vahvistettaisiin Erikseen määritellyillä kaupunkiseuduilla kunnat velvoitettaisiin laatimaan yhteinen yleiskaava. Näillä kaupunkiseuduilla yhteinen yleiskaava korvaisi maakuntakaavan ja ohjaisi kuntien yleiskaavoitusta maakuntakaavan sijaan Yhteisen yleiskaavan sisällöllistä kehittämistä voivat koskea samat periaatteet kuin kuntatason alueidenkäytön yleiskaavoitusta. Tähän vaihtoehtoon liittyisi myös nykyisten MAL-sopimusten edelleen kehittäminen Vaihtoehtona edellä esitetylle voidaan miettiä mallia, jossa toiminnallisille kaupunkiseuduille laadittaisiin nykyistä maakuntakaavaa ohjaavampi kaava maakunnan tasolla ja se olisi laadittava erikseen määritellyille kaupunkiseuduille. Se hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa nykyiseen tapaan tai siten, että päätöksentekoon osallistuisivat vain kaupunkiseudun kuntien edustajat

17 Kuntataso - Toinen vaihtoehto Yleiskaava Kehitetään yleiskaavojen sisältöä strategisempaan suuntaan painottaen sen ensisijaista roolia merkittävimpiin alueidenkäyttökysymyksiin liittyvien valintojen ohjaamisessa Mahdollistetaan kuitenkin yleiskaavoituksen rooli joustavana kaavamuotona ja mahdollisuus ohjata sen perusteella myös suoraan rakentamista Kevennetään yleiskaavojen informatiivista sisältöä hyödyntäen digitalisaation tuomia mahdollisuuksia Tarkastellaan yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavaan ja harkitaan mahdollisuutta muuttaa yleiskaavan ja asemakaavan hierarkkista suhdetta yhden kuntakaavan mallin suuntaan. Tällöin yleiskaavan muu ohjausvaikutus säilyisi lähtökohtaisesti ennallaan

18 Kuntataso - Toinen vaihtoehto Asemakaava Kehitetään asemakaavoituksen roolia jo rakennetun alueen muutoksen hallinnassa, täydennysrakentamisen ohjaamisessa ja elinympäristön laadun turvaamisessa Korostetaan asemakaavoituksen merkitystä tulevien valintojen ohjaamisessa ja suhteutetaan asemakaavan sisältö kulloiseenkin ohjaustarpeeseen Luodaan puitteet ja pelisäännöt yksityisille toimijoille hankekaavoissa

19 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tilanne Merja Vikman-Kanerva Kuntajohtajat

20 Uusimaa-kaavan aikataulu ja vaiheet >> Työvaihe 1 Kaavatyön ideointi ja ohjelmointi Ajantasaisuuden arviointi Työvaihe 2 Työn käynnistäminen lähtökohdat, selvitykset ja tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Työvaihe 3 Rakennemalli, kehityskuvat ja muut taustaselvitykset Kaavojen valmisteluvaihe, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus, seutujen kaavat käynnistyvät Työvaihe 4 Kaavan valmisteluaineisto lausunnoilla ja kommenteilla Seutujen kaavaluonnosten valmistelu Kaavaluonnokset nähtäville ja lausunnoille syksyllä Työvaihe 5 Alustavat ehdotukset lausunnoilla alkuvuodesta Kaavaehdotukset nähtävillä loppukeväästä Hyväksyminen valtuustossa viimeistään 12/2019 Työvaihe 5 Täytäntöönpano ja toteuttamisen edistäminen OAS nähtävillä Valmisteluvaiheen vuorovaikutus Valmisteluaineisto nähtävillä ja lausunnoilla Seutujen kaavojen luonnokset nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä

21 Uusimaa-kaava 2050: luonnos

22 Ympäristön voimavarat ja vetovoima

23 Ympäristön voimavarat ja vetovoima Kaavaratkaisun lähtökohdat Keskeistä on ympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaaminen. Aiemmat maakuntakaavat, erityisesti 4. vaihemaakuntakaava, ovat kaavaratkaisun perustana. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja - määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden teemojen käsittelyn kautta.

24 Liikkuminen ja logistiikka

25 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja: HENKILÖLIIKENTEEN PRIORISOINTI Ensisijaisesti kehitettävä kehityskäytävä on Helsinki-Tampere johtuen mm. suuremmasta väkiluvuista ja väestönkasvusta sekä suuremmista takamaista ja kansainvälisestä saavutettavuudesta. Seuraavaksi vaikuttavin em. näkökulmasta on Helsinki-Turku kehityskäytävä osahankkeineen..

26 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja: TAVARALIIKENTEEN PRIORISOINTI Ensisijaisesti kehitettäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki- Lahti-Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen.

27 Liikkuminen ja logistiikka Luonnoksen kaavaratkaisu Tiet Mitä merkinnällä tavoitellaan: Pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen Alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen Toiminnallinen luokittelu Pohjana Liikenneviraston ja ELY-keskusten luokittelut sekä seudullisesti merkittävissä teissä myös elinkeinoelämän tarpeet. Kehä I sisäpuolella erikoisratkaisu (oma merkintä: tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve) Eritasoliittymiä ei esitetä Valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta

28 Liikkuminen ja logistiikka Luonnoksen kaavaratkaisu Radat Mitä merkinnällä tavoitellaan: Asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen Alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen Toiminnallinen luokittelu Pääradat TEN-T-ydinverkon ratoja, satamakuljetusten tai lentoaseman kannalta tärkeitä tai niitä vastaavia ratoja Asemia ei esitetä Raitioteitä ei esitetä

29 Liikkuminen ja logistiikka Luonnoksen kaavaratkaisu Tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve Mitä merkinnällä tavoitellaan: Kehä I:n sisäpuolelle sijoittuvien valtakunnallisten henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien saavutettavuuden turvaaminen Perustuu Pääkaupunkiseudun tieverkon jäsennöinti -selvityksen tuloksiin keskeisistä pitkämatkaisen ja seudullisen linjaautoliikenteen reiteistä ja keskeisistä valtakunnallisen tai pitkämatkaisen seudullisen tavaraliikenteen reiteistä. Yhteystarpeen lähtöpisteinä maakunnallisesti merkittävien säteittäisten sisääntuloväylien kohdat Kehä I:llä. Päätepisteinä valtakunnalliset henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat.

30 Liikkuminen ja logistiikka Luonnoksen kaavaratkaisu Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus Mitä merkinnällä tavoitellaan: Esitetään vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut Halutaan saada kommentteja nähtävilläolovaiheessa Vaihtoehdot FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus FinEst Bay Area -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta

31 Liikkuminen ja logistiikka Luonnoksen kaavaratkaisu Satamat ja lentoasema Mitä merkinnällä tavoitellaan: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien solmupisteiden toiminnan ja kehittymisedellytysten turvaaminen Perustuu 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuihin. Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamilla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikennealuevaraus-merkintä, jossa rakentamisrajoitus Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat kohdemerkinnällä. Ei rakentamisrajoitusta. Paikallisia satamia, venesatamia ja harrasteilmailun kenttiä ei esitetä

32 Kasvun kestävä ohjaaminen

33 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Valtakunnankeskus Mitä merkinnällä tavoitellaan: Valtakunnankeskus on koko maan ja maakunnan tärkein keskus. Sen monipuolisella kehittämisellä on merkitystä Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta Valtakunnankeskuksen sijainti on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä, joka kattaa Helsingin ydinkeskustan ja nykyiset laajenevat kantakaupungit.

34 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Aviapolis, Espoon keskus, Espoonlahti, Hakunila, Hanko, Herttoniemi, Hista, Hyvinkää, Hyrylä, Itäkeskus, Järvenpää, Kannelmäki, Karjaa, Karkkila,Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kivistö, Klaukkala, Koivukylä, Korso, Kontula, Leppävaara, Lohja, Loviisa, Malmi, Martinlaakso-Myyrmäki, Matinkylä, Mäntsälä, Nikkilä, Nummela, Nurmijärvi, Porvoo, Söderkulla, Tammisaari, Tapiola-Otaniemi, Tikkurila, Viikki, Vuosaari, Östersundom Keskus Mitä merkinnällä tavoitellaan: Maankäytön kasvu ohjataan ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin Keskuksiin voi sijoittaa kauppaa rajoituksetta Keskusanalyysi-selvityksen perusteella määritellyt hyvin joukkoliikenteellä saavutettavat, suurimmat ja monipuolisimmat keskukset on osoitettu kohdemerkinnöillä Keskuksia ympäröi taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

35 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Askola Inkoo Jokela Kellokoski Lapinjärvi Masala Myrskylä Pornainen Pukkila Rajamäki Siuntio Veikkola Vihti Virkkala Pieni keskus Mitä merkinnällä tavoitellaan: Korostetaan pienten keskusten merkitystä ja roolia osana keskusverkkoa Edistetään pienten kuntakeskuksien ja kuntien alakeskusten jo nykyisten palvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta Keskuksiin voi sijoittaa kauppaa rajoituksetta Tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään

36 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Fiskars Kantvik Karjalohja Koskenkylä Lappohja Liljendahl Monninkylä Mustio Nummi Pohja Pusula Ruotsinpyhtää Sammatti Saukkola Tenhola Palvelukeskittymä Mitä merkinnällä tavoitellaan: Korostetaan pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitystä ja roolia osana palveluverkkoa Edistetään lähi- tai matkailupalvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta Tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä Kohdemerkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia tai tulevia pieniä taajamia. Palvelukeskittymissä kaupan määrää on rajoitettu

37 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Mitä merkinnällä tavoitellaan: Kasvun ohjaaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeinä osoitettujen alueiden kehittäminen on maakunnan kokonaisuuden (keskukset, joukkoliikenne) kannalta tärkeää. Rajaus kattaa suurimpia ja monipuolisimpia keskuksia ympäröivät taajamavyöhykkeet. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Vyöhykkeen yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaa rakennetta tehostaen.

38 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Mitä merkinnällä tavoitellaan: Pääkaupunkiseudun kasvun ohjaaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille ottaen huomioon kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Pääkaupunkiseudun verkostomaisen keskus- ja kaupunkirakenteen ja joukkoliikennejärjestelmän tukeminen Rajaus on osoitettu pääkaupunkiseudulle valtakunnankeskukseen tukeutuvalle vyöhykkeelle, jota tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin ja kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon keskusverkko sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset.

39 Taajamat ja keskukset Luonnoksen kaavaratkaisu Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Mitä merkinnällä tavoitellaan: Varautuminen yhdyskuntarakenteen kasvuun raideliikenteeseen tukeutuen Rajaus on osoitettu alueille, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa: Etelä- Nummela, Hista, Keimola-Kongo, Kuninkaanportti, Lempola, Palopuro, Ristikytö, Talma, Östersundom) Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Etelä-Nummelan, Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueelle ennen aseman toteuttamista sijoittuva uusi maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tehokkaaksi, uuteen asemaan tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon etäisyys tulevasta asemasta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset.

40 Elinkeinot ja kauppa

41 Elinkeinot ja kauppa Luonnoksen kaavaratkaisu Kaupan alue Mitä merkinnällä tavoitellaan: Paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien parantaminen Täydennetään keskustan alueiden kauppatarjontaa Kaupan alue ei heikennä keskuksen kauppaa tai sen kehittämistä merkittävästi Kaupan alue on kestävästi saavutettavissa Kaupan laatua rajoitettu, koska toimialalla eli laadulla on merkitystä asiointiliikkuvuuden määrään ja samalla liikenteestä johtuviin haitallisiin vaikutuksiin

42 Elinkeinot ja kauppa Luonnoksen kaavaratkaisu Kaupan alue, laaturajoittamaton Mitä merkinnällä tavoitellaan: Täydennetään keskustan alueiden kauppatarjontaa Monipuolisen kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien lisääminen väestömäärältään suurelle ja hyvin saavutettavalle alueelle Laaturajoittamaton kaupan alue ei heikennä keskuksen kauppaa tai sen kehittämistä merkittävästi Laaturajoittamaton kaupan alue on kestävästi saavutettavissa Alueen asukkaiden määrä on kaupan toimialoilla yli seudullisen tarpeen ja alue on tiiviin kaupunkirakenteen sisällä Keskustavaikutuksia vähennetään kaupan yksikkökokoa rajoittamalla

43 Elinkeinot ja kauppa Luonnoksen kaavaratkaisu Kaupan alueiden enimmäismitoitus Mitä merkinnällä tavoitellaan: Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteen täyttäminen osoittamalla riittävä enimmäismitoitus Kaupan palvelurakenteen tasapainon lisääminen Uudenmaan alueella Kaupan ratkaisu pohjautuu 2. vaihemaakuntakaavaan Kaupan enimmäismitoitus on tärkeä osa kaupan palveluverkon rakennetta Matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät.

44 Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila. Enimmäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila.

45 Elinkeinot ja kauppa Luonnoksen kaavaratkaisu Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Mitä merkinnällä tavoitellaan: Alueen hyvää saavutettavuutta Elinkeinotoimintojen hyviä laajenemismahdollisuuksia Kasaumahyötyjä hyvällä sijainnilla myös kiertotaloustoiminnoille Saavutettavuus tärkein sijoittumiskriteeri kehittämisalueet sijoitettu logistisiin kasvukäytäviin

46 Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI