Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Uusimaa-kaava seutujen kaavojen luonnosten periaatteiden esittely osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikenne ja logistiikka ja elinkeinot ja kauppa sekä kaavaluonnosten asettaminen nähtäville ja lähettäminen lausunnoille 359/05.00/2018 MHS Tiivistelmä Uusimaa-kaava kokonaisuus koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Uusimaa-kaavan kokonaisuuteen kuuluu myös seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimiva Uudenmaan rakennesuunnitelma. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään tiedoksi merkitsemistä varten seutujen vaihekaavojen luonnosten periaatteet seuraavista teemoista: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Maakuntahallitus on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan Uudenmaan rakennesuunnitelman ja kokouksessaan vaihekaavojen luonnosten muiden teemojen periaatteet. Uusimaa-kaava on tämän jälkeen kokonaisuudessaan ollut maakuntahallituksen esittelyssä ja merkitty tiedoksi. Seutujen kaavojen luonnokset on valmisteltu rakennesuunnitelman ja seutujen vaihekaavojen periaatteiden pohjalta. Tavoitteena on, että maakuntahallitus oikeuttaa toimiston asettamaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lähettämään ne lausunnoille lokakuussa Kaavakokonaisuus sisältää oikeusvaikutteisen kaavakartan, oikeusvaikutteiset merkinnät ja määräykset sekä kaavaratkaisuja selventävän kaavaselostuksen liitekarttoineen sekä rakennesuunnitelman. Asian yksityiskohtainen selostus Seutujen kaavojen luonnokset ovat valmiit Uusimaa-kaava 2050:n kokonaisuus koostuu seutujen vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Huolimatta seutujaosta kaavakokonaisuutta valmistellaan yhteismitallisesti koko Uudellemaalle. Kaavakokonaisuutta taustoittaa Uudenmaan rakennesuunnitelma, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana kokonaisvisiona. Syksyn 2018 nähtävilläoloa ja lausuntokierrosta varten kolmen seudun vaihekaavojen luonnokset on yhdistetty yhdelle, koko Uudenmaan kattavalle kartalle. Kaava-aineisto koostuu oikeusvaikutteisesta kaavakartasta, joka on jaettu kolmeen eri kaava-alueeseen, kaikkia kolmea vaihemaakuntakaavaa koskevista oikeusvaikutteisista merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaratkaisuja

2 selventävästä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty kaavan valmisteluaineistosta keväällä 2018 saadun palautteen, vuorovaikutuksen ja tarkentuneiden selvitysten pohjalta. Seutujen kaavojen luonnosten valmisteluperiaatteiden ensimmäinen osa esiteltiin hallituksen kokouksessa Osa I sisälsi teemat: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia- ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet. Tässä kokouksessa esitellään luonnosten periaatteet, osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Kasvun kestävä ohjaaminen Uusimaa-kaavan keskeinen suunnitteluperiaate on edistää ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään olevaan rakenteeseen tukeutuen tehostamalla nykyistä yhdyskuntarakennetta kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla. Kaavan keskus- ja taajamaratkaisu perustuu analyyseihin, joilla on pyritty tunnistamaan kasvun suuntaamisen kannalta kestävimmät alueet Uudenmaan eri osissa. Suunnitteluratkaisun keskeistä tietopohjaa ovat olleet keskusverkkoanalyysit (asukas- ja työpaikkavolyymit, palveluverkko, toiminnallinen monipuolisuus, saavutettavuus, profilointi), nykyinen taajamarakenne (taajama-alueiden sijainti, aluetehokkuus, asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen) sekä kestävän liikkumisen edellytyksiin liittyvät aineistot (saavutettavuusanalyysit, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet jne.) Taajamaratkaisun tukena on lisäksi käytetty IPM-suunnittelumallia, jota on hyödynnetty parhaiten rakentamiseen soveltuvien alueiden tunnistamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan laadinnassa on lisäksi hyödynnetty MAL suunnitelman valmistelun yhteydessä laadittuja keskus- ja taajamarakenteen selvityksiä. Kaavaratkaisu muodostuu yleisistä määräyksistä sekä teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Keskustatoimintojen alue, keskus Keskustatoimintojen alue, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Uusimaa-kaavassa osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnällä valtakunnankeskus ja sen sijainti. Alue kattaa Helsingin ydinkeskustan alueen sekä nykyiset ja laajenevat kantakaupungit. Valtakunnankeskus on koko maan ja maakunnan tärkein keskus. Sen monipuolisella

3 kehittämisellä on merkitystä Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Keskus Kaavaratkaisun tavoitteena on maankäytön kasvun ohjaaminen ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin. Keskuksiin voi sijoittaa myös kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisun lähtökohtana on, että keskusanalyysi-selvityksen perusteella määritellyt hyvin joukkoliikenteellä saavutettavat, suurimmat ja monipuolisimmat keskukset on osoitettu keskuksen kohdemerkinnällä. Keskuksia ympäröi taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke. Pieni keskus Merkinnällä korostetaan pienten keskusten merkitystä ja roolia osana keskusverkkoa ja edistetään niiden jo nykyisten palvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Keskuksiin voi sijoittaa kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisulla tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä. Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään. Palvelukeskittymä Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia tai tulevia pieniä taajamia. Merkinnällä tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä ja edistetään lähi- tai matkailupalvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Merkinnällä korostetaan pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitystä ja roolia osana palveluverkkoa. Palvelukeskittymissä kaupan määrää on rajoitettu. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhyhyke-merkinnällä suurimpia ja monipuolisimpia keskuksia ympäröivät taajamavyöhykkeet. Alueiden rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Merkinnän tavoitteena on kasvun ohjaaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeinä osoitettujen alueiden kehittäminen on maakunnan kokonaisuuden (keskukset, joukkoliikenne) kannalta tärkeää. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke

4 Uusimaa-kaavassa osoitetaan pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke, jota tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin ja kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon keskusverkko sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kaavaratkaisu tukee pääkaupunkiseudun verkostomaista keskus- ja kaupunkirakennetta ja joukkoliikennejärjestelmää. Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan uusia raideliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä. Merkinnän tavoitteena on varautua yhdyskuntarakenteen laajenemiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Rajaus on osoitettu alueille, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa. Näitä ovat Etelä-Nummela, Hista, Keimola-Kongo, Kuninkaanportti, Lempola, Palopuro, Ristikytö, Talma, ja Östersundom. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Etelä-Nummelan, Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueille ennen aseman toteuttamista sijoittuva uusi maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tehokkaaksi, uuteen asemaan tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Elinkeinot ja kauppa Kaavaratkaisun lähtökohtana on seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ohjaaminen. Kaavaratkaisun perustana kaupan osalta on erityisesti 2. vaihemaakuntakaava ja elinkeinojen osalta ratkaisun perustana on 4. vaihemaakuntakaava. Lisäksi kaavaratkaisulla ohjataan ympäristöhäiriöitä aiheuttavien merkittävien elinkeinotoimintojen sijaintia. Kaavaratkaisun tavoitteena on keskuksien elinvoiman ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen, toimivan kilpailun edistäminen ja tasapainoisen palveluverkon ja aluerakenteen mahdollistaminen. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue/ valtakunnankeskus, keskus, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Kaupan alue ja Kaupan alue, laaturajoittamaton Kaupan alueiden enimmäismitoitus Liikennealue, lentoasema Yleinen suunnittelumääräys merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta

5 Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue T/kem Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien osalta Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ilman mitoitusta tai laadun rajoitusta. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille, uusien raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille ja palvelukeskittymille sekä lentoaseman liikennealueelle on osoitettu seudullisesti merkittävän kaupan seudullisuuden koon alarajat. Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien ulkopuolisten alueiden osalta Keskustojen ja taajamien ulkopuoliset seudullisen kaupan alueet on osoitettu kohdemerkinnöillä, joille on annettu enimmäismitoitukset sekä rajoitettu kaupan laatua muualla paitsi pääkaupunkiseudun kahdeksalla kaupan alueella. Kaupa alueiden osoittamiseen käytetään kahta merkintää (kaupan alue ja kaupan alue, laaturajoittamaton). Kaupan alueen merkinnän tavoitteena on parantaa paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien ja täydentää keskustan alueiden kauppatarjontaa. Lähtökohtana on, että osoitetut kaupan alueet eivät heikennä keskusten kauppaa tai niiden kehittämistä merkittävästi ja, että kaupan alueet ovat kestävästi saavutettavissa. Merkinnän kaupan alue, laaturajoittamaton perusteena on keskusten alueiden kauppatarjonnan täydentäminen ja monipuolisen kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien lisääminen väestömäärältään suurilla ja hyvin saavutettavilla alueilla. Lähtökohtana merkinnälle on, että laaturajoittamaton kaupan alue ei heikennä keskuksen kauppaa tai sen kehittämistä merkittävästi. Kaupan alueiden enimmäismitoitus Kaupan alueiden mitoituksen lähtökohtana on Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteen täyttäminen osoittamalla riittävä enimmäismitoitus. Ratkaisun tavoitteena on kaupan palvelurakenteen tasapainon lisääminen Uudenmaan alueella. Mitoitus pohjautuu 2. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisuun. Matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden määrät ovat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Uusimaa-kaavassa osoitetaan kohdemerkinnällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykeiden ullkopuolella olevia laajoja tuotanto- logistiikka- ja kiertotaloustoimintojen kehittämisalueita. Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata elinkeinotoimintojen laajenemismahdollisuudet hyvin saavutettavissa olevilla alueilla. Alueiden hyvän logistinen sijainti tuo kasaumahyötyjä myös kiertotaloustoiminnoille.

6 T/kem T/kem merkinnällä osoitetaan Kilpilahden teollisuusalue, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostamo- ja petrokemianteollisuuden kokonaisuus. Kilpilahden T/kem alueelle osoitetaan suojavyöhyke tuoreen selvityksen perusteella. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista laitoksista ja varastoista (ns. seveso-kohteista) annetaan yleinen suunnittelumääräys. Nämä kohteet ja TUKES:in niille määrittelemät suojavyöhykkeet esitetään oikeusvaikutuksettomalla liitekartalla. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: liikkuminen ja logistiikka Kaavaratkaisun tavoitteena on kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä, joka tukee Uudenmaan valtakunnallisesti keskeistä asemaa sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Kaavaratkaisussa käsitellään tarpeiltaan erilaiset kansainväliset, valtakunnalliset ja sisäiset yhteydet. Liikenteen ja logistiikan teema on poikittainen muiden teemojen kanssa ja sen tavoitteita edistetään parhaiten muiden toimintojen oikealla sijoittelulla ja verkostomaisuudella. Liikenneverkon osalta kaavaratkaisu perustuu pääasiassa Liikenneviraston ja ELY-keskuksen selvityksiin, TEN-T-verkkoon sekä MAL suunnitelman valmistelun ja HLJ:n yhteydessä laadittuihin aineistoihin ja selvityksiin. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden teemojen käsittelyn kautta. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Valtakunnallisesti merkittävä kaksiajoratainen tie Valtakunnallisesti merkittävä yksiajoratainen tie Maakunnallisesti merkittävä tie Seudullisesti merkittävä tie Päärata Yhdysrata Metro Laivaväylä Veneilyn runkoväylä Liikenteen yhteystarve Liikennetunneli Tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus Kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylän ohjeellinen linjaus Liikennealue, satama Liikennealue, lentoasema Satama Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintialue Liikenteeseen liittyviä määräyksiä sisältyy lisäksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, uuden raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen, keskuksen ja palvelukeskittymän määräyksiin Tiet

7 Uusimaa-kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät kaksiajorataiset tiet, valtakunnallisesti merkittävä yksiajorataiset tiet, maakunnallisesti merkittävä tiet ja seudullisesti merkittävä tiet. Kaavaratkaisun tavoitteena on pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Tiemerkintöjen toiminnalliseen luokittelun pohjana ovat Liikenneviraston ja ELY-keskusten luokittelut sekä seudullisesti merkittävissä teissä myös elinkeinoelämän tarpeet. Kaavaratkaisun tavoitteena on Kehä I:n sisäpuolelle sijoittuvien valtakunnallisten henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien saavutettavuuden turvaaminen. Kaavamerkintänä on käytetty tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve -merkintää. Merkinnät perustuvat Pääkaupunkiseudun tieverkon jäsennöinti -selvityksen tuloksiin keskeisistä pitkämatkaisen ja seudullisen linja-autoliikenteen reiteistä ja keskeisistä valtakunnallisen tai pitkämatkaisen seudullisen tavaraliikenteen reiteistä. Yhteystarpeen lähtöpisteinä ovat maakunnallisesti merkittävien säteittäisten sisääntuloväylien kohdat Kehä I:llä. Päätepisteinä ovat valtakunnalliset henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat. Kaavaratkaisun periaateena on, että valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta, mistä on annettu suunnittelumääräys. Eritasoliittymiä ei esitetä kaavakartalla. Radat Uusimaa-kaavassa osoitetaan omina merkintöinään pääradat, yhdysradat ja metro. Kaavaratkaisun tavoitteena on asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Ratojen toiminnallinen luokittelu perustuu pääratojen osalta TEN-T-ydinverkkoon. Yhdysradat ovat satamakuljetusten tai lentoaseman kannalta tärkeitä tai niitä vastaavia ratoja. Kaavassa ei esitetä rautateiden asemia eikä raitioteitä. Tallinna-tunneli Uusimaa-kaavassa osoitetaan Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus. Tavoitteena on esittää tunnelin vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut ja saada niistä kommentteja kaavan nähtävilläolovaiheessa. Uusimaa-kaavassa esitetään tunnelivaihtoehtoina FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus sekä FinEst Bay -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta. Vesiväylät Uusimaa-kaavassa osoitetaan laivaväylät ja veneilyn runkoväylät Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata kauppamerenkulun kannalta riittävä väylästö sekä osoittaa veneilyn runkoväylä kauppamerenkulun

8 väylien vaihtoehdoksi vapaa-ajan veneilyyn. Kaavassa osoitetaan kauppamerenkulun luokkien 1 ja 2 väylät niiltä osin kun ne kohdistuvat kaavassa esitettäviin satamiin sekä Loviisan ydinvoimalan ohjeellinen laivaväylä. Liikenneväyliin liittyvät muut merkinnät Liikenneväyliin liittyviä muita merkintöjä on Uusimaa-kaavassa: liikennetunneli, liikenneväylän ohjeellinen linjaus, liikenteen yhteystarve ja kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylien muilla merkinnöillä kuvataan tarkemmin liikenneväylän ominaisuuksia. Tunnelimerkintää käytetään silloin, kun väylä on kokonaan tai lähes kokonaan tunnelissa: Lentorata ja Itäradan länsiosa. Myös muualla liikenneväylä voidaan toteuttaa tunnelissa. Ohjeellisen linjauksen merkintää käytetään, kun sijaintiin liittyy epävarmuutta. Yhteystarvemerkintää käytetään, jos ohjeellisen linjauksen osoittaminen ei ole mahdollista. Ohjeellisen linjauksen merkintään ja yhteystarvemerkintään ei liity MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta toisin kuin muissa liikenteen merkinnöissä. Omalla merkinnällään osoitetaan kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutuvaksi arvioidut rataja tieyhteydet, joihin kaavoituksessa kuitenkin varaudutaan. Satamat ja lentoasema Uusimaa-kaavassa käytetään sataman ja lentoaseman aluemerkintää (liikennealue, satama ja liikennealue, lentoasema) sekä sataman kohdemerkintää. Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien solmupisteiden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kaavaratkaisu perustuu tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuun. Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamille ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle osoitetaan aluevaraus-merkintä, jossa on rakentamisrajoitus. Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat osoitetaan kohdemerkinnällä, johon ei liity MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Paikallisia satamia, venesatamia ja harrasteilmailun kenttiä ei esitetä kaavassa. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet Uusimaa-kaavassa osoitetaan oikeusvaikutteisella liitekartalla joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet. Kaavaratkaisun tavoiteena on turvata sujuvat vaihtoyhteydet pitkämatkaisesta ja seudun joukkoliikenteestä HSL-liikenteeseen sekä liityntäpysäköintipaikkojen turvaaminen ja kehittäminen. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan seudullisesti merkittävät vaihtopysäkit kohdemerkinnällä säteittäisten ja poikittaisten joukkoliikennekäytävien (MAL2019-työ) risteyskohdissa seudullisesti merkittävän liityntäpysäköintipaikan kohdemerkinnällä. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan myös liityntäpysäköintialueet. Nämä voidaan jättää toteuttamatta, jos vastaava palvelu voidaan toteuttaa muulla tekniikalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistus

9 Maakuntahallitus hyväksyi kaavatyön käynnistyttyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Suunnitelmaa on nyt päivitetty valmisteluaineistosta saadun palautteen ja maakuntahallituksen kesäkuussa 2018 tekemän päätöksen mukaisesti siten, että kaavan valmisteluaikatauluun on lisätty luonnosvaiheen lausunto- ja nähtävilläolo ja että kaavakokonaisuuteen kuuluva rakennesuunnitelma laaditaan oikeusvaikutuksettomana taustavisiona. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva Kaarina Rautio Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua