Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Transkriptio

1 Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

2 Ohjelma Avaus ylilääkäri Eeva Huikko Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella haastavasti käyttäytyvän lapsen ohjaamisessa erityisopettaja Anu Kokkonen Tauko (mahdollisuus kahvitteluun sairaalan kahviossa) Psykiatrisen sairaanhoitajan mahdollisuudet vaikuttaa kouluarkeen psykiatrinen sairaanhoitaja, lasten ryhmäpsykoterapeutti Anne Salin Lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa? erikoislääkäri Susanna Kallinen Liikkuvan avohoidon keinot vastata kouluvaikeuksiin sairaanhoitaja, perheterapeutti Jaana Ahonen ja sairaanhoitaja Mari Pelkonen Keskustelua ja päätös

3 Vaikeat tapaukset: Mikseivät nuo muut toimi? Lastenpsykiatria anna sitä tai tätä lääkettä/lähetä sairaalakouluun/ota osastohoitoon/hoida tehtäväänsä paremmin? Koulu hanki avustajaa/puutu kiusaamiseen/ hoida tehtäväänsä paremmin? Lastensuojelu ota huostaan/maksa sitä ja tätä/hoida tehtäväänsä paremmin?

4 Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Ensisijaisena tuen tuominen lapsen ja nuoren kasvuympäristöön, perheeseen, kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun Palvelujen painopiste korjaavista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä kasvuympäristössä hyvää arkea tukeviin ratkaisuihin Erityistä toimintakyvyn tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntouttavat palvelut toteutetaan osana arkea monitoimijaisessa yhteistyössä

5 vuoden kuluessa Aivot kehittyivät anatomisesti ja toiminnallisesti nykytasolle pienissä heimoyhteisöissä Yhdistävinä tekijöinä perhesuhteet yhteistyö yhteisesti jaettu tieto yhteiset rituaalit Oppiminen osana arkipäivän elossa selviytymistä, opetus kiintymyksen kohteilta, usein kahden kesken

6 Heimoyhteiskunta vs. nyky-yhteiskunta Heimo Pienet ryhmät Yhteistyö Tasaveroisuus ja reiluus Demokraattiset päätökset Yhtenäisyys Jaetut vastuut Nyky Isot ryhmät Individualismi Valtahierarkia Määrätyt ja pakolla toteutetut säännöt Kilpailu Epätasainen työn jakautuminen

7 Aivot ja vuorovaikutus Aivot on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jatkuvasti muotoutuva elin v v turvallisuuden tunnetta tukeva emotionaalinen vuorovaikutus merkityksiä jäsentävä, järkeenkäypä, looginen vuorovaikutus Vuorovaikutus toisten kanssa vaikuttaa suoraan aivojen kykyyn ottaa vastaan uusia kokemuksia ja oppia niistä Opettajan ja oppilaan suhteessa samankaltaisuutta vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteen kanssa Kuormittuminen ja suboptimaaliset kiintymyssuhdekokemukset estävät oppimista - esim. kiusaaminen

8 Vuorovaikutus muovaa aivoja 1. VIESTIJÄRJESTELMÄ: solujen kemialliset muutokset, sähköinen aktivoituminen 2. VIESTIJÄRJESTELMÄ: solun sisäisen biokemian muutos 3. VIESTIJÄRJESTELMÄ: mrna ja proteiinisynteesin aktivoitumien vaikuttaa solujen rakentumiseen ja hermoverkkoihin uusia rakenteita

9 Opettajat ovat kuvanveistäjiä, jotka muovaavat tulevien sukupolvien aivoja mahdollistamalla lapselle ympäristön, jossa lapsi voi vastaanottaa tietoa (Daniel J Siegel)

10 Sosioemotionaalisen oppimisen keskeiset elementit 1. Turvallinen ja luottavainen vuorovaikutussuhde oppilaan ja opettajan välillä perusedellytys, erityisesti sosiaalisista, emotionaalisista ja älyllisistä haasteista kärsiville lapsille 2. Pieni tai kohtalainen vireystaso lisää hermosolujen kasvua vähäinen ahdistuneisuus mahdollistaa tehokkaan oppimisen 3. Ajattelun ja tunteiden aktivointi molempien aivopuoliskojen samanaikainen aktivointi edistää affektien säätelyä ja tunneälyn kehittymistä, kuormituksen vähentäminen edistää aivopuoliskojen välistä tasapainoa ja ajatusten ja tunteiden integroitumista Yhteinen tarinan rakentaminen

11 Neuroplastisuutta estää Kuormitus oppimisympäristössä, traumamuistot ja jännitteet elämäntilanteessa estävät neuroplastisuutta Pitkäaikaisesti kuormittuneet ja traumatisoidut oppijat eivät useinkaan pysty aktivoimaan neuroplastisia prosesseja ilman emotionaalista tukea -> tarvitaan rohkaisua, luovia tapoja lähestyä vaikeita asioita; ei oteta oppilaan kiukkua henkilökohtaisesti Lapsille, joiden aivot ovat sulkeutuneet trauman, sosioemotionaalisten vaikeuksien tai kulttuurisen irrallisuuden vuoksi, on oleellista rakentaa luokkaan kiintymyssuhde oppimiskyvyn optimoimiseksi

12 Yhteisten tarinoiden luominen Hyvin kerrottu tarina sisältää ristiriitoja ja ratkaisuja, eleitä ja ilmeitä, tunteiden sävyttämiä ajatuksia -> hermoverkkojen integroituminen (vasen-oikea aivopuolisko, ylä-alasuunta, aivojen kaikkien osien aisti-, ruumiilliset, motoriset, affektiiviset ja tiedolliset prosessit) Tarinat ylittävät sosiaaliset synapsit ja opettavat taitoja, välittävät arvoja, luovat jaettuja näkökulmia ja päämääriä: tukevat yksilön toiminnan integroitumista ryhmään

13 Tarinat luokassa Tarinat ovat vahva muistityökalu, sekä käyttäytymisen ja oman identiteetin suunnitelma Tarinat voivat edistää muistitoimintoja tallentaessaan useiden aivoalueiden välistä tietoa Traumaattisen oppimishistorian omaavilla oppilailla käsitykseen omasta itsestä tallentuvat vanhempien, opettajien, kavereiden ym. kielteiset arvioinnit Kun oppilaan kielteiset käsitykset tulevat osaksi itseä koskevaa tarinaa, kuormitus nousee ja onnistuminen vähenee; itseä koskeva menestystarina vähentää ahdistusta ja edistää neuroplastisuutta

14 Kirjallisuutta Cozolino L: The social neuroscience of education. Optimizing attachment & learning in the classroom. W.W.Norton&Company Lontoo 2013 Geddes H: Attachment in the classroom. The links between children s early experience, emotional well-being and performance in school. Worth Publishing Lontoo 2006