Lasten stressin säätely ja sen tukeminen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten stressin säätely ja sen tukeminen"

Otto Kari Hakala
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lasten stressin säätely ja sen tukeminen Helsingin yliopisto / OKL Erityispedagogiikka FT Mari Nislin

2 Hyvä vai paha stressi? Stressi vai haaste? jäädä yksin leikkiä hirviöitä askarrella avaruusraketti aloittaa päivähoidossa tehdä väärin tehtävä jne

3 Mitä on stressin säätely? Biologinen valpastumisjärjestelmä, joka vastaa toimintavalmiuden ylläpidosta, reagoinnista uuteen ja vieraaseen sekä monien peruselintoimintojen tasapainosta Järjestelmän tehtävänä on säätää elimistöä toimimaan optimaalisesti haastavissa tilanteissa, ja tilanteen rauetessa palauttaa jälleen tasapaino. Pienellä lapsella vielä kypsymätöntä tarvitsee aikuisen tukea Säätely on sosiaalista!

4 Stressin säätely Taistele Pakene Jähmety 4

5 Mitä stressistä seuraa? Pitkittyneessä stressireaktiossa palautejärjestelmä häiriintyy, ja sillä on useita psykologia että fysiologisia seuraamuksia. sokeriaineenvaihdunnan häiriintyminen, kohonnut tulehdusvaste, uni-valve-rytmin häiriöt. ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, mielialan vaihtelua, muistitoimintojen heikkenemistä ja säätelemätöntä käyttäytymistä. Yhteys itseen ja muihin katkeaa! Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6 Stressi on myös hyväksi! Tasapainoinen säätely vapauttaa tilaa oppimiselle ja mahdollistaa vakaamman emootioiden säätelyn. Vakaasta stressin säätelystä seuraa tarkoituksenmukaista käyttäytymistä eri tilanteissa; valpas, mutta rento olotila. Resilienssi Ponnistelu, stressin sieto Vakaa säätely tuo virtaa! Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 Sopeutua kyky säädellä tunnetiloja Kyky säädellä tunnetiloja liittyy kykyyn säädellä stressiä stressin kokeminen ja sen hallinta liittyvät emotionaalisiin tiloihin esim. tilanteet, jotka saavat meidät kiihtymään ovat reaktioita tunnetiloista Haasteellista lapselle on oppia toimimaan tilanteissa, joissa olot vaihtelevat hallitsemattomana saattaa esiintyä vetätytymistä, aggressiivisuutta, ylivilkkautta yms. Miten säädellä toimintaa oppimistilanteissa - stressireaktio?

8 Kanssasäätely Turvallisen aikuisen säätelevä läsnäolo eli kanssasäätely Kanssasäätelevä aikuinen: Havaitsee lapsen aloitteet ja viestit Vastaa niihin tarkoituksenmukaisella Tukee lapsen toimintaa omalla lähikehityksen vyöhykkeellä Tukee lapsen yksilöllistä stressin säätelyä

9 Yhdessä säädeltyä stressiä Vahva yhteyden kokemus elintärkeää Hakeutuminen yhteyteen sisäsyntyistä Yhteyden luomisessa ja ylläpitämisessä aikuisen rooli merkittävä Aikuinen, joka auttaa lasta sisäisen tilan säätelyssä voi ratkaisevasti vähentää stressiä lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat väitellen omiksi, sisäisiksi toimintamalleiksi Ei vain läsnäoloa, myös aktivointia ja oman tilan antamista Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 Säätely suojaa, rakentaa ja antaa tilaa oppimiselle Kielteisten tunteiden hallinta Yhteinen iloitseminen Uteliaisuus (turvallisuuden tunne saa uskaltamaan!) Esine- ja ilmiömaailma Muut ihmiset Sosiaaliset suhteet Leikissä riehakkuus, fyysisyys nauru aikuinen säätää sopivalle, siedettävälle tasolle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11 Säätely suojaa, rakentaa ja antaa tilaa oppimiselle Säädelty stressi parantaa oppimista Lisää lapsen kykyä paneutuvaan oppimiseen - eli intensiiviseen havainnointiin, kysymiseen ja ratkaisujen etsimiseen yhteisessä toiminnassa toisten lasten ja aikuisten kanssa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

