Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Kuntatekniikan lautakunta

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Aika , klo 17:03-21:43 Paikka Kirkkonummen kunnantalon kokoushuone Ervast, Ervastintie 2, Kirkkonummi Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastaminen 14 Hauklammen asemakaava, asemakaavan etenemisestä päättäminen (kh, kv) 15 Hotelli Nuuksion omistajan kaavoitusaloite asemakaavan laatimiseksi Veikkolassa Siikajärven alueella (kkj, kh) 16 Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv) 17 Juhlakallion tarkistetun asemakaavaehdotuksen (hanke nro ) asettaminen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 18 Tolsanmäen asemakaava (hanke 13900) asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 19 Vahingonkorvausvaatimus Vahingonkorvausvaatimus Vastaus valtuustoaloiteseen 17/ huomion kiinnittäminen kunnan metsänhoitoon 22 Tontin osien ostaminen Veikkolasta, kiinteistö Palvelutuotannon jaoston toimintakertomus 2017 ja toimintakatteen ylitysoikeuden hakeminen 24 Kuntatekniikan lautakunnan toimintakertomus Valvottavat viranhaltijapäätökset, kuntatekniikan lautakunta

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Saapuvilla olleet jäsenet Kati Kettunen, puheenjohtaja Kim Männikko, 1. varapuheenjohtaja Bodil Lindholm Matti Kaurila Miisa Jeremejew Pekka Jäppinen Pekka Rehn Sanni Jäppinen Santtu Vainionpää Viveca Lahti Erkki Ahlsten, poistui 20:56 Muut saapuvilla olleet Sirpa H. Salminen, hallintopäällikkö, sihteeri Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, poistui 21:24 Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:44 Akseli Kiviniemi, nuorisovaltuuston edustaja Anna Hakamäki, kaavoitusarkkitehti, poistui 21:24 Mikael Pettersson, kaavoitusteknikko, saapui 20:44, poistui 21:24 Anna-Kaisa Kauppinen, esittelijä, yhdyskuntatekniikan johtaja Elina Kuusisto, ylitarkastaja, ELY-keskus, poistui 19:45 Arja Sippola, FCG, poistui 18:30 Poissa Carl-Johan Kajanti Ulf Kjerin Anders Adlercreutz Allekirjoitukset Kati Kettunen Puheenjohtaja Sirpa H. Salminen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Matti Kaurila Sanni Jäppinen

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Pöytäkirjan nähtävänäolo Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä Kirkkonummen kunnan julkisessa tietoverkossa

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin lailliseesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki - kaavoitusteknikko Mikael Pettersson - ELY-keskus ylitarkastaja Elina Kuusisto - maanomistajan esittelijä FCG Arja Sippola

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 13 Pöytäkirjan tarkastaminen Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Matti Kaurila ja Sanni Jäppinen

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 14 Hauklammen asemakaava, asemakaavan etenemisestä päättäminen (kh, kv) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mäkinen seppo.makinen@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 Hauklammen_AK_ _FCG.pdf _Vastineet_Hauklampi_FCG.pdf _Kaavaselostus_Hauklampi_FCG.PDF Taustaa ja historia Maanomistajat jättivät hakemuksen alueen kaavoitusta varten ensimmäistä kertaa vuonna 2011 ja tämän pohjalta hanketta valmisteltiin ensin rantaasemakaavaksi. Maanomistajat uudistivat kuitenkin kaavoitusaloitteensa ja hanke nostettiin kaavoitusohjelmaan vuosille äänestyksen jälkeen valtuustokäsittelyssä siten, että kaavoitusohjelmassa ranta-asemakaavahankkeena ollut hanke päätettiin muuttaa asemakaavaksi, siten että siltä edellytetään maankäyttösopimusta, jolloin maanomistajan kustannuksella toteutetaan mm. kunnallistekniikka ja kadut aina vanhalle Turuntielle saakka. Kaavoitusohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ( 77). Kaavoitusohjelmassa olevaan hankekorttiin on kirjattu maanomistajien tavoitteena osoittaa asemakaavassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukainen laskennallinen rakennusoikeus (seitsemän rakennuspaikkaa). Kunnanhallitus hyväksyi Hauklammen asemakaavan käynnistämissopimuksen. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 15). Ennen asemakaavan laatimista oli asemakaavaan sisällytettyjen kiinteistöjen maankäyttöä pyritty ratkomaan ranta-asemakaavan laatimisen kautta. Hauklammen ranta-asemakaavan laatiminen osoitettiin kunnanvaltuuston vuonna 2013 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa aloitettavaksi vuonna 2014 ja se oli tarkoitus hyväksyä vuonna Ranta-asemakaavan valmisteluun liittyvän viranomaisneuvottelun yhteydessä ( ) tuli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen taholta esiin, että rantaasemakaava ei ole oikea välinen alueen suunnitteluun. Alueen suunnittelussa intressi ei ole rannassa, eikä rannan pituus ja mitoituslaskelmissa huomioitavat läheisyystekijät huomioon ottaen kaava-alueelle vaikuttanut mahdolliselta sijoittaa rakennuspaikkoja ranta-asemakaavan puitteissa. Suunnittelualue

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kunnan pohjoisosassa, Espoon rajan tuntumassa. Turuntie (seututie 110) sijoittuu noin puoli kilometriä kaava-alueesta pohjoiseen ja koilliseen. Turun moottoritie (vt 1) sijoittuu Turuntien pohjoispuolelle. Turuntieltä kaava-alueelle johtava tie on nimeltään Hauklammentie ja matkaa Hauklammentietä pitkin kaava-alueelle on noin kilometri, joka on samalla etäisyys lähimmälle bussipysäkille. Kaava-alueelta on matkaa Veikkolan keskustaan noin 4 km ja Kirkkonummen kuntakeskukseen noin 30 km. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 20 ha eikä siihen kuulu vesialuetta. Kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa ja rakentamattomia. Lähimmät asuinrakennukset, jotka ovat vapaa-ajankäytössä, sijaitsevat Hauklammentien varressa ja lähimmät kunnalliset ja kaupalliset palvelut Veikkolan keskustassa. Turuntiellä kulkee säännöllinen bussiliikenne. Lähialueella ei ole kunnan järjestämiä palveluja. Laskennallinen rakennusoikeus ja sen hyödyntämismahdollisuus Asemakaavan laatimisen taustalla on alueen maanomistajien halu sijoittaa kaavoitettavalle alueelle Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukainen laskennallinen rakennusoikeus. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä ja tieyhteys Turuntieltä kiinteistöille. Maanomistajat ovat ilmoittaneet tavoitteekseen asuinpientalojen sijoittamisen alueelle. Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaan tilalla Bergdala II (RN:o 3:52) on tällä hetkellä kolme (3) laskennallista rakennuspaikkaa ja tilalla Vildmarken (RN:o 3:29) niin ikään kolme (3) laskennallista rakennuspaikkaa. Kaavoituksen alkaessa silloisella tilalla Bergdala (RN:o 3:28) oli meneillään maanmittaustoimitus, jonka seurauksena emätila lohkottiin ja halottiin kolmeksi tilaksi, joista yhdestä tuli Joukola (RN:o 3:53). Sen maanomistajat ovat sittemmin ilmoittaneet, etteivät osallistu asemakaavan laadintaan. Tämän seurauksena asemakaavaan jäävien kiinteistöjen laskennallinen rakennusoikeus Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaan on kuusi rakennuspaikkaa. Tilalle Bergdala II (RN:o 3:52) olisi mahdollista harkita yleiskaavan perusteella yhtä lisärakennuspaikkaa (yleiskaavamääräys: A-1 alueella sijaitsevilla yli 2 ha:n lohkotiloilla ja M-alueella sijainnin ja liikenneyhteyksien kannalta erityisen edullisesti sijaitseville yli 5 ha:n lohkotiloilla voidaan harkita yhden lisärakennusoikeuden myöntämistä ), mutta tämä edellyttäisi yleiskaavamääräyksen ehtojen täyttymistä ja että kyseinen mahdollisuus arvioitaisiin suunnittelutarveratkaisua koskevassa lupamenettelyssä. Voimassa olevat aluetta koskevat kaavat ja muut päätökset Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu vuonna 2006), Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu vuonna 2014) sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa, joka on tullut voimaan vuonna 2017 asemakaavahankkeeseen sisältyvät tilat ovat ns. valkoista aluetta (ei maakunnallisia maankäyttövarauksia). Uudenmaan 1. ja 3.

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010 ja 2012) suunnittelualueelle ei ole osoitettu myöskään aluevarauksia. Alueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020, jossa suunnittelualueen maa-alue on osoitettu suureksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualueen läntisin ja eteläisin osa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Hauklampi on osoitettu vesialueeksi (W). Osalle suunnittelualuetta on perustettu Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n mukainen suojelualue maanomistajan hakemuksesta. Rajoitusten perusteella kyseiselle alueen osalle ei saa toteuttaa rakennuksia, rakennelmia, teitä eikä polkuja. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Kaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) vuonna 2016 ja siitä saatu palaute Maanomistajien esittämänä tavoitteena on tarjota kaavassa vaihtoehtoisia asumismalleja ja mahdollistaa asumisen ja työn yhdistäminen. Asemakaavaluonnoksessa, joka oli yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä ( 76) osoitettiin kaavassa yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa (eli asemakaavatonttia), joille voidaan rakentaa erillispientaloja sekä niihin liittyviä työtiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriötä. Rakennuspaikat osoitettiin omakotitalorakentamiseen erillispientalojen korttelimerkinnällä AO. Niitä ympäröivät maa- ja metsätalousalueet (M ja MY) sekä luonnonsuojelualue (SL). Nykyistä asutusta palveleva yksityistie muutettaisiin asemakaavassa katualueeksi, jonka varteen on mahdollista rakentaa kunnallistekniikka. Ajoyhteys tonteille kulkee asemakaavassa osoitetun katualueen kautta. AO-korttelissa käytetään tonttien tehokkuuslukua e = 0.15, jolloin asemakaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostui 7500 k-m2. Asemakaavaluonnokseen ei sisältynyt määräyksiä asuinkäyttöön osoitettavien erillispientalojen enimmäismäärästä eikä yksittäisten rakennusten enimmäiskerrosalasta. Alueen asukasmääräksi oli kuitenkin arvioitu muodostuvan asukasta, joka tarkoittaisi sitä, että rakennuspaikkojen tosiasiallinen lukumäärä olisi enemmän kuin seitsemän tonttia. Päättäessään kaavaluonnoksen nähtävillepanosta lautakunta päätti myös evästyksenä jatkokäsittelylle, että asuntojen lukumäärä tulee rajata 2 asuinrakennusta / tontti yleiskaavan laskennallisen mitoituksen mukaisesti. Viittaus yleiskaavan laskennalliseen mitoitukseen pohjautuu siihen, että Kirkkonummen voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä on mahdollistettu yli hehtaarin kokoisille kiinteistöille kaksiasuntoisen asuintalon (paritalo) rakentaminen.

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Suunnittelun haasteet Kaavaluonnoksen jälkeen edenneessä suunnittelussa on maanomistajien pyrkimyksenä ollut lisätä asuinrakennusten määrää, jotta asemakaavan toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäisen tavoitteen, eli seitsemän laskennallisen rakennuspaikan sijoittamisen sijasta kaavan tulisi mahdollistaa tätä huomattavasti korkeampi yksittäisten asuinrakennusten määrä. Kuntatekniikan toimiala tuo esille, että asemakaavan laatiminen ja ympärivuotisen asumisen sijoittaminen merkittävässä määrin Hauklammen alueelle edellyttää tällöin voimassa olevan Kirkkonummen yleiskaavan 2020 maankäytön muuttamista. Kaavoitushankkeen tavoitteena oleva maankäyttö on ristiriidassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020, Uudenmaan maakuntakaavan, Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 sekä Helsingin seudun kuntien ja valtiovallan MAL-sopimuksen kanssa. Todettakoon, että MALsopimuksen mukaisesti 80 % uudesta asuinrakennusoikeudesta on sijoitettava Helsingin maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU) ns. tummille alueille (asumisen ensisijainen vyöhyke) hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella, johon Hauklammen alue ei lukeudu. Kirkkonummella ei ole laadittu asemakaavoja yleiskaavan 2020 osoittamille maa-ja metsätalousvaltaisille alueille (yleiskaavan M-alkuiset käyttötarkoitusmerkinnät), sillä kyseisten kaavahankkeiden yleiskaavan vastaisuus on tiedostettu, eikä asumisen sijoittamista asemakaavojen edellyttämällä tehokkuudella irralleen yhdyskuntarakenteesta ole pidetty siten mahdollisena. Kaavahankkeen keskeinen haaste liittyykin kaavajuridiikkaan siten, että ollakseen hankkeena kustannustehokas asemakaavalla tulisi voida osoittaa riittävästi hyödynnettävää rakennusoikeutta, jotta kunnallistekniikan rakentamiskustannukset saadaan katettua. Tämä ei ole taas ylempien kaavojen ohjausvaikutuksen perusteella mahdollista. Kaava-alueelle johtava Hauklammentie on nykyisellään yksityistie, joka tulee osoittaa (ja myös toteuttaa) asemakaavassa katualueena. Tien pystygeometria, mutta myös maaperäolosuhteet Hauklampeen laskevan puron kohdalla asettavat haasteita sen toteuttamiselle kunnan edellyttämien kadunrakennusnormien mukaisesti. Myös liittymäalue Turuntielle saattaa vaatia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kirkkonummen kunta on liittynyt Hinku-kuntien verkostoon (hiilineutraalit kunnat) ja yhtenä kriteerinä sen osalta on, että kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kunnan tulee ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat valtaosin tieliikenteestä, rakennusten lämmityksestä ja

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) sähkönkulutuksesta. Yhdyskuntarakenteesta lähes täysin erillään olevat merkittävät asuinrakennushankkeet ovat omiaan lisäämään yksityisautoiluun perustuvaa tieliikennettä, eivätkä edistä päästövähennystavoitteisiin pääsemistä. Jatkosuunnittelumahdollisuudet Asemakaavaluonnoksesta saatiin 15 lausuntoa, joissa useassa kiinnitettiin huomiota mm. asemakaavahankkeen yleiskaavan vastaisuuteen. Viidessä lausunnossa ei otettu joko lainkaan kantaa kaavan sisältöön, tai keskityttiin vain asemakaavaratkaisun yksityiskohtiin. Tammikuussa 2018 pidetyssä Kirkkonummen kunnan, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton välisessä yhteistyöneuvottelussa nousi esiin vielä aiempaa selvemmin asemakaavahankkeeseen liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain vastaisuudet, kun arvioitiin kaavaluonnoksen jälkeen edenneessä suunnittelussa esiintuotua asuinrakentamisen lisääntynyttä määrää. Tässä yhteydessä todettiin mm. selvästi, että kaavahanke on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen (MRL 54 ). Saatujen lausuntojen ja viranomaistahojen ohjauksen perusteella näyttää ilmeiseltä, että asemakaavaa ei saada lainvoimaiseksi ilman sen sisällön merkittävää uudelleen arviointia. Tämä tarkoittaisi asuinrakennusoikeuden huomattavaa vähentämistä kaavaluonnoksen ja sen jälkeisen valmistelun yhteydessä tavoitellusta. Tämä olisi kuitenkin ristiriidassa kaavatalouden kanssa, eikä mahdollistaisi alueen toteuttamista kustannustehokkaasti. Asemakaavoitusta on siten erittäin vaikea jatkaa, ennen kuin asemakaavoitusta ohjaavat strategiset suunnitelmat ja lainvoimaiset kaavat (maakuntakaava ja yleiskaava) on muutettu siten, että asemakaavahanke on mahdollinen. Kunta päättää Veikkolan osayleiskaavoituksen aikaistamisesta päättäessään kaavoitusohjelmasta vuonna On syytä muistuttaa, että kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi osayleiskaavahanketta. Vuonna 2016 hyväksytyn kaavoitusohjelman yksi periaate on, että vuosittain vireillä saa olla enintään kaksi osayleiskaavahanketta. Kuntatekniikan toimialan kantana on, ettei Veikkolan osayleiskaavoitusta pidä aloittaa seuraavalla suunnittelukaudella Maanomistaja voi hakea omistamilleen tilalle suunnittelutarveratkaisua / poikkeamista pienen lomarakennuksen rakentamista varten, ja tällaista voitaisiin maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen harkita. Ympärivuotiselle asutukselle ei kuitenkaan voida esittää myönteistä lupaa, koska kyseessä on muun muassa olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallaan sijaitseva alue. Samaa yhdenmukaisuusperiaatetta sovelletaan koko kunnan alueella. Vastaavalle, irrallaan yhdyskuntarakenteesta sijoittuvalle alueelle Kirkkonummella, on korkein hallinto-oikeus tehnyt jo vuonna 2011 kielteisen päätöksen omakotitalojen rakentamisesta rakennuspaikoille, joilla on yleiskaavan mukainen laskennallinen rakennuspaikka.

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kirkkonummen kuntavastaava on kutsuttu kokoukseen. Asiakirjoihin lisätään ennen kokousta myös asemakaavaehdotuksen valmisteluun liittyvät maanomistajien päivitetyt aineistot. Asiakirjat: (oheismateriaali) - Maanomistajien kaavoitusaloite - Ote Kirkkonummen yleiskaavasta Kaavoitusohjelman hankekortti - Kaavaluonnoskartta - Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Hauklammen asemakaavoitus lakkautetaan ja hanke poistetaan kaavoitusohjelmasta. Käsittelyn aikana Pekka Jäppinen teki palautusesityksen, jonka mukaan kuntatekniikan lautakunta palauttaa kaavaehdotuksen jatkovalmisteluun samalla evästyksellä jonka lautakunta antoi kaavaluonnosta käsiteltäessä: että asuntojen lukumäärä tulee rajata 2 asuntoa / tontti yleiskaavan laskennallisen mitoituksen mukaisesti ja rakennusalat merkitään kaavakarttaan. Asiasta äänestettiin. Esittelijän pohjaesitystä kannatti kuusi jäsentä; Matti Kaurila, Kim Männikkö, Pekka Rehn, Bodil Lindholm, Kati Kettunen ja Santtu Vainionpää. Palautusesitystä evästyksillä kannatti viisi jäsentä; Pekka Jäppinen, Miisa Jeremejew, Sanni Jäppinen, Viveca Lahti ja Erkki Ahlsten. Pohjaesitys voitti äänin kuusi - viisi. Käsittelyn aikana Kati Kettunen teki muutosehdotuksen, jonka mukaan kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin. 2. Se asettaa Hauklammen asemakaavaehdotuksen, piir,nro 3275, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ruotsinkielinen kaavaselostus liitetään kunnanhallitukselle esitettäviin asiakirjoihin. 3. Se pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: listaus. Asiasta äänestettiin. Esittelijän pohjaehdotusta kannatti yksi jäsen; Viveca Lahti ja Kati Kettusen muutosehdotusta kymmenen jäsentä; Kim Männikkö, Bodil Lindholm, Matti Kaurila, Miisa Jeremejew, Kati Kettunen, Pekka

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Rehn, Santtu Vainionpää, Pekka Jäppinen, Sanni Jäppinen ja Erkki Ahlsten. Kati Kettusen muutosehdotus voitti äänin kymmenen - yksi. Käsittelyn aikana kuntatekniikan lautakunta evästi yksimielisesti, että jatkokäsittelyssä tulee selvittää tieyhteyttä yksityistienä. Käsittelyn aikana Pekka Jäppinen teki lisäysehdotuksen, jonka mukaan Eennen kh käsittelyä kaavakarttaan merkitään asuinrakennusten lkm 2 asuntoa / tontti yleiskaavan laskennallisen mitoituksen mukaisesti ja rakennusalat merkitään kaavakarttaan. Asiasta äänestettiin. Lisäysehdotusta kannatti neljä jäsentä; Sanni Jäppinen, Pekka Jäppinen, Viveca lahti ja Miisa Jeremejew. Kati Kettusen muutosesitystä kannatti seitsemän jäsentä; Matti Kaurila, Kati Kettunen, Kim Männikkö, Santtu Vainionpää, Pekka Rehn, Bodil Lindholm ja Erkki Ahlsten. Kati Kettusen muutosesitys jäi voimaan äänin seitsemän - neljä. Ylitarkastaja Elina Kuusisto ELY-keskuksesta ja maanomistajan esittelijä Arja Sippola FCG:stä osallistuivat asian esittelyyn. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin. 2. Se asettaa Hauklammen asemakaavaehdotuksen, piir,nro 3275, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ruotsinkielinen kaavaselostus liitetään kunnanhallitukselle esitettäviin asiakirjoihin. 3. Se pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - vesihuoltolaitos - tontti- ja paikkatietopalvelut - kehitysjohtaja - nimistötoimikunta - sivistystoimi - vapaa-aikatoimi Muut viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Espoon seudun ympäristöterveys valvontayksikkö - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymä - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yhdistykset, järjestöt ja muut toimijat - lähialueen asukasyhdistykset - Uudenmaan riistanhoitopiiri - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - alueen yksityistiekunnat - lähialueen yritykset Kuntatekniikan lautakunta evästi yksimielisesti, että jatkokäsittelyssä tulee selvittää tieyhteyttä yksityistienä. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen. Maanomistajan kaavakonsultin asemakaavaehdotusta varten valmistelema aineisto ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia. Maanomistajan kaavakonsultin valmistelemat vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ovat osin puutteellisia.

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 15 Hotelli Nuuksion omistajan kaavoitusaloite asemakaavan laatimiseksi Veikkolassa Siikajärven alueella (kkj, kh) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Tero Luomajärvi tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi kunnanarkkitehti Taustaa Kunnanhallitus on päättänyt ( 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua. Koska käsittelyssä oleva kaavoitusaloite koskee kirkkonummelaisen yrityksen tarpeita, on se valmisteltu päätöksentekoa varten. Kaavoitusaloitteen tehnyt taho, Hotelli Nuuksion omistaja, on ollut ennen kaavoitusaloitteen toimittamista yhteydessä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluihin ensimmäistä kertaa alkuvuonna 2016, jolloin kunnanarkkitehti ja kaavoitusteknikko ovat paikan päällä Siikajärvellä tutustumassa Hotelli Nuuksion tilanteeseen. Hotellin omistajan toi tapaamisessa esille, että hänen tavoitteenaan on hotellin merkittävä kehittäminen, mikä edellyttää mm. uusia rahoitusratkaisuja, joista yksi oli lomaasuntotonttien maankäytön uudistaminen muuttamalla ne ympärivuotisiksi asuinrakennuspaikoiksi ja myymällä ne. Tapaamisessa päätettiin, että hotellin omistaja tutkii asiantuntijoidensa kanssa hotellin omistuksessa olevien kiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia ja toimittaa siitä tietoa kuntaan. Yhdyskuntatekniikan toimialalla pidettiin kokous , jossa käsiteltiin hotellin omistajan toimeksiannosta valmistunutta ACID Design Oy:n maankäyttöehdotusta ( ), joka koski Hotelli Nuuksion omistajan hallinnoiman kolmen tilan käyttötarkoituksen muuttamista ympärivuotiseen asumiseen. Edellytyksenä pidettiin alueellisen vesihuollon laajentamista kyseessä oleville tiloille sekä tarjoamalla liittymismahdollisuus verkostoon myös lähialueen maanomistajille. Tämän asian liiteaineistossa on päivätty hotellin omistajalle toimitettu kaavoitusteknikon kirje, jossa todettiin mm. ettei asemakaavoitusta ole perusteltua käynnistää em. maankäyttöehdotuksen pohjalta, mikäli toimitaan annetun ohjeistuksen mukaisesti. Kaavoitusaloite Hotelli Nuuksion omistajan toimesta on sähköpostitse toimitettu kuntaan kaavoitusaloite ( /2017), josta ilmenee kaavahankkeen tavoitteet. Sähköpostiin kuuluvassa kartassa on tummennettu (lilasävy)

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) kaavoitettavaksi osoitettu alue käsittäen yhteensä liki 20 tilaa. Tämän asian liitteenä on em. sähköposti liitteineen. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on tämän jälkeen pyytänyt hotellin omistajalta lisäselvitystä kaavoituksen tavoitteista ja rakentamisen määrästä. Kaavoitusaloitteen tehnyt taho on toimittanut sähköpostitse täydentävää aineistoa kaavoitusaloitteelleen. Kaavoitusaloitetta koskeva täydentävä aineisto on tämän asian liitteenä. Täydentävässä aineistossa kaavoitustavoitteet on selkeästi kirjattu ja niiden mukaan alueelle tulisi merkittävä määrä uutta ympärivuotista asumista. Uuden asuinrakennusoikeuden määrä olisi k-m 2. Alueelle on määrä sijoittaa liki 50 pientalotonttia (AO) sekä muuta asuinrakentamista (AP). Hotelli Nuuksion laajennus käsittää k-m 2. Kyseessä on siis merkittävä määrä uutta rakentamista ja valta osa siitä on asuinrakentamista. Kaavoitusaloitteen mukaisesti Siikajärvelle tulisi arviolta uutta asukasta. Tällä hetkellä ympärivuotisesti lähialueella asuu vain muutamia ihmisiä. Toisaalta aloitteessa tuodaan esille, että hotellitoimintaa voitaisiin kehittää kuten Levillä ja Vierumäellä siten, että ympärivuotisen asumisen sijaan alueella olisi joko vuokrattavia tai yksityisomistuksessa olevia loma-asuntoja. Kaavoitusaloitteen mahdolliset jatkotoimenpiteet Kunnanarkkitehti on käynyt kunnan ylimmän johdon kanssa keskustelua kaavoitusaloitteesta. Keskusteluissa on todettu, että aloitteen lähtökohtana on ensisijaisesti asumisen mahdollistaminen sisältäen myös Hotelli Nuuksion merkittävän laajentamisen. Kaavoitettavaksi esitetty alue rajautuu Siikajärveen. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 kaavoitusaloitetta koskevan alueen maankäytöksi on osoitettu seuraavaa: yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK) loma-asuntoalue (RA-1) lähivirkistysalue (VL) maa-ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja / tai ympäristöarvoja (MU) maa-ja metsätalousvaltainen alue (M) alueellinen pääväylä. Kuntatekniikan toimiala haluaa tuoda esille, että mikäli kunta suhtautuu myönteisesti ympärivuotisen asumisen sijoittamiseen Siikajärven alueelle, edellyttää se voimassa olevan Kirkkonummen yleiskaavan 2020 maankäytön muuttamista. Sen sijaan hotellin laajentaminen voidaan tehdä olemassa olevan yleiskaavan pohjalta, mikäli esimerkiksi rakentamisen määrä suunnitellaan yhteensopivaksi lähialueen maankäyttöön sekä alueen kunnallistekniikka ja sen parantamistoimenpiteet mahdollistavat toiminnan laajentamisen yleiskaavan PK-alueella. Ajoneuvoliikenteen yhteys Kirkkonummen Siikajärveltä Espooseen ohjautuu Naruportintietä myöten. Kaavoitusaloitteen mukainen

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) toiminta saattaa edellyttää mm. liikenteen olosuhteiden parantamista, mahdollisesti erillisen kevytliikenneväylän ja bussipysäkkien toteuttamisen. Päätöstä Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämän tien (Naruportintie) parantamiselle ei ole. Kunnan järjestämiä palveluja ei ole Siikajärven alueella. Kaavoitusaloitteen mukainen asukasmäärä ( as.) edellyttäisi virkistysalueiden toteuttamista, täydentävien bussivuorojen järjestämistä esimerkiksi koululaisten kuljettamiseksi sekä mahdollisesti päiväkotitoiminnan sijoittamista alueelle. Kunnalla ei ole suunnitelmia em. palvelujen järjestämisestä alueelle. Kaavoitusaloitteen maankäyttö on ristiriidassa Kirkkonummen yleiskaavan 2020, Uudenmaan maakuntakaavan sekä Helsingin seudun kuntien ja valtiovallan MAL-sopimuksen kanssa. Todettakoon, että MAL-sopimuksen mukaisesti 80 % uudesta asuinrakennusoikeudesta on sijoitettava Helsingin maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU) ns. tummille alueille (asumisen ensisijainen vyöhyke) hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella, johon Siikajärven alue ei lukeudu. Mikäli kaavoitusaloitteen laatineen tahon kehittämisidea Siikajärvellä perustuu ympärivuotisen asumisen sijaan matkailupalveluihin ja siihen liittyvään loma-asumiseen, voidaan uusi maankäyttö toteuttaa myös laatimalla alueelle ranta-asemakaava. Tällaisella alueella voi olla matkailutoimintaan liittyvää ympärivuotista asumista hyvin rajoitetusti. Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajan toimesta ja hänen kustannuksellaan. Nuuksion luonnonsuojelualueen vaikutus rakentamisen määrään on selvitettävä, lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon mm. uuden rakentamisen sopivuus lähialueen maankäyttöön, luonnonoloihin, liikenteen järjestämiseen sekä muihin suunnittelussa esille nouseviin asioihin, kuten esimerkiksi vesihuollon ja hulevesien käsittelytapaan. Lisäksi matkailupalvelujen käyttäjille on varattava riittävät virkistysmahdollisuudet. Tällä hetkellä kunnassa on vireillä Rastirannan ranta-asemakaava, joka on luonteeltaan elinkeinopoliittinen mahdollistaen matkailupalvelujen sekä loma-asumisen sijoittumisen merelliseen ympäristöön Näsen alueella. Vaihtoehto 1 Selvitetään hotellin laajennusmahdollisuus yleiskaavan PK-alueella. Tällöin asia käsittely siirtyy rakennusvalvonnalle ja uuden toiminnan vaikutukset on selvitettävä. Poikkeamispäätöksen asiassa tekee rakennusja ympäristölautakunta. Mitä ilmeisemmin tämä vaihtoehto ei liene kaavoitusaloitteen tehneen tahon mukainen. Vaihtoehto 2

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Kunta päättää Veikkolan yleiskaavoituksen aikaistamisesta päättäessään kaavoitusohjelmasta vuonna On syytä muistuttaa, että kunnassa on tällä hetkellä vireillä viisi osayleiskaavahanketta. Vuonna 2016 hyväksytyn kaavoitusohjelman yksi periaate on, että vuosittain vireillä saa olla enintään kaksi osayleiskaavahanketta. Kuntatekniikan toimialan kantana on, ettei Veikkolan osayleiskaavoitusta pidä aloittaa seuraavalla suunnittelukaudella Vaihtoehto 3 Kunta päättää, ettei kaavoitusaloitteen mukaiselle maankäytölle ole perusteita eikä kaavoitusaloitteen mukaista asemakaavahanketta panna vireille. Vaihtoehto 4 Maanomistaja laatii alueelle ranta-asemakaavan ja uuden maankäytön vaikutusarvioinnin. Ranta-asemakaavan laatiminen voidaan käynnistää välittömästi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kirkkonummen kuntavastaava on kutsuttu kokoukseen. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi Asiakirjat (oheismateriaali): - Kaavoitusteknikon kirje maanomistajalle ( ) - Maanomistajan kaavoitusaloite liitteineen ( ) sekä siihen liittyvä täydentävä aineisto ( ) - Ote Kirkkonummen yleiskaavasta Alustava kaavoitusaloitekortti Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kuntakehitysjaostolle ja edelleen kunnanhallitukselle, että

