SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVA JULKISEN NÄHTÄVILLÄ OLON VAIHEESSA (MRA 27 ) SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY

2 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA HALTIAJÄRVI-SAUKKOJÄRVI RANTA - ASEMAKAAVA Kaava-alue: Kaavoitettavana on Sallan yhteismetsän omistamat Haltiajärven, Saukkojärven ja Kauralammen ranta-aluetta. Ranta-asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan n. 300 ha, josta vesialuetta n. 85 ha. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, Rovaniemi, Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 puh , , tapani.honkanen@seitap.fi Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu , mistä lähtien osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä kunnassa. Hyväksyminen: Sallan kunnanhallitus esittää aikanaan kaavan valtuuston hyväksyttäväksi. Sallan kunnanvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan Kaavoitettavan alueen sijainti: Haltiajärvi-Saukkojärvi ranta-asemakaava-alueen sijainti ilmenee kansilehdellä olevasta kartasta.

3 Kaavoitettavan alueen alustava rajaus ilmenee alla olevasta kartasta.

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Yhteismetsän tavoitteena on käyttää omistamaansa aluetta mahdollisimman hyvin osakkaille hyötyä tuottavalla tavalla. Sallan yhteismetsällä on aikaisempaa kokemus Naruskajärven ranta-alueen kaavoituksesta. Kokemuksen perusteella yhteismetsä on päättänyt käyttää osan yhteismetsän muistakin ranta-alueista rakennusmaana. Tällä ranta-asemakaavalla kaavoitetaan yhteismetsän omistamaa Haltiajärven, Saukkojärven ja Kauralammen rantaaluetta. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin Valmisteluaineisto pidetään nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nyt julkisesti nähtäville. (MRA 27 ) Kunnanhallitus esittää aikanaan kaavan valtuuston hyväksyttäväksi Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan 2.3 Ranta-asemakaavaluonnokset Ranta-asemakaavasta laadittiin kolme vaihtoehtoluonnosta, jotka poikkeavat toisistaan siinä, että vaihtoehto 1 on laadittu suurina rakennuspaikkoina (yleensä yli. 1 ha), vaihtoehto 2 on tavanomaisella tonttikoolla (tontit n m2). Vaihtoehtona kolme on laadittu luonnos, jossa rakennuspaikat on sijoitettu pääasiassa etäälle rannasta, jolloin Saukkojärven ranta jää lähes nykyiseen tilaansa erämaaluontoiseksi rakentamattomaksi järveksi. Vaihtoehdossa 1 on 31 uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista 12 Saukkojärven rannalla ja 7 Kauralammen rannalla. Vaihtoehdossa 2 on 40 uuttaa loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista 14 omarantaisen luontoisia Saukkojärven rannalla ja 8 Kauralammen rannalla. Vaihtoehdossa 3 Saukkojärven rannan läheisyyteen osoitettaan vain 7 rakennuspaikkaa, jotka nekin niin sijoittaen, että Saukkojärven selälle ei tule näkymään yhtään rakennuspaikkaa. Tässä vaihtoehdossa kolme uusien rakennuspaikkojen määrä on 33. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa Sallan yhteismetsän vanhan eräpirtin alue on osoitettu samanlaisena, jossa varataan sille suuri rakennuspaikka ja mahdollisuus lisärakentamiseen. 2.4 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen ajoittunee useille vuosille. Sallan yhteismetsällä on tällä hetkellä runsaasti kysyntää loma-asuntojen rakennuspaikoista. Yhteismetsän hoitokunta tulee arvioimaan missä järjestyksessä ja minkälaisella aikataululla yhteismetsälle laadittavana olevia ranta-asemakaavoja ryhdytään toteuttamaan.

5 3 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1 Selvitykset Kaava-alueen maaperä ja luontoselvitykset on laadittu kesällä Luontoselvitykset laati Seitp Oy:n alikonsulttina Ramboll Finland Oy, siellä FM Piia Koski Luontoselvitys on raportoitu kolme Sallan yhteismestän kaavoitettavaa kohdetta; tämä Saukkojärvi-Haltiajärv, Naruskajoki ja Siskeli-Joutsenlampi käsittävänä eri raporttina. Seuraavana raportin Halyiajärvi-Saukkojärvi aluetta käsittelevä osuus. Sallan seutu kuuluu kasvillisuudeltaan pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Metsätyypeiltään Sallan alue on jaettu Koillismaan ja Perä - Pohjolan kasvillisuusvyöhykkeisiin. Suunnittelualueista Naruskajoki ja Saukkojärvi kuuluvat Perä - Pohjolan vyöhykkeeseen ja Joutsenlampi Siskeli on em. vyöhykkeiden rajalla. Suokasvillisuuden vyöhykejaossa Salla kuuluu Peräpohjolan aapasoiden vyöhykkeeseen. Alueelle omaleimaista ovat jyrkät korkeuserot, jossa hienot kurut ja harjanteet vuorottelevat. Metsäkuviot ovat eri-ikäisiä, mutta kaikki käsiteltyjä. Kauralammen kaakkoispuolella on hakkuuaukko ja Saukkojärven eteläpuolella nuorehkoa mäntytaimikkoa. Alueen metsät ovat pääasiassa kuivahkoja tai kuivia kankaita. Suoalueet ovat keskittyneet lampien ja järvien rannoille. Saukkojärvestä virtaava puro on luonnontilainen ja hieno. Alueella on myös kaksi lampea, jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Alla on esitetty luontotyypit (1-8 ), jotka alueella esiintyvät. 1. Kuivahko kangas (EMT) Kuviolla kasvaa mäntyvaltaista metsää. Aluspuuna on paikoitellen koivua ja kuusta. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat variksenmarja, puolukka ja paikoin myös juolukka. 2. Lampi a) Kirkasvetinen lampi, jota reunustaa kapeahko luhtareunus. Rahkasammalpohjalla kasvaa mm. kurjenjalkaa, luhtavillaa ja riippasaraa (C. magellanica). Lampea reunustavat itä- ja luoteispuolella nousevat jyrkät rinteet, joilla kasvaa kuivahkon kankaan metsää. b) Kauralammen eteläpuolella sijaitseva lampi. Lampea ympäröi luhtareunus, jolla kasvaa mm. kurjenjalkaa, raatetta (Menyanthes trifoliata) ja isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos). Lammen ympärillä on kuivahkon kankaan metsää ja itäpuolella hakkuuaukko. Metsälain (10 ) tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä (pienten lampien välittömät lähiympäristöt). 3. Puro Puro on luonnontilainen ja hieno. Puronvarren kasvillisuus on ruoho- ja heinäkorpimaista, mutta ko. kasvillisuutta on vain kapealla vyöhykkeellä. Puronvarren kasvillisuus koostuu mm. runsaana kasvavista korpi- ja viitakastikasta (C. canescens), metsäkortteesta, kurjenjalasta ja mesiangervosta. Puuston muodostavat kuusi, mänty ja pohjanpaju (S. lapponum). Metsälain (10 ) määrittelemä tärkeä elinympäristö (purojen ja pysyvän vedenjuoksu - uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt) 4. Karukkokangas (ClT) Metsätyyppiä esiintyy suunnittelualueen kuivimmilla osilla, kuten rinteillä tms. Kuvio on mäntymetsää, jonka pohjakerroksessa ovat vallitsevina poronjäkälät. Kynsisammalia esiintyy myös paikoitellen. Kenttäkerroksessa kasvaa harvakseltaan kanervaa ja variksenmarjaa. 5. Tuore kangas (HMT) Kuusta ja mäntyä kasvava kuvio, jolla tavataan myös paikoin koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevana on mustikka ja paikoin kasvaa myös variksenmarjaa, puolukkaa ja juolukkaa. Pohjakerroksessa vallitsevana on metsäkerrossammal.

6 6. Taimikko/hakkuu Saukkojärven eteläpuolella kasvaa nuorehkoa mäntytaimikkoa. Kauralammen eteläpuolella on hakkuuaukko. 7. Vaivaiskoivuräme (VkR) Avosoita reunustavat rämeet ovat vaivaiskoivurämeitä. Kenttäkerroksen valtalaji on vaivaiskoivu. Muuta kenttäkerroksen lajistoa ovat suopursu ja juolukka. Pohjakerroksen valtalaji on jokasuonrahkasammal. 8. Rimpineva (OlRiN) Suotyyppiä esiintyy itäosassa. Kuvioiden rimpirahkasammalesta, ruoppapintoja. mm. mutasaraa ja esiintyy myös pullosaraa ja kombinoituvat rämetyypin suunnittelualueen keski- ja pohjakerros muodostuu nevoilla on myös Kenttäkerroksessa tavataan tupasluikkaa. Harvakseltaan luhtavillaa. Nevat kanssa. Yleisesti alueen rakentamisesta aiheutuvat haitat koskevat eläimistön häiriintymistä. Varsinkin erämaalajit (mm. kuukkeli) ja laajoja yhtenäisiä metsäkuvioita vaativat lajit (metso, ilves, karhu) muuttavat elinpiiriään tai toisaalta sopeutuvat ihmisen läsnäoloon alueilla. Lajit eivät siten ole vaarassa tuhoutua alueilta, mutta jonkinasteista lajiston muuttumista/siirtymistä muille alueilla todennäköisesti esiintyy. Alueiden rakentaminen ja ihmisten lisääntynyt liikkuminen alueilla kuluttaa maastoa ja kasvillisuutta. Rakentaminen myös pirstoo tällä hetkellä suhteellisen luonnontilaisia ja yhtenäisiä alueita pienemmiksi, mikä on aina luonnon ja eläimistön kannalta negatiivinen asia. Toisaalta kun rakentaminen suunnitellaan järkevästi ja huomioidaan esitetyt luonnon erityispiirteet, alueen luonto kärsii rakentamisesta mahdollisimman vähän. Säilytettävät luontoarvot Saukkojärven alueen metsät ovat käsiteltyjä, eivätkä siten luonnontilaisia. Alue on kuitenkin maisemaltaan ja topografialtaan vaihteleva. Laaksojen ja kurujen mosaiikki tekee alueesta hienon. Luonnontilaisimmat alueet ovat Saukkoja Haltiajärven rannoilla. Alueella on luonnontilainen puro ja kolme lampea, jotka ovat metsälain 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä ja siten säilytettäviä kohteita.

7

8 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavoitettavat alueet kuuluvat Itä-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavassa Haltiajärvi-Saukkojärvi ranta-asemakaava sijoittuu M (4517) alueelle, jonka varausperuste; Pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön soveltuva alue. Maakuntakaavan suunnittelumääräys määrää mm. että ranta-alueilla taajamatoimintojen ulkopuolella vapaan ranta-alueen osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta, ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys eikä rakennuspaikkoja saa suunnitella sijoitettavaksi tulvauhka-alueelle.

