3959/ /2012 Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Kulmakorpi I (alue ) asemakaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE TIEDOKSI Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: 3959/ /2012 Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Kulmakorpi I (alue ) asemakaavaehdotuksesta Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Asemakaavan tavoitteena on yritystonttien tarjoaminen pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Alueen pinta-ala on noin 68 ha ja kaavan rakennusoikeus noin k-m2 (aluetehokkuus ea = 0,23). Teollisuudelle osoitetaan noin k-m2, toimitiloille noin k-m2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m2. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue ja rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. Ympäristökeskuksen lausunto Kaavan mukainen toiminta soveltuu monella tapaa hyvin alueelle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai ekologisia yhteyksiä, jotka kärsisivät rakentamisen vuoksi. Samoin sijainti on liikenteen ja ympäristöön kohdistuvien häiriöiden kannalta edullinen. Lisäksi kaavassa on otettu hyvin huomioon mm. alueelta syntyvien hulevesien luonnonmukainen käsittely. Ympäristökeskus esittää, että kaavaehdotuksen nykyinen pilaantuneita maita koskeva määräys 2 muutetaan seuraavaan muotoon: Ennen rakennusten rakentamista on selvitettävä, onko korttelialueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista, josta voi koitua ympäristönsuojelulain :ssä mainittuja seurauksia tai velvoitteita. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. (MRL 54, 57, 116 ). Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta (Kalevi Hiironniemi) 1425/ /2011 Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Tonttumuori (alue ) asemakaavan muutosehdotuksesta Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa ja rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Kotitontunpuistoon ja pohjoisessa Riihitontuntiehen sekä pientalokortteliin ja idässä Kotitontunpuistoon. Asemakaavamuutoksessa tavoitteena on uusi tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m2. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 300 uutta asukasta.

2 Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä Ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus esittää, että kaavamääräysten 4 :n ilmanlaatua koskeva osuus muutetaan seuraavaan muotoon: Asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80%. Tuloilma tulee ottaa katolta. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että ympäristöhäiriöiden lieventämismääräysten tulkintaa kaavassa selkeytetään erottamalla ilmanlaatua ja melua koskevat asiat omiksi määräyksikseen (Leena Sjöblom, Kalevi Hiironniemi) 3900/ /2013 Espoon ympäristökeskuksen kannanotto Riihitonttu (alue ) asemakaavan muutosehdotuksesta Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa ja rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Gräsanojan varren puistoalueeseen (Gräsankartanonpuisto) sekä Olarin kirkon kortteliin. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Riihitontuntiehen sekä Gräsanojan varren puistoalueeseen (Tonttumaa) ja idässä Kotitontuntiehen. Kaavanmuutoksen tavoitteena on uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m2 ja korttelitehokkuus e = 1,64. Uusi asuinrakennusoikeus k-m2 vastaa noin uutta asukasta. Merituulentien ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus esittää, että kaavamääräysten 4 :n ilmanlaatua koskeva osuus muutetaan seuraavaan muotoon: Asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80%. Tuloilma tulee ottaa katolta. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että ympäristöhäiriöiden lieventämismääräysten tulkintaa kaavassa selkeytetään erottamalla ilmanlaatua ja melua koskevat asiat omiksi määräyksikseen (Leena Sjöblom, Kalevi Hiironniemi)

3 T Espoon ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta maisematyölupahakemuksesta Blominmäen jätevedenpuhdistamon pelastusteiden rakentamista varten, hakijana Espoon kaupungin teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut Hakemus koskee Blominmäen pelastusteiden/puistopolkujen rakentamisen aloittamisen edellyttämiä maisemaa muuttavia maanrakennustöitä ja puiden kaatamista. Lisäksi hakija pyytää lupaa rakennustyön aloittamiseen lupaa ennen kuin hanketta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hakemusalue kuuluu osittain voimassa olevaan Blominmäen osayleiskaava-alueeseen sekä kaupunginhallituksen hyväksymään Blominmäen asemakaava-alueeseen. Kaavoissa alue on osoitettu virkistyskäyttöön. Reitistön yhteispituus on noin 1400 metriä ja pelastustiet on tarkoitus toteuttaa 4 metrin levyisinä (levennyskohdat huomioiden), kivituhkapintaisina, valaisemattomina ja talvikunnossapidettävinä. Puustoa on tarkoitus poistaa reittien linjaukselta 8 metrin leveydeltä. Suunnitelman mukaan puustoa saa kaataa ja kasvillisuutta poistaa vain niiltä alueilta, joilla reittien teko sitä edellyttää. Lisäksi suunnitelmassa edellytetään varomaan puiden juuristoa ja kasvillisuutta sekä suojaamaan säilytettävät puut työn ajaksi. Suunnitelmassa on myös ohjeet työn maisemoinnista. Pelastusteiden linjaus on katselmoitu maastossa (Espoo, HSY, Ramboll) Ympäristökeskuksen lausunto Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen edellyttää esitettyjen pelastusteiden rakentamista, jotta kalliopuhdistamon kaikkiin osiin on maanpäällinen yhteys mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Pelastusreitistön linjaus on tarkistettu maastossa siten, että toteutuksessa huomioidaan mahdollisimman hyvin alueen luonto-, maisema- ja virkistysarvot. Ympäristökeskus esittää, että suunnitelmassa esitetyt rakentamisvelvoitteet ja toteutustapa (mm. valaisemattomuus, suojaukset) otetaan osaksi lupamääräyksiä. Lisäksi ympäristökeskus esittää, ettei reitistön linjalta raivata puustoa kauttaaltaan 8 metriä leveänä käytävänä vaan puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan myös lähempänä kulkuväylän reunoja (Kalevi Hiironniemi) 1942/ /2012 Espoon ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan ELY keskukselle Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaehdotuksesta Seurantaohjelma muodostaa toisen osan kolmiosaisesta merenhoitosuunnitelmasta, jota valmistellaan lain vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun järjestämisestä (272/2011) nojalla. Pohjana näille kansallisille säädöksille on Euroopan parlamentin ja neuvoston meristrategiadirektiivi. Nyt lausuttavana on ehdotus seurantaohjelmaksi. Seurantaohjelman keskeisin tavoite on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida meriympäristön vallitsevaa tilaa. Tieto meren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä luo perustan merenhoidon toimenpideohjelman suunnittelulle sekä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnille. Seuranta koostuu 13 ohjelmasta ja 39 alaohjelmasta. Ohjelmassa ovat mm. hylkeet, pesimälinnut, vesilinnut, kalat, pohjan eläimet ja kasvit, vieraslajit, veden laatu, muutokset lämpötiloissa, jäätymisolosuhteet, epäpuhtaudet ihmisravinnossa, roskaantuminen ja veden äänenpainetasot (vedenalainen melu). Espoon ympäristökeskus toteaa lausunnossaan ( ), että ehdotus merenhoidon seurantaohjelmaksi on laaja, kattava ja monipuolinen. Monien ympäristön tilan seurantojen saattaminen yhteen laajempaan kokonaisuuteen palvelee aiempaa paremmin suunniteltaessa toimenpiteitä meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi.

4 Tulevaisuudessa myös julkishallinnolle käyttökelpoisessa muodossa olevan seurantatiedon saaminen yleiseen käyttöön, mahdollistaisi meriluonnon paremman huomioimisen mm. kaupunkisuunnittelussa ja muussa päätöksenteossa. (Eeva Nuotio) Matalajärven kosteikon tulokset vuodelta 2013, Hulegreen -hankkeen osaraportti 2014 Espoon ympäristökeskus ja Suomen ympäristökeskuksen vesikeskus (Pinja Kasvio) tutkivat yhteistyössä Matalajärveen laskevan Kulloonsillanpuroon vuonna 2011 rakennetun kosteikkopuhdistamon toimivuutta vähentää Matalajärveen järveen kohdistuvaa kuormitusta. Selvitys oli osa Suomen ympäristökeskuksen vetämää HULEGREEN hanketta ( ), jossa tutkitaan erilaisten hulevesien hallintamenetelmien toimivuutta. Espoon ympäristökeskus osallistui tähän Matalajärven kosteikkoselvityksen rahoitukseen ja kesäkauden vesinäytteiden ottoon. Kosteikon toimivuutta selvitettiin mittaamalla Kulloonsillanpurosta vedenlaatua vuonna 2012 keväällä, kesällä ja syksyllä kerran kuussa haetuilla vesinäytteillä sekä vuonna 2013 jatkuvatoimisella mittarilla ja erillisillä vedenlaatunäytteillä. Virtaamaa ja vedenlaatua mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla kuukauden ajan Luode Consulting Oy:n toimesta. Selvityksen tuloksia: Matalajärven kosteikkopuhdistamo toimi tulosten mukaan kesällä parhaiten, kun pitoisuudet olivat korkeimmillaan. Myös hitaalla virtaamalla kosteikko toimi, jolloin kiintoaineet ehtivät laskeutumaan altaan pohjalle. Kosteikko pidätti kiintoainesta % ja myös kokonaisfosforia, etenkin hitaalla virtaamalla kesällä, keskimäärin %. Suoraan kasveille hyödynnettävissä oleva fosfaattifosfori väheni kosteikossa keskimäärin 33 %. Vesinäytteiden mukaan kosteikko vähentäisi kesällä kasveille suoraan hyödynnettävissä olevaa nitraattityppeä erittäin hyvin (keskimäärin noin 70 %). Mitatut yleiset hulevesissä esiintyvät metallit pidättyivät kosteikossa hyvin (sinkki 35 %, rauta 54 % ja kupari 58 %). Matalajärven ekologisen tilan parantamisen ja järven luontoarvojen turvaamiseksi tulisi järveen kohdistuvaa ulkoista kuormitusta vähentää edelleen. Kulloonsillanpuron kosteikkopuhdistamo poistaa vain pienen osan järveen kohdistuvasta kuormituksesta. Paremman valumavesien hallinnan saavuttamiseksi Matalajärveen laskeviin puroihin olisi suositeltavaa lisätä vastaavanlaisia valumavesiä puhdistavia menetelmiä. (Eeva Nuotio) 3297 / / 2014 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta T hakijana tekninen keskus / KVP Hakemus koskee Blominmetsäntien ja Blominmetsänpolun rakentamisen edellyttämiä maisemaa muuttavia maanrakennustöitä ja puiden kaatamista. Alueella on voimassa Blominmäen osayleiskaava ja kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Suunniteltu tiestö on asemakaavaehdotuksen mukainen. Espoon ympäristökeskuksen lausunto Blominmäen ja Näkinmetsän alueet ovat osa Espoon tärkeintä, rannikolta Keskuspuiston kautta aina Nuuksioon jatkuvaa ekologista yhteyttä. Kehä III:n molemmin puolin on liito-oravan elinalueita. Samoin liito-oravan arvioituja ylityspaikkoja sijaitsee Näkinkylän kohdalla. Kehä III:n myötäisenä rinnakkaistienä Blominmetsäntie heikentää osaa mahdollisista yhteyksistä. Asemakaavaehdotuksessa viimeisimmät liito-oravatiedot on kuitenkin pyritty huomioimaan

5 Blominmetsäntien linjausta muuttamalla. Lisäksi kaavamääräyksillä ohjataan liito-oravan elinalueiden ja kulkuyhteyksien säilyttämistä katu- ja tiealueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Blominmäen asemakaavaehdotuksen määräykset ( :t 2, 5 ja 6, merkinnät s-1 ja e-1) tulee huomioida toteutuksessa tarkasti, jolloin vähintään Näkinkylän itäreunan kohdalta kulkeva ylitysmahdollisuus säilyy. Myös Blominmetsäntien ja Kehä III:n rinnakkain kulkevalla osuudella tulee säästää mahdollisimman paljon teiden välissä sijaitsevaa, muutokset kestävää puustoa. Näin on mahdollista säilyttää useampia liito-oravan ylitysmahdollisuuksia vähintään siihen asti kunnes Kehä III:n leventämishanke toteutuu, jolloin joudutaan miettimään uusia ratkaisuja ekologisten yhteyksien säilyttämiseksi. (Tia Lähteenmäki) Espoon ympäristökeskukseen tulleet kirjeet ja päätökset: 2815/ /2013 Aluehallintoviraston päätös Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy:n koeluonteisen toiminnan jatkoaikahakemuksen käsittelyn jättämisestä sikseen Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ilmoituksen, joka koskee asbestijätteen koeluonteisen vastaanotto- ja välivarastointitoiminnan jatkamista siirtokuormausasemalla osoitteessa Juvanmalmintie 18. Aluehallintovirasto on päätöksellään nro 177/2014/1, dnro ESAVI/7778/04.08/2014, jättänyt ilmoituksen käsittelyn sikseen, koska toiminnanharjoittaja on perunut hakemuksen. (Tommi Paavilainen)