Tilanne ja näkymät 2/2008

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 2/28 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kehittyvät taloudet pitävät yllä maailmantalouden kasvua Maailmantalous kasvoi viime vuonna noin 5 prosenttia verrattuna vuoteen 26. Kasvu oli suunnilleen yhtä nopeaa kuin edeltävinä kolmena vuonna. Kuluvana ja ensi vuonna kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan. Tähän ovat syynä Yhdysvaltain taantuma sekä sen aiheuttamat ongelmat kansainvälisillä raha- ja rahoitusmarkkinoilla. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n huhtikuussa julkaiseman ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,7 prosenttia. Kasvun painopiste on Aasiassa sekä muilla kehittyvillä talousalueilla. Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa sekä Japanissa kasvu jää ennusteen mukaan heikoksi. Yhdysvaltain talousvaikeudet pienentävät erityisesti kehittyneiden maiden kasvulukuja. Vaikutukset Aasiassa, Itäisessä Euroopassa sekä latinalaisessa Amerikassa jäävät ennusteen mukaan vähäisiksi. Kehittyvien talouksien kasvun ennakoidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna noin 6,5 prosenttiin. Kasvu on nopeinta Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä, joissa bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan hidastuvan tänä vuonna vain 1,5-2 prosenttiyksiköllä viimevuotisesta. Näin arvioidaan siitä huolimatta, että Yhdysvaltain, Länsi-Euroopan ja Japanin bruttokansantuotteet muodostavat yhdessä edelleen puolet maailmantaloudesta. Maailmanpankin laskelmien mukaan kehittyvät taloudet tuovat tänä vuonna maailmantalouden kasvusta 8 prosenttia. Yksinomaan Kiinan ja Intian osuus kasvusta on 4 prosenttia. Yhdysvaltain talous on alkuvuoden ennakkotietojen perusteella taantumassa. Asuntomarkkinoiden alamäki jatkuu, eikä näköpiirissä ole käännettä parempaan. Kuluttajien luottamus on heikentynyt edelleen, mikä ennakoi vaisua kehitystä yksityisessä kulutuksessa myös lähikuukausina. Heikon dollarin aikaansaamasta viennin kasvusta huolimatta myös teollisuuden luottamus on vaisu ja teollisuustuotannon kehitys sen mukaista. Japanin talouskasvua on viime vuosina ylläpitänyt viennin myönteinen kehitys. Viennin veto on hiipunut ja teollisuustuotanto supistunut alkuvuonna. Jenin vahvistuminen on heikentänyt teollisuuden vientimahdollisuuksia. Länsi-Euroopassa talous on kehittynyt suotuisasti alkuvuoden aikana, joskin maiden välillä on epäyhtenäisyyttä. Sekä teollisuudessa että kuluttajien keskuudessa luottamusindeksit ovat heikentyneet joissakin maissa. Euroopan teknologiateollisuutta edustava Orgalime arvioi huhtikuussa, että kone- ja metallituoteteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden yhteenlaskettu tuotanto lisääntyy Länsi-Euroopassa tänä vuonna vajaat 4 prosenttia. Viime vuonna tuotanto kasvoi vajaat 6 prosenttia. Kulutuskysynnän huipun vaimenemisesta Länsi- Euroopassa kertoo se, että uusien autojen rekisteröinti on vähentynyt maaliskuussa 1 prosentilla verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. Maailmantalouden kasvun jakaantuminen 28e Teollisuustuotannon määrän kehitys kuukausittain BKT:n kasvu % Kasvu keskimäärin +3,7 % Kiina 2 Japani Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu latinalainen Amerikka Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 27, % Lähi-itä ja Afrikka 2,1=1 14 Suomi 135 EU25-maat 13 USA Japani Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 1/28 tai 2/28. Lähde: World Bank, IMF Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan)

2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Uudet tilaukset vähentyneet, tilauskanta vahvistunut tammi-maaliskuussa Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 26. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla, eniten kone- ja metallituoteteollisuudessa. Liikevaihto on ollut myös alkuvuonna suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti kaikkiaan 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 27 vastaavalla ajanjaksolla ja 7 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Toimittamattomien tilausten eli tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa euromääräisesti 13 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 3 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa Milj. euroa, nimellisin hinnoin 85 Yhteensä I,28/I,27 I,28/IV,27 Muutos (vientiin): - 7 % - 8 % Muutos (kotimaahan): + 3 % - 3 % Muutos (yhteensä): - 6 % - 7 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/28 *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala 16 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä / / Muutos (vientiin): + 15 % + 4 % Muutos (kotimaahan): - 5 % - 5 % Muutos (yhteensä): + 13 % + 3 % *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Uudet tilaukset ja tilauskanta vähentyneet tammi-maaliskuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna euromääräisesti noin viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 26. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27 ja 26 prosenttia vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa euromääräisesti 8 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 6 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

