Tilanne ja näkymät 2/2007

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 2/27 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vakaana, mutta USAn riskit varjostavat Maailmantalous on kehittynyt viime kuukausina kokonaisuudessaan vakaasti, vaikka kasvuvauhti onkin jonkin verran hidastunut. Aasian ja Euroopan myönteinen kehitys on peittänyt alleen Yhdysvaltain talouskasvun heikkenemisen. Erityisesti Saksan ja Japanin talouden elpyminen on vahvistanut luottamusta maailmantalouden kasvua kohtaan. Kaukoidän maista Kiinassa ja Intiassa ei ole näkynyt merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna kummassakin maassa lähes 1 prosenttia erityisesti investointien ja teollisuustuotannon vetämänä. Muissa alueen maissa kokonaistuotanto kasvanee 4 6 prosenttia, kuitenkin Japanissa vain puolet tästä. Japanin talouskehityksen takana on kuitenkin myönteistä sekä viennin että yritysten investointien lisääntyminen. Japanin tavara- ja palveluvienti Kiinaan oli tammikuussa peräti 5 prosentin kasvussa verrattuna vuoden 26 alun tilanteeseen. Länsi-Euroopassa talous on kehittynyt myös viime kuukausina kaksijakoisesti. Yhtäältä kasvun vetureina ovat toimineet Saksa, Iso-Britannia, Espanja sekä pienet maat, mutta jarruina lähinnä Ranska ja Italia. Toisaalta kasvun painopiste on ollut sekä viennissä että investoinneissa. Sen sijaan yksityinen kulutus on kehittynyt useimmissa maissa varsin vaisusti, eikä tähän ole odotettavissa ainakaan nopeaa käännettä parempaan. Vuoden alussa voimaanastunut kulutusverotuksen kiristäminen sekä Saksassa että Italiassa pitänee kulutuksen kehityksen heikkona myös lähikuukausina näissä maissa. Keski- ja Itä-Euroopan arvioidaan olevan tänäkin vuonna maailman nopeimmin kasvava talousalue Kaukoidän ohella. Alkuvuoden kehitys kertoo kasvun jatkuneen vahvana kaikilla keskeisillä sektoreilla. Investoinnit, yksityinen kulutus ja teollisuustuotanto ovat jatkaneet lisääntymistään ja odotukset kasvun jatkumiselle ovat pysyneet vahvoina. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden taantuma on alkanut heikentää myös koko talouden näkymiä. Tämä on jo tuntunut teollisuustuotannon sekä yritysten investointien kehityksessä. Yksityinen kulutus ja palvelualat ovat nyt ratkaisevassa asemassa siinä, leviävätkö asuntomarkkinoilla alkaneet ongelmat myös tähän talouden selkärankaan. Ainakin toistaiseksi mm. työttömyys on pysynyt matalalla tasolla. Historian valossa nykyisenkaltainen asuntomarkkinoiden alamäki on kuitenkin käytännössä aina merkinnyt viiveellä taantumaa myös koko maan taloudelle. Yhdysvaltain talouden mahdollinen taantuma muodostaa myös nykyoloissa riskin koko maailmantalouden kehitykselle. Suurvallan merkitys globaaleilla rahoitus- ja valuuttamarkkinoilla on niin suuri, että vaikutukset tuntuisivat kaikkialla maailmassa. Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Uusien omakotitalojen myynti ja rakennusluvat USAssa Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. Kasvun raja USAssa Koko talouden taantuma Myytyjen asuntojen määrä Rakennuslupien määrä Tuhatta asuntoa, vuositasolle korotettuna Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys, viimeinen havainto 3/27 Lähde: U.S. Department of Commerce, kausipuhdistetut tiedot, viimeinen havainto helmikuu 27

2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto lähikuukausina viimevuotista korkeammalla tasolla, mutta kasvuvauhti hidastumassa Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti runsaat 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koko alan tavaraviennin arvo oli tammikuussa euromääräisesti 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä koneja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat yhteenlaskettuna uusia tilauksia tammi maaliskuussa euromääräisesti 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 26 vastaavalla ajanjaksolla ja 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden loka joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 66 prosentissa yrityksistä, vähennystä 29 prosentissa yrityksistä ja 5 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskannan heikko kasvu viime kuukausina ennakoi kuitenkin alan liikevaihdon kasvuvauhdin hidastumista vuoden loppua kohden. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa Yhteensä Vientiin Kotimaahan 85 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala 27 I,27/IV,26 I,27/I,26 Muutos (vientiin): 7 % 5 % Muutos (kotimaahan): + 6 % 2 % Muutos (yhteensä): 6 % 5 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/27 15 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan *) Pl. metallien jalostus ja tietotekniikka-ala / / Muutos (vientiin): + 2 % + 4 % Muutos (kotimaahan): + 26 % + 12 % Muutos (yhteensä): + 4 % + 5 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilauskanta samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta suurempi kuin joulukuun lopussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti runsaat 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Sen sijaan alkuvuonna liikevaihto oli pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koko alan tavaraviennin arvo oli tammikuussa euromääräisesti 1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti saman verran kuin vuonna 26 vastaavalla ajanjaksolla, mutta 12 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokajoulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa samansuuruinen kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta 8 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 62 prosentissa yrityksistä, vähennystä 35 prosentissa yrityksistä ja 3 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan.

3 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa Yhteensä Vientiin Kotimaahan 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin I,27/I,26 I,27/IV,26 Muutos (vientiin): 1 % 12 % Muutos (kotimaahan): + 28 % 5 % Muutos (yhteensä): % 12 % 55 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan / / Muutos (vientiin): 1 % + 7 % Muutos (kotimaahan): + 16 % + 18 % Muutos (yhteensä): % + 8 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/27 :n tilauskantatiedustelu, viimeien havainto KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskanta ennätyskorkealla, kasvua myös alkuvuonna Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koko alan tavaraviennin arvo oli tammikuussa euromääräisesti 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan koneja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi maaliskuussa euromääräisesti 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 26, mutta 9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokajoulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa euromääräisesti 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 67 prosentissa yrityksistä, vähennystä 27 prosentissa yrityksistä ja 6 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella koneja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 4 Milj. euroa, nimellisin hinnoin I,27/I,26 I,27/IV,26 Muutos (vientiin): 7 % +12 % Muutos (kotimaahan): % 1 % Muutos (yhteensä): 13 % + 9 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/27 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa 11 Milj. euroa, nimellisin hinnoin 1 Yhteensä Vientiin Kotimaahan / / Muutos (vientiin): + 3 % + 3 % Muutos (kotimaahan): + 28 % + 11 % Muutos (yhteensä): + 5 % + 4 % :n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

4 METALLIEN JALOSTUS Terästuotteiden tuotantomäärät pienentyneet alkuvuonna, mutta liikevaihdossa merkittävää kasvua Metallien jalostajayritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti runsaat 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihtoa kasvattivat lisääntyneet tuotantomäärät sekä korkeammat hinnat. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koko alan tavaraviennin arvo oli tammikuussa euromääräisesti 63 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Sekä terästuotteiden että värimetallien tuotanto oli tämän vuoden tammi helmikuussa määrältään hieman pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Sen sijaan valujen tuotannossa kasvua oli lähes 1 prosenttia. Maailman terästuotanto kasvoi tammi maaliskuussa määrältään 1 prosenttia verrattuna vuoden 26 vastaavaan ajanjaksoon. Eniten tuotanto lisääntyi Kiinassa, jossa oli kasvua viimevuotisesta 22 prosenttia. Aasiassa tuotanto kasvoi kaikkiaan 16 prosenttia. Venäjällä tuotanto lisääntyi 8 prosenttia ja EU-maissakin kaikkiaan 5 prosenttia. Sen sijaan Yhdysvalloissa tuotanto supistui 7 prosenttia. Kiinan tuotanto vastasi alkuvuonna jo 36 prosenttia koko maailman tuotannosta. Metallien jalostuksen tuotannon määrä vuosineljänneksittäin Metallien jalostuksen viennin arvo kuukausittain Valut Terästuotteet Värimetallit Terästuotteet Värimetallit 14 2:I=1 Muutos: I,27/I,26, % + 9 % % 1 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto I/27 (tammi helmikuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I I,27/I I,26 Lähde: Tilastokeskus 6 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Muutos: 1,27/1,26, % % % Lähde: Tullihallitus (tavaravienti), Teknologiateollisuus ry, viimeinen havainto 1/27 TIETOTEKNIIKKA-ALA Liikevaihto kasvussa myös alkuvuonna Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti lähes 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 25. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Alan liikevaihto on ollut kasvussa Suomessa yhtäjaksoisesti ainakin runsaat 3 vuotta, jos liikevaihdon kasvun pysähtymistä vuonna 22 ei oteta huomioon. Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto Suomessa ,1=1 Muutos: 1, 27/1,26,% +7 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 1/27 Lähde: Tilastokeskus

5 Suomalaisyritykset kasvavat vauhdilla kehittyvillä talousalueilla, Suomessa henkilöstö lisääntyi hieman alkuvuonna Teknologiateollisuuden yritykset kasvattivat henkilöstöään ulkomailla vahvasti myös vuonna 26, mutta lisäsivät sitä jonkin verran myös Suomessa. Tuoreen tiedustelun*) mukaan teknologiateollisuudessa henkilöstöä oli vuoden 26 lopussa yhteensä 476 2, kotimaassa ja ulkomaisissa tytäryrityksissä Verrattaessa ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömääriä aiempiin vuosiin tilastoja on saatavilla vuoteen asti muista teknologiateollisuuden toimialoista kuin tietotekniikka-alasta. Tietotekniikka-alan ulkomaisten tytäryritysten henkilöstötilastoja on saatavilla vain vuodelta 26. Vuonna 26 Suomessa teknologiateollisuuden, sisältäen tietotekniikka-alan, henkilöstön määrä kasvoi 6 4:lla. Viime vuonna verrattuna vuoteen 25 (ilman tietotekniikka-alaa) ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstö kasvoi 26 6:lla. Vuoden lopussa henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä 15. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana henkilöstön määrä on siten lisääntynyt ulkomailla 98 :lla ja se on kasvanut joka vuosi. Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan työpaikkojen määrä lisääntyi Suomessa hieman vuoden 27 ensimmäisen neljänneksen aikana vuoden 26 loppuun verrattuna. Päätoimialoittain tarkasteltuna tammi maaliskuussa henkilöstön määrä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa väheni 2,5 prosenttia, koneja metallituoteteollisuudessa kasvoi vajaan prosentin, metallien jalostuksessa pysyi muuttumattomana ja tietotekniikka-alalla lisääntyi vajaat kolme prosenttia. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä yli puolet sijaitsee nopeasti kasvavissa ja samalla alemman kustannustason maissa: Kaukoidässä, Keskija Itä-Euroopassa sekä Etelä- ja Keski- Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa viimeisten kahdeksan vuoden aikana 82 8:lla ja viimeksi vuonna 26 kaikkiaan 26 1:lla. Tytäryritysten suurimmat sijaintimaat olivat vuoden 26 lopussa henkilöstömäärän mukaan järjestyksessä: Kiina (36 6), Yhdysvallat (19 4), Ruotsi (19 1), Saksa (12 7), Unkari (11 8), Intia (1 9), Iso-Britannia (8 8), Meksiko (8 1), Viro (6 7), Ranska (6 5), Brasilia (6 4) ja Venäjä (6 ). Viime vuosien muutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Pitääkseen huolta omasta kilpailukyvystään ja markkinaosuuksistaan, yritykset ovat sijoittaneet entistä enemmän tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Ala kasvaa nyt muualla kuin perinteisissä teollisuusmaissa. Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten muutoksista viime vuosina saa paremman kokonaiskuvan, jos tarkastellaan samanaikaista kehitystä myös Suomessa. Selvityksen vertailujaksolla 26 alan yritysten henkilöstö oli Suomessa kasvussa vuosina 21 ja laskussa vuosina Sen jälkeen myös kotimaassa on esiintynyt kasvua henkilöstömäärissä. Vuonna 26 henkilöstöä Suomessa arviointiin olevan keskimäärin 263 3, se on lähellä vuoden 21 huippulukemaa 265. Kotimaan positiivinen työllisyyskehitys johtuu pääasiassa hyvästä suhdannetilanteesta ja vahvasta vientitilauskannasta. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä alueellisesti* Tietotekniikka-ala mukana vuoden 26 luvuissa *) Vuoden lopussa, tietotekniikka-ala mukana vuoden 26 luvuissa *) Teknologiateollisuus teki laajan kyselyn kaikkiin jäsenyrityksiinsä huhtikuun 27 aikana. Tiedustelussa kysyttiin Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrää vuoden 26 lopussa alueellisesti ja maittain. Tiedot kattavat kaikki yritysten ulkomaiset tytäryritykset, joiden emoyhtiöiden päätoimialana Suomessa on teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joissa Suomessa sijaitsevan yrityksen omistusosuus on yli 5 prosenttia. Osakkuusyritykset eivät siten ole selvityksessä mukana. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Lisäksi kysyttiin tilauskantatiedustelun yhteydessä henkilöstön kehitystä Suomessa vuoden 27 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vastaajayritysten määrä oli noin 25 konserni- tai muuta yritystä, mikä vastaa yli 4 prosenttia teknologiateollisuuden koko henkilöstön määrästä Suomessa.

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomalaisten elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten koko henkilöstöstä 59 prosenttia työskentelee ulkomailla. Vuoden 26 lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 93 6, kun Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin Vuonna tilanne oli vielä aivan toisenlainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset hieman vähemmän kuin vuonna 26. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 21, mutta sen jälkeen henkilöstön määrä on lähtenyt uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 8 prosenttia sijaitsee nopeasti kasvavissa maissa: Kaukoidässä, Keski- ja Itä-Euroopassa tai Etelä- ja Keski-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt viimeisten kahdeksan vuoden aikana näillä markkina-alueilla kaikkiaan 6 :lla ja viimeksi vuonna 26 yhteensä 19 :lla. Pelkästään Kaukoidässä henkilöstö lisääntyi viime vuonna 12 8:lla. Sen sijaan sekä Länsi- Euroopassa että Pohjois-Amerikassa henkilöstömäärä oli kasvussa aina vuoteen 2 asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 26* *) Vuoden lopussa Kone- ja metallituoteteollisuus Suomalaisten koneja metallituoteteollisuuden yritysten koko henkilöstöstä 39 prosenttia työskentelee ulkomailla. Viime vuoden lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 87, kun Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin Vuonna ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 6 2 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 123. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 2 ja määrä väheni hieman vuosina 23 24, mutta kasvoi erityisesti viime vuonna suomalaisyritysten ulkomaisten investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen johdosta. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa ja vajaa viidennes Pohjois-Amerikassa. Henkilöstön määrä Länsi-Euroopassa väheni vuoden 22 huipputasoltaan vuosien aikana. Viime vuonna henkilöstön määrä lisääntyi alueella hyvän suhdannekehityksen ja yritysjärjestelyiden seurauksena 54:lla. Pohjois-Amerikassa ollut aleneva trendi kääntyi viime vuonna ja henkilöstö kasvoi 1 5:lla. Nopeasti kasvavilla markkinoilla ja aivan erityisesti Kaukoidässä sekä Keski- ja Itä-Euroopassa tytäryritysten henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Vuonna 26 henkilöstön määrä kasvoi näillä markkinaalueilla yhteensä 4 8:lla verrattuna vuoteen 25.

7 Suomalaisen koneja metallituoteteollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen koneja metallituoteteollisuuden henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 26* *) Vuoden lopussa Metallien jalostus Metallien jalostajien koko henkilöstöstä ulkomaisissa tytäryrityksissä on 58 prosenttia. Viime vuoden lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 23. Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin Vuonna ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 12 7 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 17 3 henkilöä. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kasvu tällä alueella, samoin kuin Pohjois-Amerikassa, kuitenkin pysähtyi vuoden 22 jälkeen. Viime vuonna henkilöstömäärä väheni tuntuvasti Länsi-Euroopassa emoyhtiöiden yritysjärjestelyjen takia. Keski- ja Itä-Euroopassa alan yritysten henkilöstömäärä on melkein kahdeksankertaistunut vuoden jälkeen ja Kaukoidässä kolminkertaistunut. Vuonna 26 henkilöstö lisääntyi Keski- ja Itä-Euroopassa 1 9:lla. Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstön kehitys Suomalaisten metallien jalostajien henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 26* *) Vuoden lopussa

8 Tietotekniikka-ala Päätoimialana tietotekniikka-ala eroaa muista päätoimialoista, sillä alalla henkilöstön määrä ulkomaisissa tytäryrityksissä on selvästi pienempi ja se on keskittynyt lähinnä Eurooppaan. Suomalaisten tietotekniikka-alan yritysten koko henkilöstöstä 18 prosenttia työskentelee ulkomailla. Suomessa sijaitsevilla tietotekniikan-alan yrityksillä oli ulkomaisissa tytäryrityksissä 1 2 henkeä vuoden 26 lopulla. Henkilöstömäärä Suomessa oli vuonna 26 keskimäärin Suomalaisen tietotekniikka-alan henkilöstön kehitys Suomalaisten tietotekniikka-alan henkilöstön määrä ulkomaisissa tytäryrityksissä 26* *) Vuoden lopussa 26 Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puh. (9) , Henkilöstön kehitys: Timo Hirvonen, puh. (9) , Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: TILANNE JA NÄKYMÄT