Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi

Transkriptio

1 Arvaamattoman ja aggressiivistyyppisen käyttäytymisen riskin arviointi Jan-Henry Stenberg FT, Psyk.lis, Kouluttajapsykoterapeutti HYKS Psykiatria Linjajohtaja 1

2 Luennoitsija - sitoutumukset FT, PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti VET HYKS psykiatrian IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. HYKSin Oy yksityissairaala psykologian ja psykoterapian toimialajohtaja HY Psykologia, kliinisen psykologian opettaja Duodecim suomalaisen lääkäriseuran asiantuntija: 1. Epävakaan persoonallisuushäiriön käypä hoito työryhmä ja 2. Masennuksen käypä hoito työryhmä Julkaisuja mm., skitsofrenia, persoonallisuushäiriöt, neuropsykofarmakologia, antisosiaaliset murharikoksenuusijat, 7 kpl psykologisia kirjoja POHA kohdennetun väkivallan uhka-arvio projekti Arviointitilanne - perusasioita Vuorovaikutuksessa tapahtuu koko ajan paljon sanallista ja sanatonta viestintää Sosiaalinen kognitio on eri ihmisillä erilaista ja eri tasoista Sosiaalisen kognition laatupiirteiden taustalla on sekä myötäsyntyiset piirteet, että ympäristövaikutuksen oppimis- ja harjaantumispiirteet Neuvottelutilanteissa olisi tärkeää saada kuva henkilön ns. peruspiirteistä että niiden päälle rakentuneista sekundaaripiirteistä Ydinpiirteet ja sekundaaripiirteet 2

3 Peilisolujärjestelmä Peilisolujärjestelmää (mirror-neuron system): useampia aivoalueita kattava frontoparietaalinen hermoverkosto, jossa on sekä itse tehtyihin että nähtyihin liikkeisiin reagoivia (visuomotorisia) peilisoluja Järjestelmä (verkosto) muovautuu kehityksen aikana ja auttaa ymmärtämään toisten ihmisten aikeita Varsinaiset peilisolut ovat visuomotorisia neuroneita Yleensä peilisoluverkoston reaktion voimakkuus riippuu siitä, miten paljon on kokemusta toiminnasta Osittain peilisolujen ansiosta tiedämme, miltä toisista tuntuu ja päättelemme mitä tilanteissa tulee tapahtumaan Biologinen vuorovaikutussimulaattori Jos nähdään kasvoja joilla: onni, suru, viha, hämmästys, pelko tai inho, katsojalla tapahtuu voimakas hermosolujen toimintalisäys joka yllyttää toimintaan Toisten tunteet aistitaan, koska peilisolut simuloivat emotionaaliset tapahtumat ja välittävät ne näkijän omien aivojen emootioiden syville ydinalueille 3

4 Mielenmalli (theory of mind), Kyky ymmärtää, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu Edellyttää ajatusta, että toisella uskotaan olevan mielellisiä (mentaalisia) tiloja, joiden sisältö päätellään omien vastaavanlaisten tilojen perusteella Vrt. vastatunteet Kyseessä on ikään kuin toisen henkilön mielentilojen simulointi Tyypillisessä mielenmallitestissä testattavan on kerrottava, mitä yksinkertaisen tarinan henkilö jossakin tilanteessa todennäköisimmin ajattelee Tunnen toisen tunteita Peilisolujärjestelmän ja yleisen empatoinnin käyttö on heikentynyttä monissa tiloissa Autistimikirjon sairaudet Asperger Skitsofrenia Psykopatia Päihteet muuttavat toimintaa Tilannetekijät vaikuttavat Sosiaalinen reggressio voi vaikuttaa 4

5 Aivojen kolme tasoa Kolme kehityksellistä kerrosta: Ajatteleva ylätaso Yhdistele, harkitse, päätä, pohdi Tunteva välitaso Toimi tunteiden mukaan Kokeva pohjataso Taistele, pakene, jähmety Tiivistettynä: Järkiaivot vs. tunneaivot vs. liskoaivot Perusjako akuutissa aggression arviotilanteessa Onko uhkatilanne ns. kuuman vai kylmän aggression ohjaama? Kylmä aggressio on harkittua ja instrumentaalista, sillä pyritään johonkin laskelmoidusti ja suunnitellusti Kuuma aggressio on tunneperäistä ja spontaanimpaa ja toiminnan (ja aivojen) primaarimpien tasojen ohjaamaa. Esim. suuttumus. Arkierhe: tunteiden purkamisen esimerkiksi säkkiä hakkaamalla tai huutamalla uskotaan helpottavan akuutteja vihaisuuden tunteita, vaikka se vain pahentaa niitä 5

6 Uhan vakavuuden ennustaminen uhkauksen piirteet tekijän taustatiedot tekijän motiivit ja psykologiset vaikuttimet käyttäytymisen signaalit kokonaiskuva henkilön persoonallisuudesta Persoonallisuus Persoonallisuus (arkikielessä luonne) tarkoittaa jokaiselle ihmiselle ominaista, ainutlaatuista tuntemisen, toimimisen ja käyttäytymisen tapaa, joka kehittyy jo lapsuudessa. Persoonallisuuden perustan muodostaa temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen Persoonallisuus on siis tapa hahmottaa ja tulkita ympäristöä, sekä toimia näiden tulkintojen mukaan. 6

7 piirreteoriat 7

8 Temperamentti vaikuttaa lähes kaikkeen Temperamentti eli synnynnäinen tapa reagoida ja ilmaista tunteita selittää arvosanasta peräti 40 prosenttia, toteavat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja tutkijatohtori Sari Mullola Helsingin yliopistosta. (H.S ) Persoonallisuus, temperamentti, käyttäytyminen Ajatus temperamenttiin liittyvien tekijöiden arvioinnista sisältää ajatuksen niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen à Käyttäytyminen = f (persoonallisuus [temperamentti + ympäristö], tilanne) Käyttäytyminen on tilannesidonnaista, mutta pysyviä piirteitä sisältävää. Käyttäytymisen pysyvien piirteiden taustalla on myötäsyntyisten (neuroendokriiniset säätelyjärjestelmät) temperamenttipiirteiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta muokkautunut säätelyjärjestelmä, jota kutsutaan persoonallisuudeksi. Käyttäytymisen toimintokäskyt rakentuvat tämän säätelyjärjestelmän ja tilannesidonnaisten tekijöiden kohdatessa. 8

9 Jokainen temperamentti junnaa kauemmas mainstreamista opi palauttamaan keskialueelle profiloi temperamentti 9

10 Aggression temperamenttityyppejä Suunnitelmallisesti aggressiiviset ihmiset rauhallinen, itsekeskeinen temperamentti Reaktiivisesti aggressiiviset räjähtävä temperamentti Rauhallinen, pitkäjänteinen temperamentti Lyhytjännitteinen temperamentti Harva kuuluu pelkästään yhteen temperamenttityyppiin. Miten kulloinkin reagoi eri tilanteissa riippuu temperamentin lisäksi mm. vireystilasta, veren sokeritasapainosta sekä aiemmasta ja senhetkisestä elämäntilanteesta. 10