3 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä I, 28/I, 27 I, 28/IV, 27 Muutos (vientiin) - 31 % -28 % Muutos (kotimaahan) - 5 % + 6 % Muutos (yhteensä) - 3 % -26 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/28 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä / / Muutos (vientiin): - 8 % - 7 % Muutos (kotimaahan): - 5 % + 9 % Muutos (yhteensä): - 8 % - 6 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Uudet tilaukset ja tilauskanta lisääntyneet tammi-maaliskuussa Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna euromääräisesti noin 15 prosenttia suurempi kuin vuonna 26. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 29 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27 ja 16 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa euromääräisesti 18 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 5 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa 4 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä I, 28/I, 27 I, 28/IV, 27 Muutos (vientiin) + 36 % + 22 % Muutos (kotimaahan) + 6 % - 5 % Muutos (yhteensä) + 29 % + 16 % Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä / / Muutos (vientiin): + 22 % + 7 % Muutos (kotimaahan): - 5 % - 7 % Muutos (yhteensä): + 18 % + 5 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/28 :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

4 METALLIEN JALOSTUS Tuotanto vuoden alussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 26. Liikevaihtoa kasvatti edellisvuotista korkeampi hintataso, sen sijaan tuotantomäärät vähenivät vuoden aikana. Metallien jalostuksessa Suomessa tuotanto oli tämän vuoden tammihelmikuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Terästuotteiden tuotannossa jäätiin hieman alemmalle tasolle kuin viime vuonna samaan aikaan. Sen sijaan värimetallien tuotanto oli 2 prosenttia ja valujen tuotanto 8 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Maailman terästuotanto kasvoi tämän vuoden tammi-helmikuussa 5 prosenttia verrattuna samaan aikaan vuonna 27. Aasiassa tuotanto lisääntyi 6 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 9 prosenttia sekä Keski- ja Itä- Euroopassa 3 prosenttia. Sen sijaan Länsi-Euroopassa tuotanto supistui 2 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli alkuvuonna 36 prosenttia. Viime vuonna terästuotanto kasvoi maailmassa lähes 8 prosenttia verrattuna vuoteen 26. Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa Metallien jalostusyritysten tuotannon määrä Suomessa 2,1= Muutos 1-12, 27/1-12,26, % % 2,1= Muutos I, 28/I, 27, % Valut Terästuotteet Värimetallit % - 2% + 2% Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 12/27 Lähde: Tilastokeskus Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto I/28 (tammi-helmikuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I, 28/I, 27. Lähde: Tilastokeskus TIETOTEKNIIKKA-ALA Uudet tilaukset lisääntyneet tammi-maaliskuussa Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 26. Tietotekniikka-alan yritykset ovat olleet mukana Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa viime vuoden keväästä alkaen. Sen vuoksi tilausten kehityksestä ei voi esittää vertailutietoa vuotta aiempaan aikaan verrattuna. Tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto Suomessa Tietotekniikka-alan uudet tilaukset vuosineljänneksittäin 2,1=1 Muutos 1-12,27/1-12,26,% % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 12/27 Lähde: Tilastokeskus Milj. euroa, nimellisin hinnoin ,II 27,III 27,IV 28,I I,28/IV,27 Muutos (yhteensä) + 19 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/28

5 Suomalaisyrityksillä henkilöstöä ulkomailla jo enemmän kuin Suomessa Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset kasvattivat henkilöstöään ulkomailla vahvasti myös vuonna 27, mutta lisäsivät sitä jonkin verran myös Suomessa. Tuoreen tiedustelun* mukaan suomalaisyrityksillä oli henkilöstöä vuoden 27 lopussa kaikkiaan 551, josta kotimaassa 274 ja tytäryrityksissä ulkomailla 277. Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi 56 :lla vuonna 27. Vuoden 1998 lopussa henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä 111. Kuluneiden vajaan kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä on siten lisääntynyt ulkomailla 166 henkilöllä ja henkilöstö kasvanut joka vuosi. Suomessa alan yritysten henkilöstö kasvoi 9 :lla vuonna 27. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön kasvu on jatkunut Suomessa myös alkuvuoden aikana, joskin epäyhtenäisesti päätoimialojen välillä. Henkilöstöä oli alan yrityksissä maaliskuun lopussa kaikkiaan 15 enemmän kuin vuoden 27 lopulla. Henkilöstön määrä lisääntyi 1,2 prosenttia kone- ja metallituoteteollisuudessa, 1,9 prosenttia metallien jalostuksessa,,6 prosenttia tietotekniikka-alalla, mutta väheni 1,6 prosenttia elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä yli puolet sijaitsee kehittyvillä talousalueilla matalan kustannustason maissa: Aasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Keski- ja Etelä- Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana 126 :lla ja viimeksi vuonna 27 kaikkiaan 36 :lla. Tytäryritysten suurimmat sijaintimaat olivat vuoden 27 lopussa henkilöstömäärän mukaan järjestyksessä: Kiina (4 7), Saksa (23 3), Intia (2 2), Ruotsi (2 ), Yhdysvallat (19 9), Brasilia (13 8), Unkari (12 9), Iso-Britannia (9 2), Meksiko (8 4), Viro (7 4), Ranska (7 ), Venäjä (7 ). Viime vuosien muutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Myönteisen suhdannekehityksen ansiosta sekä yritysjärjestelyjen seurauksena suomalaisyritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään uudelleen myös Länsi-Euroopassa viimeisten parin vuoden ajan. Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten muutoksista viime vuosina saa paremman kokonaiskuvan, jos tarkastellaan vajaan kymmenen vuoden kehitystä myös Suomessa. Selvityksen vertailujaksolla alan yritysten henkilöstö oli Suomessa kasvussa vuosina ja laskussa vuosina Sen jälkeen myös kotimaassa henkilöstöä on lisätty. Vuoden 27 lopulla henkilöstöä oli Suomessa arviolta 274, mikä on 1 enemmän kuin edellisen suhdannehuipun aikaan vuonna 21. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö* ulkomaisissa tytäryrityksissä Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) (31.3.) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Aasia (ml. Oseania) Lähi-itä ja Afrikka *Teknologiateollisuus kysyi jäsenyrityksiltään huhtikuussa 28 Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrää vuoden 27 lopussa maittain. Tiedustelun mukaan Suomessa on runsaat 16 teknologiateollisuuden konserni- tai muuta yhtiötä, jolla on tytäryrityksiä ulkomailla. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä kysyttiin henkilöstön kehitystä Suomessa vuoden 28 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Erikseen pyydettiin tietoa myös vuokratyövoiman määrästä.

6 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 2 vuoden 27 lopussa. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 137 ja Suomessa 63. Vertailuvuonna 1998 tilanne oli vielä aivan toisenlainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset hieman vähemmän kuin vuonna 27. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 21, mutta sen jälkeen henkilöstön määrä on lähtenyt uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Henkilöstö on lisääntynyt investointihankkeiden ja yritysjärjestelyiden seurauksena. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 75 prosenttia sijaitsee kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt vajaan kymmenen vuoden aikana näillä markkina-alueilla kaikkiaan 87 :lla ja viimeksi vuonna 27 yhteensä 26 :lla. Pelkästään Aasiassa henkilöstö lisääntyi viime vuonna 14 :lla. Sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa henkilöstömäärä on ollut laskussa vuoden 2 jälkeen, mutta yritysjärjestelyjen myötä lisääntyi uudelleen vuonna 27. Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö* ulkomaisissa tytäryrityksissä Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) (31.3.) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Aasia (ml. Oseania) Lähi-itä ja Afrikka KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Suomalaisilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 247 vuoden 27 lopussa. Tästä Suomessa henkilöstöä oli 146 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 11. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 123 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 2, ja määrä väheni hieman myös vuosina Sen jälkeen henkilöstöä on lisätty tuntuvasti ulkomailla investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen vajaa puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Henkilöstön määrä Länsi-Euroopassa väheni vuoden 22 huipputasoltaan vuosien aikana. Sen jälkeen henkilöstön määrä on lisääntynyt alueella uudelleen hyvän suhdannekehityksen ja yritysjärjestelyiden seurauksena. Vastaavanlainen kehitys on ollut Pohjois-Amerikassa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste on kuitenkin Aasiassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Vuonna 27 henkilöstön määrä kasvoi näillä markkina-alueilla yhteensä 7 5:lla verrattuna vuoteen 26.

7 Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö* ulkomaisissa tytäryrityksissä Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) (31.3.) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Aasia (ml. Oseania) Lähi-itä ja Afrikka METALLIEN JALOSTUS Suomalaisilla metallien jalostusyrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 42 5 vuoden 27 lopussa. Tästä ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 26 ja Suomessa Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 13 henkilöä ja Suomessa 17 5 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 4 prosenttia sijaitsee sekä Länsi-Euroopassa että Keski- ja Itä-Euroopassa. Vielä muutama vuosi sitten Keski- ja Itä-Euroopassa oli henkilöstöä saman verran kuin Pohjois-Amerikassa, mutta sen jälkeen tilanne on oleellisesti muuttunut. Henkilöstömäärän väheneminen Länsi-Euroopassa johtuu emoyhtiöiden yritysjärjestelyistä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstön kasvu johtuu suomalaisyritysten yritysostoista sekä tuotannon laajennusinvestoinnista. Vuonna 27 henkilöstö lisääntyi alueella 3 6:lla, Aasiassa 6:lla. Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö*ulkomaisissa tytäryrityksissä Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) (31.3.) Aasia (ml. Oseania) Lähi-itä ja Afrikka

8 TIETOTEKNIIKKA-ALA Suomalaisilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 62 vuoden 27 lopussa. Tästä Suomessa henkilöstöä oli 49 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 13. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla 6 5 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen runsas 6 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Viime vuosina yritykset ovat kuitenkin lisänneet henkilöstöään tuntuvasti myös Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Näillä alueilla se lisääntyi viime vuonna yhteensä 1 5:lla. Suomalaisen tietotekniikka-alan henkilöstö Suomalaisen tietotekniikka-alan henkilöstö* ulkomaisissa tytäryrityksissä Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) (31.3.) Aasia (ml. Oseania) Lähi-itä ja Afrikka Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puh. (9) , Henkilöstön kehitys: Timo Puustinen, puh. (9) , Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: TILANNE JA NÄKYMÄT