Monikulttuurinen koulu ja johtamisen haasteet

Transkriptio

1 Monikulttuurinen koulu ja johtamisen haasteet Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Perusopetuksen rehtorien seminaari KT, S2-opettaja Eiran aikuislukio

2 Alkuverryttely Määrittele lyhyesti Etiikka Johtaminen Kulttuuri Monikulttuurisuus

3 Etiikka on (Häyry 2002; Markova 1990, Myyryn 2003, mukaan) normatiivinen ja ideaalinen koodi, jonka pohjalta erilaisissa moraalisia kannanottoja vaativissa tilanteissa toimitaan henkilökohtainen käsitys hyvästä elämästä ja oikeasta käytöksestä eettisen ajattelun ja päätöksentekokyvyn taustarakenne moraalisia ratkaisuja vaativassa johtamisessa ja toiminnassa eettinen ajattelu: reflektiivistä ja ei-reflektiivistä tiedostetusti ja harkiten tehdyt, tilanteesta saatuun tietoon ja kriittiseen arviointiin pohjaavat eettiset arvostelmat rutiinit ja tiedostamattomat käytänteet osa vakiintunutta traditiota ja tapoja, kuten tietyn profession eettiset tavat

4 Kulttuuri on (Hall 1999; Honkasalo 2001; Chryssochoou 2004; Martikainen, Sintonen & Pitkänen 2006) kollektiivisesti jaettuja merkityksiä, ymmärryksiä ja toimintatapoja tapoja rakentaa merkityksiä, jotka suuntaavat ja järjestävät toimintaamme ja käsityksiä itsestämme merkityksistä neuvottelemista prosessinomaisuus, jatkuvuus ja muuttuminen yksilöiden, kulttuuristen toimijoiden, välistä vuorovaikutusta

5 Monikulttuurisuus kuvaileva tai demografinen: olemassa oleva asiaintila yhteiskunnassa tai yhteisössä ohjelmallinen tai poliittinen: tietyt ohjelmat ja politiikat monikulttuurisuuteen vastaamiseksi ja monimuotoisuuden hallitsemiseksi ideologinen tai normatiivinen: toivottu tai tavoiteltava asiaintila, yhteiskuntaa rikastuttava tekijä kulttuuripuheiden näkökulma (Hannerz 2003) kulttuurinen ylistäminen; inhimillisen moninaisuuden rikkaus vs. kulttuurinen fundamentalismi; kulttuurit eroavat toisistaan ja ovat yhteismitattomia (Stolcke 1995, Hannerzin 2003 mukaan) kulttuuria koskevan ymmärryksen prosessuaalisuus kansalaisymmärryksen vuorovaikutuksellisuus, sen ääneen tunnustaminen, että kulttuurierot voivat tuoda mukanaan eriasteisia ongelmia (Hannerz 2003) ksenosofia, vierasta koskeva viisaus (Lehtonen & Löytty 2003) dialogi, inklusiivisuus Interkulttuurisuus

6 Johtaminen (esim. Stodgill 1950; Leithwood & Riehl 2003; Ruohotie 2006; Lumby & Coleman 2007) suunnan antamista ja muihin vaikuttamista haluttujen ja jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi perustaltaan eettistä ilmenee sosiaalisessa kontekstissa ja palvelee sosiaalisia päämääriä merkitys ja suunta vaikuttamisprosessi toiminnallista tilannesidonnaista management- ja leadership > toisiinsa lomittuminen TASAPAINO? Riittääkö aikaa eettisesti kestäville ratkaisuille? (vrt. SUREn kysely)

7 Monikulttuurisen koulun johtajuus 1 (esim. Blair 2002; Walker 2005) vahva johtajuus keskeinen tekijä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämisessä > proaktiivinen ote Vahva ei välttämättä implikoi diktatorista tai autoritääristä lähestymistapaa, vaan vahvuutta pitää kiinni visiosta ja rohkeutta tutkia ja soveltaa sitä käytännössä, huolimatta vastustuksesta tai vihamielisyydestä. (Blair 2002) koulun tuloksellisuus nähtävä sekä hyvinä oppimistuloksina että sosiaalisena hyvinvointina ja yhdenvertaisuuden todentumisena yhtäältä "edestä johtaminen, toisaalta neuvottelut ja delegointi

8 Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 (Walker 2004; Begley 2001; Shields 2002, Collardin 2007 mukaan) inklusiivinen koulukulttuuri rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen kontekstiin, kuten huoltajiin ja yhteisöihin keskeistä johtamisen merkityksen tiedostaminen ja vastuullinen reflektointi sekä monimuotoisuutta tukevien rakenteiden ja systeemien luominen, kuten esimerkiksi selkeät toimintatavat rasismia ja syrjintää vastaan autenttinen johtajuus professionaalisesti tuloksellista, eettisesti kestävää jatkuvasti reflektoitua tietoperustaista, arvotietoista ja taitavasti toteutettua >>> läsnäoloa! dialoginen integriteetti rehtori oppijana > herkkyys kulttuuristen nyanssien suhteen hänen reflektoidessaan, kyseenalaistaessaan a ratkoessaan erilaisten arvojen soveltuvuutta koulun toimintakulttuuriin

9 Aidot eettiset ongelmat (Pietarinen & Launis 2002; Räikkä & Launis 1991) kiistoihin liittyvät ongelmat: aito erimielisyys suhteessa teon tai käytännön moraaliseen hyväksyttävyyteen rehtori kokee maahanmuuttajataustaisen tai kantaväestöön kuuluvan oppilaan tai huoltajan teon, toiminnan tai käytännön hyväksyttävyyden (moraalisesti) kyseenalaiseksi päätöksentekoon liittyvät ongelmat: henkilö ei pysty ratkaisemaan moraalin kannalta parasta tapaa toimia rehtorin ja laajemmin koulun on vaikea ratkaista (moraalin kannalta) parasta toimintatapaa: rehtorin mieltämän oppilaan edun ja huoltajan vakaumuksen välinen ristiriita perusteluihin liittyvät ongelmat: henkilö ei pysty perustelemaan moraalista käsitystään tai mielipidettään rehtori kokee oppilaan tai huoltajan käsityksen tai mielipiteen perustelun ongelmalliseksi suhteessa esimerkiksi opetuksen tavoitteisiin tai koulun arvoihin velvoitteiden ristiriita: syntyy tilanteessa, jossa on pakko toimia eettisesti epätyydyttävästi. Toimintavaihtoehdot ovat moraalisesti kyseenalaisia, mutta jokin ratkaisu täytyy tehdä. rehtorin täytyy toimia oman näkemyksensä mukaan eettisesti epätyydyttävästi

10 Rehtorin etiikat kriittinen etiikka: vallitsevien rakenteiden kyseenalaistaminen oikeudenmukaisuuden etiikka: tasapuolisuus, yhdenvertaisuus; yksilö/yhteisö välittämisen etiikka: myötätunto, empatia, sosiaalinen vastuu Starratt (1991, 2004) professionaalinen etiikka: em. ulottuvuudet sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen etiikan reflektointi Shapiro & Stefkovich (2005) yhteisöllinen etiikka: yhteisö moraalisen toiminnan keskiössä, dialogi, foorumit Furman (2003) >>> oppilaan etu

11 Kelpoisuus Muu säädöspohja REHTORIN Professio (rehtorin/opettajan) Ammattietiikka (rehtorin/opettajan) EETTINEN Oma etiikka Arvot Management Hallinnollinen johtaminen JOHTAMINEN Leadership Pedagoginen johtaminen Demografinen monikulttuurisuus MONIKULT- TUURISESSA Normatiivinen monikulttuurisuus Interkulttuurisuus Opetussuunnitelma Yhteiskunta Oppilas/Oppilaat Opettajat Muu henkilökunta Oppimisympäristö Toimintakulttuuri KOULUSSA Huoltajat Muut sidosryhmät Globalisaatio E E T T I S E T D I L E M M A T Kiistat Päätöksenteko Perustelut Velvoitteiden ristiriita Huolenpito Oikeudenmukaisuus Kriittisyys Professionaalisuus Yhteisöllisyys? O P P I L A A N E Katri T Kuukka U

12 Tutkimustehtävät Monikulttuurisuuden ulottuvuudet koulussa rehtorin näkökulmasta Miten rehtorit määrittelevät monikulttuurisuuden käsitteen? Millaisena rikkautena ja haasteena rehtorit sen näkevät? (Miten monikulttuurisuus näkyy koulun toimintakulttuurissa?) Rehtoreiden kohtaamat dilemmat monikulttuurisessa koulussa Millaisia dilemmat ovat? Millaista etiikkaa rehtorit soveltavat niiden ratkaisemisessa tai niihin vastaamisessa?

13 Rehtorit 25 > 14 N, 11 M vuosiluokkien kouluissa vuosiluokkien kouluissa vuosiluokkien kouluissa keski-ikä 48, 9 vuotta (N) ja 50 vuotta (M) aika rehtorina keskimäärin 7,6 vuotta (N) ja 11,2 vuotta (M) ~25 % Helsingin kouluista v u o t t a aika rehtorina aika opettajana 0 N N N N N N N N NNN NNNM M M M M M M M M M M sukupuoli (N=nainen ja M=mies)

14 Tutkimuksen maisema (2004) Eteläinen 2 Läntinen 3 Keskinen 4 Pohjoinen 5 Koillinen 6 Kaakkoinen 7 Itäinen Muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset 7-15-vuotiaat suurpiireittäin Haastateltujen rehtoreiden koulujen oppilasmäärät ja mmt-oppilaiden osuus 7 15-vuotiaita Suomessa vieraskielisiä =2,8 % Helsingissä 7-15-vuotiaita vieraskielisiä 4189=8,5 % osuus vaihteli koulukohtaisesti 0-41 % mmai-opetusta valtakunnallisesti 51 kielessä 40:n opetusta Helsingissä Etelä-Suomen läänissä 32 kuntaa, joissa ei ollut mmt-oppilaita =n. 37 % 86 kunnasta (2003) suurin mmt-oppilaiden osuus 39, 6 % yli 30 % 3 koulua % 9 koulua % 12 koulua ~ 10 % 1 koulu (pilotti) 18 koulussa valmistavaa opetusta, oppilaita 155 oppilaita yhteensä 9450 mmt-oppilaita (S2) 1891, eli n. 20 % vieraskielisiä 1651

15 Koulujen monimuotoisuus äidinkieliä 58 uskontoja 8: islam jokaisessa mmt-työntekijöitä jokaisessa koulussa mmai- ja/tai uskonnon opettajia 16 koulussa muina opettajina 9 koulussa, joista luokanopettajina (9) aineenopettajina (9) mmt-koulunkäyntiavustajia 15 koulussa ruoka-, kiinteistö- ja siivouspalveluissa 4 koulussa koulun johtokunnassa 3 koulussa vanhempainyhdityksessä (23) 9 koulussa

16 Tuloksia 1: Monikulttuurisuuden ominaisuudet ja ulottuvuudet Kriittinen vastavuoroisuus Normittava vastavuoroisuus MONIKULTTUURISUUS EtnisyydSuomalaisuuden moneus Etnisyyden erilaisuus Suomalaisuuden moneus Maahanmuuttajien moneus Moneuden arkipäiväisyys Erojen inklusiivisuus Kunnioittava vastavuoroisuus

17 Tuloksia 2: Monikulttuurisuuden haasteet ja rikkaudet H A A S T E Oppilaan oppiminen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen puutteellinen kielitaito opetusjärjestelyt Etnis-kulttuuriset tulkinnat epäselvyys rajanvedosta suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen Vuorovaikutustilanteet yhteistyö huoltajien kanssa mmt-oppilaiden keskinäiset konfliktit M O N I K U L T T U U R I S U U S Kouluyhteisöön liittyvät välittömät ja kauaskantoiset hyödyt toimintakulttuurille oppimisympäristölle pedagogiikalle Kouluyhteisön ulkopuolelle ulottuvat välittömät ja kauaskantoiset hyödyt oppilaiden interkulttuurisen kompetenssin lisääntymiselle rehtorin ammatilliselle ja henkilökohtaiselle kasvulle suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle R I K K A U S

18 Välikysymys Mitkä ovat koulunne keskeiset monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet juuri nyt? Vertailkaa niitä seuraaviin haasteisiin onko monikulttuurisen koulun maisema muuttunut?

19 Tuloksia 3: Keskeiset dilemmat Oppiminen ja o petussuunnitelm an ta voitteide n toteutum inen Vuorovaikutustilanteet EETTISTEN DILEMM OJEN JÄNN ITTEITÄ im puls iivis uus <> n eutraa lius a gg res s iiv isu us <> s ov in nollisuu s ke sk inä ine n sy rjintä <> yhd env e rta isuu s suorittam inen <> op pim in en häpeä <> erityisen tuen tarve naisen eriarvoinen asem a <> tasa-arvo ruum iillin en k uritus <> ko sk e m attom uu s yh te isö n as iat <> k ou lu n as iat virheelliset oletukset <> oikea tieto pitkät po issaolot <> oppivelvollis uus K ÄYTÄNN ÖN DILEMM OJA neuvottelu tilan teet opetu sj ärj es te ly t Etniskulttuuriset tulkinna t In te g raa tio - prosessi

20 Vuorovaikutuksen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen impulsiivisesti käyttäytyvät huoltajat ensisijaisesti kiista, koska rehtorit kokivat huoltajan käyttäytymisen hyväksyttävyyden kyseenalaiseksi vastaaminen yhtäältä oikeudenmukaisuusetiikan kehyksessä erityisesti rehtorien integriteettiä uhkaavissa tilanteissa pääasiassa professionaalinen valmius neuvotella tilanteen selvittämiseksi ajan antaminen tilanteen rauhoittamiselle > huolenpidon etiikka ja toisen asemaan asettuminen

21 R18M: Tai sitten tulee tämmösiä vieraskielisiä, vieraskulttuurisia varsinkin nää on enemmänkin Etelä-Euroopan kansoja tohon välitunnilla rähjäämään, että mun poikani tai tyttöni ilmotti, niil on kännykät nykyään, soitti et joku kiusaa et hän hakee suoraan sen kiusaajan, et säkö kiusasit mun lastani tai muuta vastaavaa, et ne on aika tulisia tyyppejä, albaanit on ehkä kaikkein eniten. H: Mites sillon on toimittu? R18M: No siinäkin sitten aikuista, ketä tahansa sitten siihen apuun. Tai sen [oppilaan] opettajalle, että se ja se tekee sitä ja nyt sille pitäs kostaa ja sille pitäs tehdä tätä ja tätä ja lähetään niinku sitä oman käden oikeutta hakemaan siinä. Et ne on ehkä ollu vaikeimpii tapauksia.

22 Oppimiseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen huoltajien suhtautuminen erityisen tuen tarpeeseen liittyi lähinnä päätöksentekoon, koska useimmissa tapauksissa oli tehtävä konkreettinen päätös erityisestä tuesta jossain muodossa myös riittämättömien tai suomalaisen koulun kontekstissa kestämättömien perustelujen näkökulma keinona neuvottelu, jossa lähtökohtana oli oppilaan etu > huolenpidon etiikka myös oikeudenmukaisuusetiikka siinä mielessä, että oppilaan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tukea toteutuisivat

23 R25N: Mut et ei meil oo sellasia vanhempia, siin on se hyvä puoli, et meil ei oo näitä jotka vaatisivat jotain huippuasioita juuri omalle lapselleen, paitsi että just tietyt somalivanhemmat. H: Mitä ne vaatii? R25N: Et kun on ADHD-laps joka ei pysy luokassa mitenkään ryhmässä niin häntä ei saa, ei voi olla mitään sermiä luokassa, häntä ei saa mitenkään eriyttää vaikka hänen se oppimisen rauhottaminen sitä vaatis. Et tämmösii keskustelui meil on.. H:..Mitä ne on sitten, mihin ootte päätyneet keskustelujen tai miten ne on.. R25N: Mä oon siihen sanonu et se pedagoginen vapaus ja se tietotaito siitä että miten lapsen oppimisen saa järjestettyy niin se on kuitenkin sitten opettajalla aika pitkälle et kun lasta kunnioittaen järjestetään semmonen tilaisuus, et hän voi niihin tavotteisiin päätyä mitä asetetaan, niin ei isä voi ihan sitä määrätä, kun ei oo kysymys mistään luokasta ulos laittamisesta. H: Onks sitten kun tää on selvitetty huoltajan kans niin hän tyytyny siihen ja.. R25N: No meil on muutama tota noin.. Täs on semmonen et jotkut pitävät omia lapsiaan, heil on tämmönen tietty prinssisyndrooma, on prinsessasyndroomakin et ei he nää ollenkaan et opetus on ryhmäopetusta kuitenkin. Et se on semmonen jatkuva mut et on neuvoteltu.

24 Etnis-kulttuuristen tulkintojen dilemmat ja rehtorien etiikat keskeinen uskonnolliset tulkinnat koskien opetukseen osallistumista liittyivät sekä kiistoihin, päätöksentekoon että perusteluihin puheissa painottuivat keskustelut ja neuvottelut, joissa rehtori vetosi joko kaupungin linjauksiin tai opetussuunnitelmaan > oikeudenmukaisuusetiikka huolenpidon etiikka puheissa, joissa rehtori esimerkiksi ilmaisi huolensa oppilaan itsensä kokemasta syrjään jäämisestä neuvotteluissa ei pyritty välttämättä saamaan viimeistä sanaa vaan pääsemään joustavaan ratkaisuun, löytämään kolmas tie > tilanteinen etiikka myös emotionaalisia reaktioita, joiden taustalta voi hahmottaa rehtorin intuitiivista moraalista suhtautumista perusteettomaksi koettuun käyttäytymiseen tai perusteluun

25 Nää oli kaikki muslimeja, siis somalialaisia. Ja siin oli isompi ryhmä, siis samassa luokassa oli useempia lapsia, kaikki kieltäytyivät menemästä [musiikin] luokkaan ja sit tuotiin tähän mulle ja sit rupesin kyseleen, että mikäs nyt on, et mitä varten ei. Sitten yks pikkupoika sano, että Allah kirjottaa kaikki meidän pahat teot ylös, ja me joudutaan helvetiin, jos sielä Allahin kirjassa on hirveen paljon meiän pahoja tekoja. Ja musiikki on paha teko, ei saa kuunnella, ei saa laulaa, ei saa soittaa, ei saa olla mitenkään läsnä semmosessa tilanteessa, mis on musiikkia. No mitä tässä tilanteessa sitten teet. Lapsi uskoo aidosti siihen, että Allah kirjottaa ylös kaikki, enhän mä voi hänen vakaumustaan asettaa kyseenalaseks, vaikka itellä koko ajan aivan raivo päällä suoraan sanottuna siinä, että mitä tää tämmönen pelleily on (nauraen). Et tämmösii ihmeellisii ristiriitatilanteita tulee ja sit niis on jotekin vähän kädetön aluks, koska siin on tunteet pelissä niin vahvasti. (R10N)

26 Integraatioprosessin dilemmat ja rehtorin etiikat liittyivät perheen sisäisiin rooliristiriitoihin ja hierarkioiden muutoksiin esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä osittain velvoitteiden ristiriita välittyivät kouluun ja vaativat rehtoreilta sekä oikeudenmukaisuuteen, huolenpitoon että kriittiseen etiikkaan liittyvää vastaamista pyrittiin ratkaisuun/vastaamiseen neuvottelujen ja keskustelujen avulla

27 R15M: Et tämmösiä jopa pihapiiripulmia on tuotu ikään kuin tänne ja ja.. Sanotaan nyt kiusaamistilanteita et toi Mohammed kiusaa Sergeitä (rehtori käyttää nimiä kuvaamaan oppilaiden taustoja yleensä, ei tiettyjä maahanmuuttajia) tai päinvastoin. Ja kun näitä asioita on lähdetty pohtimaan ja saatu vanhemmat tänne oppilashuoltoon niin sitten tulee ilmi että tietyllä alueella pihoilla on jumalaton riita meneillään. H: Niinku vanhempien kesken? R15M: Vanhempien kesken presiis, juuri näin ja se heijastuu taas tänne. Ja tuleeko se vanhempien riita, onks se lähteny vanhempien väliltä vai onks se lähteny siitä että muksut ovat keskenään nahistelleet. Se ei oo ihan selkeää mutta ihan selvästi tämmöstä vellovaa riitatilannetta on tuolla kylillä. H: Joo ja sit koulu on kuitenkin se joka tuota tavallaan ottaa sen.. R15M:..Kyllä. H: Tietyl lailla niinku kantaakseen.. R15M:..tietyllä tavoin kantaakseen, siltä osin kun mikä mitä se kouluun viittaa. H: Onks se sun mielestä ookoo niin? R15M: Ei todellakaan, mua ottaa hirveesti välillä päähän se että ne yrittää ikään kuin saada koulua jonkinlaiseksi selvitysmieheksi, välimieheksi, jopa tuomariksi näissä asioissa.

28 Muita lähestymistapoja pragmaattisuus ja tilannekohtainen reflektointi tilanne-etiikka ja coping myös prima facie -etiikan näkökulma (vrt. Pietarinen & Poutanen 2005) professionaalisuus oppilaan edusta lähtevänä toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavana prinsiippinä suomalaisen opetussuunnitelman perusteissa esitetyt perusopetuksen tavoitteet ja arvopohja keskeisiä nopeat käytännön ratkaisut eettinen reflektointi jälkikäteen hidas tietäminen kärsivällinen johtaminen (Claxton 1999, Hargreaves & Fink 2006) ammatillinen apatia (Airaksinen 1993)

29 Jatkopohdintoja 1 johtamisen eettisten ulottuvuuksien syvempi tarkastelu koulussa Onko etiikalle sijaa? Jos on, miten laajasti sen perusta tulisi monimuotoistuvassa ja maailmanlaajuistuvassa koulussa määritellä? Voiko rehtori olla eettinen edessäseisoja?

30 Jatkopohdintoja 2 Hyvä monikulttuurinen koulu (I. Kuukka 2008) Koulun kulttuuri tunnistaa identiteettien, kulttuurien ja kielten moninaisuuden > kielitietoinen koulu oppijan identiteetin koti opiskelun ja oppimisen kulttuuri Koulu voi vastata (monikulttuurisuudenkin) haasteisiin olemalla koulu jokaiselle rajallisena ja vajavaisenakin eettisyys - kaikille yhteiset säännöt luotettavuus - mikä on koulun perustehtävä ihmisten arvostus ja kunnioitus yhteinen opetuksen ja oppimisen tavoite Tällaiseen yhteisöön sopii monta identiteettiä, kulttuuria ja kieltä

31 Jatkopohdintoja 3 - H. Simola (2009) Koulu tarjoamaan oppilailleen rauhallisen, turvallisen, syventymisen ja hiljentymisen mahdollistavan paikan kiivasrytmisessä ja epävarmassa maailmassa. Oppilaille mahdollisuus hiljentyä ja syventyä uskottavan ja heille omistautuvan, asiansa osaavan ja luotettavan aikuisen johdolla, yhdessä ikätovereittensa kanssa Luottamus koulutietoon tietona, jota ei muualta saa ja joka mahdollistaa pääsyn välittömän havainnon yli (Young, M. F. D. 2008, Simolan 2009 mukaan)

32 Lähteet Airaksinen, T. (toim.) Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. 3. painos. Helsinki: Yliopistopaino. Begley, P In pursuit of authentic school leadership practices. International Journal of Leadership in Education 4 (4), Blair, M Effective school leadership: The multi-ethnic context. British Journal of Sociology of Education 23 (2), Claxton, G Hare brain, tortoise mind: Why intelligence increases when you think less. Hopewell, NJ: Ecco Press. Furman, G Moral leadership and the ethic of community. Values and ethics in educational administration. Vol. 2, No 1, 1 7. Hannerz, U Kulttuurin määritelmien yhteentörmäys. Suom. Olli Löytty. Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty (toim.) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino, Hargreaves, A. & Fink, D Sustainable leadership. San Fransisco: Jossey-Bass. Kuukka, I Monta identiteettiä, kulttuuria ja kieltä erityisopetuksen haasteita. Luento Sel:n päivillä. Kuukka, K Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. Acta Universitatis Tamperensis; 1435, Tampere University Press.

33 Lehtonen, M. & Löytty, O Miksi Erilaisuus? Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty (toim.) Erilaisuus. Tampere: Vastapaino. Markova, I Medical ethics: A branch of societal psychology. Teoksessa H.T. Himmelweit & G. Gaskell (toim.). Societal psychology. Newbury Park: Sage, Pietarinen, J. & Launis, V Etiikan luonne ja alueet. Teoksessa S. Karjalainen, V. Launis, R. Pelkonen & J. Pietarinen (toim.) Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki: Gaudeamus Kirja, Räikkä, J. & Launis, V Geenietiikka. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 28, Shapiro, J. & Stefkovich, J Ethical leadership and decision making in education: Applying theoretical perspectives to complex dilem mas. Second Edition. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Simola, H Perusopetuksen yhteiskunnalinen tehtävä. Opetushallituksen kutsuseminaari Peruskoulu 2020, Starratt, R Building an ethical school: A theory for practice in educational leadership. Educational Administration Quarterly 27, 2, Starratt, R Building an ethical school: A practical response to the moral crisis in schools. London: Falmer Press. Walker, A Part 1: Priorities, strategies and challenges. Teoksessa A. Walker, C. Dimmock, H. Stevenson, B. Bignold, S. Shah & D. Middlewood Effective leadership in multi-ethnic schools. Na tional College for School Leadership.