MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2004 TOIMINNASTA. 1. Vuosia koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Transkriptio

1 LIITE 1 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOSANALYYSI VUODEN 2004 TOIMINNASTA 1. Vuosia koskevassa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Rakenteellinen kehittäminen Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön ammattikorkeakoulun uusi kehittämisstrategia Ammattikorkeakoulun koulutusorganisaatio uudistettiin toimintavuoden aikana ja muutos astui voimaan alkaen. Uusi tulosalueorganisaatio koostuu neljästä koulutuksen tulosalueesta, joissa on yhteensä 11 laitosta. Osa laitoksista on monialaisia. Laitosten sisällä olevien eri koulutusalojen koulutusohjelmien yhteistyötä on lisätty mm. siten, että tekniikan alan ympäristöteknologian koulutusohjelma toimii samassa laitoksessa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman kanssa. Toimintaa on koottu kampuksille. Pieniä toimintayksiköitä on siirretty suurempien yhteyteen kuten esim. ravitsemis- ja talousalan koulutus Mikkelissä siirrettiin Kasarmin kampukselle. Tavoitteena on ollut lisätä eri toimipisteiden verkostoitumista ja koulutusalojen välistä yhteistyötä sekä edistää aitoa monialaisuutta etenkin opiskelijoiden kannalta. Rakenteellinen kehittäminen perustuu toiminnallisten synergiaetujen hyödyntämiseen siten, että ne tukevat pedagogisen strategian tavoitteiden saavuttamista koulutuksen sekä T & K - toiminnan toteutuksessa. Yhteistyötä itäisen Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa on kehitetty ja toteutettu mm. verkko-opetuksen kehittämisessä ja kansainvälisessä toiminnassa. Pohjois-Karjalan amk:n ja Haaga Instituutin kanssa yhteistyössä toteutettu yrittäjyyskasvatuksen benchmarking projekti saatiin päätökseen (vetovastuu MAMKilla). Mikkelin yliopistokeskuksen sekä itäsuomalaisten yliopistojen kanssa tehty yhteistyö on ollut monipuolista ja kaikkia osapuolia kehittävää. Yliopistoyhteistyössä on keskitytty pääosin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kahden maisteriohjelman kehittämiseen. Suuri osa hankkeista ja prosesseista toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa. Seudullinen, toisen asteen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kumppanuutta kehittävä hanke, Yksilölliset opintiet, on edennyt vuonna 2004 tavoitteissaan hyvin. Ammatillisten koulutusjatkumoiden vahvistaminen Etelä-Savossa ammattiopistojen kanssa etenee opettajatyöryhmissä kohti kattavaa selvitystä asiasta. Maakunnan lukioiden kanssa tavoitteena on saada AMK - opiskelumahdollisuuksia kaikkien lukiolaisten saataville henkilökohtaisten hops:ien puitteissa sekä saattaa AMK -opinnot tutuksi jo opiskeluaikana erityisesti Avoimen AMK:n tarjontaa hyväksikäyttäen. Projekti on mm. vuonna 2004 tuottanut seudulliseen opinto-ohjaukseen sopivan, innovatiivisen väyläopintojakson. Laatutyötä kehitettiin liittämällä se entistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla toiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen. MAMK osallistui lisäksi kilpailuun yliopistojen ja korkeakoulujen Suomen edustajasta pohjoismaiseen laatujärjestelmien arviointiprojektiin. Laatujärjestelmämme sijoittui Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämässä kilpailussa ansiokkaasti kolmen parhaan joukkoon. Nuorten koulutus Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön uusi pedagoginen strategia v , joka ohjaa niin nuorten koulutusta kuin aikuiskoulutustakin. Pedagogisen strategian pohjalta käynnistettiin opetussuunnitelmauudistusprojekti, joka nojautuu pedagogisen strategian painopisteisiin sekä

2 2 ECTS-uudistukseen. Nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmia on työstetty tältä pohjalta toimintavuoden aikana ja laaja työ saadaan päätökseen keväällä Opetussuunnitelmauudistuksessa on huomioitu erityisesti seuraavat asiat: MAMKin yhteinen opetus ja osaamisperusta (monialaisuuden hyödyntäminen), ydinosaamisanalyysit, kansainvälistymispolku, yrittäjyyspolku, opintojen ohjaus ja HOPS-ajattelu sekä T & K toiminta ja työelämäkytkennät. Vuoden 2005 alussa voimaan astuvalla organisaatiouudistuksella pyritään saavuttamaan paremmin pedagogisen strategian tavoitteet. Nuorten koulutuksen hakijamäärissä ei ollut suuria muutoksia edelliseen vuoteen nähden ja aloituspaikat täyttyivät hyvin. Tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistui 716 henkilöä, mikä on n. 95 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäiset jatkotutkinto-opiskelijat valmistuivat joulukuussa Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui heti työelämään 59,5 % (vastausprosentti 53,8 %), heistä 52,7 % Etelä-Savoon. Koulutuksen laatu on opiskelijoiden opintojaksopalautteen ja lähtökyselyn mukaan edelleen hyvällä tasolla ja hieman parantunut edellisestä vuodesta. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on hienoisessa laskussa. Opinnäytetöistä hankkeistettuja oli 78 %. Suoritettujen virtuaaliopintojen määrä näyttäisi hiukan vähentyneen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä on samaa tasoa kuin vuonna Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen aloitti 25 opiskelijaa, tavoitteen ollessa 50. Aikuiskoulutus Etelä- Savon väestön alhaisen koulutustason vuoksi aikuiskoulutuksen kysyntä pysyi korkeana ja rahoituslain mukainen vuosiopiskelijamäärä ylitti sopimuksen mukaisen tavoitteen. Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa opiskeli 610 opiskelijaa ja erikoistumisopinnoissa 193 opiskelijaa. Avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitettiin määrätietoisesti ja toiminnan volyymiä lisättiin huomattavasti edellisen vuoden heikosta tasosta. Toiminnassa huomiota kiinnitettiin koulutusalakohtaisen aktiivisen toimintakonseptin kehittämiseen sekä yli koulutusalojen tapahtuvaan yhteistyöhön. Erityispainopisteenä oli avoimen ammattikorkeakoulun markkinointi ja tunnetuksi tekeminen. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä ja suoritettujen opintoviikkojen määrä nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Ulkopuolisia opiskelijoita oli 242 (51 opiskelijaa v. 2003) ja opintoviikkokertymä 361,5 ov (86 ov vuonna 2003). Lisäksi omia opiskelijoita osallistui 59 avoimen AMKin opintojaksoille ja opintoviikkokertymä oli 92 ov. Avoimen AMKin erillistarjonnan opintoviikkomäärä oli 70 ov kun se edellisenä vuonna oli 48 ov. Tavoitteena oli, että avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetaan 400 opintoviikkoa ja se ylittyi kokonaisopintoviikkokertymän ollessa yhteensä 453,5 ov. Kansainvälistäminen Henkilövaihdon luvut: Pitkät vaihdot Suomesta Suomeen Yhteensä Opiskelijavaihto > 3 kk Harjoittelijavaihto > 3 kk Asiantuntijavaihto > 1 kk Yhteensä

3 3 Lyhyet vaihdot Suomesta Suomeen Yhteensä Opiskelijavaihto < 3 kk Harjoittelijavaihto < 3 kk Asiantuntijavaihto < 1 kk Yhteensä Kesälukukaudella opiskeli yhteensä 114 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Näistä pitkiä Sokrates-vaihtoja oli 10 ja lyhyitä 99. Lisäksi kesälukukaudella opiskeli 5 FIRST-ohjelman vaihtoopiskelijaa, kaikki yli 3 kk. Asiantuntijoina on lisäksi osallistunut kuulijana seminaareihin ulkomailla ja vierailuihin 66 opettajaa/asiantuntijaa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat yhteistyössä kehittäneet vaihtoon valmentavan Internetsivuston, joka on tarkoitus levittää kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen käyttöön vuoden 2005 aikana. Tämän lisäksi vuoden 2004 aikana on kehitetty kansainvälistymisen valmennus ja motivointi sivustoa, jonka tarkoituksena on motivoida ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoita kansainvälistymiseen. Tuoteperheeseen kuuluu myös opettajien vaihtoon valmentava osio. Kolmen muun itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu yhteistä kesälukukautta, joka toteutetaan ensimmäisen kerran yhteisenä tuotteena kesällä Lisäksi on yhdessä kaikkien Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa etsitty parhaita käytänteitä vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijarekrytointiin, opintojen ohjaukseen, opetussuunnitelmien kehittämiseen, harjoittelun ohjaukseen, opinnäytetyöprosessiin ja projektiopintojen kehittämiseen. Henkilöstön kehittäminen Pääpaino on ollut opettajien ja projektihenkilöstön kehittämisessä. Pedagogisessa kehittämisessä keskityttiin verkkopedagogiikkaan, OPEFI-taitojen koulutukseen sekä ohjaus- ja tutorointikoulutukseen. Lisäksi tuettiin opettajien jatkotutkintojen suorittamista sekä opettajankoulutukseen osallistumista. Johdolle järjestettiin laatu- ja arviointikoulutusta MAMKin laatujärjestelmän ja EFQM-kriteeristön pohjalta. Henkilöstön kehittämisessä edettiin suunnitelman mukaisesti kohdentamalla koulutukseen n. 2 % palkkakustannuksista. Tutkintotavoitteelliseen koulutukseen osallistui opettajia seuraavasti: Tri Lis. Yl.kk. PD Yhteensä 38, joista Vuonna 2004 opetushenkilöstön osalta suoritettiin yksi tohtorin ja kaksi lisensiaatin tutkintoa. Henkilöstöä motivoitiin myöntämällä kannustuspalkkiota. Työelämäsuhteet sekä tutkimus- ja kehitystyö Pääpaino tutkimus- ja kehitystyössä on edelleen ollut materiaali-, elintarvike-, ympäristö-, puuja informaatio- ja mediateknologiassa. Näiden ohella tärkeät tutkimusalueet ovat olleet matkailu, hyvinvointi ja kulttuuri. Koulutusyksiköiden tekemää tutkimustoimintaa on kuluvana vuonna lisätty. T & K -toiminnan volyymi oli 5,9 milj. euroa. Käynnissä olevia hankkeita toimintavuonna oli 65 kpl. Hanketyötä helpottava projektikäsikirja otettiin käyttöön ja siitä on saatu positiivista palautetta.

