Likvori päänsärky seminaari. Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Likvori päänsärky seminaari. Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia"

Transkriptio

1 Likvori päänsärky seminaari Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia

2 Jaksokirja - oppimistavoitteet tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä, osaa suorittaa lannepiston ja tulkita päivystystutkimusten tuloksen Punainen = hallitse, osaa käyttää tai soveltaa Sininen = tiedä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

3 Jaksokirja - oppimistavoitteet Tietää avohoidossa käytettävissä olevat päänsäryn erotusdiagnostiset tutkimukset Tunnistaa kiireellistä tutkimusta/hoitoa vaativat päänsärkytapaukset Osaa diagnosoida ja hoitaa migreenin ja tensiopäänsäryn Tietää päänsärkypotilaan kuvantamistutkimusten indikaatiot Tietää kolmoishermosäryn ja epätyypillisen kasvokivun kliiniset piirteet Tietää Hortonin päänsäryn kliiniset piirteet Punainen = hallitse, osaa käyttää tai soveltaa Sininen = tiedä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

4 Bakteerimeningiitti Kuva: Wikipedia

5 Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Veriviljelyt x 2 CRP, pvk+t, na, k, krea, glu Likvori - bakteerivärjäys ja -viljely, solut, proteiini, glukoosi, lisäputkia Pään TT lääkityksen aloituksen jälkeen, ennen likvoria, jos epäily herniaatiovaarasta Lääkityksen aloitus

6 Meningismi Lokan 90 koukistus + polvinivelen ojennus aiheuttaa kipua Niskan nosto (koukistus) aiheuttaa lonkan ja polvien koukistuksen Molempien testien herkkyys (sensitiivisyys) 5%, tarkkuus (spesifisyys) > 95% Carlos Isada. Cleveland Clinic Neurology Update on Demand 2016

7 Primaaripäänsärky Tensiopäänsärky 90% Migreeni Sarjottainen päänsärky Sekundaarinen päänsärky 10% Henkeä uhkaava syy Aivoverenkiertohäiriö Aivokalvontulehdus Aivokasvain Temporaaliarteriitti Paikallinen syy Poskiontelot (tulehdus) Silmät (kohonnut paine) Leukanivel, hampaat (kulumat) Niska (kulumat, lihastensio) Muu syy Ylähengitystieinfektio Yleisinfektio Nestetasapainohäiriö Lääkkeen sivuvaikutus Nautintoaine

8 Pään alueen kipuherkät kudokset Iho, luu, limakalvot, verisuonet (valtimot, laskimot), aivokalvot, hermot

9 Migreeni Tensiotyyppinen päänsärky Perifeerinen sensitaatio Limbinen järjestelmä Sentraalinen sensitaatio Perinnöllinen alttius Ympäristön vaikutus

10 Mikä sopii primaarin päänsärkyyn?

11

12

13 Kolmoishermosäryn ja epätyypillisen kasvokivun kliiniset piirteet Trigeminus neuralgia

14 Sarjoittainen Kivun intensiteetti päänsärky Kesto min / vrk Klo 03, 09, 15 Kesto min / vrk Klo 03, 09, 15 Kesto min / vrk Klo 03, 09, 15 Aikaakseli

15

16 Päänsäryn vaaran merkit? Päätä särkee

17 MS = multippeliskleroosi, IIH = idiopaattinen intrakranielli hypertensio = pseudotumor cerebri = tila, jossa kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen ei liity kallonsisäistä tilaa vievää prosessia tai hydrokefaliaa, RCVS = Reversible Cerebral Vasoconstriction Syndrome, Valsalvan manööveri = voimakas puhallus samalla kun suu on kiinni ja nenä tukossa, Arnold-Chiarin epämuodostuma = epämuodostumaoireyhtymä, jolle on ominaista pikkuaivojen ja aivorungon työntyminen kokonaan tai osaksi niska-aukon läpi

18

19

20 Tärkeimmät vaaran merkit First worst or very fast SAV-tyyppinen särky Jatkuva oksentelu First or Worst Tuumori Progressiivinen tuumoripäänsärky + aivopaine koholla Poikkeava neurologinen status SAV = Subaraknoidaalivuoto

21 Päänsärkystatus päivystyksessä

22

23 Päänsärkystatus ajanvarausvastaanotolla

24 Kävely, tasapaino, käsien hienomotoriikka refleksit, Babinskin merkki Silmänpohjat, silmien liikkeet, ilmeet (mimiikka), puhe Silmät Kasvot Puhe Kuume, niskajäykkyys, verenpaine Päänsärkystatus

25 Silmät: II, III, IV, VI Kasvot: V, VII Puhe: IX, X, XII (nielu, kieli)

26

27

28

29 Käypä hoito -suositus 2015 Migreenin hoito

30

31 Kohtaushoito Estohoito Estohoitolääkkeet Lääkkeetön hoito Viite: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus: Migreeni. Duodecim

32 Estohoidon indikaatiot 2-3 kohtausta tai 5 särkypäivää / kuukaudessa Migreeni vaikuttaa jokapäiväiseen elämään Kohtaukset ovat kovia ja niihin on vaikea sopeutua Kohtaushoito ei tehoa riittävästi tai aiheuttaa sivuvaikutuksia

33 Estohoidon toteutus Tavoite on vähentää kohtausten lukumäärää tai vaikeusastetta 50% Seurantaa päänsärkypäiväkirjan avulla Hoidon kesto ainakin 2-3 kuukautta Seuranta 2-3 kuukauden välein Hoidon tarpeen arviointi 6-12 kuukauden välein Viite: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus: Migreeni. Duodecim

34 Migreenin estohoito Lääkkeetön hoito Informaatio (migreeni ja tensiotyyppinen päänsärky) Provosoivien tekijöiden välttäminen ja psykofysiologinen terapia (mukaan lukien biofeedback) Fysikaalinen hoito (mukaan lukien akupunktio ja TENS) TENS = Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation Migreenin Käypä hoito -suositus 2015

35 Propranololi näytönaste A Kandesartaani näytönaste A Botuliinitoksiini krooninen migreeni näytönaste A Venlafaksiini näytönaste B Ergotamiini historiaa Opiaatit kroonistavat migreenin vältä!

36 Tensiopäänsäryn hoito ASA, parasetamoli NSAID (ibuprofeeni, naprokseeni, ketoprofeeni, etc.) Antidepressivat: amitriptyliini, SSRI, maprotiliini Lihasrelaksantti: titsanidiini, baklofeeni, diatsepaami Neuroleptit: sulpiridi, flupentiksoli Ergonomia, fysioterapia Fyysisen kunnon kohottaminen, sauvakävely!

37 Neuromodulaatio Käypä hoito 2015 Tieteellinen näyttö neurostimulaatiohoitojen tehosta migreenissä on vasta kertymässä, ja tiedon karttuessa niiden merkitys saattaa hyvin kasvaa. Tässä vaiheessa kliiniset lisätutkimukset ja vertailu lumestimulaation ovat vielä tarpeen

38 Mitä on lääkepäänsärky?

39

40 Lääkepäänsäryn hoito Lääkevierotus, vierotusoireet 2-10 päivää (-4 viikkoa) Suositellaan tehtäväksi ennen estolääkityksen aloitusta Kortikosteroidien teho heikko (100 mg 5 päivää, 60 mg ensimmäisenä päivänä annosta laskien) Amitriptyliini mg illalla

41 Lasten migreeni Mirja Hämäläinen Parasetamoli (15 mg/kg) tai ibuprofeeni (10 mg/kg) suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa Sumatriptaaninenäsuihke, ritsatriptaani, tsolmitriptaaninenäsuihke, almotriptaani Yleisimmin käytettyjä estolääkkeitä ovat propranololi ja amitriptyliini

42 Classical trigeminal neuralgia A. Paroxysmal attacks of pain lasting from a fraction of 1 sec to 2 min, affecting one or more divisions of the trigeminal nerve and fulfilling criteria B and C B. Pain has 1 of the following characteristics: 1. intense, sharp, superficial or stabbing 2.precipitated from trigger areas or by trigger factors C. Attacks are stereotyped in the individual patient D.There is no clinically evident neurological deficit E. Not attributed to another disorder ICHD-II. Cephalalgia 2004; 24 (Suppl 1) International Headache Society 2003/4

