Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset"

Ilmari Pakarinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Mikko Peltola Tutkijakollegium Institute for Advanced Social Research (IASR) Tampereen yliopisto

2 Sisältö Normatiivinen kehitys Varhainen tunneilmaisu ja tunteisiin vastaaminen Kehityksen mekanismeja Kehityksen ennustaminen

3 Varhainen tunneilmaisu ja tunteiden havaitseminen

4 Havainnointi Kehityksellisen emootiotutkimuksen menetelmiä Temperamentti = tunneilmaisun viriämisherkkyys, kesto, intensiteetti ja säätely Yksilö- ja dyadinen havainnointi Mikro- ja makro-observointi Kyselylomakkeet Katseluaika/tarkkaavaisuusparadigmat Habituaatio dishabituaatio

ja säätely Yksilö- ja dyadinen havainnointi Mikro- ja

5 Kehityksellisen emootiotutkimuksen menetelmiä Silmänliikemittaus Reaaliaikainen katseen seuranta EEG (elektroenkefalografia) Aivojen sähköinen aktivaatio Tarkkaavaisuus, aistitiedon erottelu EKG (elektrokardiografia) Syketaajuusvaihtelu Tarkkaavaisuus, stressireaktioiden säätely Geneettinen variaatio Kaksostutkimukset Yksittäisten geenien alleelivariaatio

aistitiedon erottelu EKG (elektrokardiografia) Syketaajuusvaihtelu Tarkkaavaisuus,

6 Ensimmäisten kuukausien tunneilmaisu Diskreettien (tarkkarajaisten) kasvonilmeiden esiintyminen epäjohdonmukaista ensimmäiset 12 kk Distress-ilme tyypillinen negatiivisen tunnetilan ilmaisu, uniikki tälle kehitysvaiheelle Eriytyminen vauvaiän jälkeen diskreetteihin ilmekategorioihin (suuttumus, pelko, suru) Funktiona hoivan varmistaminen Hymy alkaa erottua aikaisemmin Sosiaalinen hymy 1-2kk alkaen

uniikki tälle kehitysvaiheelle Eriytyminen vauvaiän jälkeen diskreetteihin ilmekategorioihin

7 Tunneilmaisu 6-12 kk Itsenäinen liikkumiskyky kehittyy 6-12 kk Suuttumuksen ja erityisesti pelon ilmaisun lisääntyminen Yksilölliset temperamenttierot selvemmin näkyviin Pelkoreaktiivisuuden kasvu 4-16 kk Kasvonilmeet Ääntely/itku Kehon asennot/liikkeet PELOKKUUS Funktio: vaarojen tunnistaminen, kiintymyksen lujittuminen Normatiivinen kasvu Yksilölliset erot Braungart-Rieker ym. (2010)

kasvu 4-16 kk Kasvonilmeet Ääntely/itku Kehon asennot/liikkeet PELOKKUUS Funktio: vaarojen

8 Tunteiden havaitsemisen varhaiskehitys Kehityksen edellytyksiä: Kiinnostus kasvoihin Tarkkaavaisuuden automaattinen ohjautuminen kasvoihin edistää kasvojen oppimista Visuaalinen (tai auditiivinen) erottelukyky Kasvonilmeiden/äänensävyn muutosten erottelu Tarkkaavaisuus ja silmänliikekontrolli Huomion kohdistaminen informaation kannalta keskeisiin piirteisiin

Visuaalinen (tai auditiivinen) erottelukyky Kasvonilmeiden/äänensävyn muutosten erottelu

9 Tunteiden havaitsemisen varhaiskehitys 4-8 kk iässä vauvat alkavat luokitella kasvonilmeitä tyypillisiin ilmekategorioihin Kategorioiden muodostaminen identiteetti- ja intensiteettivariaation ylitse Luokittelukyvyn ilmenemistä aikaistavat Multimodaalinen stimulaatio (ääni ja kasvo yhdessä; Flom & Bahrick, 2007) Mallin tuttuus (oman vanhemman kasvonilmeet opitaan tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa; Walker-Andrews ym., 2001)

Luokittelukyvyn ilmenemistä aikaistavat Multimodaalinen stimulaatio (ääni ja kasvo yhdessä; Flom &

10 Assosiatiivinen oppiminen Tunneilmaisujen luokittelukyky ei edellytä niiden sisällön ymmärtämistä Vanhempien lisääntynyt distaalinen tunteiden ilmaisu vauvan itsenäisen liikkumisen myötä 6-12 kk Laajempi tunneilmaisujen kirjo Assosiatiivinen oppiminen n. 8-12kk: Oman käyttäytymisen säätely toisten tunneilmaisujen avulla Esim. näköjyrkännetehtävä (Sorce ym., 1985)

liikkumisen myötä 6-12 kk Laajempi tunneilmaisujen kirjo Assosiatiivinen oppiminen n.

11 Tehostunut uhkasignaalien havaitseminen n. 5-7 kk iässä alkaa näkyä lisääntynyt tarkkaavaisuus uhkaan liittyviin signaaleihin Pelkoa ja suuttumusta ilmaisevat kasvot, äänet ja kehon eleet ja liikkeet Voidaan havaita: Katseluajan pituudessa (voimakkaampi tarkkaavaisuuden kiinnittyminen) Aivojen tarkkaavaisuusvasteissa Sydämen sykkeen hidastumisessa Ajoituksen vastaavuus pelkoreaktiivisuuden kasvun sekä itsenäisen liikkumisen alkamisen kanssa Yhtenevä kehityskulku esim. apinoilla ja jyrsijöillä Assosiatiivisen oppimisen tehostuminen Peltola ym. (2009, 2011), Zieber ym. (2013), Grossmann ym. (2010), Leppänen & Nelson (2012)

Voidaan havaita: Katseluajan pituudessa (voimakkaampi tarkkaavaisuuden kiinnittyminen) Aivojen tarkkaavaisuusvasteissa Sydämen sykkeen hidastumisessa

12 Kehityksen mekanismit

13 Tunteiden ilmaisun taustatekijöitä Temperamentin periytyvyys kohtalaisen suuri erityisesti negatiivisen emotionaalisen reaktiivisuuden osalta (Goldsmith ym., 1999) Positiivisessa emotionaalisuudessa ja tunteiden säätelyssä voimakkaampi ympäristön osuus Ympäristön ja vanhemmuuden vaikutus temperamentin muovautumiseen Periytyvyys muu uma omuus Sensitiivinen vuorovaikutus turvallinen kiintymyssuhde ja kehittyneempi tunteiden hallinta Braungart-Rieker ym. (2010): äidin sensitiivisyys ennustaa matalampaa pelokkuuden kasvua. Varhainen reagointi vauvan hätään lapselle jää enemmän resursseja omien säätelykeinojen käyttöön Braungart-Rieker ym. (2010)

Periytyvyys muu uma omuus Sensitiivinen vuorovaikutus turvallinen kiintymyssuhde ja kehittyneempi tunteiden hallinta Braungart-Rieker ym.

14 Tunteiden ilmaisun taustatekijöitä Fetal programming: raskausajan stressin vaikutus lapsen tunteiden kehitykseen Bergman ym. (2007): äidin raskausajan stressi ennusti korkeampaa lapsen pelokkuutta 1-2 v iässä riippumatta syntymänjälkeisestä stressistä Vaikutusmekanismina stressihormonien (glukokortikoidit) vaikutus sikiön stressinsäätelyjärjestelmän kehittymiseen

(2007): äidin raskausajan stressi ennusti korkeampaa lapsen pelokkuutta 1-2 v iässä

15 Tunteiden havaitsemisen taustatekijöitä Perimä: serotoniinijärjestelmän toimintaan liittyvä geneettinen variaatio muokkaa vauvojen luonnollista taipumusta ohjata tarkkaavaisuus kohti uhkaa viestiviä ärsykkeitä TPH2-geenin T-alleeli korkeampi serotoniinisynteesi suurempi tarkkaavaisuusvinouma pelkoa ilmaiseviin kasvoihin Forssman ym. (2014), Leppänen ym. (2011)

tarkkaavaisuus kohti uhkaa viestiviä ärsykkeitä TPH2-geenin T-alleeli korkeampi

16 Tunteiden havaitsemisen taustatekijöitä Vanhemmuus ja vuorovaikutus: äidin stressi ja depressio voimistaa vauvojen tarkkaavaisuusvinoumaa pelkoa ilmaiseviin kasvoihin Geeni ympäristö yhdysvaikutus: äidin stressin ja depression vaikutus suurin niillä vauvoilla, jotka kantavat TPH2-geenin T-alleelia Forssman ym. (2014)

ilmaiseviin kasvoihin Geeni ympäristö yhdysvaikutus: äidin stressin ja

17 Kehityksen ennustaminen

18 Temperamentin jatkuvuus Fenotyyppitasolla temperamenttipiirteissä kohtalainen pysyvyys Endofenotyyppitason mekanismit? Mitkä tekijät välittävät varhaisen temperamentin ja ympäristötekijöiden vaikutusta myöhempään tunne-elämään ja käyttäytymiseen? Tarkkaavaisuuden säätely & tunteiden havaitsemisherkkyys?

Mitkä tekijät välittävät varhaisen temperamentin ja ympäristötekijöiden

19 Internalisointiongelmat: korostunut tarkkaavaisuusvinouma uhkaa viestiviin kasvoihin on kausaalisesti yhteydessä lasten ahdistuneisuusongelmiin Tarkkaavaisuusvinouman vaimentaminen harjoittelun avulla vähentää ahdistuneisuutta (Bar-Haim ym., 2011) Eksternalisointiongelmat: varhaislapsuuden kaltoinkohtelu tehostaa lasten kykyä havaita aggressiota kasvonilmeistä (Pollak & Kistler, 2002) Adaptiivinen suojautumiskeino vihamielisessä ympäristössä, mutta maladaptiivinen turvallisessa kontekstissa (esim. toveripiiri)

, 2011) Eksternalisointiongelmat: varhaislapsuuden kaltoinkohtelu tehostaa lasten kykyä havaita aggressiota kasvonilmeistä

20 Pitkittäistutkimus: tunteiden havaitseminen ja sosioemotionaalinen kehitys Ennustaako tarkkaavaisuuden säätely kasvonilmeisiin vauvaiässä myöhempää sosiaalista ja emotionaalista kehitystä Suorat ja välittävät yhteydet Käynnissä 4 seurantatutkimusta Tampere, Turku & Leiden, N=600 Mittauksia raskausajalta n. 4v ikään Yhteyksiä tutkitaan seuraaviin muuttujiin Kiintymyssuhde (12 kk) Internalisointi- ja eksternalisointiongelmat (24 kk & 48 kk) Temperamentti (24 kk & 48 kk) Tunteiden tunnistaminen (24 kk & 48 kk) Empatia ja prososiaalisuus (24 kk) Impulssikontrolli (24 kk & 48 kk) Mielen Teorian kehitys (48 kk)

21 Kehityksellinen plastisiteetti Korostunut huomion ohjautuminen uhkasignaaleja kohtaan voi altistaa ahdistuneisuudelle TOISAALTA: korkeampi herkkyys tunnistaa pelkoa toisista ihmisistä on yhteydessä prososiaaliseen käyttäytymiseen (Marsh ym., 2007) Vähäinen huomion ohjautuminen uhkasignaaleja kohtaan voi olla ahdistukselta suojaava taipumus TOISAALTA: vähäinen herkkyys pelon ilmaisuille on yhteydessä antisosiaaliseen käyttäytymiseen (Dadds ym., 2006) Differential susceptibility (Belsky ym., 2007) Kehityksellinen plastisiteetti: tunteiden havaitsemisherkkyyden vaikutus myöhemmälle kehitykselle (adaptiivinen vai maladaptiivinen) riippuu ympäristön laadusta?

22 Kehityksellinen plastisiteetti Belsky ym. (2007)

23 Kehityksellinen plastisiteetti Belsky ym. (2007)

24 Varhainen temperamentti & kehityksellinen plastisiteetti Heikkolaatuinen päivähoito ennusti korkeampia käytösongelmia 4v iässä niillä lapsilla, jotka olivat vauvaiässä emotionaalisesti hyvin reaktiivisia Mutta: samat lapset myös hyötyivät suhteellisesti enemmän hyvälaatuisesta hoidosta Pluess & Belsky (2009)

25 Yhteenveto Tunteiden ilmaisu eriytyy ja erottelukyky harjaantuu runsaasti ensimmäisen vuoden aikana Varhain ilmeneviin yksilöllisiin eroihin vaikuttavat lapsen perimä, vuorovaikutuksen laatu ja jopa raskaudenaikaiset tekijät Hyvin vähän tietoa, kuinka varhainen emootioiden prosessointi on yhteydessä kykyihin ja ongelmiin myöhemmän kehityksen aikana Variaatio vauvojen herkkyydessä tunneilmaisuille voi heijastella kehityksellistä plastisiteettia, joka auttaa lapsia sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin

Samankaltaiset tiedostot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja