Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä"

Eeva-Kaarina Seppälä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö

psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja;

2 Vuorovaikutushoidon lähtökohta Hoitaminen on tehokasta Pienen lapsen kehityksellinen riski lyhyt, fokusoitu hoito Leikki-ikäisen uhmakkuushäiriö vanhempi-lapsi terapiat ryhmäkuntoutus, jossa vanhemmuus kohteena Ison lapsen käytöshäiriöt vaikeasti hoidettavissa ilman vanhemman osallistumista hoidon toteuttamiseen Jukka Mäkelä 2

vanhempi-lapsi terapiat ryhmäkuntoutus, jossa vanhemmuus kohteena Ison lapsen

3 Vuorovaikutukseen hoitamisen mieli Dynaamiseen järjestelmään vaikuttaminen on taitolaji vaikutuksen vahvistuminen tai sammuminen Yksittäinen vuorovaikutuksen osapuoli on voimaton yhteisen resonanssin voimaan verrattuna Jokainen tarvitsee vahvistusta omalle toiminnalleen sisältään ja tärkeiltä toisilta palkitseva toiminta lisääntyy Toivon herättäminen Jukka Mäkelä 3

yhteisen resonanssin voimaan verrattuna Jokainen tarvitsee vahvistusta omalle toiminnalleen

4 Toivo on valmiutta kuulla sellaista mitä ei ole vielä lausuttu Terho Pursiainen

5 Mihin perustuu Ihmisen kehitys on vuorovaikutteista Ihmisen minuus jäsentyy kokemuksessa itsestä suhteessa toiseen Vuorovaikutuksessa olemisen taito on synnynnäistä ja opittua kokemukset sisäistyvät Aivot kehittyvät toiminnassa Jukka Mäkelä 5

Vuorovaikutuksessa olemisen taito on synnynnäistä ja opittua

6 Ihmisen olemus eri ulottuvuuksissa Liikkuva liike hakee yhteyspintoja ja kohtaamisia Aistiva ja kokeva kokeminen on aistimusten liittämistä muistiin Tunteva ja ajatteleva tunteet luokittavat aistimuksia ja kokemuksia ajattelu ryhmittelee ja muovaa luokkia Yhteisöllinen ja tarinoiva toiseen suuntautunut ja antelias kokemuksiaan ja ymmärrystään jakava Henkinen ja luova suuria ja uusia yhteyksiä hakeva

aistimuksia ja kokemuksia ajattelu ryhmittelee ja muovaa luokkia Yhteisöllinen ja tarinoiva toiseen

7 Ensimmäiset vuorovaikutussuhteet Vauvan ensisijainen kiinnostus on ihmiseen Vauva muistaa kokemansa tuoksun, äänen, kosketuksen yhteinen hyvä hetki muistuu kuukausien päästä Tuttuus vähentää stressiä stressin säätely kehittyy ensimmäisten vuosien aikana kiintymyssuhteiden erityismerkitys vauva on kiinnostunut myös vieraista naisista enemmän kuin miehistä isä valitaan ensisijaiseksi leikkitoveriksi

stressin säätely kehittyy ensimmäisten vuosien aikana kiintymyssuhteiden erityismerkitys vauva on

8 Minuus ja minuuden kokeminen Ehdoton synnynnäinen ainutkertaisuus omana itsenään vastaanotetuksi tulemisen tarve Alusta asti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa minuus on toisten mielessä ja toisten käsissä näihin vaikutetaan kun hoidetaan vuorovaikutusta Terve minuus on pysyvästi dynaaminen vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä itseä säätelevä toinen Daniel Stern

toisten mielessä ja toisten käsissä näihin vaikutetaan kun hoidetaan vuorovaikutusta Terve

9 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA TAISTELE PAKENE - JÄHMETY SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SÄÄTELY AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS: SÄÄTELYAVUN TARVE ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä Neuvola

AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN

10 Minuus jatkuvasti muuttuvana kehänä esinemaailma Luova toiminnallisuus Kumppanuus ja yhteistoiminta Ydinminä oma keho toiset ihmiset Kiintymys ja huolenpito mukaillen: C. Trevarthen 2010

11 Vuorovaikutuksen hoitamisen syyt Kun lapsen kehittyvän minuuden menetys on suuri Kun vanhempi ei jaksa mielenterveyden vaikeuksia päihdeongelmia vaikeus ajatella lasta Kun vuorovaikutus kohtelee kaltoin laiminlyönti emotionaalinen tai ruumiillinen pahoinpitely Kun ympäristö arvioi lasta kielteisesti päivähoito, koulu Jukka Mäkelä 11

lasta Kun vuorovaikutus kohtelee kaltoin laiminlyönti emotionaalinen tai

12 Masennus Masennus siirtyy sukupolvesta toiseen vanhempien masennuksella itsenäinen vaikutus lapsen kehitykseen vanhemman masennuksen hoitaminen ei riitä hoidettunakin äideillä vähemmän myönteisten tunteiden vahvistusta Kehittyvä oikea frontaalinen painotus korjattavissa Koko järjestelmän pelastaminen palkitsevaan ja kehitystä tukevaan suuntaan kun riittävän aikaisin kun riittävän tehokkaasti Jukka Mäkelä 12

tunteiden vahvistusta Kehittyvä oikea frontaalinen painotus korjattavissa Koko järjestelmän

13 Siirtyminen sukupolvesta toiseen Masennuksesta kärsivien vanhempien lapsilla enemmän mielenterveyden ongelmia 40%:lla ennen kahdenkymmenen vuoden ikää 60%:lla ennen 25 vuoden ikää Toisen sukupolven masennus alkaa nuorempana on vakavampi on vaikeampi hoitaa Beardslee et al 1998 Jukka Mäkelä 13

vuoden ikää 60%:lla ennen 25 vuoden ikää Toisen sukupolven masennus alkaa

14 Ekologinen transaktionaalinen malli lapsen kehityksestä Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä psyykkisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa, sukulaisten ja ystävien kanssa Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa Jukka Mäkelä 14

kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa, sukulaisten ja ystävien kanssa Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen

15 Kasvu on jatkuvaa kypsymistä Yhä useammat hermoston osat ja laajenevat hermoverkostot tulevat käyttöön geneettinen ja epigeneettinen ohjaus experience dependent development experience expectant development Toiminta luo, vahvistaa ja muovaa verkostoja lähikehityksen alueella voi toimia toisen tukemana yhdessä koettu muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi Aikuinen voi sekä avata että rajata lapsen kehitystä tavassaan asettua vuorovaikutukseen 15 Jukka Mäkelä

luo, vahvistaa ja muovaa verkostoja lähikehityksen alueella voi toimia toisen tukemana yhdessä koettu muuttuu

16 Aivot kehittyvät asteittain Aste asteelta lisääntyvät yhteydet ja verkostot muodostuminen, vahvistuminen, karsinta uusia ulottuvuuksia omaan hallittuun todellisuuteen monimutkaisuuden jatkuva lisääntyminen Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi sujuvasti tunteiden ohjaamana taistele, pakene, jähmety Jukka Mäkelä 16

yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman

17 Monet kiinteät ihmissuhteet tukevat lapsen kehitystä Ihminen on sosiaalisin kaikista ihmisapinoista kiinnostus toisten välisiin suhteisiin synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa Antaminen ja omastaan jakaminen ota/anna on erityinen ihmisen leikki Ilon tuottaminen toiselle tärkeää jaettu ilo dopamiiniaktivaatio Alttius häpeälle jos ei oteta vastaan Jukka Mäkelä 17

auttaa Antaminen ja omastaan jakaminen ota/anna on erityinen ihmisen leikki Ilon tuottaminen

18 Vanhemmuuden vahvuus ja haavoittuvuus Ihminen on yhdessä kannetun vanhemmuuden laji kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa Kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Jukka Mäkelä 18

on keskeinen Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa Kun on vaikeata,

19 Sanaton vuorovaikutus Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanoilla ei merkitystä ilmeet, eleet, äänensävyt, suuntautuminen, läheisyys, kosketus Kahdensuuntainen aktiivinen toiminta Katse ja ääni, liikkeet ja rytmit etsivät toista ihmistä tuttuus ja yllätyksellisyys molemmat tarpeen Samantahtisuus luo resonanssin energiaa, joka synnyttää biologista järjestystä tunteiden yhteen soinnuttaminen on yhteyskieltä Yhteyden katkosten korjaaminen luo toiveikkuutta 19 Jukka Mäkelä

toista ihmistä tuttuus ja yllätyksellisyys molemmat tarpeen Samantahtisuus luo resonanssin energiaa, joka synnyttää

20 Virittäytyminen Asettuminen toisen tilaan toisen näkeminen oikein peilisolujärjestelmä välittää myös tunteen katseyhteys, kuunteleminen, kosketus Oman kokemuksen välittäminen lapselle selkeät tunneviestit äänenkäyttö, suuntautuminen, kosketus sanat vahvistavat viestiä ja muistijälkeä Kokemusten, tunteiden ja ajattelun resonanssi vahvistuva aktivaatio luo uutta tyyntyvä aktivaatio tallentaa Jukka Mäkelä 20

tunneviestit äänenkäyttö, suuntautuminen, kosketus sanat vahvistavat viestiä ja muistijälkeä

21 Vuorovaikutuksen hoitamisen ydin Sensitiivinen lapsen kuuleminen Myönteinen kasvun tukeminen Lapsen ja oman minuuden ajatteleminen mentalisaatio Positiivisten tunteiden vahvistaminen Jukka Mäkelä 21

22 Vuorovaikutuksen hoitaminen Suhteessa oleminen on toisessa piilevien erityisten mahdollisuuksien auttamista esiin Aikuinen vastaa vuorovaikutuksesta vain aikuinen voi olla tietoinen tavoitteista stressin laskeminen on kehityksen perusta Hoitajan tehtävät myönteisten aloitteiden ja vastausten osoittaminen molemminpuolinen palkitsevuus rankaisevan ja nöyryyttävän kasvatuksen vähentäminen Mäkelä, Salo: Theraplay - vuorovaikutushoidon mahdollisuudet lasten mielenterveystyössä Duodecim 2/ 2011 Jukka Mäkelä 22

23 Theraplay vuorovaikutushoitona Yhteyden hakeminen läheisyydessä Nopeasti vaihtuvia aktiivisen vuorovaikutuksen kokemuksia Luottavaisen kiintymyksen peruskokemusten toistaminen Onnistumisen osoittaminen Lapsen ja vanhemman ominaisuuksien kunnioittava arvostaminen Positiivisen tunnemaailman avaaminen Jukka Mäkelä 23

24 Toivo on valmiutta kuulla sellaista mitä ei ole vielä lausuttu Terho Pursiainen

Samankaltaiset tiedostot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut