Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Transkriptio

1 Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere

2 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen vaikuttavat genotyyppi biologinen organisaatio fenotyyppi yksilön organisaatio envirotyyppi kokemusten organisaatio Mikä on varhaisen vuorovaikutuksen merkitys? tärkein vauvan kokemusta ohjaava tekijä säätely kahdensuuntaista! Transaktionaalinen kehitysmalli

3 Transaktionaalinen kehitysmalli kehitys ei määräydy yksin geneettisistä tai biologisista seikoista kehitys ei määräydy yksin ympäristön vaikutuksesta kehitys määräytyy biologian ja ympäristön jatkuvasta vaikutuksesta toinen toisiinsa kehitys rakentuu aina aikaisemmalle kehitykselle

4 Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä vauvan kanssa tehdään Hoito, hoiva, seurustelu, leikki Käyttäytymisen, tunteen ja mielikuvien tasot Kahdensuuntaista: Myös vauva aktiivinen vaikuttaja vauvan ominaisuudet (esim. temperamentti, ärtyvyys, jäntevyys, säätely, sairaudet jne.)

5 Toistuvat vuorovaikutuskokemukset Samankaltaisia hetkiä päivästä toiseen ennustettavuus Erilaisuus, vaihtelut tilanteen vaatimukset, osapuolten kehitys ym. huomioidaan kokemusmaailma laajenee Varhaiset mielikuvat - kokemuksellinen käsitys: Tällaista on olla äidin/ isän kanssa! - ennakointi, odotukset Vauvalle yhteys ympäröivään maailmaan!

6 Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä tunnettuja riskitekijöitä paljon keskosuus, kehityshäiriöt, vakava sairaus (lapsi) vanhemman psyykkinen sairaus, päihteiden käyttö, perheväkivalta, parisuhteen ongelmat (perhe) matala sosioekonominen asema, köyhyys (sosiaalinen ympäristö) riskin vaikutus ei spesifinen ei yksittäinen riski, vaan riskien kumuloituminen

7 Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä riskien välittyminen varhaisen vuorovaikutuksen kautta jos vuorovaikutus häiriintyy => riskitekijällä todennäköisempi vaikutus lapsen kehitykseen jos vuorovaikutus säilyy hyvänä => lapsi suojatumpi riskitekijältä

8 Lapsen kehitykselliset tarpeet vuorovaikutuksessa Kiintymys Haavoittuvuus Fysiologinen säätely Tunteiden jakaminen ja säätely Oppi Leikki Itsekontrolli Kiintymys Suojelu Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Empaattinen vastavuoroisuus Opettaminen Leikki Kuri

9 Varhaisen vuorovaikutuksen yhteydet Aivojen toiminnalliseen kehitykseen Mielen kehitykseen Kiintymyssuhteen laatuun Kognitiiviseen kehitykseen Sosioemotionaaliseen kehitykseen Somaattiseen terveyteen Hyvä vuorovaikutus voi lieventää kehityksen riskien vaikutusta

10 Vanhemman mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat ja varhainen vuorovaikutus

11 Masennus ja varhainen vuorovaikutus Synnytyksenjälkeistä masennusta tutkittu eniten Pitkittäistutkimuksia jo varsin paljon Raskaudenaikainen masennus Äidin masennus isän masennus

12 Synnytyksen jälkeinen masennus Baby blues 50-85%:lla herkistymistä kesto lyhyt, tavallisesti alle 2 viikkoa Ei varsinainen masennus 10-15%:lla äideistä synnytysmasennus Lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana Yleistä, ilmaantuvuus suurempaa synnytyksen jälkeen kuin muulloin Oireet kuten muussa masennuksessa Masennuksen merkitys vauvalle Vauvan nopea kehitys, riippuvainen vanhemmasta

13 Raskaudenaikainen masennus Tavallista Masennus, ahdistus Suorat vaikutukset kehittyvään sikiöön riski pienipainoisuuteen, ennenaikaiseen synnytykseen neurofysiologiset eroavuudet vauvat ärtyvämpiä, lihastonus matalampi, univalverytmi jäsentymättömämpi, aktiivisuuden taso matalampi vuorovaikutuksessa erilaisia

14 Masentunut äiti ja vauva Vuorovaikutuksen näkökulmasta kolme pääryhmää 1. Vetäytyvät ja tunne-ilmaisultaan latteat äidit 2. Vihamieliset ja intrusiiviset äidit 3. Vuorovaikutus toimii (vauvan merkitys!)

15 Masentunut äiti ja vauva Masentuneet äidit Epäsensitiivisempiä Vähemmän positiivisia ja enemmän negatiivisia ilmeitä Juttelevat ja ääntelevät vauvalle vähemmän Katsovat ja koskettelevat vauvaansa vähemmän

16 Masentunut äiti ja vauva Masentuneiden äitien vauvat Katsekontaktin välttely Ääntelevät vähemmän Vähemmän positiivisia Huomaavat ja vastaavat paremmin äidin negatiivisiin ilmaisuihin

17 Mitä äidin masennus merkitsee vauvalle? Kiintymyssuhteen vaikeudet Vaikutukset kognitiiviseen kehitykseen Vaikutukset lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen Vaikutukset aivojen toiminnalliseen kehitykseen

18 Mitä äidin masennus merkitsee vauvalle? Masennus ja aivot vuorovaikutuksessa masentuneen äidin kanssa EEG-muutoksia sekä äidillä että lapsella oikean frontaalikorteksin suhteellisesti suurempi aktivoituminen muutokset lapsilla pysyvät, vaikka vuorovaikutuksessa terveen aikuisen kanssa muutokset EEG:ssä vaikka positiivinen tilanne (leikki) eikä masentuneiden äitien tunneilmaisuissa ollut eroa terveisiin

19 Mitä äidin masennus merkitsee Masennus ja aivot vauvalle? muutoksia myös lapsen neurofysiologisissa merkkiaineissa (katekolamiinit, dopamiini) muutokset erilaisia riippuen siitä, oliko äiti intrusiivinen vai vetäytyvä vuorovaikutuksessa Riski vauvan masennukseen Masentuneesta vuorovaikutuksesta vauvan tavaksi toimia vuorovaikutuksessa Siirtyy siis muihinkin vuorovaikutussuhteisiin

20 Vanhemman päihdeongelma Mitä merkitsee vuorovaikutuksen kannalta?

21 Lapsen kehitykselliset tarpeet vuorovaikutuksessa Kiintymys Haavoittuvuus Fysiologinen säätely Tunteiden jakaminen ja säätely Oppi Leikki Itsekontrolli Kiintymys Suojelu Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Empaattinen vastavuoroisuus Opettaminen Leikki Kuri

22 Vanhemman päihdeongelma Kiintymyksen vaikeudet raskauden suunnittelemattomuus raskaudenaikainen mielikuvatyöskentely puutteellista masennus vaikeuttaa keskosuus, somaattiset pulmat varhainen ero vaihtelevat elämäntilanteet lapsen kiintymyssuhteen pulmat, turvaton kiintymyssuhde

23 Vanhemman päihdeongelma Vaikeus suojella, lapsen haavoittuvuus Kykeneekö suojelemaan lasta jo raskausaikana? päihteistä riippuvaisilla äideillä usein taustassaan kokemuksia yksin selviytymisen pakosta, laiminlyönnistä, pahoinpitelystä hoivan kokemukset voivat olla vähäisiä voi olla vaikeaa hoivata ja suojella omaa vauvaa päihteille altistuneet vauvat erityisen alttiita pahoinpitelylle ja laiminlyönneille

24 Vanhemman päihdeongelma Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Fysiologinen säätely päihteille altistuneilla vauvoilla neurobiologista haavoittuvuutta säätelyn vaikeuksille (huomiokyky, vireys, tunnetila ja toimintakyky) kykeneekö äiti vuorovaikutuksessa kompensoimaan vauvan vaikeudet mitä merkitsee päihdekeskeinen elämäntapa? millainen arki ja elämän ennustettavuus?

25 Vanhemman päihdeongelma Empaattinen vastavuoroisuus Tunteiden jakaminen ja säätely äidin mielenterveys: masennus, persoonallisuushäiriö äidin omien vuorovaikutuskokemusten merkitys päihteille altistunut vauva usein vaikeasti tulkittava ja lohdutettava tunnetason läsnäolo päihteitä käyttävällä äidillä usein puutteellista, katkonaista

26 Vanhemman päihdeongelma piirteitä vuorovaikutuksessa Päihteitä käyttävä vanhempi Tekee vähemmän aloitteita Kyky lohduttaa vauvaa heikompi Käsittely voi olla kovaotteisempaa Puhuu vauvalle vähemmän Vähemmän iloa ja nautintoa vuorovaikutuksessa Sensitiivisyys huonompi Vähemmän positiivisia tunteita, enemmän negatiivisia tunteita

27 Vanhemman päihdeongelma piirteitä vuorovaikutuksessa Päihteille (huumeille) altistuneet vauvat Viestivät heikommin Osallistuvat vuorovaikutukseen vähemmän Vastavuoroisuus vähäisempää Ovat vaikeammin käsiteltäviä Yliärtyviä Välttelevät kontaktia Ovat vaikeammin lohdutettavia Ilmaisevat vähemmän iloa ja innostusta

28 Varhaiset kokemukset ja myöhemmät mielenterveys- ja päihdeongelmat Epigeneettiset vaikutukset Stressinsäätely Varhaiset vaikutukset aivojen kehitykseen traumaattiset kokemukset, kaltoinkohtelu Kiintymyssuhde