43

44

45 Epätyypillinen kasvokipu Tasaista, jomottavaa Ei lopu keskiviivaan tai noudata dermatomirajoja Kivun saattaa laukaista sinus- tai hammastoimenpide, infektio tai stressi. Tuntotestauksen löydös on normaali. Yleisintä keski-ikäisillä naisilla, usein psykososiaalista kuormittuneisuutta Hoito: Trisyklisiä masennuslääkkeet, venlafaksiini (annokset kuten depressiossa )

46 Persistent idiopathic facial pain Previously used term: Atypical facial pain A. Pain in the face, present daily and persisting for all or most of the day, fulfilling criteria B and C B. Pain is confined at onset to a limited area on one side of the face, and is deep and poorly localised C. Pain is not associated with sensory loss or other physical signs D.Investigations including X-ray of face and jaws do not demonstrate any relevant abnormality ICHD-II. Cephalalgia 2004; 24 (Suppl 1) International Headache Society 2003/4

47 Internet Potilas Hoitoketju hoitoverkko Erikoislääkäri Päätä särkee Omaiset, vertaistuki Yleislääkäri Erikoislääkäri

48 Subaraknoidaalivuodon (SAV) hoito ABC = airaway, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio Päänsäryn, pahoinvoinnin, aivopaineen hoito Nimodipiini (vasospasmin hoito)

49 Paineisen hydokefaluksen (vesipään) hoito ABC = airaway, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio

50 Likvori päänsärky seminaari Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia

51 Jaksokirja - oppimistavoitteet tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä, osaa suorittaa lannepiston ja tulkita päivystystutkimusten tuloksen Punainen = hallitse, osaa käyttää tai soveltaa Sininen = tiedä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

52

53 Lannepisto (likvori)

54 Historiaa Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen potilaalla, joka sairasti tuberkuloosin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta Quincke HI. Lumbar puncture. Kirjassa: Disease of the nervous system. Church A (toim.), A. Appleton, New York 1909, s 223. Kuva: Wikipedia

55 Makuuasento mahdollistaa avauspaineen mittauksen Istuvassa asennossa nikamavälit aukeavat paremmin L 3-4 L 3-4 The New England Journal of Medicine

56 Selkäydin loppuu L 1 korkeudella L 1 Näyte otetaan välistä L 3/4 tai L 4/5 (tai L2/3) Neulan suunta kohti napaa The New England Journal of Medicine

57 Näytettä otetaan tyypillisesti 8-15 ml ad 40 ml Avauspaine = selkäydinnestepylvään korkeus Normaali avauspaine < 200 mmh 2 0 Lihavilla potilailla normaalin yläraja ad 250 mmh 2 0 The New England Journal of Medicine

58 Mikä on tärkeintä pistoksen onnistumisen kannalta? 1. Potilaan asento 2. Potilaan asento 3. Potilaan asento Selkä pitää saada mahdollisimman pyöreäksi ja nikamavälit auki otettiinpa näyte sitten makuu- tai istuma-asennossa

59 Likvorin aiheet (indikaatiot)

60 SAV Meningoenkefaliitti MS-tauti, selkäytimen tulehdus (myeliitti) Polyradikuliitti, Muu inflammatoorinen tauti mm. sarkoidoosi Alzheimerin tauti Meningeaalinen karsinomatoosi, lymfooma

61 Lannepiston kontraindikaatiot

62 Lannepiston kontraindikaatiot Kuvat Wkipedia

63 Lannepiston komplikaatioita

64 7.2.1 Post-dural (post-lumbar) puncture headache A. Headache that worsens within 15 min after sitting or standing and improves within 15 min after lying, with 1 of the following and fulfilling criteria C and D: 1. neck stiffness; 2. tinnitus; 3. hypacusia; 4.photophobia; 5. nausea B. Dural puncture has been performed C. Headache develops within 5 d after dural puncture D.Headache resolves either: 1. spontaneously within 1 wk 2.within 48 h after effective treatment of the spinal fluid leak 10-30% ICHD-II. Cephalalgia 2004; 24 (Suppl 1) International Headache Society 2003/4

65 Postpunktionaalisen päänsäryn hoito Kofeiinitippa Kofeiini iv. (500 mg / 1000 ml NaCl tunnissa, tarv. sama annos uudelleen 2 tunnissa) Veripaikka Anestesiakollega pistää

66 Kuumeilu, päänsärky, valoarkuus, niskajäykkyys, yleistilan lasku, petekiat Petekia = pieni verenpurkauma Kuva: Wikipedia

67 Meningiitin kardinaalioireet Kuume Päänsärky Sekavuus Niskajäykkyys Nyrkkisääntöjä 2 kardinaalioireista on yli 90%:lla potilailla, joilla todetaan meningiitti, mutta 3 kardinaalioiretta on vain alle 50%:lla 80% meningiiteistä on viruksen aiheuttamia 60% virusmeningiiteistä on enterovirusten aiheuttamia

68 Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Veriviljelyt x 2 CRP, pvk+t, na, k, krea, glu Likvori - bakteerivärjäys ja -viljely, solut, proteiini, glukoosi, lisäputkia Pään TT lääkityksen aloituksen jälkeen, ennen likvoria, jos epäily herniaatiovaarasta Lääkityksen aloitus

69 Fokus neurologisessa statuksessa bakteerimeningiittiä epäiltäessä Yleisstatus - ABC - Kuume ja niskajäykkyys - Iho (petekkiat) - Nielu (peitteet) - Korvat (korvatulehdus) - Keuhkot (keuhkokuume) - Sydän (endokardiitti) Mahdollisia ABC = Airway breathing circulation Meningokokkiepäily infektioreittejä (antavat samalla viitteen aiheuttajamikrobista)

70 Yksityiskohtainen neurologinen status - Tajunnantaso - Puhevaste - Silmien avaaminen - Motorinen vaste - Paikallislöydökset (puhe, silmät, kasvot, pitkät radat) - Afasia - Hemipareesi - Aivohermolöydös (papillat, mustuaiset, silmuinen liikkeet

71 Meningiittilikvori Likvori Virus Bakteeri Ulkonäkö kirkas samea Glukoosi 2-4 mmol/l < 2 mmol/l Proteiini mg/l > 1000 mg/l Leukosyytit < 200 x 10 6 /l > 1000 x 10 6 /l Leuk.erottelu lymfosytaarinen polymorfonukleaarinen Gramvärjäys negatiivinen positiivinen (usein) Kliininen kuva lievä raju S-CRP < 40 mg/l > 40 mg/l

72 Purppura, petekiat Niskajäykkyys Niskajäykkyys Purppura, petekiat

73 LP-INDIKAATIOT (2) Subaraknoidaalivuoto (SAV), joka ei näy TT:ssa ( 5 % ) Demyelinisaatio (mukaan lukien MS) Polyradikuliitti = Guillain Barré syndrooma Meningeaalinen karsionomatoosi, CNS-maligniteetti, lymfooma Benigni intrakranielli hypertensio (pseudotumor cerebri) CNS-sarkoidoosi tai CNS-vaskuliitti LP = lannepisto, CNS = central nervous system, SAV = subaraknoidaalivuoto TT = tietokonetomografia, MS = multippeliskleroosi

74 LP-INDIKAATIOT (3) Neurodegeneratiiviset, krooniset CNS-sairaudet Alzheimerin tauti, ALS, jne. (erotusdiagnostiikkaa) Akuutit enkefalopatiat (erotusdiagnoosi) Perusluonteeltaan epäselvä neurologinen sairaus (erotusdiagnostiikka) CNS = central nervous system, ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi

75 Kontraindikaatiot Kohonnut aivopaine Salpausnysty (staasipapilla), päänsärky, oksentelu, tajunnantason lasku TT/MK Keskiviivasiirtymä, obliteroituneet basaalikisternat, obliteroitunut 4. aivokammio tai nelikukkulaseutu ei näy Vuototaipumus INR >1,7 (1.4), trombosytopenia < 50 (80), Hepariinihoito Paikallinen infektio Ihoinfektio pistosalueella, Epäily selkäytimen märkäpesäkkeestä

76 Salpausnysty eli staasipapilla Näköhermon pää turvonnut (koholla) Verenvuotoja nähtävissä Verisuonet osin hämärtyneet ja turvotusnesteen peittämiä Kuva: Wikipedia

77 Pään neuroradiologia tarpeen ennen pistoa jos Aivopaine koholla-triadi päänsärky, oksentelu, tajunnantason lasku Statuksessa selvä paikallislöydös (neurologinen fokaalilöydös) Kuvat: Wikipedia

78 Likvorinäytteen tulkinta

79 Kaikkiin näyteputkiin tiputetaan 0,5-2 ml likvoria

80

81 LIKVORTUTKIMUKSET (1) Ulkonäkö Verinen Purulentti Ksantokrominen Tasaisen punertava Samea Keltainen Artefaktainen Kirkastuva

82 LIKVORTUTKIMUKSET (2) Li-Solut Eryt, leuk Ksantokromia Lindsberg, Uotila. Duodecim 2009 Li-Glu Li-Prot Li-Laktaat Aivo-selkäydinnesteen keltainen väri (ksantokromia) viittaa todelliseen verenvuotoon, eikä sovi artefaktaksi

83

84

85 LIKVORTUTKIMUKSET (3) Li-IgG-Ind, Li-IgG-Oc Immunoglobuliini G, indeksi Immunoglobuliini G, oligoklonaalinen Li-ACE (angiotensiini-1-konvertaasi) Li-ADA (adenosiinideaminaasi) Li-B2Miglo (beeta-2-mikroglobuliini) Li-LZM (lysotsyymi)

86 LIKVORTUTKIMUKSET (4) Li-PAD (patologisanatominen diagnoosi) Li-Blastit Li-CEA (karsioembryonaalinen antigeeni)

87 LIKVORTUTKIMUKSET (5) Li-BaktVr Li-BaktVi

88 LIKVORTUTKIMUKSET (6) Li-Neu Li-Neurovirus-pakettitutkimus Tavallisimmat taudinaiheuttajat Indikaatio: keskushermostoinfektio Meningiitti, enkefaliitti Etenkin ensimmäisen sairausviikon jälkeen

89 LIKVORTUTKIMUKSET (6a) Li-Neu, osatutkimukset Li-HSV1AbG Li-HSV2AbG Li-HSVAbM Li-VZVAbG Li-VZVAbM Li-HHV6AbG Li-HHV6AbM Li-MypnAbG

90 LIKVORTUTKIMUKSET (7) Li-VirEIA Li-Respiratoriset ja enterovirus vasta-aineet (EIA) Indikaatio: Pitkittynyt tai etiologialtaan avoimeksi jäänyt keskushermostoinfektio

91 LIKVORTUTKIMUKSET (7a) Li-VirEIA, osatutkimukset: Li-InfAAbG Li-InfBAbG Li-Pin1AbG Li-RSVAbG Li-AdenAbG Li-EvirAbG Li-CoB5AbG

92 LIKVORTUTKIMUKSET (8) Li-TPHA (treponema pallidum, hemagglutinaatiotesti, syfilisdiagnostiikka) Li-BorrAb (borreliavasta-aineet)

93 LIKVORTUTKIMUKSET (9) Pakettien (Li-Neu, Li-VirEIA) ulkopuolle jäävät: Chlamydia pneumoniae Denque-virus EBV HIV Inkoovirus Japanin enkefaliittivirus Puumalavirus Puutiaisenkefaliittivirus (TBE) CMV Toxoplasma gondii

94 LIKVORTUTKIMUKSET (10) PCR (polymerace chain reaction, polymeraasiketjureaktio) NhO (nukleiinihapon osoitus) Mm. Herpes, Borrelia, tuberkuloosi, JC-virus (PML). JC-virus aiheuttaa PML:n (progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia)

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi3eet

Jaksokirja - oppimistavoi3eet Päänsärky Jaksokirja - oppimistavoi3eet Tietää avohoidossa käytettävissä olevat päänsäryn erotusdiagnostiset tutkimukset Tunnistaa kiireellistä tutkimusta/hoitoa vaativat päänsärkytapaukset Osaa diagnosoida

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Neurologiset päänsäryn syyt

Neurologiset päänsäryn syyt Neurologiset päänsäryn syyt Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ

LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ LAPSEN PÄÄNSÄRKY Elina Leinonen, evl KSSHP, 12.12.2018 Tavoitteet Esiintyvyys Päänsärkyjen luokitus Päänsäryn syyt Anamneesi Tutkimukset Primaariset pääsäryt ja niiden hoito Migreeni Jännityspäänsärky

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1 NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN NÄYTTEENOTTO

SELKÄYDINNESTEEN NÄYTTEENOTTO HUSLAB PREANALYTIIKKA PALVELUTUOTANTO, TYÖOHJE Sivu 1(5) Versio: 2.0 / 03.01.2014 Laatijat: T.Kouri, J. Lilja, A-C. Berglund, U. Tuulos-Kontio, U. Koponen, E.Alppiranta, P.Hälikkä, R. Hilla, R. Loginov

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Mitä saan selville likvorista?

Mitä saan selville likvorista? Mitä saan selville likvorista? Neurologipäivät 2.11.2017 Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri Kuopio yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö 1) Normaali likvorin fysiologia 2) Likvorin koostumus

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Neurodiagnos,sten tutkimusten ydin

Neurodiagnos,sten tutkimusten ydin Neurodiagnos,sten tutkimusten ydin Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Kuva: Wikipedia Jaksokirja - oppimistavoi>eet Tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä,

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään uusi osatutkimus infektioselvitysten varalle (Li-Vara) 2.1.

Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään uusi osatutkimus infektioselvitysten varalle (Li-Vara) 2.1. TUTKIMUSTIEDOTE 2014:1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 9.1.2014 Kliininen kemia ja hematologia ja kliininen mikrobiologia Likvorinäytteiden putkitusta täsmennetään ja Li-solut tutkimukselle lisätään

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Aseptisen meningiitin

Aseptisen meningiitin Hanna-Leena Kaltiainen ja Mika Saarela NÄIN HOIDAN on usein viruksen tai immunologisen prosessin laukaisema hyvänlaatuinen tila. Pitkään tai toistuvasti oireilevat meningiittipotilaat tarvitsevat perusteelliset

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Neurodiagnos,ikka 1. Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnos,ikka 1. Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnos,ikka 1 Mikko Kallela Olli Häppölä Jaksokirja - oppimistavoi>eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Neurologinen! status!

Neurologinen! status! Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta )

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta ) MS-TAUDIN IMMUNOMODULOIVA LÄÄKITYS Lähteenä Käypähoito-suositus (3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015). MS-tauti käypähoito suositus Lisäksi hoitojen toteutuksessa ja seurannassa huomioitava sairaalakohtaiset

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ 5.10.2017 Sh Tuula Halonen HUS, Vatsakeskus, Gaspkl HOITOON HAKEUTUMINEN Hoidon indikaatioksi riittää, että HCV-PCR on positiivinen Vasta-aiheita hoidolle: Iv-huumeiden käyttö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto diagnoosi kiven alla ja kivi hukassa?

Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto diagnoosi kiven alla ja kivi hukassa? Juho Vehviläinen, Mika Niemelä ja Miikka Korja Aneurysmaattinen lukinkalvonalainen verenvuoto diagnoosi kiven alla ja kivi hukassa? Aneurysmaattisen lukinkalvonalaisen verenvuodon ensivaiheen diagnostiikka

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA 1 (5) VERITAPATURMAN PIKAOHJE (katso veritapaturmailmoitus pikaohje) TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA (Hepatiitti B, Hepatiitti C ja HIV) Tartuntatapa Ohje koskee altistustilanteita,

Lisätiedot

Keskushermostoinfektion Nh-tutkimuksia likvorista I

Keskushermostoinfektion Nh-tutkimuksia likvorista I Keskushermostoinfektion Nh-tutkimuksia likvorista I Akuutin sairausvaiheen (yl. ensimmäinen sairausviikko) ensisijainen tutkimus on nukleiinihappo-osoitus (~PCR) HUSLABin virologian osaston tarjoamat ensilinjan

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri»

Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri» Katsaus Kirsi Setälä, Mikko Kallela, Leena Valanne, Juha Hernesniemi, Reza Dashti, Jose Pelaez ja Markus Färkkilä Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri» Päänsärkyä valittavien

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset

Lisätiedot

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet

Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot