Tilanne ja näkymät 2/2010. Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 2/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto pysyy lähikuukausina erittäin matalalla tasolla s. 3

2 Maailmantalouden näkymät Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti Maailmantalouden kasvu on nopeutunut viime kuukausina. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuun ennusteessaan maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 4,2 prosenttia viimevuotisesta. Talous kehittyy kuitenkin hyvin epäyhtenäisesti eri maanosien ja maiden välillä. Esimerkiksi Länsi-Euroopassa bkt:n ennakoidaan kasvavan ainoastaan prosentin verran. Historiallisen syvän pudotuksen jälkeistä nousua varjostavat läntisten teollisuusmaiden ylivelkaantuneisuus, maailmanlaajuinen tuotannon ylikapasiteetti, investointien vähäisyys, vajaatyöllisyys sekä näiden seurauksena lisääntynyt protektionismi. Talouden kehitys on ollut viime kuukausina erityisen nopeaa Kiinassa, Intiassa ja useissa muissa kehittyvissä maissa. Kiinassa bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa peräti 12 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa lisääntyivät lähes viidenneksen sekä investoinnit neljänneksen. Kiinan kasvuluvut ovat häikäiseviä, vaikka vertailutaso viime vuoden alussa olikin matala ja maassa on toteutettu mittavia raha- ja finanssipoliittisia elvytystoimia. Suuresta kasvupotentiaalista huolimatta Kiinan kehitys ei ole riskitön. Riski piilee kiinteistöhinnoissa, jotka ovat nousseet vuoden aikana runsaat 1 prosenttia kaksinkertaistuneen luotonannon seurauksena. Hintakuplaa ruokkii myös voimistunut inflaatio muualla taloudessa. Kuplan puhkeaminen voidaan estää vain rajoittamalla voimakkaasti luotonantoa ja kiristämällä muutoinkin rahapolitiikkaa. Yhdysvalloissa bruttokansantuote oli loka-joulukuussa samansuuruinen kuin vuonna 28 vastaavaan aikaan. Verrattuna edeltävään vuosineljännekseen talous kuitenkin kasvoi 1,4 prosenttia. Talouden nousuodotukset ovat vahvistuneet viime kuukausina. Kehitys on ollut kuitenkin epäyhtenäistä talouden eri sektorien välillä. Teollisuustuotanto on ollut loivassa kasvussa puolen vuoden ajan ja teollisuuden odotukset kasvun jatkumiselle ovat tälläkin hetkellä positiiviset. Kapasiteetin käyttöaste teollisuudessa on tällä hetkellä 7 prosenttia, kun se oli enimmillään 8 prosenttia ennen talouskriisiä. Yksityinen kulutus sekä yritysten tietoliikennelaiteinvestoinnit ovat niin ikään lisääntyneet jonkin verran. Työpaikkojen väheneminen on pysähtynyt, mutta vajaatyöllisyys on edelleen korkealla tasolla. Asunto- ja muut kiinteistömarkkinat eivät ole elpyneet juuri lainkaan. Kiinteistöjen hintakehityksellä ja rakentamisen kehityksellä on edelleen merkittävä negatiivinen vaikutus yksityisen kulutuksen ja koko maan talouden nousuvauhtiin. Eurooppa nousee jälkijunassa EU-maissa bruttokansantuote oli loka-joulukuussa 2,2 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna samaan aikaan. Verrattuna edeltävään vuosineljännekseen kasvua oli lievästi. Myös EU-maissa teollisuustuotanto on ollut kasvussa viime kuukausina. Teollisuuden saamien uusien tilausten kehitys tämän vuoden alussa ennakoi hitaan kasvun jatkumista lähikuukausina. Kapasiteetin käyttöaste teollisuudessa on tällä hetkellä 73 prosenttia, kun se oli parhaimmillaan 84 prosenttia ennen talouskriisiä. Kokonaisuudessaan EU-maiden elpyminen on hidasta ja kehitys maiden välillä epäyhtenäistä. Suomessa ja muissa Euroopan maissa teknologiateollisuus valmistaa pääosin investointitavaroita ja niihin liittyviä palveluja. Asiakasyritysten investoinnit ovat kysynnän kehityksessä avainasemassa. Suomelle investoinnit Euroopassa ovat tärkeitä, koska Euroopan markkinat muodostavat noin 75 prosenttia täällä sijaitsevan teknologiateollisuuden myynnistä. Euroopan elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä kone- ja metallituoteteollisuutta edustava teollisuusjärjestö Orgalime arvioi maaliskuussa, että alan liikevaihto Euroopassa supistui viime vuonna noin viidenneksen ja kasvaa tänä vuonna runsaan prosentin. Ennusteeseen sisältyy näkemys siitä, että liikevaihto elpyy hitaasti vuoden loppua kohden. Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin BKT:n kasvu 21, % Kasvu keskimäärin: +2,9 % Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 29, % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina Lähde: IMF (huhtikuu 21), Tullihallitus 2 Tilanne ja näkymät 2/21 Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Muu Latin. Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste EU-maissa 86 % 84 % 82 % 8 % 78 % 76 % 74 % 72 % 7 % 68 % Pitkän aikavälin ( ) keskiarvo Viimeinen havainto I/21. Lähde: Eurostat

3 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto pysyy lähikuukausina erittäin matalalla tasolla Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna lähes 3 prosenttia ja oli 55 miljardia euroa. Näin voimakasta liikevaihdon pudotusta ei ole tapahtunut sitten vuosien 1914 ja Alan yritysten kiinteät investoinnit vähenivät vuoden aikana runsaan kolmanneksen. Sen sijaan yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit pysyivät korkealla tasolla, joskin pienenivät hieman edellisvuotisesta. Teknologiateollisuuden tilauskehitys jatkui heikkona myös tammi-maaliskuussa. Tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla, mutta 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Vaikka uudet tilaukset vähenivät loka-joulukuusta, yrityksistä lukumääräisesti runsas puolet raportoi niiden kasvusta ja lähes 4 prosenttia vähenemisestä. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan heinäsyyskuuhun 28, uudet tilaukset olivat tammi-maaliskuussa lähes 5 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 24 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 4 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä vaikeana jatkuvan markkinatilanteen seurauksena teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto pysyy lähikuukausina erittäin matalalla tasolla. Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa 5 45 Muutos: 1,21 /1,29, % % Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Viimeinen havainto 1/21. Lähde: Tullihallitus Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,21/I,29 I,21/IV,29 *) Metallien jalostus pl., Muutos (vientiin): - 2 % - 19 % tietotekniikka-ala Muutos (kotimaahan): + 1 % - 14 % mukana II/27 alkaen. Muutos (yhteensä): + 1 % - 18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 21) Teknologiateollisuuden* tilauskanta Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 29 % - 5 % Muutos (kotimaahan): - 2 % - 1 % Muutos (yhteensä): - 24 % - 4 % e 21e *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Yhteensä 3 Tilanne ja näkymät 2/21

4 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Heikko tilauskehitys jatkui tammi-maaliskuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna kolmanneksen ja oli noin 19 miljardia euroa. Tavaravienti väheni 37 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna sekä 22 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Vaikka uudet tilaukset vähenivät loka-joulukuusta, yrityksistä lukumääräisesti lähes 8 prosenttia raportoi niiden kasvusta ja runsas viidennes vähenemisestä. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan heinä-syyskuuhun 28, uudet tilaukset olivat tammi-maaliskuussa runsaat 5 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 17 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna ja 8 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikkaja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina erittäin matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset I,21 / I,29 I,21 / IV,29 Muutos (vientiin): - 19 % - 24 % Muutos (kotimaahan): + 4 % + 1 % Muutos (yhteensä): - 16 % - 22 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Yhteensä Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 17 % - 9 % Muutos (kotimaahan): - 12 % + 7 % Muutos (yhteensä): - 17 % - 8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/21

5 Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Kotimaahan Vientiin Yhteensä I,21 / I,29 I,21 / IV,29 Muutos (vientiin): + 2 % - 14 % Muutos (kotimaahan): + 1 % - 1 % Muutos (yhteensä): + 15 % - 13 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/ Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Yhteensä Tilauskanta jatkoi supistumistaan Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna neljänneksen ja oli runsaat 24 miljardia euroa. Tavaravienti väheni 34 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna, mutta 13 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Vaikka uudet tilaukset vähenivät loka-joulukuusta, yrityksistä lukumääräisesti 6 prosenttia raportoi niiden kasvusta ja runsas kolmannes vähenemisestä. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan heinä-syyskuuhun 28, uudet tilaukset olivat tammi-maaliskuussa 5 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 3 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna ja 4 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina erittäin matalalla tasolla. Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 31 % - 4 % Muutos (kotimaahan): - 21 % - 3 % Muutos (yhteensä): - 3 % - 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/21

6 Metallien jalostus Liikevaihto kasvussa, mutta on selvästi alle kriisiä edeltävän tason Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 45 prosenttia edellisvuotisesta ja oli vajaat 6 miljardia euroa. Vienti väheni 46 prosenttia. Viime kuukausina liikevaihto on ollut uudelleen kasvussa, joskin on edelleen lähes kolmanneksen alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisiä kesällä 28. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärät vähenivät viime vuonna kaikkiaan vajaan viidenneksen verrattuna vuoteen 28. Tuotanto on lisääntynyt uudelleen viime kuukausina ja oli tämän vuoden tammi-helmikuussa 26 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös maailman terästuotanto on ollut viime vuoden keväästä alkaen kasvussa ja oli tämän vuoden tammi-maaliskuussa lähes 3 prosenttia suurempi verrattuna viime vuoden alun tilanteeseen. Aasian osuus tämän vuoden tuotannosta on ollut lähes 65 prosenttia, EU-maiden osuus runsaat 1 prosenttia ja Pohjois-Amerikan osuus vajaat 1 prosenttia. Yksistään Kiinan osuus maailman terästuotannosta on jo lähes puolet. 2,1=1 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Lähde: Tilastokeskus ,29 / 1-12,28 Muutos: - 44 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 12/29. Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 2,1= ,29 / 1-12,28 1-2,21 / 1-2,29 Muutos: - 19 % +26 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 2/21. Lähde: Tilastokeskus 6 Tilanne ja näkymät 2/21

7 Tietotekniikka-ala Tietotekniikka-alan uudet tilaukset I,21/I,29 I,21/IV,29 Muutos: + 1% -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/21 Tietotekniikka-alan tilauskanta / / Muutos: + 19 % % Tilauskehitys jatkunut myönteisenä Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna 4 prosenttia ja oli runsaat 6,5 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 1 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna, mutta 2 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Keskeinen syy tilausten lisääntymiseen viimevuotisesta ovat tietotekniikkapalvelujen ulkoistamiset muilta elinkeinoelämän toimialoilta sekä julkiselta sektorilta. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 19 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan viime vuonna ja samansuuruinen kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 2/21

8 HENKILÖSTÖN KEHITYS Yritysten kasvu jatkunut kehittyvissä maissa, Suomessa lomautukset vähenivät alkuvuonna Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset vähensivät henkilöstöään vuonna 29 myös ulkomailla. Henkilöstö ulkomailla supistui neljä prosenttia ja kotimaassa yhdeksän prosenttia. Ilman 12 prosentin henkilöstön kasvua Aasiassa (ml. Oseania) olisi teknologiateollisuuden henkilöstö ulkomailla supistunut jopa kotimaata ripeämmin eli yli 1 prosenttia vuodesta 28. Tuoreen tiedustelun*) mukaan suomalaisyrityksillä oli henkilöstöä vuoden 28 lopussa kaikkiaan 534, josta kotimaassa 255 ja tytäryrityksissä ulkomailla 279. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä ulkomaisissa tytäryrityksissä supistui viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna Vertailuvuoden 1998 lopussa henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä 111. Viime vuoden 11 työntekijän vähennyksestä huolimatta henkilöstön määrä ulkomailla on siten lisääntynyt kuluneiden 11 vuoden aikana 168 työntekijällä. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 6 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Afrikassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa kuluneen 11 vuoden aikana 137 :lla ja vuonna 29 noin 1 :lla. Vuonna 29 kehittyvien alueiden henkilöstömäärän kasvu oli kokonaan Aasian ripeän kasvun varassa. Tytäryritysten henkilöstömäärältään suurimmat sijaintimaat olivat vuonna 29: Kiina (48 8), Intia (31 1), Yhdysvallat (2 2), Saksa (19 5), Ruotsi (16 6), Brasilia (16 ), Unkari (9 8), Iso-Britannia (9 3), Italia (8 ), Meksiko (7 6), Ranska (7 6), Puola (6 9) ja Venäjä (6 ). Alan yritysten henkilöstö Suomessa supistui 24 :lla vuonna 29. Henkilöstömäärä on kuitenkin supistunut huomattavasti hitaammin kuin tuotanto tai tehdyt työtunnit. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön väheneminen Suomessa jatkui vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä. Henkilöstöä oli alan yrityksissä maaliskuun lopussa lähes 4 vähemmän kuin vuoden 29 lopussa. Henkilöstö väheni kolmen kuukauden aikana 1,4 prosentilla. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen seurauksena teknologiateollisuuden henkilöstöstä kaikkiaan noin 37 oli lomautusjärjestelyjen piirissä maaliskuun lopussa. Lomautettujen määrä kuitenkin supistui 2 :lla joulukuun lopun huippulukemista. Viime vuosien rakennemuutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Turvatakseen oman kilpailukykynsä *) Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään maalis-huhtikuussa 21 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä vuoden 29 lopussa maittain. Tiedustelun mukaan Suomessa on vajaat 2 teknologiateollisuuden konserni- tai muuta yhtiötä, joilla on tytäryrityksiä ulkomailla. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 21 maaliskuun lopun tilanteessa. Erikseen kerättiin tietoa lomautusten piirissä olevan henkilöstön määrästä. yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Globaalin rakennemuutoksen arvioidaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 37 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia,Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 8 Tilanne ja näkymät 2/21

