Tilanne ja. näkymät 2/2012. Epävarmuus Euroopassa jatkuu s. 3. Uudet tilaukset ja tilauskanta notkahtaneet hieman s. 5

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 2/212 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus Euroopassa jatkuu s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Uudet tilaukset ja tilauskanta notkahtaneet hieman s. 5 Henkilöstön kehitys Henkilöstö ulkomailla kasvaa vahvasti, kotimaassa henkilöstö pysyy ennallaan s. 11

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 Henkilöstön kehitys Tilanne ja näkymät 2/212

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus Euroopassa jatkuu Maailmantalouden näkymät ovat pysyneet epävarmoina alkuvuoden aikana. Tästä huolimatta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF korotti huhtikuussa ennustettaan maailmantalouden kasvusta. Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun tammikuussa ennuste oli 3,3 prosenttia. Ennusteet Yhdysvalloille, Japanille ja Venäjälle ovat jonkin verran aiempaa valoisammat. Sen sijaan ennuste Länsi-Euroopalle on edelleen lievä taantuma. Suurista riskeistä huolimatta ainakin toistaiseksi maailmassa on vältetty ajautuminen laajamittaisempaan taantumaan. Merkittävä syy tähän on Euroopan keskuspankin joulukuussa ja helmikuussa toteuttama mittava pankkien pääomittaminen. Edullista ja pitkäkestoista ylimääräistä rahoitusta annettiin pankeille yli 1 miljardia euroa. Rahoitusoperaatiot olivat paljon suuremmat kuin talouskriisin alkuvaiheessa vuosina 28 ja 29. Väliaikaisesta rauhoittumisesta huolimatta tilanne rahoitusmarkkinoilla on edelleen herkkä ja altis nopeille muutoksille. Tästä kertovat esimerkiksi Espanjan ja Italian pankkien ja valtioiden velkapaperien riskilisien tuntuva nousu maaliskuun puolivälin jälkeen. Myös poliittiset riskit ovat palautuneet markkinoille Ranskan presidentinvaalien sekä Alankomaiden hallituksen hajoamisen seurauksena. Euroopan tilannetta ei helpota myöskään julkisen velan kasvun jatkuminen. Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkoi kasvuaan useimmissa EU-maissa vuonna 211. Kaikkiaan julkinen velka suhteessa bkt:hen oli EU-maissa 87 prosenttia, kun edeltävänä vuonna osuus oli 85 prosenttia. Lievä taantuma Länsi-Euroopassa on jatkunut talven ja kevään aikana. Sekä teollisuuden että palvelualojen ostopäällikköindeksit huhtikuulta ennakoivat taantuman jatkumista myös lähikuukausina. Maiden välillä tilanne kuitenkin eroaa merkittävästi. Suurista maista tuotanto supistuu Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Saksassa bruttokansantuote kasvaa edelleen. Huomionarvoista Saksassakin on sikäläisen koneteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamien uusien tilausten väheneminen viime kuukausina. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin kaksi prosenttia. Talouden näkymä on parantunut hieman viime kuukausina niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. Myös kuluttajien luottamusta mittaavat indikaattorit ovat jonkin verran vahvistuneet. Talouden kehitystä kuitenkin jarruttaa asuntomarkkinoiden heikko tila. Rakentamisen sekä asuntokauppojen määrä on pysynyt viime kuukausina historiallisen matalalla tasolla. Työttömyys on niin ikään edelleen korkealla tasolla. Maailmantalouden kasvusta huomattava osa on kehittyvien maiden varassa. Myös näissä maissa talouden kehitys on ollut viime kuukausina hitaampaa kuin viime vuonna. Kiinan talous on monella tavalla avainasemassa. Tiedot maan talouden kehityksestä ovat olleet viime kuukausina korostetun ristiriitaisia tilastojen laatijasta riippuen. Yksityisesti toteutetut yrityskyselyt antavat kasvusta heikomman kuvan kuin julkisten tilastojen laatijat. Suomen vaihtotase uhkaa vajota jopa kriisimaiden tasolle Suomen kansantaloudelle ulkomaankaupalla on tunnetusti suuri merkitys. Viennin ja tuonnin myönteinen kehitys ovat edellytyksiä jokaisen suomalaisen hyvinvoinnille. Jotta Suomi ei velkaantuisi ulkomaille, viennillä on kyettävä rahoittamaan tuonti. Hyvästä kilpailukyvystä kertoo se, jos vienti on selvästi tuontia suurempaa. Vienti tuo noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta, kun mukaan lasketaan viennin välilliset vaikutukset. Suomen taloushistoriassa vienti onkin muodostanut koko kansantalouden kasvun selkärangan. Ennennäkemätöntä on nyt tämän selkärangan murtuminen ja uhka pitkäaikaisesta negatiivisesta kierteestä talouden kehityksessä. Viimeaikaiset tiedot Suomen kauppa- ja vaihtotaseen kroonisesta heikentymisestä ja nyttemmin alijäämäisyydestä ovat hälyttäviä. Tavaroiden viennin ja tuonnin erotusta kuvaava kauppatase oli suurimmillaan miljardia euroa ylijäämäinen vuosina 21 ja 22. Vastaavasti tavaroiden ohella myös palveluviennin ja -tuonnin sisältävä vaihtotase oli tuohon aikaan miljardia euroa ylijäämäinen. 3 Tilanne ja näkymät 2/212

4 Vuoden 22 jälkeen kauppatase ja vaihtotase ovat heikentyneet kroonisesti. Vuonna 211 molemmat kilpailukykyämme kuvaavat mittarit painuivat alijäämäisiksi. Tuonti oli vientiä suurempaa. Nyt Suomi velkaantuu ulkomaille myös koko kansantalouden tasolla. Suomi jäänyt jälkeen kilpailijamaista Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen viime vuosien kehitys antaa aihetta huoleen. Suomen tapaista vaihtotaseen heikkenemistä ei ole tapahtunut tärkeissä kilpailijamaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Näissä maissa vaihtotase on pysynyt selvästi ylijäämäisenä. Vaihtotase näissä maissa oli viime vuonna 5,5-8 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa alijäämää kertyi prosentin verran suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kaukana ei enää ole se tilanne, jolloin Suomen vaihtotaseen alijäämä on yhtä suuri kuin vaikeuksissa olevissa Euroopan maissa. Alijäämä on varsin suuri Espanjassa, Portugalissa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa ja Ranskassa. Yhteistä näille maille on ollut vientiteollisuuden kilpailukyvyn krooninen heikkeneminen ja teollisuuden jalostusarvon vaatimaton kehitys. Suomen ulkomaankaupan taseiden heikkeneminen ei euroaikana aiheuta suurta dramatiikkaa lyhyellä aikavälillä. Toista oli oman valuutan aikana 199-luvun alussa, jolloin markan kurssikehitys oli sijoittajien armoilla. Käynnissä on kuitenkin kehitys, jossa teollisuuden kilpailukyky Suomessa heikkenee jatkuvasti ja aiheuttaa jatkossa kasvavia ongelmia kansantaloudelle. Nyt on viimeinen hetki saada laiva kääntymään. Euroopan kriisimaat muistuttavat negatiivisen kierteen lopputuloksesta. Kun teollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät, vaihtotase pysyy alijäämäisenä, julkinen sektori velkaantuu ja talouskasvu on parhaimmillaankin vaatimatonta. Suomen tavara- ja palveluviennin arvo oli viime vuonna kaikkiaan 75 miljardia euroa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 vienti oli arvoltaan 87 miljardia euroa. Viennissä on tapahtunut merkittävä tasopudotus, josta noin puolet on seurausta elektroniikkateollisuuden, noin kolmannes kone- ja metallituoteteollisuuden ja loppuosa lähinnä muun teollisuuden kilpailukykyongelmista. Viennin tasopudotus on edellä kuvattuakin suurempi, jos otamme huomioon menetetyn viennin aiheuttamat haittavaikutukset hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle. Poikkeama viennin pitkänajan trendikehityksestä on vuositasolla yli 2 miljardia euroa. Näin paljon enemmän tulisi nyt olla vientiä, jotta julkiset menot ja muut hyvinvointikustannukset kyettäisiin rahoittamaan ilman velkaantumista. Vastaavaa viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Johtopäätös on yksiselitteinen: teollisuuden kilpailukyky rapautuu kaiken aikaa. Osaaminen, jalostusarvo ja viennin edistäminen eivät kehity toivotulla tavalla. Osasyynä tähän kehitykseen ovat työn tarjontaan ja kysyntään liittyvät jäykkyydet työmarkkinoilla sekä verotuksen ja sosiaaliturvan aiheuttamat heikot kannustimet työn tekemiseen. Suomessa on huutava tarve ymmärtää oikein kilpailukyvyn merkitys globaalissa taloudessa toimiville yrityksille. Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta 65 Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt 3kk / 3kk, % 65 2, ,, , , , Teollisuus Palvelut Ostopäällikköindeksi, vas. ast. BKT, oik ast. Viimeinen havainto maaliskuu 212 Viimeinen havainto huhtikuu 212 Lähde: Markit Lähde: Markit, Eurostat Suomen kauppatase ja vaihtotase Vaihtotaseen kehitys EU-maissa 12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto helmikuu 212 Lähde: Suomen Pankki Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Italia Viimeinen havainto loka-joulukuu 211 Lähde: Eurostat Iso-Britannia Espanja 4 Tilanne ja näkymät 2/212

5 Teknologiateollisuus Suomessa Uudet tilaukset ja tilauskanta notkahtaneet hieman Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna 7 prosenttia ja oli noin 69 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 3 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuudessa viime vuoden alkupuolisko kehittyi vielä noususuuntaan niin uusissa tilauksissa kuin tilauskannassa. Syksyn jälkeen kumpikin on notkahtanut jonkin verran. Syynä tähän on erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden haasteet. Yritysten välillä tilanne on niin ikään jatkunut hyvin epäyhtenäisenä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 7 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 211 ja 3 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat tammi-maaliskuussa runsaan kolmanneksen alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 6 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 211 ja samalla tasolla kuin joulukuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli maaliskuun lopussa 4 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta 25= ,212 / 1,211 Muutos: + 3 % 1-2,212 / 1-2,211 Muutos: - 3 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 1/212. Lähde: Tilastokeskus Viimeinen havainto 2/212 Lähde: Tullihallitus Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,212 / I,211 I,212 / IV,211 *) Pl. metallien jalostus Muutos (vientiin): - 6 % - 9 % Muutos (kotimaahan): - 1 % + 9 % Muutos (yhteensä): - 7 % - 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/212 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä / / Muutos (vientiin): + 8 % - 2 % Muutos (kotimaahan): + 3 % + 4 % Muutos (yhteensä): + 6 % % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/212

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright ABB Uudet tilaukset ja tilauskanta supistuneet edelleen Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna noin 3 prosenttia ja oli 18 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 5 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne on jatkunut haastavana viime kuukausina. Tämän seurauksena myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta ovat vähentyneet edelleen. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 29 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 211 ja 5 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 28 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 211 ja 1 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän keväällä matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,212 / I,211 I,212 / IV,211 Muutos (vientiin): - 35 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 1 % + 47 % Muutos (yhteensä): - 29 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Vientiin Yhteensä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa / / Muutos (vientiin): - 33 % - 15 % Muutos (kotimaahan): + 2 % + 15 % Muutos (yhteensä): - 28 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/212

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Cargotec Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,212 / I,211 I,212 / IV,211 Muutos (vientiin): + 14 % - 6 % Muutos (kotimaahan): - 11 % - 4 % Muutos (yhteensä): + 7 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Vientiin Yhteensä / / Muutos (vientiin): + 21 % + 1 % Muutos (kotimaahan): + 6 % + 4 % Muutos (yhteensä): + 18 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa 212 Uudet tilaukset hyvällä tasolla Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 14 prosenttia ja oli vajaat 28 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 5 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset pysyivät tammi-maaliskuussa hyvällä tasolla, vaikka supistuivatkin hieman loka-joulukuun tilanteesta. Tilauskanta on vahvistunut hieman viime kuukausina. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 7 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 211, mutta 5 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 18 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 211 ja hieman suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. 7 Tilanne ja näkymät 2/212