9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELU 4.2 Vaihtoehtotarkastelu Ranta-asemakaavasta laadittiin kolme vaihtoehtoluonnosta, jotka poikkeavat toisistaan siinä, että vaihtoehto 1 on laadittu suurina rakennuspaikkoina (yleensä yli 1 ha), vaihtoehto 2 on tavanomaisella tonttikoolla (tontit n m2). Vaihtoehtona kolme on laadittu luonnos, jossa rakennuspaikat on sijoitettu pääasiassa etäälle rannasta, jolloin Saukkojärven ranta jää lähes nykyiseen tilaansa erämaaluontoiseksi rakentamattomaksi järveksi. Vaihtoehdossa 1 on 31 uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista 12 Saukkojärven rannalla ja 7 Kauralammen rannalla. Vaihtoehdossa 2 on 40 uuttaa loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista 14 omarantaisen luontoisia Saukkojärven rannalla ja 8 Kauralammen rannalla. Vaihtoehdossa 3 Saukkojärven rannan läheisyyteen osoitettaan vain 7 rakennuspaikkaa, jotka nekin niin sijoittaen, että Saukkojärven selälle ei tule näkymään yhtään rakennuspaikkaa. Vaihtoehdossa kolme uusien rakennuspaikkojen määrä on 33. Kaavaluonnosten ja valmisteluaineiston ollessa osallisten mielipiteiden kuulemista varten nähtävänä (MRA 30 ), yhteismetsän osakkailta saatiin henkilökohtaista palautetta ja yhteismetsän hoitokunta valitsi kokouksessaan vaihtoehdoista yhdistelmän, jota esittää kaavaehdotuksen valmistelun pohjaksi. Hoitokunnan valitsema ratkaisu perustuu eniten vaihtoehtoon Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaavaehdotus viimeisteltiin yhteismetsän hoitokunnan esityksen pohjalta. Nähtäville asetettavassa ranta-asemakaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan 28 lomaasuntojen rakennuspaikkaa. 5. Ranta-asemakaavaehdotus 5.1 Kokonaisrakenne Ranta-asemakaavaehdotuksessa rakennuspaikat osoitetaan omarantaisen luontoisina, vaikka useat rakennuspaikat osoitetaan irti rannasta. Rakentaminen osoitetaan harvana, jotta alueen erämaaluontiosuus säilyy. Rakennukset sijoitetaan niin, että ne mahdollisimman vähän näkyvät saukkojärvelle. 5.2 Rantaviivatarkastelu Haltiajärvi-saukkojärvi ranta-asemakaava käsittää 8 km rantaviivaa. Kaava käsittää m saukkojärven rantaa, m Haltiajärven rantaa, m Kauralammen rantaa ja pienten lampien rantaa yhteensä m ja Saukko-ojaa m. Rantaviiva Itä-Lapin maakuntakaavan laskentaohjeen mukaan muunnettuna on m, jossa Haltiajärven ja Kauralammen rantaviiva on mukana kokonaisuudessaan, lampien rantaviiva kertoimella 0,5 ja saukko-ojan ranta kertoimella 0,25 kertoen. Kaava-alueen muunnetun rantaviivan pituus on m, jolle sijoittuu 29 rakennuspaikka, mitoitusluvuksi tulee siten 4,75 / km.

10 Saukkojärven m rantaviivasta rakentamiselta vapaaksi jää m. Haltiajärven rannalle ei osoiteta lainkaan rakennuspaikkoja. Todettakoon, että Saukkojärven ja Haltiajärven kaava-alueen ulkopuolelle jäävät rannatkin ovat Sallan yhteismetsän omistamia ja ne jäävät kokonaan rakentamiselta vapaiksi. 5.3 Aluevaraukset Tavanomaisia Loma-asuntojen (RA) rakennuspaikkoja muodostuu 28. Yhteismetsän vanha eräpirtin rakennuspaikka osoitetaan myös loma-asuntojen alueeksi ja sille osoitetaan lisää rakennusoikeutta. Rakennuspaikan koko vaihtelee n m2:stä yli 1 ha:iin. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on joko 80 tai 120 k-m2:n, jakautuen 5 x 120 ja 23 x 80. Tavanomaisten loma-asuntojen yhteenlaskettu rakennusoikeus siten yhteensä k-m2. Yhteismetsän vanhan eräpirtin rakennuspaikalle rakennusoikeutta osoitetaan 800 k-m 2 ja VR-alueelle 40 k-m2 + rantasauna. Kaavan kokonaismitoitus on siten k-m2, ja 315 ha kaava-alueen aluetehokkuus 0,001. Uudet kulkuyhteydet on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. Kaava-alueen vapaa-alueet on osoitettu MY-alueeksi. 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavaehdotuksessa kaikki luontoselvityksen arvokkaiksi arvostamat kohteet on otettu huomioon. Rakentaminen on osoitettu maisemaan sovittaen niin, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän saukkojärvelle. 6. Kaavan jatkovalmistelu Nyt julkisesti nähtäville asetettava ranta-asemakaavaehdotus on valmisteltu edellä kuvatun mukaisesti. Sallan kuntalaiset ja muut osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta tai sen valmistelusta muistutuksen, joka on jätettävä kirjallisena nähtävillä olon aikana. Kun mahdolliset muistutukset ja lausunnot on saatu, kaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu. Muistutusten, lausuntojen ja viranomaisneuvottelun palautteen pohjalta Sallan kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksen kaavan hyväksymisestä. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Rovaniemi Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282