9 HENKILÖSTÖN KEHITYS Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 2 vuonna 29. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 142 ja Suomessa 58. Vertailuvuonna 1998 tilanne oli vielä päinvastainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 61 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä supistui vuonna 29 toista kertaa tarkasteluajanjakson aikana. Edellinen kerta oli vuonna 21. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä lähes 75 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Keskija Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näillä alueilla kuluneen 11 vuoden aikana kaikkiaan 92 :lla ja viimeksi vuonna 29 yhteensä vajaalla 1 5:lla. Sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa henkilöstö väheni vuoden 2 jälkeen, mutta yritysjärjestelyjen myötä lisääntyi uudelleen vuosina Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa prosentin vuoden 29 lopun tilanteeseen verrattuna ja oli runsaat 57 maaliskuun lopussa. Kone- ja metallituoteteollisuus Suomalaisilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 23 vuonna 29. Suomessa henkilöstöä oli 131 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 99. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 123 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 6 henkilöä. Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 5 prosenttia eli 35 :lla, mutta supistui viime vuonna 6 prosenttia. Kotimaassa henkilöstömäärä supistui 11 prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen lähes 6 prosenttia sijaitsee teollisuusmaissa: Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Henkilöstö Länsi-Euroopassa väheni vuoden 22 huipputasoltaan vuosien aikana. Sen jälkeen henkilöstö lisääntyi alueella uudelleen hyvän suhdannekehityksen ja yritysjärjestelyiden seurauksena. Kehitys oli vastaavanlaista myös Pohjois-Amerikassa. Suomalaisyritysten kasvun painopiste on kuitenkin kehittyvissä maissa. Vuonna 28 henkilöstö kasvoi näissä maissa yhteensä vajaalla 6 :lla verrattuna vuoteen 27. Vuonna 29 henkilöstö väheni niin teollisuusmaissa (-8 %) kuin kehittyvissäkin maissa (-3 %). Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa 2,3 prosenttia verrattuna vuoden 29 lopun tilanteeseen ja oli noin 128 maaliskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä (31.3.) Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 31 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 9 Tilanne ja näkymät 2/21

10 HENKILÖSTÖN KEHITYS Metallien jalostus Suomalaisilla metallien jalostusyrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 36 vuonna 29. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 22 ja Suomessa 14. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä 13 henkilöä ja Suomessa 17 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain voimakasta vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta suuntaus on ollut kasvava. Vuonna 29 Henkilöstö väheni tosin niin ulkomailla kuin kotimaassakin noin 14 prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä runsaat 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja vajaa kolmannes Keskija Itä-Euroopassa. Henkilöstöä on lisätty viime vuosina erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta myös Aasiassa yritysostojen ja tuotannon laajennusinvestointien seurauksena. Henkilöstön väheneminen Länsi-Euroopassa on johtunut etupäässä emoyhtiöiden yritysjärjestelyistä. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa 14 ja pysyi ennallaan vuoden 29 lopun tilanteeseen verrattuna. Tietotekniikka-ala Suomalaisilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli henkilöstöä yhteensä 67 vuonna 29. Suomessa henkilöstöä oli vajaa 52 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä vajaa 16. Vertailuvuonna 1998 yritykset työllistivät Suomessa 26 henkilöä ja ulkomailla 6 7 henkilöä. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä on ollut vuosittain vaihtelua myös yritysjärjestelyjen takia, mutta vuodesta 24 jatkuneen kasvun aikana henkilöstömäärä ulkomailla on lähes kolminkertaistunut. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen yli 5 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Viime vuosina yritykset ovat kuitenkin lisänneet henkilöstöään tuntuvasti myös Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Aasiassa. Näillä alueilla henkilöstömäärä kasvoi vuonna 29 yhteensä 1 4:lla. Alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa 51 5 pysyen ennallaan vuoden 29 lopun tilanteeseen verrattuna. Metallien jalostuksen henkilöstö (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 1 Tietotekniikka-alan henkilöstö (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 1 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 1 Tilanne ja näkymät 2/21

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 2/21 Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) , Matti Paavonen, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: 11 Tilanne ja näkymät 2/21

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9)