8 Metallien jalostus Suomessa Liikevaihdon ja tuotantomäärien kasvu tasaantunut Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuona noin 12 prosenttia ja oli vajaat 11 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 2 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa lisääntyi viime vuonna 3 prosenttia verrattuna vuoteen 21. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa tuotanto oli niin ikään 3 prosenttia vuotta aiempaa suurempi. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi hieman enemmän kuin värimetallien ja valujen tuotanto. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa noin prosentin viimevuotisesta. Tuotanto Aasiassa lisääntyi 2 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 7 prosenttia, mutta supistui EU-maissa 4 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli maaliskuussa 47 prosenttia. Maailmantalouden epävarmuus ja vaisu kasvu merkitsivät maailman terästeollisuudessa kapasiteetin käyttöasteen alenemista maaliskuussa verrattuna vuoden 211 maaliskuuhun. 25=1 25=1 Copyright Boliden Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa ,212 / 1,211 Muutos: + 2 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 1/212. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa ,212 / 1-2,211 Muutos: + 3 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 2/212. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 2/212

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,212 / I,211 I,212 / IV,211 Muutos (vientiin): - 12 % + 9 % Muutos (kotimaahan): + 12 % - 5 % Muutos (yhteensä): + 8 % - 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Kotimaahan Vientiin Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Yhteensä / / Muutos (vientiin): - 18 % + 2 % Muutos (kotimaahan): + 8 % + 5 % Muutos (yhteensä): + 2 % + 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Uudet tilaukset hyvällä tasolla, tilauskanta vahvistui hieman Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 9 prosenttia ja oli runsaat 5 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 2 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan toimialalla uudet tilaukset pysyivät hyvällä tasolla tammi-maaliskuun aikana. Tilausten kasvu viimevuotisesta perustui ennen kaikkea kotimaan kysyntään, sen sijaan tilaukset ulkomailta olivat edelleen alhaisella tasolla. Tilauskanta on niin ikään vahvistunut hieman viime kuukausien aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 8 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 211, mutta 3 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 2 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 211 ja 4 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. 9 Tilanne ja näkymät 2/212

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilauskannan vahvistuminen jatkunut Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 9 prosenttia ja oli 7 miljardia euroa. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa verrattuna edeltävään neljännekseen, mutta jäivät alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tilauskannan vahvistuminen jatkui. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 211, mutta 1 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa samalla tasolla kuin samaan aikaan vuonna 211, mutta 2 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa I,212 / I,211 I,212 / IV,211 Muutos: - 13 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/212 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / Muutos: % + 2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/212

11 Henkilöstö ulkomailla kasvaa vahvasti, kotimaassa henkilöstö pysyy ennallaan HENKILÖSTÖN KEHITYS Suomessa sijaitsevat teknologiateollisuuden yritykset lisäsivät vuonna 211 henkilöstöään ulkomailla peräti seitsemän prosenttia, kun kotimaassa henkilöstöä lisättiin vain hieman. Henkilöstön kasvusta vastasivat kehittyvät maat ja siellä erityisesti Aasia sekä Latinalainen Amerikka. Näissä maissa henkilöstö kasvoi vuoden aikana 12 prosenttia. Länsi-Euroopassa henkilöstömäärä väheni hieman, Pohjois-Amerikassa kasvoi lievästi. Suomalaisyrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä kaikkiaan 618, josta kotimaassa 291 ja tytäryrityksissä ulkomailla 327. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä tytäryrityksissä ulkomailla supistui jonkin verran vuonna 29. Vuoden 211 loppuun mennessä oltiin jo selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen finanssi- ja talouskriisiä. Henkilöstöä ulkomailla oli vuoden 211 lopussa peräti 213 enemmän kun vertailuvuonna Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 66 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen 13 vuoden aikana runsaalla 18 :lla ja vuonna 211 jopa 23 :lla. Tytäryritysten henkilöstömäärältään suurimmat sijaintimaat olivat vuonna 211: Kiina (65 8), Intia (4 4), Saksa (21 2), Yhdysvallat (21 1), Brasilia (2 4), Ruotsi (18 2), Meksiko (16 9), Puola (1 4), Iso-Britannia (9 1), Ranska (7 2), Italia (6 9), Venäjä (6 8) ja Unkari (6 4). Alan yritysten henkilöstö Suomessa lisääntyi noin 1 :lla vuonna 211. Vuoden 28 tasosta henkilöstömäärä on vähentynyt 37 :lla. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön määrän vaisu kehitys Suomessa jatkui tämän vuoden tammimaaliskuussa. Kaikkiaan henkilöstömäärä väheni hieman vuodenvaihteen tilanteesta. Alan yritykset työllistivät maaliskuun lopussa Suomessa 291 henkilöä. Viime vuosien rakennemuutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Globaalin rakennemuutoksen arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu *) Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään huhtikuussa 212 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä vuoden 211 lopussa maittain. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna 8-9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 212 maaliskuun lopun tilanteen mukaan. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen sekä vuokratyövoiman määrästä. 11 Tilanne ja näkymät 2/212

12 HENKILÖSTÖN KEHITYS Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa sijaitsevilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä yhteensä 224. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 171 ja Suomessa 53. Vertailuvuonna 1998 tilanne oli toisenlainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 56 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä supistui tarkasteluajanjakson aikana vuosina 21 ja 29, mutta vuoden 211 lopussa ulkomaanhenkilöstöä oli jo 27 enemmän kuin vuonna 28. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 8 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näillä alueilla kuluneen 13 vuoden aikana kaikkiaan 123 :lla ja viimeksi vuonna 211 yhteensä 14 :lla. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kolme prosenttia vuoden 211 lopun tilanteeseen verrattuna ja oli 52 maaliskuun lopussa. Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa sijaitsevilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä yhteensä 235. Suomessa henkilöstöä oli 128 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 17. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 124 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 5 prosenttia eli 35 :lla, mutta supistui jonkin verran vuonna 29. Vuosina ulkomaan henkilöstön määrä kasvoi 8 prosenttia, kun kotimaassa se väheni samaan aikaan 8 prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen runsaat puolet sijaitsee kehittyneissä maissa: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa, joissa henkilöstö on 2-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin 13 prosenttia. Vuonna 211 henkilöstö kehittyvissä maissa kasvoi 6 :lla. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa hieman verrattuna vuoden 211 lopun tilanteeseen ja oli noin 127 maaliskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka 12 Tilanne ja näkymät 2/212

13 HENKILÖSTÖN KEHITYS Metallien jalostus Suomessa sijaitsevilla metallien jalostusyrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä yhteensä 4. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 23 ja Suomessa 17. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 13 henkilöä ja Suomessa runsaat 17 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain voimakasta vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Vuonna 211 sekä ulkomaanhenkilöstö että kotimaanhenkilöstö pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä vajaat 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja lähes kolmannes Keski- ja Itä- Euroopassa. Henkilöstöä on lisätty viime vuosina erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta myös Aasiassa yritysostojen ja tuotannon laajennusinvestointien seurauksena. Henkilöstön väheneminen Länsi- Euroopassa on johtunut etupäässä emoyhtiöiden yritysjärjestelyistä. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa hieman verrattuna vuoden 211 lopun tilanteeseen ja oli vajaat 17 maaliskuun lopussa. Suunnittelu ja konsultointi Suomessa sijaitsevilla suunnittelu- ja konsulttialan yrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä yhteensä 5. Suomessa henkilöstöä oli 43 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 7. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 31 henkilöä ja ulkomailla vajaat 1 5 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta vuodesta 23 jatkuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 211 ulkomaanhenkilöstön määrä lisääntyi lähes 1 :lla verrattuna edellisvuotiseen. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kehittyvien maiden osuus ulkomaanhenkilöstöstä on runsas 4 prosenttia. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa lähes 2:lla verrattuna vuoden 211 lopun tilanteeseen ja oli 45 maaliskuun lopussa. Metallien jalostuksen henkilöstö Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu (31.3) (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstö ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 13 Tilanne ja näkymät 2/212

14 HENKILÖSTÖN KEHITYS Tietotekniikka-ala Suomessa sijaitsevilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli vuoden 211 lopussa henkilöstöä yhteensä 69. Suomessa henkilöstöä oli noin 5 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 19. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta vuoden 23 jälkeen tapahtuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla on yli kolminkertaistunut. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä vajaa puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Viime vuosina yritykset ovat kuitenkin lisänneet henkilöstöään erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Vuonna 211 ulkomaanhenkilöstön määrä kehittyvissä maissa lisääntyi lähes 2 :lla. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa hieman verrattuna vuoden 211 lopun tilanteeseen ja oli noin 49 maaliskuun lopussa. Tietotekniikka-alan henkilöstö (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14 Tilanne ja näkymät 2/212

15 TILANNE JA NÄKYMÄT 2/212 Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) , , ekonomisti Matti Paavonen, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

16 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright ABB