Tilanne ja näkymät 2/2013. Talouden alamäki Euroopassa jatkuu s. 3. Tilaukset laskusuunnassa s. 5. Maailman ja Suomen talouden näkymät

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 2/213 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Talouden alamäki Euroopassa jatkuu s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset laskusuunnassa s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 Henkilöstön kehitys Tilanne ja näkymät 2/213

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Alkuvuosi 213 ei tuonut muutosta Euroopan heikkoon talouskehitykseen. Teollisuustuotanto jatkoi supistumistaan lähes kaikissa EU-maissa ja koski laajasti teollisuuden eri tuotteita. Tuotanto oli viimevuotista suurempi ainoastaan muutamissa itäisen Euroopan maissa. Euroopan taantuma on merkinnyt myös vähittäiskaupan sekä yritysten investointien vähenemistä ja työttömyyden kasvua. Euroopan keskuspankin tammikuussa julkaisema rahoituskysely vahvistaa, että pankkien luotonantoa yrityksille supistaa erityisesti yritysten kiinteiden investointien vähäisyys. Luotonantoa rajoittaa myös pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten tiukentaminen. Korkomarginaalien nouseminen ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen toteutuvat talouden kehityksen kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan. Talouden heikon kehityksen seurauksena EU-maiden työttömyysaste on nyt historiansa korkeimmalla tasolla. EU-maissa työttömyysaste on lähes 11 prosenttia ja euromaissa lähes 12 prosenttia. Suomessa työttömyysaste kipusi maaliskuussa jo 9 prosenttiin, mikä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa Länsi-Euroopan heikon talouskehityksen jatkumisesta useita vuosia eteenpäin. Sen sijaan muille talousalueille IMF ennustaa kasvua, joskin aiemmin ennakoitua hitaampana. Huhtikuun arviossa maailmantalouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 3,3 prosenttia, mikä vastaa viimevuotista kasvuvauhtia. Maailmantalouden kasvusta huomattava osa toteutuu tänäkin vuonna kehittyvissä maissa ja siellä erityisesti Aasiassa. Kiinan, Intian ja Venäjän kasvunäkymät ovat kuitenkin heikentyneet viime kuukausina, millä on moninaisia heijastusvaikutuksia raaka-aineiden hintakehitykseen sekä raaka-aineiden viennistä riippuvaisiin muihin kehittyviin maihin. Yhdysvaltain kokonaistuotanto kasvanee tänäkin vuonna kahden prosentin vuosivauhtia. Talouden kehitystä tukee asuntomarkkinoiden elpyminen, vaikkakin rakentamisen ja asuntokauppojen määrä on edelleen hyvin matalalla tasolla verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Suomen viennin romahtaminen ja jääminen matalalle tasolle vuoden 28 jälkeen on Suomen taloushistoriassa poikkeuksellista. Aikaisemmin ei ole koettu kehitystä, jossa vienti ei palaudukaan taantumaa tai lamaa edeltävälle tasolle. Suomen kannalta tilanteen tekee vakavaksi se, että vienti on kehittynyt vuoden 29 jälkeen paljon paremmin tärkeissä kilpailijamaissamme. Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa tavara- ja palveluvienti on jo selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen talouskriisiä. Itäisen Euroopan maissa, kuten Puolassa, Virossa ja Tšekissä, vienti on merkittävästi suurempi kuin ennen talouskriisiä. Suomen viennin tasopudotus on merkinnyt julkisen sektorin rahoituspohjan pettämistä. Edessä uhkaavat olla julkisen sektorin mittavat menoleikkaukset. Jotta vienti saataisiin takaisin kasvu-uralle ja yritysten kilpailukykyä parannettua, myös yrityskohtaisen paikallisen sopimisen edellytysten ja kulttuurin vahvistamisen tulee kuulua suomalaisen yhteiskunnan välttämättömiin uudistuksiin. 3 Tilanne ja näkymät 2/213

4 Paikallisella sopimisella voidaan turvata työpaikkoja ja tukea investointeja Teknologiateollisuudessa vuonna 211 noin neljännes yrityksistä oli tuloslaskelman mukaan tappiollisia. Tappiollisten yritysten osuuden arvioidaan pysyneen ennallaan näihin päiviin asti. On huomattava, että vaikka tappiollisia yrityksiä on kaikissa eri suhdannevaiheissa, niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut talouskriisin alun jälkeen. Yritysten menestyminen Suomessa edellyttää kilpailukyvyn jatkuvaa vaalimista. Kilpailukykyisistä tuotteista ja palveluista huolimatta markkinatilanteen muutokset ja kysynnän vaihtelut ovat monesti nopeita ja voimakkaita. Myös globaali rakennemuutos haastaa jokaisen suomalaisen yrityksen. Vain kilpailukykyiset yritykset voivat investoida ja säilyttää tai lisätä työpaikkoja. Yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden erot tulevat hyvin esille vertaamalla yritysten jalostusarvoa suhteessa henkilöstön määrään. Yrityksen jalostusarvo saadaan vähentämällä liikevaihdosta yrityksen hankkimat raaka-aineet, komponentit ja alihankinta. Jäljelle jäävät yrityksen työvoimakustannukset, vuokrat, poistot ja mahdollinen voitto. Teknologiateollisuuden yrityksissä jalostusarvon eroja selittävät henkilöstön työntekijä- tai toimihenkilövaltaisuus, liiketoimintaan sitoutuneen pääoman suuruus sekä mahdollinen liikevoitto tai -tappio. Työvoimakustannusten osuus teknologiateollisuuden yritysten jalostusarvosta on keskimäärin 71 prosenttia ja mediaani 76 prosenttia. Työvoimakustannusten kehityksellä on siten oleellinen merkitys osaamisintensiivisen teollisuuden kustannus- ja hintakilpailukyvylle. Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on kehittää työmarkkinoita määrätietoisesti. Keskeinen tavoite tulee olla sopeutumiskyky kulloiseenkin taloudelliseen tilanteeseen, joka vaihtelee merkittävästi yrityksittäin. Kilpailijamaissa omaksutut hyvät käytännöt ja mallit käyvät esimerkiksi myös Suomelle, kun pyrimme kuromaan umpeen kilpailijamaiden etumatkaa. Työmarkkinaratkaisuilla luodaan yritysten työllisyydelle ja investoinneille paremmat edellytykset, jos palkka- ja työaikaratkaisut toteutetaan pääosin yritys- ja toimipaikkatasolla. Muulla tavoin ei ole mahdollista ottaa huomioon yritysten tuottavuudessa ja kannattavuudessa olevia eroja ja pitää huolta myös alemman tuottavuuden yrityksistä. Myös työrauhasäännöstön on tuettava vastuullista ja vakaata työmarkkinapolitiikkaa ja talouskehitystä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa myös poliittisten päättäjien tulisi noteerata, työmarkkinatoimintaa koskevat muuttuneet vaatimukset ja esimerkiksi jo muissa Pohjoismaissa tapahtunut kehitys. Kaikkien työllisyydestä huolissaan olevien tulisi toimia ilman kärjistäviä vastakkainasetteluja ja antaa tukensa tarvittavalle muutokselle kohti joustavampaa, yrityskohtaisuutta painottavaa työmarkkinakulttuuria. Maailmantalouden kasvun jakautuminen 213e BKT:n kasvu 213, % Kasvu keskimäärin: +3,3 % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 212, % Lähde: IMF (April 213) Maailmantalouden kasvun jakautuminen 213e teknologiateollisuuden vientiosuuksin BKT:n kasvu 213, % Kasvu keskimäärin: +1,9 % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 212, % Lähde: IMF (April 213), Tullihallitus 9 1 Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Myös työmarkkinaratkaisuilla on kannustettava investointeja Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit e 213e Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 213), Teknologiateollisuus ry Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 211 Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 15 euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 211. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 71% -mediaani 76% 4 Tilanne ja näkymät 2/213

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset laskusuunnassa Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna hieman ja oli noin 67 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli neljä prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa runsaat 81 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa liikevaihto on ollut viime kuukausina laskusuunnassa. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta vähenivät tammi-maaliskuussa selvästi. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212 ja 22 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 8 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja niin ikään 8 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-maaliskuussa hieman vuodenvaihteesta ja oli noin 288. Maaliskuun lopussa henkilöstöstä noin 2 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 319 ihmistä. Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia ja oli joulukuun lopussa 3. Henkilöstö väheni erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Sen sijaan suomalaisten kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstön kasvu ulkomailla jatkui vahvana. Yritysjärjestelyjen seurauksena myös metallien jalostusyritysten henkilöstö lisääntyi ulkomailla. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25 = , 213 / 1, 212 Muutos: - 4 % Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstöstä noin 2 lomautusjärjestelyjen piirissä (31.3) Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto tammikuu 213. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,213 / I,212 I,213 / IV,212 Muutos (vientiin): - 16 % - 27 % Muutos (kotimaahan): - 14 % -2 % Muutos (yhteensä): - 16 % -22 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu Kotimaahan Vientiin Yhteensä / / Muutos (vientiin): - 8 % - 1 % Muutos (kotimaahan): - 8 % - 5 % Muutos (yhteensä): - 8 % - 8 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 2/213

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Vaisala Uudet tilaukset ja tilauskanta pudonneet merkittävästi Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna viisi prosenttia ja oli 17,2 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 12 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 27 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana tammi-maaliskuussa. Erityisesti tämän toimialan painamana myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta vähenivät alkuvuonna tuntuvasti. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212 ja 3 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja 26 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,213 / I,212 I,213 / IV,212 Muutos (vientiin): - 19 % - 31 % Muutos (kotimaahan): - 34 % - 15 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 3 % Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 213 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa / / Muutos (vientiin): - 16 % - 29 % Muutos (kotimaahan): - 6 % - 3 % Muutos (yhteensä): - 15 % - 26 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 2/213

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Cargotec Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,213 / I,212 I,213 / IV,212 Muutos (vientiin): - 14 % - 23 % Muutos (kotimaahan): - 16 % - 1 % Muutos (yhteensä): - 15 % - 2 % Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 213 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa / / Muutos (vientiin): - 5 % + 2 % Muutos (kotimaahan): - 21% - 15 % Muutos (yhteensä): - 8 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Uudet tilaukset selvästi alemmalle tasolle Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna edellisvuotisella tasolla ja oli 27,7 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli seitsemän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto supistui koneiden ja metallituotteiden valmistuksessa, mutta kasvoi kulkuneuvojen valmistuksessa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 32 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset vähenivät tammi-maaliskuussa selvästi verrattuna vuotta aiempaan ajanjaksoon sekä edeltävään vuosineljännekseen. Tämän seurauksena myös tilauskanta supistui. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212 ja 2 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 8 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja hieman pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 7 Tilanne ja näkymät 2/213

8 Metallien jalostus Suomessa Copyright Kuusakoski Liikevaihto supistunut, mutta terästuotteiden tuotantomäärä kasvanut Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna seitsemän prosenttia ja oli 9,7 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli niin ikään seitsemän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 27 liikevaihtoa kertyi Suomessa 12,4 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotannon määrä Suomessa oli tammi-helmikuussa neljä prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, värimetallien ja erityisesti valujen tuotanto supistui. Yritysten välillä terästuotteiden tuotanto kehittyi kuitenkin epäyhtenäisesti. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-helmikuussa kolme prosenttia viimevuotisesta. Tuotanto Aasiassa kasvoi seitsemän prosenttia, mutta supistui EU-maissa viisi prosenttia ja Pohjois-Amerikassa seitsemän prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli helmikuussa 5 prosenttia. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa = ,213 / 1,212 Muutos: - 7 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto tammikuu 213. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa = , 213 / 1-2, 212 Muutos: + 4 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto helmikuu 213. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 2/213

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,213 / I,212 I,213 / IV,212 Muutos (vientiin): - 5 % + 34 % Muutos (kotimaahan): - 6 % + 11 % Muutos (yhteensä): - 6 % + 14 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi maaliskuu Vientiin / / Muutos (vientiin): - 1 % + 8 % Muutos (kotimaahan): + 11 % + 14 % Muutos (yhteensä): + 7 % + 13 % 212 Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Yhteensä Uudet tilaukset ja tilauskanta kasvusuunnassa Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia ja oli 5,1 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli viisi prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 5,2 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsulttialalla uudet tilaukset ja tilauskanta olivat tammi-maaliskuussa kasvussa verrattuna viime vuoden lopun tilanteeseen. Uudet tilaukset jäivät kuitenkin alemmalle tasolle kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212, mutta 14 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Lokajoulukuusta uudet tilaukset lisääntyivät teollisuussektorilla lähes 5 prosenttia, talonrakennussektorilla lähes neljänneksen sekä yhdyskuntasektorilla muutaman prosentin. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 7 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja 13 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Joulukuusta tilauskanta kasvoi teollisuussektorilla yli viidenneksen, yhdyskunta- ja talonrakennussektoreilla vajaat 1 prosenttia. Talonrakennussektorilla näkymät ovat heikentyneet alkuvuoden aikana. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 2/213

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilaukset edelleen kasvusuunnassa Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia ja oli 7,1 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 11 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 6,4 miljardia euroa. Tietotekniikka-alan myönteinen kehitys uusissa tilauksissa ja tilauskannassa jatkui tammi-maaliskuussa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212, mutta 17 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa I,213 / I,212 I,213 / IV,212 Muutos (yhteensä): % + 17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi maaliskuu 213 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / Muutos (yhteensä): + 2 % + 1 % 213 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 2/213

11 HENKILÖSTÖN KEHITYS Henkilöstö ulkomailla väheni elektroniikkateollisuuden vetämänä, kone- ja metallituoteteollisuuden kasvu jatkui vahvana Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla väheni vuonna 212 noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan Suomessa henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan. Suomalaisyrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä kaikkiaan 588, josta kotimaassa 288 ja tytäryrityksissä ulkomailla 3. Henkilöstö ulkomailla väheni erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Sen sijaan suomalaisten kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstön kasvu ulkomailla jatkui vahvana. Yritysjärjestelyjen seurauksena myös metallien jalostusyritysten henkilöstö lisääntyi. Teknologiateollisuuden henkilöstö ulkomailla väheni eniten kehittyvissä maissa, joissa henkilöstö väheni 11 prosenttia. Länsi- Euroopassa henkilöstömäärä väheni noin neljä prosenttia. Pohjois- Amerikassa henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 64 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen 14 vuoden aikana runsaalla 16 :lla. Vuonna 212 henkilöstö kuitenkin vähentyi 23 :lla. Teknologiateollisuuden henkilöstö Tytäryritysten henkilöstömäärältään suurimmat sijaintimaat olivat vuonna 212: Kiina (57 1), Intia (38 2), Saksa (23 6), Yhdysvallat (23 5), Ruotsi (17 1), Brasilia (16 5), Meksiko (15 8), Puola (9 9), Iso-Britannia (7 3), Venäjä (7 2), Ranska (6 8), Italia (6 ) ja Alankomaat (4 2). Alan yritysten henkilöstö Suomessa väheni hieman vuonna 212. Vuoden 28 tasosta henkilöstömäärä on vähentynyt 3 :lla. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön määrän vaisu kehitys Suomessa jatkui tämän vuoden tammimaaliskuussa. Kaikkiaan henkilöstömäärä väheni hieman vuodenvaihteen tilanteesta. Alan yritykset työllistivät maaliskuun lopussa Suomessa 288 henkilöä. Viime vuosien rakennemuutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Globaalin rakennemuutoksen arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään huhtikuussa 213 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä vuoden 212 lopussa maittain. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna 8 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 213 maaliskuun lopun tilanteen mukaan. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen sekä vuokratyövoiman määrästä. 11 Tilanne ja näkymät 2/213

12 HENKILÖSTÖN KEHITYS Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä yhteensä 184. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 137 ja Suomessa 47. Vuonna 212 henkilöstön määrä ulkomailla supistui lähes 2 prosenttia. Vuonna 1998 ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 56 henkilöä. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 83 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näillä alueilla kuluneen 14 vuoden aikana kaikkiaan 98 :lla. Viime vuonna henkilöstön määrä kuitenkin laski kehittyvillä alueilla melkein 25 :lla henkilöllä. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia vuoden 212 lopun tilanteeseen verrattuna ja oli 52 maaliskuun lopussa. Suomalaisilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä yhteensä 244. Suomessa henkilöstöä oli 131 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 113. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 122 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 5 prosenttia eli 35 :lla, mutta supistui melkein 6 prosenttia vuonna 29. Vuosina ulkomaan henkilöstön määrä kasvoi 8 prosenttia, kun kotimaassa se väheni samaan aikaan lähes 5 prosenttia. Vuonna 212 alan henkilöstömäärän vahva kasvu jatkui ulkomailla. Henkilöstö kasvoi reilut viisi prosenttia edellisvuotisesta. Kotimaassa henkilöstön kasvu jäi hiukan alla prosenttiin. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä jo noin puolet sijaitsee kehittyvissä maissa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste onkin näissä maissa, joissa henkilöstö kasvoi vuonna 211 kolmetoista ja 212 seitsemän prosenttia eli vajaalla 4 :lla. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa vajaan prosentin verrattuna vuoden 212 lopun tilanteeseen ja oli noin 13 maaliskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 12 Tilanne ja näkymät 2/213

13 HENKILÖSTÖN KEHITYS Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Suomalaisilla metallien jalostusyrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä yhteensä 44. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 28 ja Suomessa 16. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 13 henkilöä ja Suomessa runsaat 17 henkilöä. Vuonna 212 kotimaan henkilöstö pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Ulkomailla henkilöstö kasvoi noin 19 prosentilla 28 henkilöön. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain voimakasta vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 6 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa vajaat kolme prosenttia verrattuna vuoden 212 lopun tilanteeseen ja oli noin 15 5 maaliskuun lopussa. Suomalaisilla suunnittelu- ja konsulttialan yrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä yhteensä noin 5. Suomessa henkilöstöä oli 44 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä runsaat 6. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla vajaat 1 4 henkilöä. Vuonna 212 ulkomaanhenkilöstön määrä väheni muutamalla sadalla hengellä ollen noin 6 3. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kehittyvien maiden osuus ulkomaanhenkilöstöstä on noin 45 prosenttia. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa reilulla kahdella prosentilla verrattuna vuoden 212 lopun tilanteeseen ja oli 45 maaliskuun lopussa. Metallien jalostuksen henkilöstö Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstö ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 13 Tilanne ja näkymät 2/213

14 HENKILÖSTÖN KEHITYS Tietotekniikka-ala Suomalaisilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli vuoden 212 lopussa henkilöstöä yhteensä 68. Suomessa henkilöstöä oli noin 52 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 16. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 25 henkilöä ja ulkomailla 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia. Vuoden 23 jälkeen tapahtuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla on lähes kolminkertaistunut. Kuitenkin vuonna 212 henkilöstön määrä laski ulkomailla 14 prosenttia edellisvuotisesta. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Vuonna 212 ulkomaanhenkilöstö väheni melko voimakkaasti sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä lisääntyi tämän vuoden tammi-maaliskuussa hieman verrattuna vuoden 212 lopun tilanteeseen ja oli noin 52 maaliskuun lopussa. Tietotekniikka-alan henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14 Tilanne ja näkymät 2/213

15 TILANNE JA NÄKYMÄT 2/213 Tiedot perustuvat tilanteeseen Pääekonomisti Jukka Palokangas, p. (9) , Ekonomisti Petteri Rautaporras, p. (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

16 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Vaisala