4 4 Työelämäsuhteiden kehittämisessä on jatkettu edellisten vuosien tapaan opinnäytetöillä, palvelutoiminnalla sekä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. Työelämän toimeksiannosta tehtyjen opinnäytetöiden määrä oli lähes edellisen vuoden tasolla (78 %, vuonna ,2 %). Näiden ohella ammattikorkeakoululla on ollut neuvottelukuntatoimintaa kaikissa koulutusyksiköissä ja henkilötasolla on osallistuttu eri organisaatioiden ja työryhmien työskentelyyn. Ammattikorkeakoululla on maksavia yhteisöasiakkaita lähes 1000 kappaletta. Pääpaino on edelleen ollut alueen yritysrakenteen mukaisesti pienissä yrityksissä sekä hyvinvointisektorin organisaatioissa. Ammattikorkeakoulu on ollut mukana teknologiakeskusyhtiöiden hallitustyöskentelyssä, aluekeskusohjelmatyössä ja osaamiskeskusohjelmatyössä sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Koulutusaloilla on toiminut viisi tutkijayliopettajaa ja YTI-tutkimuskeskuksen sekä Yrityspalveluyksikön hankkeita on tuotu lähemmäs koulutusyksiköitä erilaisin keinoin. Yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö on kasvanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston neljän professorin ja neljän assistentin sekä tutkijoiden työskennellessä ammattikorkeakoulun kanssa yhteisissä tiloissa. Materiaalitekniikan laboratorion kehittäminen on alkanut yhdessä LTY:n ja yritysten kanssa ja saa jatkoa puutekniikan ja ympäristötekniikan aloilla LTY:n, KuY:n ja yritysten kanssa. Innovaatioiden siirrossa yhteistyötä on tehty LTY:n (2), teknillisen korkeakoulun (12), Oulun yliopiston (2), Helsingin yliopiston (1), yritysten (10) ja muiden tutkijoiden (10) kanssa. Kansainvälisen toiminnan pääsuunnat ovat olleet Eurooppa ja Venäjä. Pietarin yksikköä on kehitetty edelleen Etelä-Savon yrityksiä palvelevaksi business-edustustoksi yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Venäjään liittyvien hankkeiden ja seminaarien toteutus on ollut aktiivista. Ammattikorkeakouluyhteistyötä on tehty pääasiassa Itä-Suomen ja muiden lähimaakuntien ammattikorkeakoulujen kanssa. Heinolassa on sovittu yhteisen työelämää palvelevan monialaisen yksikön perustamisesta LAMK:n kanssa. DIAKin Pieksämäen yksikön kanssa yhteistyötä on jatkettu sosiaali- ja terveysalalla sekä kehitetty edelleen yrityspalveluissa. Itäisen Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa on tehty yhteistyötä virtuaaliopetushankkeissa, kesälukukauden opetuksessa sekä T&K-työssä. Yrittäjyyttä tukevia toimintaprosesseja kehitettiin määrätietoisesti. Yrittäjyysopinnot on liitetty osaksi tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmia. Yritysesihautomo on ollut keskeisenä tahona tuottamassa yrittäjyysopintoja ja kehittämässä yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä ja pedagogisia ratkaisuja. Esihautomossa toimi kolme yritystä. Yrityshautomoyhteisössä syntyi yksi uusi yritys. Yrityshautomoyhteisön piirissä oli intensiivisesti kaikkiaan n. 70 opiskelijaa ja n. 20 opettajaa. Euroopan unionin rakennerahastoja on voitu edelleen merkittävällä tavalla hyödyntää ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon maakunnan kehittämiseen. Rahoitusta on hyödynnetty erityisesti informaatio- ja mediateknologian hankekokonaisuudessa sekä T&K-toiminnan kärkialoilla. Käyttötalouden tuloista tuli 28 % muusta kuin perusrahoituksesta ja OPM:n erillisrahoituksesta. Tutkimus ja kehitystoiminnan osuus käyttötalouden tuloista oli 19 % ja muun palvelutoiminnan osuus 9 %. 2. Uudet painoalueet Uutena painoalueena ammattikorkeakoulussa on monialaisuuden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa. Tätä tukevat vuonna 2004 aloitettu OPS-uudistus, organisaatiouudistus ja toimin-

5 5 nan kokoaminen samoille kampusalueille. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin vielä pidemmän ajan. T&K-työssä uudet painoalueet on määritelty uudistetussa strategiassa. Mukana toiminnassa ovat edelleen maakunnan osaamiskeskusalat. Jatkossa ne korostuvat edelleen (materiaalitekniikka, matkailu, prosessiteollisuus ja elintarviketalous). Informaatio- ja mediateknologian alueella fokusoidaan toimintaa digitaaliseen tiedontallennukseen ja arkistointiin.