LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ
|
|
- Yrjö Pesonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSEN PÄÄNSÄRKY Elina Leinonen, evl KSSHP, Tavoitteet Esiintyvyys Päänsärkyjen luokitus Päänsäryn syyt Anamneesi Tutkimukset Primaariset pääsäryt ja niiden hoito Migreeni Jännityspäänsärky Hoidon porrastus Yhteenveto Lähteet SISÄLTÖ 1
2 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET Kun lapsi tulee päänsäryn vuoksi vastaanotolle: Lääkäri miettii Onko päänsärky vakavaa? Tarvitseeko kuvata? Onko kyseessä migreeni? Hyötyisikö estolääkkeestä? Hoitaja miettii Päänsärkypäiväkirjan ohjeistus Elämäntapatekijöiden kartoitus ja ohjeistus ESIINTYVYYS 50% 40% 30% 20% 10% 0% Lasten päänsäryn esiintyvyys likimääräisesti Alle 5-vuotiaat 6-7-vuotiaat yli 10 vuotiaat Murrosikä Tyttöjen toistuvat päänsäryt Poikien toistuvat päänsäryt Tyttöjen migreeni Poikien migreeni 1. Sillanpää M 1991, 2. Sillanpää M 1986, 3. Sillanpää M 1996, 4. Carlsson J 1996, 5. Abu-Arefeh I 1994, 6. Laurell K 2004, 7. Kröner-Herwig B 2007, 8. Anttila P
3 ESIINTYVYYS Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä lapsilla, ja niitä esiintyy jo pikkulapsilla. 1 Päänsärky on tavallisin lastenneurologinen oire. Toistuvien (vähintään kerran kuukaudessa esiintyviä) päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Ennen murrosikää yhtä yleinen tytöillä ja pojilla. Murrosikäisillä tytöillä yleisempi (3:1). 2,4,5,6,7 Koulunsa aloittavista 6-7-vuotiaista suomalaislapsista toistuvia päänsärkyjä on noin 10 %:lla 2,3 migreeniä noin 5 %:lla 2,3 Yli 10-vuotiaiden ryhmässä toistuvan päänsäryn esiintyvyys on pojilla noin 25 % ja tytöillä 35 %. 2,4 migreenin esiintyvyys on pojilla 8 15 % ja tytöillä %. 2,5,6,7,8 12-vuotiailla jännityspäänsärky on yhtä yleinen kuin migreeni. 6,7,8 1. Sillanpää M 1991, 2. Sillanpää M 1986, 3. Sillanpää M 1996, 4. Carlsson J 1996, 5. Abu-Arefeh I 1994, 6. Laurell K 2004, 7. Kröner-Herwig B 2007, 8. Anttila P ESIINTYVYYS Yli 50%:lla migreeni alkaa ennen aikuisikää 1 60%:lla migreeni jatkuu aikuisiälle 2 Päänsärystä kärsivistä ekaluokkalaisista 78%:lla oli päänsärkyä vielä 22 vuoden iässä 3 Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä Lasten päänsäryt ovat lisääntyneet vuosien kuluessa 1 Ueberall M Bille B Aromaa M
4 LUOKITUS IHS Primaariset päänsärkysairaudet Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky Muut primaariset päänsäryt 2. Sekundaariset päänsäryt Elimelliset syyt Esim. infektiot Ulkoiset tekijät Ympäristö Elämäntavat Psykososiaaliset ULKOISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖTEKIJÄT Meteli, hajut, kirkkaus Sisäilman laatu Esim. bussimatka ELÄMÄNTAPOIHIN LIITTYVÄT Vähäinen yöuni Ruokailutottumukset Liikunta Päihteet, energiajuomat Älypuhelin/ruutuaika PSYKOSOSIAALISET Stressi Koulukiusaaminen Oppimisvaikeudet Perhetilanne 4
5 PÄÄNSÄRYN ELIMELLISET SYYT Silmäperäiset Taittoviat Karsastus, piilokarsastus Hammasperäiset Purennan ongelmat Narskuttelu (burksismi) Oikomishoito Allerginen nuha Uniapnea ja unihäiriöt Kuorsaaminen Kaularankaperäiset Infektiot Tavalliset virusinfektiot Korvatulehdus Poskionteloiden tulehdukset Mononukleoosi (CMV, EBV) Meningiitti, enkefaliitti Sepsis Hammasperäiset infektiot Borrelioosi, HIV Yleissairaudet Anemia, raudanpuute Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen toimintahäiriöt Kohonnut verenpaine Munuaissairaudet Reumasairaudet, SLE Vaskuliitit Ylipaino Pyykkiset syyt PÄÄNSÄRYN NEUROLOGISET SYYT Neurologiset elimelliset syyt Epilepsiakohtaus Aivoverenkiertohäiriöt Synnynnäiset rakenteelliset Mm. Arnold-Chiarin malformaatio Kallonsisäistä painetta nostavat tilat Aivokasvain Hydrokefalus Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio eli pseudotumor cerebri Kallonsisäiset vuodot Primaariset päänsäryt Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky Muut primaariset päänsäryt 5
6 PÄÄNSÄRYN NEUROLOGISET SYYT Neurologiset elimelliset syyt Epilepsiakohtaus Aivoverenkiertohäiriöt Synnynnäiset rakenteelliset Mm. Arnold-Chiarin malformaatio Kallonsisäistä painetta nostavat tilat Aivokasvain Hydrokefalus Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio eli pseudotumor cerebri Kallonsisäiset vuodot Primaariset päänsäryt Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky Muut primaariset päänsäryt ESITIEDOT 1 Perustiedot Yleinen terveydentila? Onko pitkäaikaisia sairauksia? Infektiokierrettä? Onko lääkkeitä käytössä? Kasvu ja kehitys? Lähisukulaisten päänsärkytaipumus? Migreeni? Elämäntavat ja sosiaalinen tilanne Mikä on päivärytmi? Nukkuminen (myös kuorsaaminen), syöminen, ulkoilu, harrastukset? Miten päivähoidossa / koulussa sujuu? Poissaolot? Perhetilanne? Muutoksia lähiaikoina? Tupakointi? Muut päihteet? 6
7 ESITIEDOT 2 Päänsärky Koska päänsärky alkoi, missä iässä? Kuinka usein sitä on? Onko se lisääntynyt tai vähentynyt? Oirekuva muuttunut? Alkaako se nopeasti vai vähitellen? Kohtauksellisuus? Kuinka kovaa se yleensä on? Kauanko kestää? Vaihteleeko päänsäryn voimakkuus tai luonne? Missä kohtaa päätä särky tuntuu? Vaihdellen toispuoleisesti? Ohimoilla? Vannemaisesti? Millaista särky on? Sykkivää, puristavaa, pistävää tai jotakin muuta? ESITIEDOT Yleinen terveydentila Onko pitkäaikaisia sairauksia? Infektiokierrettä? Onko lääkkeitä käytössä? Kasvu ja kehitys? Lähisukulaisten päänsärkytaipumus? Elämäntavat ja sosiaalinen tilanne Mikä on päivärytmi? Nukkuminen (myös kuorsaaminen), syöminen, ulkoilu, harrastukset? Miten päivähoidossa / koulussa sujuu? Poissaolot? Perhetilanne? Muutoksia lähiaikoina? Tupakointi? Muut päihteet? Päänsärky Koska päänsärky alkoi, missä iässä? Kuinka usein sitä on? Onko se lisääntynyt tai vähentynyt? Oirekuva muuttunut? Alkaako se nopeasti vai vähitellen? Kohtauksellisuus? Kuinka kovaa se yleensä on? Kauanko kestää? Vaihteleeko päänsäryn voimakkuus tai luonne? Missä kohtaa päätä särky tuntuu? Vaihdellen toispuoleisesti? Ohimoilla? Vannemaisesti? Millaista särky on? Sykkivää, puristavaa, pistävää tai jotakin muuta? Muita oireita? Niska-hartiasärkyjä, huimausta, tasapainovaikeuksia, näköongelmia, hammas- tai purentaongelmia? Onko lapsen luonne muuttunut? Onko lapsi täysin terveen oloinen särkyjen välillä? 7
8 STATUS Yleinen status sydämen ja keuhkojen auskultointi, vatsan ja imusolmukealueiden palpaatio, ihon tarkastelu, korvat, suu ja nielu ryhti, niska-hartiaseudun lihakset näkö kasvukäyrä, päänympärys, puberteettiaste verenpaine Neurologinen status saatava käsitys ainakin liikkumisesta, koordinaatiosta, tasapainosta, silmien liikkeistä ja silmänpohjista. Huomioitava käyttäytyminen, mieliala sekä vuorovaikutus vanhempien kanssa. 8
9 TUTKIMUKSET Päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Muita tutkimuksia vain harkitusti ja kohdennetusti, jos anamneesin ja/tai statuksen perusteella on aihetta. Verikokeet esim. verenkuva, tulehdusarvot, maksa- ja munuaisarvot, elektrolyytit, kilpirauhasarvot tai keliakia-vasta-aineet. Kuvantaminen Ensisijaisesti MRI-kuvaus CT-kuvaus vain, jos päivystyksellinen tarve, eikä MRI-kuvausta saada nopeasti. EEG-tutkimus vain, jos epäillään epilepsiaa. KUVANTAMISINDIKAATIOT / RED FLAGS Toistuvia päänsärkyjä alle 5-vuotiaalla. Päänsärkyä ja/tai oksentelua öisin tai aamuisin ylös noustessa. Esiintyy tajunnanhäiriöitä. Äkillinen fyysinen ponnistus tai yskiminen laukaisee/voimakkaasti pahentaa päänsärkyä. Progressiivisesti paheneva tai hoitoresistentti päänsärky. Lapsen luonne tai käytös muuttuu. Lapsen kasvussa tai kehityksessä on poikkeavaa. Lapsen pään kasvu kiihtyy (varhaislapsuudessa). Todetaan poikkeavia neurologisia löydöksiä statuksessa. Säännönmukaisesti toispuoleinen sykkivä päänsärky tai poikkeava auraoire. Akuutin tapaturman jälkeinen voimakas päänsärky. 9
10 PRIMAARISET PÄÄNSÄRYT Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky Muut primaariset päänsäryt Jatkuva päivittäinen päänsärky MIGREENI Patofysiologia Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava kohtauksellinen sairaus. Päänsäryn arvellaan johtuvan aktivoituneiden trigeminushermon säikeiden ja syöttösolujen erittämistä tulehduksen välittäjäaineista, aivoverisuonet laajenevat ja niiden seinämän läpäisevyys lisääntyy. Ne käynnistävät aivokalvojen tulehdusreaktion, joka tuottaa kivun jossa aivorungon tumakkeet toimivat vahvistimena? Perinnöllinen taipumus vahva. Mikael Raisio, esitys, TAYS,
11 MIGREENI Usein lähisuvussa migreeniä. Lapsilla migreeni voi olla epätyypillinen ja monilla on myös jännityspäänsärkyä. Särky usein lapsilla molemminpuolista Kohtaukset lyhyempiä kuin aikuisilla Kohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas; vetäytyy hämärään hiljaiseen huoneeseen, ei halua leikkiä. Migreenikohtaus päättyy usein nukahtamiseen. Migreenikohtausten välillä yleisvointi on täysin normaali. Kohtauksia ilmaantuu yleensä tiheimmilläänkin max. pari kertaa viikossa, ei päivittäisiä kohtauksia. Laukaisevina tekijöinä voivat olla mm: valvominen, stressi, paasto, kirkas valo, hajut, jotkin ruuat tai mausteet, fyysinen aktiviteetti, pään kolhaisu, kuukautiskierto. MIGREENI Auraoire Noin 50 %:lla migreenipotilaista esiintyy auraoiretta ainakin joskus. Tyypillisesti aura on visuaalinen (kuviot näkökentässä tai näkökenttäpuutos) tai sensorinen (puutuminen tai pistely, usein etenevä). Harvinaisempia ovat motorinen heikkous, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus, tai basilaarioireet (ataksia, huimaus, dysartria, sekavuus), tai oftalmopleginen auraoire. Harkittava jatkotutkimuksia (MRI, MRA, EEG), jos aura kestää yli tunnin tai on epätyypillinen. 11
12 MIGREENIKOHTAUKSEN HOITO Lepo hämärässä ja hiljaisessa ympäristössä. Kipulääkkeet Yhtä aikaa tarvittaessa Ibuprofeeni 10 mg/kg (enintään 40 mg/kg/vrk) Parasetamoli mg/kg (enintään 80 mg/kg/vrk) Pahoinvointiin tarvittaessa Metoklopramidi 0,15-0,30 mg/kg (enintään 1,0 mg/kg/vrk) po. tai pr. Täsmälääkkeet eli triptaanit Tarvittaessa, jos peruskipulääkkeillä ei riittävää vastetta Ei auraoireen aikana, eikä hemiplegiseen, basilaariseen tai oftalmoplegiseen migreeniin Sumatriptaani nenäsuihke yli 12-vuotialle virallinen indikaatio, nuoremmille harkiten (10mg alle 40kg, 20mg yli 40kg) Tutkimusnäyttöä, mutta ei vielä virallista indikaatiota: Tsolmitriptaani 2,5-5 mg po. yli 12v. Ritsatriptaani 5-10 mg po. yli 6v. (5 mg 20-40kg, 10 mg >40kg) MIGREENIN ESTOHOITO Laukaisevien tekijöiden välttäminen jos mahdollista. Elämäntavat: riittävästi unta, säännöllinen ateriarytmi, juomista tarpeeksi, muistettava ulkoilu ja rentoutuminen, tarvittaessa hyvät aurinkolasit. Jos hyvistä elämäntavoista huolimatta on migreenikohtauksia enemmän kuin kerran viikossa ja kohtaukset merkitsevästi haittaavat elämää, voidaan harkita estohoitoa lääkkeillä. Perusterveydenhuollossa voi tarvittaessa aloittaa propranololin migreenikohtausten estohoitoon. Muiden estohoitolääkkeiden tarpeen arviointi ja aloitus erikoissairaanhoidossa. Lääkehoidon tarve arvioitava uudelleen 6 kk:n välein. Estolääkehoito vähentää kohtauksia noin 50%, ei vie niitä kokonaan pois! 12
13 MIGREENIN ESTOHOITO Ensisijainen estohoitolääkitys Beetasalpaaja 1. Propranololi 0,5-2 mg/kg/vrk jaettuna 2-3 annokseen, enintään 160 mg/vrk. 2. (Bisoprololi 2,5-5 mg x 1, aikuisilla 5-10 mg x 1) RR ja EKG tarkistettava ennen hoidon aloitusta, RR seurattava hoidon aikana. Haittavaikutukset verenpaineen lasku, huimaus, fyysisen suorituskyvyn lasku, (depressio?) Astmaatikoilla oireet voivat lisääntyä. Diabeetikoilla hypoglykemian riski kasvaa. 2. linjan estohoitolääkkeet Epilepsialääkkeet 1. Topiramaatti 1-2(-4) mg/kg/vrk, 1-2 annoksena, enintään 200 mg/vrk. Sivuvaikutuksena voi olla mm: laihtumista, mielialan muutoksia, ataksiaa, väsymystä, muistiongelmia, parestesioita. 2. Valproaatti mg/kg/vrk jaettuna 2 annokseen, enintään suositellaan 1000 mg/vrk. Sivuvaikutuksina mm: lihominen, väsymys, vapina, mielialan muutokset. 3. (Levetirasetaami mg/kg/vrk, enintään 1500 mg/vrk, sivuvaikutuksia vähemmän, mutta voi olla mm: ärtyisyyttä, mielialan muutoksia, muistiongelmia.) JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY Tutkimuksia on vähemmän kuin migreenistä, mutta todennäköisesti on vielä yleisempi kuin migreeni. Monilla on lisäksi myös migreenikohtauksia. Noin 40 %:lla lähisuvusta löytyy muitakin, joilla on jännityspäänsärky. Voi liittyä lihasjännitystä niskan- ja hartioiden seudulla tai purentaongelmia. Psyykkinen stressi ja muut elämäntapoihin liittyvät asiat laukaisevat ja pahentavat särkyä. Voi liittyä muita psykosomaattisia oireita: huimausta, väsymystä, vatsakipuja. 13
14 MIGREENIN JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRYN EROT Migreeni Kohtauksittainen Kova särky Ennakko-oireet Rasitus pahentaa Oksentelu Valonarkuus Alkaa öisinkin (Alkoholi aiheuttaa Jännityspäänsärky Jatkuva, tasainen Kohtalainen särky Ei ennakko-oireita Liikunta helpottaa Ei oksentelua Ei valonarkuutta Alkaa päiväsaikaan Alkoholi voi auttaa) JÄNNITYSPÄÄNSÄRYN HOITO Kipulääkkeet tehoavat yleensä huonosti, mikä voi johtaa niiden liikakäyttöön Särkylääkepäänsärky voi kehittyä, jos käyttää kipulääkkeitä enemmän kuin 2 päivä/vko Keskeisellä sijalla ovat elämäntapoihin ja psykososiaaliseen tilanteeseen liittyvät asiat. Perheen voimavarat Koulun tuki Taustalla diagnosoimaton oppimiskyvyn tai mielenterveyden häiriö? Tarvittaessa esim. koulupsykologin arvio. Rentoutumisen opettelusta ja biobehavioraalisista hoidoista voi olla apua. Hankalissa tilanteissa voidaan kokeilla estohoitona amitriptyliiniä. 14
15 SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY Cluster headache, Hortonin oireyhtymä Alkaa yleensä vuoden iässä, mutta joskus harvoin voi alkaa jo murrosiässä tai lapsuudessa. Miehillä ja pojilla huomattavasti yleisempi. Särky tulee 15min 3h kohtauksina, yleensä 1 kohtaus joka toinen päivä 8 krt/pv. Särky on voimakasta, tuntuu toisen silmän seudussa, siihen liittyy levottomuutta, kyynelvuotoa, nenän tukkoisuutta, hikoilua, silmän punoitusta tai turvotusta, pupillin laajenemista, yläluomen roikkumista tai kasvojen punoitusta. Tavallisista kipulääkkeistä ei ole apua. Akuuttiin kipukohtaukseen auttaa yleensä triptaanit tai hapen hengittäminen. Tarvittaessa voidaan käyttää prednisoloni-kuuria kipujakson katkaisemiseksi. Estohoidossa käytetään mm. verapamiilia JATKUVA PÄIVITTÄINEN PÄÄNSÄRKY Päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä vähintään 15 päivä/kk, 4h/päivä ja 3 kuukauden ajan. Voi alkaa pikkuhiljaa lisääntyvänä migreeninä tai jännityspäänsärkynä, tai voi alkaa suoraan päivittäisenä päänsärkynä (new-onset daily persistent headache). Voi alkaa virustaudin tai pienen trauman jälkeen. Noin 1 %:lla murrosikäisistä, tytöillä tavallisempi Liittyy usein muita oireita: huimausta, pyörtyilyä, vatsakipuja, väsymystä, fibromyalgian tyyppisiä kipuja, keskittymisvaikeuksia ja mielialan muutoksia. Usein liittyy huomattavaa psyykkistä stressiä sekä paljon poissaoloja koulusta. Usein liittyy kipulääkkeiden liikakäyttöön. Tarvittaessa vieroitus kipulääkkeistä. Usein tarvitaan moniammatillista lähestymistä, usein myös psyykkistä apua. Elämäntapoihin liittyvät asiat ovat keskeisiä. Estohoidossa on kokeiltu mm: amitriptyliiniä, topiramattia ja gabapentiiniä. 15
16 HOIDON PORRASTUS PERUSTERVEYDENHUOLTO Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulisi tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Päänsärkypäiväkirja auttaa päänsäryn diagnostiikassa ja ehkäisyn suunnittelussa. Yksilöllisiä laukaisevia tekijöitä on syytä etsiä ja mahdollisuuksien mukaan välttää. Tuki ja informaatio päänsäryn syistä, sen hoito- ja itsehoitokeinoista ja pois suljetuista sairauksista kivun taustalla. Migreenin kohtaushoito ja tarvittaessa propranololin aloitus kohtausten estoon. Päänsäryn psyykkisten taustatekijöiden alkuselvittely, esim. kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. ERIKOISSAIRAANHOITO Voimakas, yleisvointia heikentävä ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivystysluonteisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Kiireellisiä jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa edellyttävät poikkeava neurologinen löydös, yöllinen tai aamuinen päänsärky ja oksentelu, päänsäryn paheneminen äkillisessä ponnistelussa ja päänsäryn luonteen muutos, (RED FLAGS), jotka saattavat viitata aivokasvaimeen, aivoverisuonten epämuodostumaan tai kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen. Potilaat, joilla on hoitoon reagoimaton toistuva tai krooninen päänsärky, lähetetään erikoissairaanhoitoon. YHTEENVETO Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä. Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaariset, ei-elimelliset päänsäryt. Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia tai lääkehoitoa. Toimintaa haittaavat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Muista red flags! Lääkkeettömät ehkäisykeinot oleellinen osa lasten päänsärkyjen ehkäisyä ja hoitoa. Lasten migreenikohtausten ja toimintaa haittaavien päänsärkyjen hoitoon sopivat ensisijaisina lääkkeinä parasetamoli ja ibuprofeeni. Sumatriptaani-nenäsuihkeiden tehosta on riittävä näyttö lasten migreenin hoidossa. Perusterveydenhuollossa voi tarvittaessa aloittaa propranololin migreenikohtausten estohoitoon. 16
17 LÄHTEET Duodecim Käypä hoito - suositus: Lasten päänsärky Kati Pietilä, diaesitys, 2011, Mikael Raisio, diaesitys, 2005, Raija Korpela, diaesitys, 2004 Metsähonkala L, Sillanpää M: Migreeni ja muut päänsäryt. Kirjassa Lastenneurologia, Duodecim 2004 Metsähonkala L, Viheriälä L: Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Duodecim 2007;123: Sillanpää M: Lasten ja nuorten päänsärky monitahoinen haaste. SLL 2010;65: Hämäläinen M: Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2005;121:675-9 Korpela R: Kun lapsen päätä särkee. SLL 2004;59: HYVÄÄ JOULUNODOTUSTA! 17
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotNeurologiset syyt Päänsärky
Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotMikä migreeni on? Migreenin hoidosta:
Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotLasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys
Käypä hoito -suositus Keskeinen viesti Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi
LisätiedotNeurologiset päänsäryn syyt
Neurologiset päänsäryn syyt Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian
LisätiedotMigreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.
KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 12.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus
LisätiedotLapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito
Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi
LisätiedotKUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei
NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotNaisten migreeni www.migreeni.org
Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä
LisätiedotKirjan käyttäjälle... 5
Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotHoidatko migreeniä vai itseäsi?
Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa
LisätiedotMigreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.
MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotMigreeni: Oirejatkumo
Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,
LisätiedotLasten ja nuorten MIGREENI
Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotMigreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org
Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotMONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014
MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden
LisätiedotPäätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS
Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotMIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA
MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
LisätiedotSukellus ja lääkehoito
Sukellus ja lääkehoito Yksi DANin lääkäreille useimmiten esitetyistä kysymyksistä liittyy siihen, onko turvallista sukeltaa silloin kun henkilöllä on käytössään jokin tietty lääke. Vastaus tähän kysymykseen
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHoito-ohjeet lapsen sairastuessa
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotKolmoishermosärky. www.migreeni.org
Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotSarjoittainen päänsärky
Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotErja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen
Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotKOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia
KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotCaprelsa. Vandetanibi CAPRELSA (VANDETANIBI) POTILAAN JA POTILAAN HUOLTAJAN (PEDIATRINEN KÄYTTÖ) OPAS ANNOSTELUSTA JA SEURANNASTA
Caprelsa Vandetanibi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotPäänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR
Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,
LisätiedotCluster Horton. Mikko Kallela 2011
Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen
LisätiedotMigreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia
Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotCPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia
CPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia Sairaanhoitaja, hengitysvajehoitaja ja UHKn koordinoiva sh Susanna Aalto Tyks, keuhko-osasto1 4.2.2019 Nenän tukkoisuus/kuivuminen/verenvuodot Nenän keittosuolahuuhtelut
LisätiedotNurmijärven Seitsemän veljeksen koulu
OIREKYSELYRAPORTTI Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu IndoorAid Oy Tuula Putus 14.4.2019 Oirekysely tehtiin maaliskuussa 2019 sähköisellä lomakkeella. Koulussa oli sekä yläasteen että lukion oppilaita,
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
Lisätiedot