Monikulttuurisen koulun johtajuus 2

Transkriptio

1 Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 inklusiivinen koulukulttuuri (Walker 2004) rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen kontekstiin, kuten huoltajiin ja yhteisöihin keskeistä johtamisen merkityksen tiedostaminen ja vastuullinen reflektointi sekä monimuotoisuutta tukevien rakenteiden ja systeemien luominen, kuten esimerkiksi selkeät toimintatavat rasismia ja syrjintää vastaan autenttinen johtajuus (Begley 2001) professionaalisesti tuloksellista, eettisesti kestävää jatkuvasti reflektoitua tietoperustaista, arvotietoista ja taitavasti toteutettua >>> läsnäoloa! dialoginen integriteetti (Shields 2002, Collardin 2007 mukaan) rehtori oppijana > herkkyys kulttuuristen nyanssien suhteen hänen reflektoidessaan, kyseenalaistaessaan a ratkoessaan erilaisten arvojen soveltuvuutta koulun toimintakulttuuriin

2 Aidot eettiset ongelmat (Pietarinen & Launis 2002; RäikkR ikkä & Launis 1991) kiistoihin liittyvät ongelmat: aito erimielisyys suhteessa teon tai käytännön moraaliseen hyväksyttävyyteen rehtori kokee maahanmuuttajataustaisen tai kantaväestöön kuuluvan oppilaan tai huoltajan teon, toiminnan tai käytännön hyväksyttävyyden (moraalisesti) kyseenalaiseksi päätöksentekoon liittyvät ongelmat: henkilö ei pysty ratkaisemaan moraalin kannalta parasta tapaa toimia rehtorin ja laajemmin koulun on vaikea ratkaista (moraalin kannalta) parasta toimintatapaa: rehtorin mieltämän oppilaan edun ja huoltajan vakaumuksen välinen ristiriita perusteluihin liittyvät ongelmat: henkilö ei pysty perustelemaan moraalista käsitystään tai mielipidettään rehtori kokee oppilaan tai huoltajan käsityksen tai mielipiteen perustelun ongelmalliseksi suhteessa esimerkiksi opetuksen tavoitteisiin tai koulun arvoihin velvoitteiden ristiriita: syntyy tilanteessa, jossa on pakko toimia eettisesti epätyydyttävästi. Toimintavaihtoehdot ovat moraalisesti kyseenalaisia, mutta jokin ratkaisu täytyy tehdä. rehtorin täytyy toimia oman näkemyksensä mukaan eettisesti epätyydyttävästi

3 Rehtorin etiikat kriittinen etiikka: vallitsevien rakenteiden kyseenalaistaminen oikeudenmukaisuuden etiikka: tasapuolisuus, yhdenvertaisuus; yksilö/yhteisö välittämisen etiikka: myötätunto, empatia, sosiaalinen vastuu Starratt (1991, 2004) professionaalinen etiikka: em. ulottuvuudet sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen etiikan reflektointi Shapiro & Stefkovich (2005) yhteisöllinen etiikka: yhteisö moraalisen toiminnan keskiössä, dialogi, foorumit Furman (2003) >>> oppilaan etu

4 Kelpoisuus Muu säädöspohja REHTORIN Professio (rehtorin/opettajan) Ammattietiikka (rehtorin/opettajan) EETTINEN Oma etiikka Arvot Management Hallinnollinen johtaminen JOHTAMINEN Leadership Pedagoginen johtaminen Demografinen monikulttuurisuus MONIKULT- TUURISESSA Normatiivinen monikulttuurisuus Interkulttuurisuus Opetussuunnitelma Yhteiskunta Oppilas/Oppilaat Opettajat Muu henkilökunta Oppimisympäristö Toimintakulttuuri KOULUSSA Huoltajat Muut sidosryhmät Globalisaatio E E T T I S E T D I L E M M A T Kiistat Päätöksenteko Perustelut Velvoitteiden ristiriita Huolenpito Oikeudenmukaisuus Kriittisyys Professionaalisuus Yhteisöllisyys? O P P I L A A N E Katri T Kuukka U

5 Tutkimustehtävät Monikulttuurisuuden ulottuvuudet koulussa rehtorin näkökulmasta Miten rehtorit määrittelevät monikulttuurisuuden käsitteen? Millaisena rikkautena ja haasteena rehtorit sen näkevät? (Miten monikulttuurisuus näkyy koulun toimintakulttuurissa?) Rehtoreiden kohtaamat dilemmat monikulttuurisessa koulussa Millaisia dilemmat ovat? Millaista etiikkaa rehtorit soveltavat niiden ratkaisemisessa tai niihin vastaamisessa?

6 Rehtorit 25 > 14 N, 11 M vuosiluokkien kouluissa vuosiluokkien kouluissa vuosiluokkien kouluissa keski-ikä 48, 9 vuotta (N) ja 50 vuotta (M) aika rehtorina keskimäärin 7,6 vuotta (N) ja 11,2 vuotta (M) ~25 % Helsingin kouluista v u o t t a aika rehtorina aika opettajana 0 N N N N N N N N N N N N N N M M M M M M M M M M M sukupuoli (N=nainen ja M=mies)

7 Tutkimuksen maisema (2004) Eteläinen 2 Läntinen 3 Keskinen 4 Pohjoinen 5 Koillinen 6 Kaakkoinen 7 Itäinen Muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset 7-15-vuotiaat suurpiireittäin Haastateltujen rehtoreiden koulujen oppilasmäärät ja mmt-oppilaiden osuus mmt muut kaikki 7 15-vuotiaita Suomessa vieraskielisiä =2,8 % Helsingissä 7-15-vuotiaita vieraskielisiä 4189=8,5 % osuus vaihteli koulukohtaisesti 0-41 % mmai-opetusta valtakunnallisesti 51 kielessä 40:n opetusta Helsingissä Etelä-Suomen läänissä 32 kuntaa, joissa ei ollut mmt-oppilaita =n. 37 % 86 kunnasta (2003) suurin mmt-oppilaiden osuus 39, 6 % yli 30 % 3 koulua % 9 koulua % 12 koulua ~ 10 % 1 koulu (pilotti) 18 koulussa valmistavaa opetusta, oppilaita 155 oppilaita yhteensä 9450 mmt-oppilaita (S2) 1891, eli n. 20 % vieraskielisiä 1651

8 Koulujen monimuotoisuus äidinkieliä 58 uskontoja 8: islam jokaisessa mmt-työntekijöitä jokaisessa koulussa mmai- ja/tai uskonnon opettajia 16 koulussa muina opettajina 9 koulussa, joista luokanopettajina (9) aineenopettajina (9) mmt-koulunkäyntiavustajia 15 koulussa ruoka-, kiinteistö- ja siivouspalveluissa 4 koulussa koulun johtokunnassa 3 koulussa vanhempainyhdityksessä (23) 9 koulussa somali venäjä viro kurdi albania vietnam mandariinikiina arabia englanti lingala