Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?"

Emilia Elstelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö VII Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä

2 Esitelmän ydinsisältö Lapsen kehitys on vuorovaikutteista minuus jäsentyy kokemuksessa itsestä suhteessa toiseen lapsi kuihtuu yksinäisyydessä Aivot kehittyvät toiminnassa Vuorovaikutuksessa olemisen taito on synnynnäistä ja opittua kokemukset sisäistyvät Jukka Mäkelä VII Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä

3 Ekologinen transaktionaalinen malli lapsen kehityksestä Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä psyykkisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa, sukulaisten ja ystävien kanssa Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa Jukka Mäkelä VII Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä

4 Aivot kehittyvät toiminnassa Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa saamansa informaation mukaan aisti-informaatio ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit kokemusinformaatio jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Kehitys on toiminnan ohjaamaa asteittainen kypsyminen perimä määrittää mahdollisuuksien kirjon ympäristö avaa ja sulkee perimän toteutumista Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain

5 Aivot kehittyvät asteittain Aste asteelta lisääntyvät yhteydet uusia ulottuvuuksia omaan koettuun ja hallittuun todellisuuteen Kolmitasojärjestelmä aivorunko limbinen järjestelmä - isoaivokuori Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi sujuvasti tunteiden mukaan taistele, pakene, jähmety

6 Varhaiset vuorovaikutussuhteet Vauvan ensisijainen kiinnostus on ihmiseen muistaa kokemansa, tuoksun, äänen, kosketuksen yhteinen hyvä hetki muistuu kuukausien päästä Tuttuus vähentää stressiä stressin säätely kehittyy ensimmäisten vuosien aikana itseä säätelevä toinen kiintymyssuhteiden erityismerkitys Vauva ja pikkulapsi ovat kiinnostuneita myös vieraista erityisesti naisista kun kaipaa lohtua mies valitaan ensisijaiseksi leikkitoveriksi

7 Säätelykyky yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA TAISTELE PAKENE - JÄHMETY SIEDETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSIRAJA SÄÄTELY AIKUISEN AVULLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS: SÄÄTELYAVUN TARVE ÄRSYKKEET

8 Ihminen on: Liikkuva liike hakee yhteyspintoja ja kohtaamisia Aistiva ja kokeva kokeminen on aistimusten liittämistä muistiin Tunteva ja ajatteleva tunteet luokittavat aistimuksia ja kokemuksia ajattelu ryhmittelee ja muovaa luokkia Yhteisöllinen ja tarinoiva toiseen suuntautunut ja antelias kokemuksiaan ja ymmärrystään jakava Henkinen ja luova suuria ja uusia yhteyksiä hakeva

9 Minuus jatkuvasti muuttuvana kehänä esinemaailma Luova toiminnallisuus Kumppanuus ja yhteistoiminta Ydinminä oma keho toiset ihmiset Kiintymys ja huolenpito mukaillen: C. Trevarthen 2010

10 Yhteyteen hakeutuminen Kuuleva keskustelu on kahdensuuntaista aktiivista toimintaa Katse ja ääni, liikkeet ja rytmit etsivät toista ihmistä tuttuus ja yllätyksellisyys molemmat tarpeen samantahtisuus syvän tyynen onnen kokemus leikkisä eritahtisuus on huumorin ydin Tunnevirittäytyminen kertoo kuulemisesta tunteet eriytyvät ja jäsentyvät Yhteyden katkosten korjaaminen tärkein turvallista kiintymystä vahvistava kokemus

11 Sanaton vuorovaikutus Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanojen merkitys on pieni ilmeet, eleet, äänensävyt, läheisyys, kosketus sanoillakin on sävymerkityksiä kieltosanat, passiivi, kysymykset Yhteen virittäytyminen luo yhteyden taikapiirin kytkee kahdet aivot ja kaksi kokevaa mieltä yhteen hajanaiset keskukset jäsentyvät asettuessaan yhteyteen kypsemmän järjestelmän kanssa Vahvin aivoja ja mieltä muovaava tekijä luo mahdollisuuksia kokea, tuntea, ajatella, puhu ja toimia

12 Virittäytyminen Asettuminen lapsen tilaan toisen näkeminen ja kuuleminen oikein peilisolujärjestelmä välittää myös tunteen katseyhteys, kuunteleminen, kosketus Oman kokemuksen välittäminen lapselle selkeät tunneviestit äänenkäyttö, ilmeet, kosketus sanat vahvistavat viestiä Resonanssissa on kehitystä luovaa energiaa

13 Kiintymyksen tarve Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle tulla kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme myös psykofyysinen kokemus läheisyydestä välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat

14 Kiintymyssuhteet uudessa valossa Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin ruumiillisen rytmin löytyminen on elävyyden ja kommunikaation ydin Kiintymyssuhteet ovat keskinäisen säätelyn suhteita Kiintymys on valikoivaa ja jakautuvaa Yhdessä kannettu vanhemmuus ihmisen voimavarana puutteellinen vanhemmuuden tuki riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin

15 Kiintymyksen muotoja Turvallinen eli luottavainen kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana luottamus omiin havaintoihin avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti Turvaton välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä epäluottamus omiin tunnehavaintoihin pyrkimys pärjätä omillaan sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri

16 Kiintymyksen muotoja Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistushäiriöiden riski Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot vaikeuksia empatian kehittymisessä käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia

17 Kuunteleva vuorovaikutus asenteena Lapsen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus hyväksyminen arvon ja merkityksen antaminen toihan meni tosi hyvin sinä olet kiva tyttö/poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella nyt olin liian ankara Myötä tunteminen sinulla on ollut tosi rankkaa olipa ihana tarina Sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos

18 Toivo on valmiutta kuulla sellaista mitä ei ole vielä lausuttu Terho Pursiainen

2011 Kiitos mielenkiinnostanne! www.thl.

19 Valtakunnallinen verkkopalvelu Kasvun kumppanit Lasten hyvinvointia vahvistamassa Seminaari Kiitos mielenkiinnostanne! kasvunkumppanit(at)thl.fi jukka.makela(at)thl.fi

Samankaltaiset tiedostot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut