Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
|
|
- Kristiina Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
2 Ihminen on syvästi sosiaalinen Ihmisen sosiaalisuuden evoluutiojuurista, hermostollisesta taustasta ja välttämättömyydestä hyvälle elämälle on vahvaa tieteellistä näyttöä Hyväksyvä sosiaalinen yhteys ja yhdessä tekeminen on äärimmäisen palkitsevaa Muuttuva ja monimutkaistuva maailma Joukkoon kuulumisen kokemusten ensisijaisuus, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa jo varhaislapsuudessa
3 Ihminen voi hyvin joukossa Sosiaalinen syrjäytyminen on sosiaalinen prosessi Ulkopuolelle jätetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset kasautuvat Syrjäytyminen alkaa, kun joku jätetään yhteydestä syrjään, hänelle ei anneta mahdollisuutta merkitä Yhteydessä olemisen pitäisi olla kaiken lähtökohta Lapset eivät vaadi kohtuuttomia eivätkä lapset ole luonnostaan itsekkäitä
4 Lapset ovat hyväntahtoisesti sosiaalisia Kuuluu olla reilu, toista kuuluu auttaa Taipumukset havaittavissa jo muutaman kuukauden ikäisillä vauvoilla, vahvistuvat toisella ikävuodella Kuten mikä tahansa ominaisuus, reiluuskin tarvitsee harjaantumista ja tukea vahvistuakseen Hyväntahtoisen ja palkitsevan sosiaalisuuden vahvistaminen varhaisvuosista lähtien - A prince must learn how not to be good (Macciavelli)
5 Hyväntahtoinen sosiaalisuus Ihminen on virittäytynyt kokemaan yhteistyön palkitsevana Lapset jakavat luonnostaan ruokaa yms. Ihminen lohduttaa luonnostaan erityisesti itseään pienempiä Synnynnäinen taipumus auttaa toista tavoitteiden saavuttamisessa Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään
6 Hyväntahtoinen sosiaalisuus Lapsi peilaa auttamisen aloitteita, ja jäljittelee niitä omassa toiminnassaan Hyväntahtoisuus on luontaista, siihen ei tarvita kehotuksia eikä siitä odoteta palkkioita Hyväntahtoisuus tarvitsee tilaisuuksia päästääkseen vahvistumaan Ryhmätoiminnassa on paljon mahdollisuuksia vahvistaa näitä taipumuksia
7 Aivot kehittyvät toiminnassa Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa saamansa informaation mukaan aisti-informaatio ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit kokemusinformaatio jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Kehitys on toiminnan ohjaamaa asteittainen kypsyminen geenit ohjaavat asettumista ympäristöön ympäristö ohjaa geenien toimintaa
8 Aivot ovat rakenteilla Aste asteelta lisääntyvät yhteydet uusia ulottuvuuksia omaan koettuun ja hallittuun todellisuuteen Kolmitasojärjestelmä aivorunko limbinen järjestelmä isoaivokuori Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi sujuvasti tunteiden mukaan taistele, pakene, jähmety
9 Herkkä kokonaisuus pidä huolta
10 Herkkyyskaudet Muovautuvien aivojen kehitykseen kuuluu erilaisia herkkyyskausia Herkkyyskausien aikana on välttämätöntä saada juuri tietynkaltaisia ärsykkeitä Ärsykkeiden käsittelyyn erikoistuneiden hermosolupiirien toiminta vahvistuu ja vakiintuu Neurokemialliset ja neurofysiologiset lainalaisuuden tunnetaan parhaiten näkö- kuulo ja tuntoärsykkeitä käsittelevillä aivoalueilla
11 Herkkyyskaudet Kasvatuksessa ja opetuksessa ymmärretään, että kielellisille ärsykkeille altistuminen herkkyyskausien aikana on suotavaa ja erittäin toivottavaa Lapset kannattaa altistaa myös sosiaaliselle toiminnalle Kauaskantoisia ja myönteisiä seurauksia Kaikki myönteiset sosiaaliset kokemukset vahvistavat aivoja ja ehkäisevät syrjäytymistä
12 Aivot käsittelevät informaatiota Neuroseptio Sosiaalisen ympäristön automaattinen ja jatkuva skannaus suhteessa turvan tai vaaran merkkeihin Peilisolujärjestelmä reagoi muiden aikomuksiin ja emotionaalisiin viesteihin Peilisolujärjestelmä on empatiakyvyn neurobiologinen perusta
13 Aivot tarvitsevat valpastumista Stressijärjestelmän aktivoituminen sisäisen säätelyhermoston aktivoituminen Sisäinen säätelyhermosto - autonominen hermosto sympaattinen ja parasympaattinen hermosto yhteydet kehoon aivohermojen kautta Biologinen stressijärjestelmä aktivoituu kun ympäristössä havaitaan mahdollisia vaaran merkkejä Yksin jääminen on vahvin vaaran merkki Potentiaalisesti palkitsevatkin asiat saattavat aluksi merkitä vaaraa
14 Taistele, pakene, jähmety - tai pysy yhteydessä Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä (lisko leikkii kuollutta) Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (dorsaalinen vagus) Nisäkkäillä myös taistele tai pakene järjestelmä Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin pelkkä sympaattinen vallitsevuus Sosiaalisen yhteyden järjestelmä on kehittynyt vain sosiaalisille nisäkkäille Rentoutunut yhteys toisiin kypsempi parasympaattinen (ventraalinen vagus) inhiboi sympaattista hermostoa
15 Sosiaalisen yhteyden hermosto Ihmiselle on kehittynyt lisäksi sosiaalisen yhteyden hermosto Ventraalinen vagus - aktivaatio vagaalinen jarru Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen aktivaation tilassa Ventraalinen vagus aktivaatio voimistuu vain sosiaalisessa kanssakäymisessä
16 Sosiaalisen yhteyden hermosto Aivohermoista vagus hermo säätelee erityisesti kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät sosiaaliselle yhteydelle Neuroseptiivisen aistijärjestelmän avulla skannataan ympäristöä kehon ja erityisesti kasvojen alueiden liikkeistä Ilmeikkyys on ensisijaista ympäristön signaloitumisessa
17 Aivot tarvitsevat palkitsevuutta Kolme sisäsyntyistä mielihyväjärjestelmää Etsivä käyttäytyminen, sosiaalinen yhteys ja leikillisyys Liittyvät aivojen pohjalla olevan dopamiinijärjestelmän aktivoitumiseen Valpastumisen ja palkitsevuuden sykintä on välttämätöntä aivoterveydelle Miten tätä sykintää vahvistetaan varhaislapsuudessa
18 Säätelykyky yksin ja yhdessä Vakauden säilyttäminen on emootioiden säätelyä ja hallintaa miten digiympäristö vahvistaa tätä Mielihyvän ja mielipahan vaihtelut Elämänhallinta Toisen peilaaminen Kukaan ei ymmärrä minua kiputila Kaveria ei jätetä Ryhmän ulkopuolelle jääminen kiputila
19 Kohtaamissa syntyy ihmisyys Lapsi kasvaa ihmiseksi kun tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään Synnynnäinen kyky huomata samantahtisuus Ensimmäisen asteen kahdenvälisyys välitön, kokemuksellinen sinä ja minä Toisen asteen kahdenvälisyys me yhdessä Kolmenvälisyydessä myös samat kaksi astetta kolme yhden ja yksi kolmen puolesta
20 Ihmisarvo Ainutkertainen ihminen - tulla nähdyksi ja kuulluksi oikein Tulla nähdyksi omana itsenään, joka muuttuu sellaisena joka voisin olla kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Arvo toiselle ihmiselle arvokkaana olemisesta puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle Arvo omalle yhteisölle arvokkaana olemisesta puute altistaa häpeälle ja häpeäraivolle
21 Toisen ihmisen tärkeys Arvo ei tule itsestään se täytyy antaa jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo Katsomisen, kuuntelemisen ja puhuttelun tapa on tärkeää Tärkeää on myös, miten saa vaikuttaa Miten pidetään huolta, varjellaan ja vaalitaan Miten paljon vaivaa nähdään yhteyteen pääsemiseen Takaisin houkutteleminen
22 Ryhmän tärkeys Synnynnäinen moraali tieto siitä, että toista kuuluu tukea vahvistuu kun tulee autetuksi ja kun näkee toisia autettavan ja kun voi itse auttaa Luonnollisen oman ryhmän ulkopuolelle jääminen tuhoaa osan ihmisyyttä ihminen on perusolemukseltaan yhteisöllinen
23 Vuorovaikutus ilman sanoja Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanoilla ei merkitystä Katse ja ääni, liikkeet ja rytmit etsivät toista ihmistä tuttuus ja yllätyksellisyys molemmat tarpeen samantahtisuus luo resonanssin Tunteiden yhteen soinnuttaminen syventää yhteyttä Yhteyden katkosten korjaaminen luo toiveikkuutta
24 Virittäytyminen Asettuminen toisen tilaan toisen näkeminen oikein peilisolujärjestelmä välittää myös tunteen Oman kokemuksen välittäminen lapselle selkeät tunneviestit äänenkäyttö, suuntautuminen, kosketus sanat vahvistavat viestiä ja muistijälkeä Kokemusten, tunteiden ja ajattelun resonanssi nousevassa jännitetilassa syntyy uutta tyyntyvässä jännitetilassa tallennetaan koettua
Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotLapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji
Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotSÄÄTELYTAIDOT. Nina Sajaniemi. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Presentation Name / Firstname Lastname
SÄÄTELYTAIDOT Nina Sajaniemi Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/2018 1 LAPSILLA ON OIKEUS KASVAA TURVAN JA RAKKAUDEN ILMAPIIRISSÄ Jokainen lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen
LisätiedotMitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä
Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotErilaisuuden tunnistaminen ja sosiaalinen säätely Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta
Erilaisuuden tunnistaminen ja sosiaalinen säätely Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen tiedekunta 11.10.2018 1 Lapset eivät pyydä päästä maailmaan - he tulevat aikuisen kutsumana Nina Sajaniemi Kasvatustieteellinen
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotSOSIAALISET AIVOT. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina 31.1.2011 1
SOSIAALISET AIVOT Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Nina Sajaniemi / Esityksen nimi 31.1.2011 1 Vastasyntynyt Ärsykemaailma muuttuu Ärsykkeiden määrä moninkertaistuu Ensimmäisten elinviikkojen aikana
LisätiedotVarhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,
LisätiedotJukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1
Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa Jukka Mäkelä Stakes, mielenterveysryhmä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1 Aivojen terve kehitys Aivojen tehtävä ohjata käyttäytymistä mahdollisimman
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotA LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E
KIIN T Y M Y S S U H T E ID E N MERKITYS A LÄ MISSAA LAPSUUTTA SEMINAARI TA M P E R E 16.11.2017 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija, THL
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMITEN PIENET LAPSET VOISIVAT
MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT HYVIN VARHAISKASVATUKSESSA: PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava,
LisätiedotYhteisöllinen vanhemmuus
Yhteisöllinen vanhemmuus 16.1.2018 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotPEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS
PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI
ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI 7.6.16 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotVuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.6.2012 1 Varhais(erityis)kasvatuksen
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotSuunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa
Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotRakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova
Rakkauden rakennusaineet: Varhainen vuorovaikutus aikuisrakkauden pohjana Keijo Markova 18.1.2013 Susan Johnson Ihmissuhde rakentuu lähestymisestä, siihen vastaamisesta ja sitoutumisesta Kanadalainen psykologian
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotJukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL
Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL Eduskunnan sivistysvaliokunnan pyytämä kannanotto ehdotukseen
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
Lisätiedot1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström
1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys
LisätiedotHyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle
Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa
Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotMITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA
MITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA LASTA KUKOISTAMAAN DAGIS-LOPPUSEMINAARI FOLKHÄLSAN 7.11.2018 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA
VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL MITÄ
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
LisätiedotITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014
ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotTERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani
TERVETULOA Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy 9.6.2011 1 UUTOS Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach,
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ
ITSESÄÄTELY VARHAISKASVATUSIÄSSÄ Nina Sajaniemi Presentation Name / Firstname Lastname 20/11/2018 1 ITSESÄÄTELY ON KUIN HENGITTÄMISTÄ Itsesäätely on elämisen ehto Se on käynnissä koko aika Äärimmäisenä
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotNuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.
Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotIHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI
IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotLuonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011
Luonto ja lapsi HIH-tutkimukset / Hyvinvointi ja terveys (Human issues in Horticulture tutkimus) Monitieteellinen tutkimus; ympäristöpsykologia, psykologia, sosiologia ja lääketieteellinen tietämys ja
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotToivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka
KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen
LisätiedotHALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa
HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotVanhemmuuden tukeminen
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotJohdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43
Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotLaiskuus on katsojan silmissä
Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotLasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana
Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija; Lapset, nuoret ja perheet -osasto Lapsiin kohdistuva
Lisätiedot