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 1. kaavoitusaloitteen mukaiselle asemakaavahankkeelle ei ole perusteita tässä vaiheessa eikä sitä panna vireille 2. kaavoitusaloitteen tehneelle taholle tiedotetaan mahdollisuudesta laatia alueelleen ranta-asemakaava yhteensopivasti Kirkkonummen yleiskaavan 2020 kanssa sekä pyydetään toimittamaan kaavoitusaloite kuntaan. 3. kaavoitusaloitteen tehneelle taholle tiedotetaan, että maanomistaja voi toteuttaa hotellin laajennuksen Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaisesti siten, että laajennusta koskevan poikkeamispäätöksen asiassa tekee rakennusja ympäristölautakunta. Käsittelyn aikana Matti Kaurila teki muutosesityksen, jonka mukaisesti kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kuntakehitysjaostolle ja edelleen kunnanhallitukselle, että; Kunta suhtautuu myönteisesti alueen kehittämiseen yleiskaavan mukaisesti (PK) yksityisten palvelujen ja hallinnon alueena kuten matkailupalvelujen alueena (RM) ja on valmis siihen, että maanomistaja käynnistää alueen asemakaavoituksen välittömästi kunnanhallituksen päätöksen jälkeen. Kunnanhallitus on päättänyt ( 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua. Muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ylitarkastaja Elina Kuusisto ELY-keskuksesta osallistui asian esittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Päätös Kuntatekniikan lautakunta esittää yksimielisesti kuntakehitysjaostolle ja edelleen kunnanhallitukselle, että; Kunta suhtautuu myönteisesti alueen kehittämiseen yleiskaavan mukaisesti (PK) yksityisten palvelujen ja hallinnon alueena kuten matkailupalvelujen alueena (RM) ja on valmis siihen, että maanomistaja käynnistää alueen asemakaavoituksen välittömästi kunnanhallituksen päätöksen jälkeen. Kunnanhallitus on päättänyt ( 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua.

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 16 Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mäkinen seppo.makinen@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 A-poli_lopullinen_KTL pdf 2 Apolin luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet.pdf 66 Kuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ohjelman hyväksyminen (kh, kv) Käsittely Esittelijän pyynnöstä asia poistettiin listalta ja siirrettiin käsiteltäväksi seuraavaan kuntatekniikan lautakunnan kokoukseen. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 :n mukaan hakea muutosta Johdanto Arkkitehtuuripolitiikan tarkoituksena on tukea hyvän rakennetun ympäristön syntyä, kehittämistä ja säilyttämistä. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (lyhennettynä apoli tai a-poli) on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämisohjelma. Tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla tähdätään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen ja laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön muodostamiseen siten, että vahvistetaan taajamien ja kyläalueiden paikallisidentiteettiä kunnan strategioiden ja periaatteiden mukaisesti. Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on jatkumoa valtakunnalliselle, maakunnallisille ja eri kunnissa laadituille apoleille. Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka oli samalla ensimmäinen, hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna Tämän jälkeen 2000-luvulla useat eri läänit, maakunnat ja kaupungit ryhtyivät laatimaan omia paikallisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmiaan.

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen on kunnan kaavoitusohjelman mukainen hanke. Työ käynnistyi vuoden 2013 alussa. Ohjelman luonnos oli käsittelyssä ja sekä uudestaan ja jolloin se päätettiin asettaa nähtäville ja pyytää siitä lausunnot ja palautetta. Osahankkeet Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman asiakenttä on laaja ja se koskettaa jokaista kuntalaista ja kunnassa toimijaa. Tästä syystä ohjelman laatiminen jaettiin eri osahankkeisiin, jotka suunnattiin eri kohderyhmille ja niillä haettiin sisältöä ohjelman eri osa-alueisiin (ks. arkkitehtuuripoliittisen ohjelman prosessikaavio ohjelman liitteessä 2). Osahankkeita olivat: - aloitusseminaari - paikkatietokysely - arkkitehtuurikasvatushanke ja - toimenpidetyöpajat. Osahankkeiden sisältö kuvataan tarkemmin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman liitteessä 2. Sisältö Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään linjauksena Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittämisen ja rakentamisen pääperiaatteet, rakentamiseen liittyvät painopisteet ja toimintatavat sekä kaupunkimaisen ympäristön ja maalaisympäristön tunnuspiirteitä. Tavoitteena on tukea kaupunkimaisen ympäristön syntymistä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 esitetyille kasvuvyöhykkeille, ns. Kaupunki- Kirkkonummelle, sekä vaalia muuta Kirkkonummea, ns. Maaseutu- Kirkkonummea, maalaisympäristönä. Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyy edellämainittuja linjauksia tukevat konkreettiset toimenpiteet, joiden tarkoitus on edistää ohjelman toteutumista. Toimenpiteitä on kaikkiaan seitsemän kappaletta. Ohjelmaan sisältyvässä liitteessä 1 luodaan katsaus siihen millaisia jälkiä eri aikakaudet ovat jättäneet Kirkkonummen tämänhetkiseen rakennettuun ympäristöön, esitellään tilannekuva kunnan rakennetusta ympäristöstä sekä kuvataan niitä muutosvoimia, jotka vaikuttavat Kirkkonummen rakennetun ympäristön kehittymiseen tulevaisuudessa. Liitteessä 1 kerrotaan lisäksi Kaupunki-Kirkkonummen eri taajamien tunnusomaisista piirteistä sekä

