Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen

Transkriptio

1 Elinkaarenaikaisen materiaalien käytön tehostaminen Samuli Patala, Tuotantotalous, LUT Kaisa Grönman, Ympäristötekniikka, LUT Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät,

2 Case: Materiaalitehokkuuden elinkaariarvon todentaminen

3 Johdanto Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden arvioinnissa tarvitaan niihin soveltuvia työkaluja Asiakasarvoa arvioidaan useasti kuitenkin pääosin taloudellisin perustein Kuinka integroida kestävyyden eri näkökulmat asiakasarvon mittauksessa?

4 Asiakasarvo ja elinkaarityökalut Asiakasarvo konkretisoituu pitkällä aikavälillä -> toimittajan täytyy demonstroida uskottavasti tämä arvo asiakkaalle (Anderson & Wynstra 2010) Elinkaariarviointi (LCA) yleisesti käytetty menetelmä ympäristövaikutusten arviointiin. (Rebitzer et al. 2004) Elinkaarimallinnuksen periaatteita voidaan soveltaa myös taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseen. (Guinee et al. 2012)

5 Elinkaariarvon todentaminen Taloudelli nen Ympäristö llinen Sosiaalinen Arvopotentiaalin selvitys Tärkeimmät hyödyt ja arvonluontimekanismit Lähtötason määrittäminen Indikaattorien valinta Elinkaarimallinnus Vaikutusten arviointi Elinkaariarvon määrittäminen

6 Case -esimerkit Case A (Automotive industry) Offering Optical measurement system for improving the process output of welded assemblies in the manufacture of automotive parts. Main benefits Improved inspection quality Faster maintenance compared to alternatives Improved efficiency material Case B (Metal industry) A monitoring system designed to enhance process efficiency in the electrolytic refining process for copper, nickel and zinc Improves detection of short circuits in the process Provides real-time process information Improved material efficiency

7 Tulokset: optinen mittausjärjestelmä

8 Tulokset: monitorointijärjestelmä

9 Johtopäätökset Ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset voivat tuottaa lisäarvoa yritykselle suoran taloudellisen hyödyn lisäksi Todentaminen vaatii tarkoituksenmukaisia työkaluja, esim. elinkaarimallinnus Tuotetun tiedon avulla voidaan osoittaa lisäarvo eri tavoin: Johdannaiset taloudelliset vaikutukset Sertifikaatit, standardointi Riskien pienentäminen

10 Case: Tasapainon löytäminen elintarvikepakkauksien materiaalitehokkuudessa

11 Case elintarvikepakkaukset Pakkaukset nähdään yleensä vain käytön jälkeisenä roskana Pakkauksia ja ylipakkaamista pidetään syntipukkina länsimaisessa kertakäyttö- ja kulutuskulttuurissa

12 Pakkausten tehtävä Suojata tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta Kuljettaa, informoida ja markkinoida tuotteesta Mahdollistaa tuotteen käytön (avaaminen, sulkeminen, säilyttäminen, kantaminen, tyhjentäminen ) Pakkaus palvelee tuotetta

13 Ruokahävikin estäminen tärkeää Elinkaarimallinnukset (LCA) osoittavat, että pakkaukset (cradle to grave) muodostavat vain pienen osan tuote-pakkauskombinaation ympäristövaikutuksista Liha-, maito-, leipä- ja kalatuotteilla pakkauksen osuus yleensä vain n % Vihanneksilla, hedelmillä ja vesipohjaisilla juomilla pakkauksen osuus yleensä suurempi Hukkaan heitetty ruoka on useimmiten suurempi synti kuin itse pakkaus Joissakin tapauksissa on parempi kasvattaa pakkauksen ympäristövaikutuksia, jos sillä voidaan pienentää kokonaisympäristövaikutuksia

14 Materiaalitehokkuudella tasapainoilu Kuva: Erlöv et al On löydettävä tasapaino alipakkaamisen ja ylipakkaamisen välillä Ylipakkaaminen on kokonaisympäristövaikutuksen kannalta parempi vaihtoehto, jos sillä säästytään ruokahävikiltä

15 Mitkä tärkeimpiä kriteerejä (materiaalitehokkuuden sijaan) Kuva: Grönman 2013

16 Yhteenveto Materiaalinkäytön tehostaminen ei riitä yksinään tarkastelemaan tuotteen ympäristövaikutuksia Tarvitaan muitakin indikaattoreita, joita tarkastellaan koko elinkaaren ajalta On huomioitava vaikutukset sekä ympäristöön, talouteen, että yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja tuotteen käyttäjiin

17 Lähteitä, lisätietoa: Lisätietoa: Patala, S; Jalkala, A; Keränen, J; Soukka, R, Väisänen, S and Tuominen, V. (2013). A framework for developing sustainable value propositions in industrial markets. Proceedings of the 29 th IMP conference, Atlanta, USA, 2013 Lähteet: Anderson, J., Wynstra, F. (2010). Purchasing higher-value, higher-price offerings in business markets. Journal of Business To Business Marketing, 17 (1), Guinee, J., Heijungs, R., Huppes, G., Zamagni, A., Masoni, P., Buonamici, R., Ekvall, T. and Rydberg, T. (2011). Life cycle assessment: Past, Present and Future. Environmental Science and Technology, 45 (1), Rebitzer, G., Ekvall, T., Frischknecht, R., Hunkeler, D., Norris, G., Rydberg, T., et al. (2004). Life cycle assessment, part 1: framework, goal and scope definition, inventory analysis and applications. Environmental International, 30, Erlöv, L., Löfgren, C., and Sörås, A. (2000). PACKAGING - a tool for the prevention of environmental impact. Kista, Sweden: Packforsk. Report No: 194, 52 p. Hanssen, O., Møller, H., Svanes, E., and Schakenda, V. (2012). Life Cycle Assessment as a tool in food waste reduction and packaging optimization packaging innovation and optimization in a life cycle perspective. In: Curran, M.A., ed., Life Cycle Assessment Handbook: A Guide for Environmentally, chap. 16, pp Scrivener Publishing LLC. Silvenius F., Grönman K., Katajajuuri J-M., Soukka R., Koivupuro H-K. & Virtanen Y. Role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Packaging Technology and Science, 2013 (published online). Williams, H. and Wikström, F. (2011). Environmental impact of packaging and food losses in a life cycle perspective: a comparative analysis of five food items. Journal of Cleaner Production, 19(1), pp