Tilanne ja. näkymät 3/2012. Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan s. 3. Tilaukset laskusuunnassa, liikevaihto jää syksyllä viimevuotisesta s.

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 3/ ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset laskusuunnassa, liikevaihto jää syksyllä viimevuotisesta s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 3/

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan Euroopan taantuma on pahentunut viime kuukausina. Teollisuuden ja palvelualojen kehitystä kuvaavat ostopäällikköindeksit painuivat touko-, kesä- ja heinäkuussa alimmalle tasolleen sitten finanssi- ja talouskriisin pahimman vaiheen. Tiedot kertovat bruttokansantuotteen supistumisesta useissa maissa kevään ja kesän aikana. Euroopan keskuspankin selvitys osoittaa, että pankkien rahoittamien yrityslainojen kysyntä väheni tuntuvasti alkuvuoden aikana. Keskeinen syy kysynnän vähenemiselle oli yritysten tuotannollisten investointien supistuminen. Euroopan näkymät loppuvuodelle ovat kasvavan epävarmuuden sävyttämät. Taantuma on nyt tarttumassa myös kilpailukyvyltään vahvaan Saksaan. Ranskassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa sekä useissa muissakin maissa talouden heikkeneminen on jatkunut kesän aikana. Suomi on ainakin toistaiseksi välttänyt talouden supistumisen, mutta riski sen toteutumiselle kasvaa nopeasti. Myös maailmantalous on lisääntyvän epävarmuuden kourissa. Yhdysvalloissa teollisuuden ostopäällikköindeksi heikkeni kesäkuussa niin paljon, että edessä voi olla tuotannon supistuminen. Palvelualoilla kasvu on vielä jatkunut, mutta selvästi aiempaa hitaammin. Asuntomarkkinoilla myytyjen asuntojen ja rakentamisen määrä on hieman elpynyt, mutta on edelleen historiallisen matalalla tasolla. Talouskasvun hidastuminen koskee myös valtaosaa kehittyvistä maista. Teollisuustuotanto on ollut kevään ja kesän aikana alavireistä Kiinassa, Brasiliassa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Vietnamissa, Tšekissä ja Puolassa. Palvelualoilla kehitys on ollut vakaampaa. Kiinan teollisuustuotannon ja viennin heikko kehitys ennakoivat maan hallitukselta uusia elvytystoimia. Lyhyessä ajassa korkoa on jo kahdesti alennettu ja pk-yritysten luotonsaantia on helpotettu. Lähiaikoina on odotettavissa uusia julkisia infrastruktuuri-investointeja sekä valtion omistamien pankkien niille antamaa rahoitusta. Suomi hinnoittelee teollisuuden työpaikkoja pois maasta Ulkomaankauppa on Suomen hyvinvoinnin selkäranka. Hyvinvoinnista arviolta puolet on perustunut tavaroiden ja palvelujen vientiin sekä sen välillisiin vaikutuksiin. Teollisuus on kattanut viennistä noin 9 prosentin osuuden. Tämän takia teollisuuden säilyminen kilpailukyvyltään vahvana on kaikkien suomalaisten etu. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee Suomen viennissä tapahtunut merkittävä tasopudotus vuoden jälkeen. Teollisuutemme vahvaa ydintä kuitenkin valuu kaiken aikaa pois maastamme. Olemme samanlaisessa kehityksessä monien muiden länsimaiden kanssa. Varoittavia esimerkkejä ovat Iso-Britannia ja Yhdysvallat, joissa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet radikaalisti. Seurauksena on ollut näiden maiden velkaantuminen ulkomaille sekä julkisen talouden rahoitusongelmat. Vaihtotaseen krooninen alijäämä kertoo karua kieltä näiden maiden kilpailukyvyttömyydestä. Teollisuuden työpaikat useissa EU-maissa ovat vähentyneet 2-luvulla prosenttia. Muutos heikompaan suuntaan sai vauhtia nykyisen talouskriisin seurauksena. Negatiivinen kehitys koskee myös Suomea, jossa teollisuus työllistää tällä hetkellä suoraan noin 4 ihmistä eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2. Saksa ja Itävalta ovat poikkeuksia. Saksassa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vain 8 prosenttia ja Itävallassa 3 prosenttia. Näiden maiden parempaan työllisyyskehitykseen on luonteva selitys. Sekä teollisuudessa että erityisesti koko kansantaloudessa yksikkötyökustannukset eli työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen ovat kehittyneet 2-luvulla huomattavasti maltillisemmin kuin muissa euromaissa. Suomi on menettänyt Saksaan verrattuna kustannuskilpailukykyä 17 prosenttia vuoden 25 jälkeen! Viime aikoina onkin tullut ilmi esimerkkejä, joissa suomalaisten teollisuusyritysten työvoimakustannukset Saksan tehtailla alittavat Suomen kustannustason. Vielä merkittävämpää on työvoimakustannusten mataluus itäisessä Euroopassa sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Korkean tuottavuuden harha Talouspolitiikassa ja työmarkkinoilla tavoitellaan parempaa tuottavuutta ja vahvaa talouskasvua. Tämä on yritysjohdon ohella myös ammattiyhdistysliikkeen tavoite, mikä on sinällään hyvä asia. Korkean tuottavuuden tavoitteluun liittyy kuitenkin harha, jos pitäydytään keskimääräisen tuottavuuden tarkastelussa. Keskimääräistä tuottavuutta voidaan onnistua parantamaan merkittävästikin, mutta samalla sen seuraukset kansantaloudessa voivat olla arvaamattomat, jos se ohjaa yksisilmäisesti työvoimakustannusten kehitystä. Jos työvoimakustannusten nousussa ei ole malttia mukana, työpaikkojen kokonaismäärä voi vähentyä tuntuvasti ja yritysten liikevaihto kansantaloudessa jopa supistua. Erityisessä vaarassa ovat alihankkijayritykset, joiden merkitys työllistäjänä on huomattava. Empiirinen esimerkki tällaisesta kehityksestä on Iso-Britannia. Sikäläisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 2-luvulla miltei 4 prosenttia. Jäljelle jäävien teollisuusyritysten tuottavuus työntekijää kohden on samanaikaisesti parantunut noin 5 prosenttia. Tämän kehityksen kääntöpuolena yritysten yhteenlaskettu tuotanto on vähentynyt lähes 1 prosenttia. Työvoimakustannusten ripeä nousu ja teollisuuden muidenkin toimintaedellytysten heikentyminen ovat aiheuttaneet teollisuuden toimintojen siirtämistä maan rajojen ulkopuolelle. On luotettu korvaavien palvelujen 3 Tilanne ja näkymät 3/

4 hyvyyteen ja samalla rapautettu jopa peruuttamattomasti teollisuuden toimintaedellytyksiä. Jäljelle jäävän teollisuuden tuottavuus ei riitä korvaamaan menetyksiä. Toinen esimerkki koskee elektroniikkateollisuutta Suomessa. Ennen viimeaikaista alamäkeä alan tuottavuus Suomessa oli tasoltaan kansainvälistä kärkeä. Tuottavuus parani merkittävästi vuosittain ja vaikutti suurella painolla myös koko kansantalouden tuottavuuslukuihin. Monet kuvittelivat, että saavutettu korkea tuottavuus on erinomaisen kilpailukyvyn mittari ja helposti ylläpidettävissä myös tulevina vuosina. Nyt näemme, että elektroniikkateollisuuden korkean tuottavuuden aikana lähes koko alihankintaverkosto häipyi Suomesta ja nyttemmin lopuillakin alan yrityksillä on vaikeuksia. Vaikka työvoimakustannusten nousu on vain osasyy myös elektroniikkateollisuuden vaikeuksiin, emme voi vähätellä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoimakustannusten kehityksen merkitystä. Jokainen työpaikka on tärkeä Ammattiyhdistysliikkeen on korkea aika kantaa huolta jokaisesta teollisuuden työpaikasta. Teollisuuden keskimääräinen tuottavuuskehitys ei ole mitenkään perusteltavissa oleva tapa mitoittaa kaikkien yritysten palkankorotusvaraa. Alijäämäinen julkinen sektori voi kaikkein vähiten toimia palkkajohtajana, kuten pääsi tapahtumaan talouskriisin pahimman pudotuksen aikaan. On oltava huolissaan myös alemman tuottavuuden tason yritysten työpaikoista eikä uskottava luovaan tuhoon, jossa heikomman tuottavuuden yritykset joutavatkin hävitä Suomesta. Työpaikkojen pysymisen kannalta oleellista on lisätä palkkoja ja työaikoja koskevaa päätöksentekoa yrityksiin. Yrityksissä tiedostetaan parhaiten palkankorotusvaran suuruus ja osaajien palkitsemisen parhaimmat käytännöt. Tarvitsemme työnantajien ja luottamushenkilöiden sopimiskulttuurin nopeaa vahvistamista. Avoimessa taloudessa kehitys käy väistämättä kohti yrityskohtaista sopimista, kuten on käynyt muissa pohjoismaissa. Teollisuutemme kilpailukyvyn krooninen rapautuminen 2 -luvulla huutaa myös poliittisia tekoja, joilla aidosti parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Ei ole oikein, jos Suomessa toimivien yritysten verotukselliset ym. kannusteet investoida, innovoida, työllistää, kasvaa tai omistaa ovat heikommat kuin keskeisissä kilpailijamaissamme. Verojärjestelmää on uudistettava radikaalisti, jos teollisuuden valuminen ulkomaille halutaan estää. EU:n kautta tuleville teollisuuden kustannuksia lisääville normeille on saatava loppu. Suomalaisen elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia oleellisesti lisäävä rikkidirektiivi käy esimerkkinä siitä, miten päätöksentekijämme ovat nukkuneet kriittisellä hetkellä. Nykymenolla on ennustettavissa, että alijäämäiseksi painunut vaihtotaseemme vajoaa vähitellen jopa Euroopan kriisimaiden tasolle. Valtiovallan tulisi lisäksi varmistaa teollisuudellemme globaalisti tasavertaiset kilpailuedellytykset siten, ettei teollisuudelle jatkuvasti aseteta uusia rasitteita. Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi USAssa 65 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt 3kk / 3kk, % 2, 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta ,, -1, -2, -3, Ostopäällikköindeksi, vas. ast. BKT, oik ast. Palvelualojen ostopäällikköindeksi Teollisuuden ostopäällikköindeksi Viimeinen havainto 7/ Lähde: Markit, Eurostat Viimeinen havainto 6/ Lähde: ISM Suomen kustannuskilpailukyky* on heikentynyt ,I= Suomi Ranska Saksa Italia Kreikka Espanja Itävalta Alankomaat Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky Saksa=1 paranee Kustannuskilpailukyky paranee *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 2-3 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/. Lähde: Euroopan Keskuspankki Suomi on menettänyt kustannuskilpailukykyä lyhyessä ajassa 17 % verrattuna Saksaan Suomi Saksa Suomi Kustannuskilpailukyky heikkenee *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 2-3 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/. Lähde: Euroopan Keskuspankki 4 Tilanne ja näkymät 3/

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset laskusuunnassa, liikevaihto jää syksyllä viimevuotisesta Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 68,4 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli prosentin verran suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuudessa sekä uudet tilaukset että tilauskanta ovat kääntyneet laskuun viime kuukausina. Päätoimialoista ainoastaan tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsulttialalla on jatkunut myönteinen kehitys. Niin ikään yritysten välillä tilanne on jatkunut hyvin epäyhtenäisenä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 5 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes 4 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 3 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli kesäkuun lopussa runsaat 4 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan ja edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan runsaat 31 sekä lisäksi kesätyöntekijöitä noin 15. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli 329 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö 25 = , / 1-4, Muutos: + 1 % (3.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä II, / II, II, / I, *) Pl. metallien jalostus Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä): - 16 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/ Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä 3.6. / / Muutos (vientiin): - 7 % - 7 % Muutos (kotimaahan): + 8 % + 6 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 3 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 3/

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Vaisala Uudet tilaukset ja tilauskanta supistuneet edelleen Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli 18,2 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 5 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne on jatkunut haastavana viime kuukausina. Erityisesti tämän seurauksena myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta ovat vähentyneet edelleen. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 9 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 27 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 5 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän syksyllä matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni edelleen tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 48. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli 62. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä II, / II, II, / I, Muutos (vientiin): - 35 % - 6 % Muutos (kotimaahan): + 13 % - 18 % Muutos (yhteensä): - 28 % - 9 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 3.6. / / Muutos (vientiin): - 31 % - 6 % Muutos (kotimaahan): - 8 % % Muutos (yhteensä): - 27 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 3/

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright KONE Corporation Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Kotimaahan Vientiin Yhteensä II, / II, II, / I, Muutos (vientiin): - 21 % - 5 % Muutos (kotimaahan): - 18 % - 4 % Muutos (yhteensä): - 21 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/ Vientiin Yhteensä Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Tilaukset vähentyneet jonkin verran Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 27,9 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 4 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset ovat olleet viime kuukausina laskusuunnassa, joskin pysyneet hyvällä tasolla. Myös tilauskanta on jonkin verran supistunut. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 21 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 5 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa prosentin verran pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 6 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 134. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli / / Muutos (vientiin): - 1 % - 8 % Muutos (kotimaahan): % + 4 % Muutos (yhteensä): - 1 % - 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 3/

8 Metallien jalostus Suomessa Liikevaihto supistunut Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli 1,4 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 4 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa kasvoi kaikkiaan kaksi prosenttia tammi-toukokuussa verrattuna vuotta aiempaan ajanjaksoon. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, värimetallien ja erityisesti valujen tuotanto supistui. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa prosentin verran viimevuotisesta. Tuotanto Aasiassa lisääntyi 2 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 7 prosenttia, mutta supistui EU-maissa 5 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli kesäkuussa 47 prosenttia. Maailmantalouden epävarmuus ja vaisu kasvu merkitsivät maailman terästeollisuudessa kapasiteetin käyttöasteen alenemista kesäkuussa verrattuna vuoden kesäkuuhun. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 16. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli =1 25=1 Copyright Ruukki Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa , / 1-4, Muutos: - 4 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa , / 1-5, Muutos: + 2 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 5/. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 3/

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä II, / II, II, / I, Muutos (vientiin): % + 85 % Muutos (kotimaahan): + 33 % - 4 % Muutos (yhteensä): + 48 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/ Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä 3.6. / / Muutos (vientiin): - 4 % + 13 % Muutos (kotimaahan): + 23 % + 16 % Muutos (yhteensä): + 16 % + 15 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6. Tilausten kasvu jatkunut Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli 5,1 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 15 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan toimialalla uudet tilaukset lisääntyivät edelleen huhti-kesäkuun aikana. Tilausten kasvu perustui vientitilausten lisääntymiseen. Kotimaan tilaukset pysyivät hyvällä tasolla. Tilauskanta vahvistui niin ikään. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 48 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 1 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 16 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna ja 15 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi merkittävästi eli lähes 1 prosenttia tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 51. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli Tilanne ja näkymät 3/

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilausten kasvu jatkunut Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 6,8 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 8 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alalla sekä uusien tilausten että tilauskannan myönteinen kehitys jatkui huhti-kesäkuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhtikesäkuussa euromääräisesti 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 2 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 21 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna ja 1 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa noin 52. Talouskriisiä edeltävänä vuonna alan yrityksissä henkilöstöä oli suunnilleen saman verran. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa II, / II, II, / I, Muutos: + 47 % - 2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/ Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 3.6. / / Muutos: + 21 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 3/

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 3/ Tiedot perustuvat tilanteeseen 2.8. Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) , , ekonomisti Matti Paavonen, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Ruukki