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Maaseutu-Kirkkonummen eri alueiden Järvi-Kirkkonummen ja Rannikko- Kirkkonummen ominaisluonteista. Liitteessä 2 kuvaillaan, miten Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on syntynyt: sen prosessia, eri osahankkeita, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Liite 3 sisältää arkkitehtuurikasvatushankkeen toimintamallin, jonka on laatinut Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Vuorovaikutus, tiedottaminen ja luonnoksen jälkeen tehdyt muutokset Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaprosessi on ollut yhtä tärkeä kuin itse ohjelman sisältö. Ohjelman tavoitteena on tehdä samalla tunnetuksi rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista merkitystä jokaisen kirkkonummelaisen elämässä. Kuntalaiset myös sitoutuvat ohjelman toteutukseen voidessaan osallistua sen laadintaan. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimisessa on siksi panostettu vuorovaikutuksen ja tiedottamisen määrään sekä käytetty mahdollisimman erilaisia vuorovaikutuksen ja tiedottamisen tapoja. Osahankkeisiin on sisältynyt mm. seminaari, paikkatietokyselyjä, luentoja, ohjattuja kävelyjä, pienoismallien tekoa, valokuvaamista ja työpajoja. Arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmasta ja prosessin eri vaiheista on tiedotettu eri osapuolille ja kutsuttu heitä vaikuttamaan ohjelman sisältöön internet-sivuilla, tiedotustilaisuuksilla, tiedotteilla, sähköpostijakelulla ja kirjeitse. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, mutta siitä huolimatta ohjelmaluonnos pidettiin julkisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana pyydettiin lausunnot noin 100 taholta ja järjestettiin lisäksi asukastilaisuus palautteen saamiseksi tavanomaisen kaavoituskäytännön mukaisesti. Kirjallista palautetta tuli 15 kappaletta, joista 14 oli lausuntoja ja 1 mielipide. Lisäksi asukastilaisuuteen toukokuussa 2017 osallistui 16 osallista. Saadun palautteen perusteella on ohjelmaan tehty tarkistuksia ja lisäyksiä. Ohjelmaan on myös lisätty luonnoksen valmistelun jälkeen saatua uutta tietoa mm. muiden valmistelussa olleiden hankkeiden johtopäätöksistä. Kunnanhallitus päätti ( 108), että erillistä rakentamisneuvottelukuntaa ei perusteta ja että ohjelman jatkotyössä on selkeämmin otettava esille ohjelman suhde kaavoitukseen myös hajaasutusalueilla. Ohjelman tarkoitushan ei ole estää maaseutu- ja hajaasutusrakentamista siltä osin, kun se on mahdollista yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen perusteella. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti on ohjelmaa tarkistettu ja täydennetty em. päätöksiä selventävillä teksteillä sen eri osioissa.

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Päätöksenteko Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan kunnan strateginen ohjelma, joten se on perusteltua hyväksyä kunnanvaltuustossa. Näin se saa myös mahdollisimman paljon vaikuttavuutta. Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa on esitelty kuntatekniikan lautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajistolle Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä valmistellaan erilliset päätösesitykset itse ohjelman hyväksymisen jälkeen. Esityslistan liitteet: - Kotina Kirkkonummi, Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2017, ehdotus kuntakehitysjaostolle Yhteenveto arkkitehtuuripoliittisen ohjelman luonnoksesta saadusta palautteesta. Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että 1 se hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 2 se esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Matti Kaurila ehdotti seuraavaa muutosta Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tekstiin sivulle 5 kohtaan 1 Prosentti taiteelle : Kunta varaa määrärahan hankekohtaisesti erikseen päätettäessä maankäyttösopimusten korvauksista sekä julkisten rakennusten ja alueiden rakentamisen määrärahoista taiteen tuottamiseksi julkiseen rakennukseen tai suunnittelualueelle kunnan määrittämiin paikkoihin sekä sisä- että ulkotiloihin. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntatekniikan lautakunta valtuutti esittelijän tekemään teknisiä korjauksia evästysten pohjalta.

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti 1 hyväksyä Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että se hyväksyy Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 2 esittää edelleen kuntakehitysjaostolle, että se esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteiden yksityiskohdista päätetään kunnanhallituksessa arkkitehtuuripoliittisen ohjelman hyväksymisen jälkeen 3 yksimielisesti muuttaa Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tekstin sivulle 5 kohtaan 1 Prosentti taiteelle kuulumaan seuraavasti: Kunta varaa määrärahan hankekohtaisesti erikseen päätettäessä maankäyttösopimusten korvauksista sekä julkisten rakennusten ja alueiden rakentamisen määrärahoista taiteen tuottamiseksi julkiseen rakennukseen tai suunnittelualueelle kunnan määrittämiin paikkoihin sekä sisä- että ulkotiloihin. 4 valtuuttaa esittelijän tekemään teknisiä korjauksia evästysten pohjalta.

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 17 Juhlakallion tarkistetun asemakaavaehdotuksen (hanke nro ) asettaminen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Mikael Pettersson mikael.pettersson@kirkkonummi.fi kaavoitusteknikko Liitteet 1 Selostus 3302 Juhlakallio.pdf Juhlakallio selostuksen liitteet.pdf 3 Juhlakallion vastineet ehdotuksesta.pdf 4 Festberget, beskrivning av detaljplanen 5 Festberget, sammandrag av utlåtandena och anmärkningarna samt bemötanden Suunnittelualue Juhlakallio sijaitsee Heikkilässä Vanhan Heikkiläntien varrella kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu lännessä Kirkkolaakson asemakaavaalueeseen, pohjoisessa Vanhaan Rantatiehen, idässä Heikkilä I asemakaavaalueeseen ja etelässä Rantarataan. Kaava-alue on kooltaan n. 39 ha josta kunta omistaa n. 10 ha. Juhlakallion asemakaava on kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa osoitettu aloitettavaksi vuonna Alueella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty Heikkilän osayleiskaava. juhlakallion alue on osayleiskaavassa varattu pientalovaltaiseen asumiseen (AO, AP), palveluille (P) ja virkistykseen (VL). Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (26 ) ja asemakaava on kuulutettu vireille Hyväksyessään osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti evästää jatkosuunnittelua seuraavasti: miljööseen sopivaa, pienimittakaavaista puutalovaltaista asuntorakentamista jylhät kallioalueet säilytetään ennallaan näkyviä kallioalueita korostetaan valaistuksella radan suuntainen kevytliikenneväylä radan varrella tarpeellinen hyvät ja riittävät kevytliikenneväylät, jotka innostavat liikkumiseen, tärkeitä vanhalle kunnantalolle tulee löytää pikaisesti käyttöä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on asutuksen tiivistäminen Kuntakeskuksen lähialueella ottaen huomioon Heikkilän kulttuuriympäristön ja