12 Säätelyä tukeva asenne käytännössä Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä Myötä tunteminen Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

13 Lasten liikkuminen ja ravitsemus Mitä DAGIS-tutkimuksen tulokset kertovat?

14 Laaja kartoitus DAGIS-tutkimus syksyllä 2015-talvella kuntaa Etelä-Suomessa Vantaa, Hyvinkää, Porvoo, Loviisa, Lohja 3 kuntaa Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoki, Kauhajoki, Kurikka

15 Mukana tutkimuksessa 66 päiväkotia 864 lasta Kuva: Pezibear 2015 Lohja 14 päiväkotia 202 lasta

16 Tutkimuksen tarkoitus Saada ajantasaista tietoa suomalaisten päiväkoti-ikäisten lasten ruokailutottumuksista, liikkumisesta ja stressin säätelystä Ymmärtää, millainen merkitys koti- ja päiväkotiympäristöllä on ruokailu- ja liikkumistottumuksien muotoutumisessa ja stressin säätelyssä

17 Mitä DAGIS-tutkimuksen tulokset kertovat? RUOKAILU & RUOANKÄYTTÖ

18 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Kasviksia päivittäin vähintään viisi oman kourallisen kokoista annosta Sokeria korkeintaan 10 % kokonaisenergiasta 2-vuotiailla n. 30 g (= 2 rkl = 10 sokeripalaa) 5-vuotiaalla n. 38 g (= 2,5 rkl = sokeripalaa) Suositukset löytyvät täältä:

19 Kotona syötyjen kasvisten ja hedelmien syöntikerrat viikossa 1 % Kasvikset 6 % 1 % Hedelmät ja marjat 11 % 14 % ei kertaakaan 79 % 65 % 23 % 1-3 kertaa/vko 4-6 kertaa/vko päivittäin Keskimääräinen kasvisten syöntitiheys 1,7 kertaa päivässä Keskimääräinen hedelmien ja marjojen syöntitiheys 1,3 kertaa päivässä

DAGIS-tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä runsaampaan kasvisten syöntiin Kasviksia kotona ja helposti saatavilla Säännölliset ruoka-ajat ja

20 DAGIS-tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä runsaampaan kasvisten syöntiin Kasviksia kotona ja helposti saatavilla Säännölliset ruoka-ajat ja perheen yhteinen ruokailu Kasviksia välipaloilla Lapsi mukana kauppareissulla ja/tai ateriavalmisteluissa Vanhempi näyttää mallia, kannustaa ja kehuu

21 Kotona syötyjen sokeria sisältävien ruokien syöntikerrat viikossa "Arkisokeri" 9 % "Juhlasokeri" 1 % 41 % 24 % 37 % 21 % ei kertaakaan 1-3 kertaa/vko 4-6 kertaa/vko 26 % 41 % päivittäin Arkisokeri= maustettu jogurtti, viili ja rahka, vanukkaat, sokeroidut murot ja myslit, maustetut puurot, mehukeitto Juhlasokeri= jäätelö, makeat keksit, kakut, muffinit ym., suklaa ja makeiset

22 Sokeria sisältävien juomien käyttökerrat viikossa Sokeriset juomat 5 % 32 % 38 % ei kertaakaan 1-3 kertaa/vko 4-6 kertaa/vko päivittäin 25 % Sokeriset juomat= sokeroidut mehut, täysmehut, sokeroidut ja vähäsokeriset virvoitusjuomat, kaakao

23 DAGIS-tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttöön Sokeripitoisia ruokia kotona ja saatavilla Vanhempien mielipide sopivasta syöntiuseudesta Vanhempien luottamus omiin kykyihin toimia haastavassa tilanteessa Vanhempien antama roolimalli

24 Mitä DAGIS-tutkimuksen tulokset kertovat? LIIKKUMINEN

25 Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä - Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 Suositukset löytyvät täältä: ault/opm/julkaisut/2016/liitteet/okm 21.pdf?lang=fi

26 Liikkuminen päiväkotiaikana Päiväkodissa* 45 % (~3 t 15 min) 12 % (~50 min) 43 % (~ 3 t) Paikallaanolo Kevyt liikkuminen Keskiraskas tai raskas liikkuminen *Kun päiväkotipäivä on pituudeltaan n. 7 tuntia

27 DAGIS -tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä runsaampaan päiväkotiaikaiseen liikkumiseen Päivien suunnittelu liikkuminen huomioiden Tietoisuus keinoista Myönteinen asenne Liikkuminen nostettu keskeiseksi teemaksi Lasten liikkuminen päiväkodissa Mahdollisuuksia ja välineitä helposti saatavilla

28 Liikkuminen päiväkotiajan ulkopuolella 8 % (~30 min) Arkipäivät* 9 % (~1 t 5 min) Viikonloppu** paikallaanolo 42 % (~2 t 30 min) 50 % (~3 t) 44 % (~5 t 38 min) 47 % (~ 6 t) kevyt liikkuminen keskiraskas tai raskas liikkuminen *Kun lapsi on pitänyt mittaria päiväkotiajan ulkopuolella on n. 6 tuntia **Kun lapsi on pitänyt mittaria viikonloppupäivänä n. 13 tuntia

29 DAGIS-tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä runsaampaan liikkumiseen Yhdessä ulkoilu metsässä/pihalla Myönteinen asenne liikkumiseen Luottamus omiin kykyihin saada lapsi liikkeelle esteistä huolimatta Enemmän liikkumista päiväkotiajan ulkopuolella Roolimalli

30 Mitä DAGIS-tutkimuksen tulokset kertovat? RUUTUAIKA

31 Suositus ruutuajalle Suomessa ei ole omaa suositusta alle 7- vuotiaiden lasten ruutuajalle. Yli 7-vuotiaiden ruutuaikasuositus on max. 2 t/päivä Kansainvälisiä suosituksia löytyy (mm. Australiasta ja Kanadasta) ja ne suosittelevat: Alle 2-vuotiaille: ruutuaikaa ei suositella lainkaan 2-4 -vuotiaat: korkeintaan 1 tunti päivässä vuotiaat: korkeintaan 2 tuntia päivässä

32 Ruutuaika arkena ja viikonloppuna Arkena Viikonloppuna 22 % 8 % 28 % 20 % 24 % korkeintaan 1 tunti yli 1 tunti -2 tuntia yli 2 tuntia-3 tuntia 23 % yli 3 tuntia 42 % 33 % Ruutuaikaa keskimäärin arkena: 1 t 44 min Ruutuaikaa keskimäärin viikonloppuna: 2 t 12 min Ruutuaika= TV:n katselu sekä tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttö ja pelikonsolien pelaaminen

DAGIS -tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä vähäisempään ruutuaikaan Yhteiset säännöt ja niistä kiinnipitäminen Vanhempien luottamus omiin

33 DAGIS -tutkimuksessa löydettyjä yhteyksiä vähäisempään ruutuaikaan Yhteiset säännöt ja niistä kiinnipitäminen Vanhempien luottamus omiin kykyihin toimia haastavassa tilanteessa Vähemmän ruutuaikaa Myönteinen asenne liikkumiseen ja ruutuajan rajaamiseen Vanhemman antama roolimalli

34 Kiitos! Voit seurata DAGIS-hanketta myös somessa: Facebook: DAGISresearch

Samankaltaiset tiedostot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi