SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1"

Ahti Mäkelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SOSIAALISET AIVOT Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina Sajaniemi / Esityksen nimi

2 Vastasyntynyt Ärsykemaailma muuttuu Ärsykkeiden määrä moninkertaistuu Ensimmäisten elinviikkojen aikana suurin osa vauvan energiasta kuluu fysiologisen tasapainon säätelyn oppimiseen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 Aivojen potentiaali Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua Jokainen voi muodostaa noin erilaista kytkentää Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien ratojen pituus on 3,5 miljoonaa km Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia

4 Kehitys ja oppiminen Aivojen muovautuvuus mahdollistaa kehityksen ja oppimisen Aivojen tehtävä on ohjata käyttäytymistä vastaanotetun informaation perusteella Kehitys ja oppiminen merkitsevät sitä, että aivoissa tapahtuu muutos Tietoliikenneyhteydet vahvistuvat

5 Tavoite: elämänhallinnan vahvistuminen Ihmisen oleminen on jatkuvaa mukautumista vallitsevaan ympäristöön Erilaiset mukautumisen tasot Sisäinen ympäristö Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö

6 Mukautumisen ohjauskeskukset ovat aivoissa Kolme kehityksellistä kerrosta: A-T-K Ajatteleva ylätaso Yhdistele, harkitse, päätä, pohdi Tunteva välitaso Toimi tunteiden mukaan Kokeva pohjataso Taistele, pakene, jähmety

7 Mukautumisen kehitys Yhteydet aivojen eri kerrosten välillä lisääntyvät vaihe vaiheelta Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia Aivojen ylikuormitus rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan Toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa Aistitiedon ja toiminnan organisoituminen edellyttää riittävää vakautta

8 Vakauden ylläpitäminen Vakauden säilyttäminen on emootioiden säätelyä ja hallintaa mielihyvä ja mielipaha Pieni lapsi ei pysty säätelemään emootioitaan vaan ilmaisee ne sellaisenaan Kokonaisvaltaisuus

9 Miksi stressi on tärkeää Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä Biologinen vaste kun fysiologisessa (emotionaalisessa) tasapainossa tapahtuu muutos Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen

10 Stressisysteemin aktivoituminen Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön SAM - systeemin aktivoituminen Taistele pakene, snergian mobilisointi Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia

11 Stressisysteemin aktivoituminen Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen virkistymään ja toimimaan aktiivisesti Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana Palautejärjestelmä

12 Stressin säätelyn tärkeys Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia Kestostressi pitää kortisolitason korkeana Krooninen haitta oppimiselle Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana Olojen sietämisen oppiminen Mukavuusalueella toimiminen

13 Stressin säätely ja aivojen kehitys Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla: Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet Emootioita säätelevät alueet Muistitoimintoja säätelevät alueet

14 Vuorovaikutuksen taika Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

15 Rotista Michael Meaney: Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa Paljon hoivaa ja huolenpitoa kestävämpi ja sopeutuvampi rotta mukautuvampi stressireaktio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

16 KIINTYMYSSUHDEKEMIAA Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

17 OKSITOSIINI Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa Ihokontakti erityisen merkittävä Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

18 OKSITOSIINI ja LAPSET Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat Uteliata Halukkaita solmimaan vertaissuhteita Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita Sitoutuvat nopeasti Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN Dopamiini on pakitsemiskemikaali Eritys voimakasta uusissa tilanteissa Uteliaisuus, luovuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 TAAS ROTISTA. Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton, 2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al, 2004). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

22 OPIAATIT Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

23 Tarkkaavaisuus pohja oppimiselle Epävakaa stressin säätely vaikeuttaa toimimista tietoista tarkkaavaisuutta edellyttävissä tilanteissa Tarkkaavaisuuden vähäisyys vaikeuttaa taitojen oppimista Kielelliset taidot Kognitiiviset taidot Sosio-emotionaaliset taidot

24 Peilisolut Lapsi oppii tarkkailemalla sosiaalista maailmaa Lapsi tarkkailee toista ihmistä Sosiaalinen preferenssi Kasvoista kasvoihin kommunikaation merkitys Vauvat matkivat kasvojen ilmeitä heti syntymän jälkeen Osoitus peilisolujärjestelmästä Kiistanalaista kasvavaa näyttöä kuitenkin

25 Peilisolut Hymyilevien kasvojen näkeminen peilisolut vastahymy Emotionaalisesti latautunut tilanne Positiivisten emootioiden resonanssi Toistuvat tilanteet virittävät aivojen peilisolujärjestelmää Peilisolujärjestelmän plastisuus Toisen emotionaalisesti aito hymy aikaansaa hyvän olon

26 Aikuisen tärkeys Lapsi tarkkailee toista ihmistä suhteessa toimintaan Toiminnalla on tavoite Intentionaalinen kokonaisuus Sensitiivinen palaute virittää yhteisen kokemuksen Virittynyt tilanne vahvistaa lapsen havaintoja Lapsi yhdistää toiminnan ja sen tavoitteet Lapsi alkaa imitoida tavoitteellista toimintaa Havainnon ja tekemisen neuraalinen yhdistäminen Peilisolut

27 Havainnon ja toiminnan syklisyys Visuaalisen inputin ja motorisen outputin aivoalueet resonoivat keskenään Spatiaalinen resoluutio Aivojen biologinen valmius havaitun liikkeen motoriseen vastaavuuteen Toisen havaitsemisen tärkeys oman kehon kaavan rakentumisessa Kokeellista evidenssiä pienten lasten peilisolualueilta

28 Matkimisen ensisijaisuus Abilities are those qualities that provide successful learning Havaintotaitojen ja motoristen taitojen vahvistuminen johtaa monipuolistuvaan matkimiseen Matkiminen on aivojen jatkuvaa virittämistä Matkiminen vahvistaa havaintojen ja toimintojen sykliä Havaittu ja matkittu toiminta on aina tavoitteellista Validoitu matkittu toiminta sisäistyy

Samankaltaiset tiedostot

Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.6.2012 1 Varhais(erityis)kasvatuksen