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) paikallishistorian. Asukasmäärän lisääminen Kuntakeskuksen lähialueella tukee meneillään olevaa kuntakeskuksen kehittämistä sekä valtakunnallisia tavoitteita asemanseudun asukasmäärän lisäämisestä. Liikenneverkoston osalta keskeisimmät tavoitteet ovat pääkevytliikenneyhteyksien osoittaminen paikallisiin tarpeisiin, kuten yhteydet kuntakeskuksen palveluihin. Lisäksi ratkaistavaksi tulee Vanhan Heikkiläntien ja Vanhan Rantatien risteysalueen parantaminen, sekä Heikkilän pallokentän paikoitus. Asemakaavaehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli Juhlakallion kaavaehdotuksen ja kunnanhallitus päätti asettaa ehdotuksen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Ehdotuksesta saatiin 21 lausuntoa ja 12 muistutusta. Lausuntojen ja muistutusten johdosta on laadittu tarkistettu ehdotus, joka asetetaan uudestaan nähtäville. Tarkistettu asemakaavaehdotus Ehdotuksen kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2. Ehdotuksessa on esitetty alueita kerrostaloille (AK) 2800 k-m2, asuinrakennuksille (A) n k- m 2, asuinpientaloille (AP) noin 2800 k-m 2, erillispientaloille (AO) n k-m 2. sekä palvelurakennuksille (P) n k-m 2. Asemakaavaehdotus mahdollistaa 59 uuden omakotitalon rakentamisen alueelle, joista 15 kunnan omistamille tonteille. Asemakaavan toteutuessa alueelle tulisi noin 420 uutta asukasta. Asemakaavaehdotuksessa on esitetty 14 rakennusta suojeltavaksi (sr, sr-1), mm. alun perin sairaalaksi rakennettu entinen kunnantalo sekä Ljunghedan nuorisoseurantalo. Alle 50 k-m 2 :n kokoiset suojeltavaksi esitetyt rakennukset (sr-1) ei lasketa kaavan sallimaan muuhun rakennusoikeuteen. Suunnittelualueen pohjois- ja itäreunalla sijaitsevat kallioalueet on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL). Rakentaminen niiden läheisyydessä on pyritty sijoittamaan niin että esim. näkymä Kirkkolaakson puolelta säilyy luonnontilaisena eivätkä uudisrakennukset näy sinne. Historialliseksi tieksi merkityn Vanha Heikkiläntien linjaus on pääosin säilytetty. Alustavassa katujen yleissuunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi jalkakäytävä Vanhan Heikkiläntien varteen. Tien liittyminen Vanhaan Rantatiehen on suunniteltu, Heikkilän osayleiskaavasta poiketen lähempänä nykyistä liittymää, alueella esiintyvien liito-oravien takia Heikkilän pallokentän länsipuolelle on suunniteltu pysäköintialue (LP), jolle pallokentän käyttäjät ja viereisen Ljunghedan nuorisoseurantalon käyttäjät voivat pysäköidä. Suurimmat muutokset nähtävillä olleeseen ehdotukseen ovat.

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Vanhan Heikkiläntien liittymän siirtäminen sekä tilan varaaminen jalkakäytävälle koko tien pituudelle. liito-oravan elinpiirialueen merkitseminen kaavakartalle kaavamääräyksiä on tarkistettu mm. lisäämällä AO-korttelialueille korkein sallittu tehokkuusluku e = 0,20. Vanhan Rantatien ja Heikkiläntien liittymän vieressä olleen palvelurakennusten korttelin (P) muuttaminen kerrostalojen korttelialueeksi (AK). vanhoilta kiinteistöiltä on poistettu ehdotetut ohjeelliset tontinrajat. Ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on kunnan ja useiden alueen maanomistajien välillä tehtävä maankäyttösopimukset asemakaavan toteuttamisesta. Asiakirjat: Juhlakallion asemakaavaehdotuksen selostus, sisältäen asemakaavakartan piir.nro Kaavoittajan vastineet saaduista lausunnoista ja muistutuksista. Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen 2. se asettaa Juhlakallion asemakaavaehdotuksen, piir.nro 3302, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi. 3. se pyytää kaavan muutosehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kirkkonummen Vesi Kehitysjohtaja Nimistötoimikunta Perusturva Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Vammaisneuvosto Vanhuusneuvosto Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Helsingin seudun liikenne (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Liikennevirasto Fingrid Oyj Fortum Power and Heat Oy Caruna Espoo Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj DNA Oy Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Jolkby-Heikkilä-Laajakallio asukasyhdistys r.y. Mellersta Kyrkslätts Ungdomsförening Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys ry. Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. Kyrkslätts Natur och Miljö rf. Kyrkslätts Hembygdsförening rf. Kirkkonummen yrittäjät r.y. 4. ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on kunnan ja useiden alueen maanomistajien välillä tehtävä maankäyttösopimukset asemakaavan toteuttamisesta. Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson saapui kokoukseen esittelemään asiaa. Jäsen Erkki Ahlsten poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen. Päätös Asia päätettiin esityksen mukaisesti.

28 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 2/ (52) 18 Tolsanmäen asemakaava (hanke 13900) asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti KIRDno Valmistelija / lisätiedot: Anna Hakamäki anna.hakamaki@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet Tolsanmäki selostus.pdf Tolsanmäki selostuksen liitteet.pdf 3 Tolsanmäki vastineet ehdotuksesta.pdf Suunnittelualue Tolsanmäki sijaitsee Heikkilässä Vanhan Heikkiläntien varrella Kirkkonummen kuntakeskuksen ja Tolsan seisakkeen läheisyydessä. Alue rajautuu lännessä Juhlakallion, pohjoisessa Heikkilän, idässä Laajakallion ja Tolsan asemanseudun asemakaavan alueisiin ja etelässä Länsiväylään ja Axbodantiehen. Kaava-alue on kooltaan n. 49 ha, josta kunta omistaa n. 11 ha. Alueella on voimassa vuonna 2008 hyväksytty Heikkilän osayleiskaava. Tolsanmäen alue on osayleiskaavassa varattu pientalovaltaiseen asumiseen (AO, AP), asuntoalueeksi (A), palveluille (P), toimitilarakennusten alueeksi (KTY), maatilojen talouskeskuksen alueeksi (AM), maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), suojaviheralueeksi (EV) ja virkistykseen (VL). Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on asutuksen täydennysrakentaminen kuntakeskuksen ja Tolsan aseman lähialueella ottaen kuitenkin huomioon Heikkilän arvokkaan kulttuuriympäristön ja paikallishistorian. Asukasmäärän lisääminen kuntakeskuksen lähialueella tukee meneillään olevaa liikekeskustan Tolsan asemanseudun kehittämistä. Tämän johdosta aseman ja hyvän joukkoliikenteen läheisyydessä on poikettu Heikkilän osayleiskaavasta osoittamalla mm. vähäisesti kerrostalorakentamista. Liikenneverkoston osalta keskeisimmät tavoitteet ovat pääkevytliikenneyhteyksien osoittaminen paikallisiin tarpeisiin, kuten yhteydet liikekeskuksen palveluihin. Asemakaavassa parannetaan mm. Vanhan Heikkiläntien olosuhteita sekä Tolsantien ja Tolsanmäki-kadun risteysaluetta. Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman (45 ) ja asemakaava on kuulutettu vireille Asemakaavaehdotus