Tilanne ja näkymät 4/2010. Maailmantalouden kasvusta puolet Aasiassa s. 2. Liikevaihto elpyy hitaasti s. 3. Maailmantalouden näkymät

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 4/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden kasvusta puolet Aasiassa s. 2 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto elpyy hitaasti s. 3

2 Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden kasvusta puolet Aasiassa Globaalin talouskriisin pahin vaihe lienee takanapäin. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna lähes viisi prosenttia supistuttuaan viime vuonna vajaan prosentin. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lokakuun ennusteen mukaan tämänvuotisesta kasvusta noin puolet syntyy Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian kehittyvissä maissa. Näissä maissa kasvunäkymät myös ensi vuodelle ovat valoisat. Ongelmana on kuitenkin talouden ylikuumentuminen ja siitä aiheutuva tarve hillitä talouskasvua nousevien hintojen pelossa. Talouskriisin jäljet ovat syvät useissa kehittyneissä maissa. Länsi- Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin yhteenlaskettu osuus maailmantalouden kasvusta jää tänä vuonna viidennekseen. Myös näkymät vuodelle 211 ovat varovaiset ja epävarmuuden varjostamat. Kehittyneet maat ovat nousseet talouskriisin pohjalta mittavien finanssi- ja rahapoliittisten elvytystoimien tukemana. Niiden ja verotulojen putoamisen seurauksena useiden Euroopan maiden, Yhdysvaltain sekä Japanin valtiot ovat velkaantuneet nopeasti. Osa Euroopan maista on jo aloittanut julkisen sektorin menoleikkaukset ja veronkiristykset. Muut maat tulevat ennen pitkää perässä, Suomi mukaan lukien. Nämä toimet hidastavat yksityisen kulutuksen sekä investointien kasvua tulevina vuosina. Työttömyys pysynee pitkään korkealla tasolla. Pelot Yhdysvaltain koko talouden horjahtamisesta uudelleen ovat lisääntyneet viime kuukausina. Asuntomarkkinat eivät ole elpyneet lainkaan, vaan jopa heikentyneet lisää viime kuukausina. Teollisuustuotannon kasvu on pysähtynyt. Vastaavanlainen tilanne on Japanissa, jossa teollisuustuotanto on supistunut jo useamman kuukauden. Mikäli kehitys jatkuu tämänsuuntaisena, epävarmuus lisääntyy maailmanlaajuisesti. Maailmantalouden epätasapaino synnyttää uusia kriisejä myös tulevina vuosina. Epätasapaino ilmenee vaihtotaseen ylijääminä useissa kehittyvissä maissa sekä alijääminä useissa kehittyneissä maissa. Globaali rakennemuutos siirtää työtä, osaamista ja pääomia kiihtyvästi kehittyviin maihin. Pääomien siirtymistä kiihdyttää rahan edullinen hinta länsimaissa ja paremmat tuotto-odotukset kehittyvissä maissa. Aasian, itäisen Euroopan sekä latinalaisen Amerikan osuus maailman yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta on ostovoimakorjattuna nykyisellään puolet ja osuus kasvaa nopeasti. Huoli vientialojen kilpailukyvystä on kaikkialla maailmassa samansuuntainen. Tästä kertoo myös se, miten Japani, Kiina, Yhdysvallat ja monet muut maat pyrkivät vaikuttamaan maidensa valuuttakursseihin. Euron viimeaikainen vahvistuminen heikentää koko euroalueen talousnäkymiä. Suomen kilpailukyky vaatii korjausta Suomen kansantalouden ja samalla teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa on heikentynyt selvästi 2-luvulla. Suomi ei toimintaympäristönä houkuttele puoleensa ulkomaisia yrityksiä, investointeja ja osaajia siinä määrin kuin vielä 199-luvulla. Jos investointien taso jatkuu heikkona, myöskään tuottavuuden ei voida odottaa kehittyvän myönteisesti. Julkisen talouden budjettialijäämä on muuttunut rakenteelliseksi ja kasvavaksi ongelmaksi. Velkaantuminen on seurausta viennin romahtamisesta. Alijäämän tasapainottaminen edellyttää kasvua ja uusia toimia vientikilpailukyvyn parantamiseksi sekä rakenteellisia uudistuksia ja menoleikkauksia valtion ja kuntien taloudessa. Jos toimintaympäristöä ei saada tukemaan yritysten kasvua, käynnissä oleva koko kansantalouden negatiivinen kierre voimistuu entisestään. Tilanne on nyt haastavampi kuin 199-luvun laman jälkeen. Yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinneissa julkisen tuen osuus Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna pieni, vain vajaat,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Monessa maassa käytössä oleva yritysten t&k -investointien verovähennysoikeus puuttuu meiltä kokonaan. Verotuki tulisi ottaa käyttöön Suomessa pikimmiten. 199-luvulla yhtiö- ja pääomaverouudistus toi Suomelle kilpailuetua. Sen jälkeen monet maat ovat alentaneet yhtiöverokantojaan ripeästi, ja Suomi on jäänyt jälkeen tässä kehityksessä. Nyt verokantaa on alennettava selvästi ja samalla varmistettava omistajayrittäjien verotuksen kannustavuus. Ansiotyötulojen verotus on Suomessa kireämpää kuin useimmissa muissa maissa. Työn verotuksen keventäminen ja ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen alle 5 prosentin on välttämätöntä, kun talouskasvumme on jatkossa entistä enemmän osaamisen ja korkeamman tuottavuuden töiden varassa. Kunnallisverotuksen kiristymisellä ei saa mitätöidä työnteon kokonaisverotuksen alentamista. Bruttokansantuotteen kehitys e211e 2= Suomi Kehittyneet maat Maailma Kehittyvät maat Lähde: IMF (World Economic Outlook, October 21) Teollisuustuotannon jakauma maailmassa % Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia Ostovoimakorjatut osuudet Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA 2 Tilanne ja näkymät 4/21

3 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto elpyy hitaasti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on noussut jonkin verran syvimmältä tasoltaan, mutta on edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä. Liikevaihto oli tammi-heinäkuussa neljä prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhti-heinäkuussa liikevaihto oli runsaan neljänneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Yritysten tilauskehitys on parantunut kokonaisuudessaan vain hieman tänä vuonna. Tilanne toimialoilla ja yrityksissä kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Alalla on paljon yrityksiä, jotka eivät ole päässeet maailmantalouden nousuun lainkaan mukaan. Toisaalta on yrityksiä, jotka ovat kokeneet jo kestävämpää kysynnän paranemista. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa runsaat 4 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna matalalla tasolla, mutta hieman korkeammalla kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat heinä-syyskuussa. Henkilöstö väheni tammi-syyskuussa kaikkiaan 2,9 prosenttia eli 7 5:lla ja oli 249 syyskuun lopussa. Syyskuun henkilöstöstä 6 prosenttia eli 16 oli lomautusjärjestelyjen piirissä, kun vielä vuodenvaihteessa määrä oli 57. Lomautukset syksyllä koskivat lähinnä kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiä. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1= Lähde: Tilastokeskus Muutos: 1-7,21 / 1-7,29, % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 7/ % Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä III,21 / III,29 III,21 / II,21 *) Metallien jalostus pl., Muutos (vientiin): - 5 % - 6 % tietotekniikka-ala mukana Muutos (kotimaahan): - 4 % - 12 % II/27 alkaen. Muutos (yhteensä): - 5 % - 7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/21 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 17 % + 4 % Muutos (kotimaahan): % - 3 % Muutos (yhteensä): - 14 % + 2 % 28 Yhteensä 29 *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Teknologiateollisuuden henkilöstö (3.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 16 3 Tilanne ja näkymät 4/21

4 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright ABB Uudet tilaukset ja tilauskanta viimevuotista alemmalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa samansuuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhti-heinäkuussa liikevaihto oli 4 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 26 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna ja 1 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa lähes 5 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 1 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna, mutta 3 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna matalalla tasolla ja jonkin verran pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat heinä-syyskuussa. Henkilöstö väheni tammi-syyskuussa kaikkiaan 4 prosenttia eli runsaalla 2 :lla ja oli 56 syyskuun lopussa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä III,21 / III,29 III,21 / II,21 Muutos (vientiin): - 28 % - 12 % Muutos (kotimaahan): - 3 % + 7 % Muutos (yhteensä): - 26 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 1 % + 3 % Muutos (kotimaahan): - 7 % + 5 % Muutos (yhteensä): - 1 % + 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 4/21

5 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Konecranes Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa III,21 / III,29 III,21 / II,21 Muutos (vientiin): + 29 % % Muutos (kotimaahan): + 11 % - 27 % Muutos (yhteensä): + 25 % - 7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 16 % + 2 % Muutos (kotimaahan): - 2 % - 4 % Muutos (yhteensä): - 15 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Yhteensä Uudet tilaukset viimevuotista korke ammalla tasolla, tilauskanta alemmalla tasolla Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 3 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhtiheinäkuussa liikevaihto oli neljänneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28 Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna, mutta 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa runsaat 4 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 15 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna, mutta hieman suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna matalalla tasolla, mutta jonkin verran suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat heinä-syyskuussa. Henkilöstö väheni tammisyyskuussa kaikkiaan runsaat 4 prosenttia eli 5 5:lla ja oli 125 syyskuun lopussa. Syyskuun henkilöstöstä 12 prosenttia eli 15 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. 5 Tilanne ja näkymät 4/21

6 Metallien jalostus Suomessa Copyright Outokumpu Liikevaihto kasvanut, mutta on lähes neljänneksen alle kriisiä edeltävän tason Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liike vaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 59 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Huhti-heinäkuussa liikevaihto oli lähes neljänneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Terästuotteiden ja värimetallien tuotantomäärät lisääntyivät alkuvuonna, mutta kasvu pysähtyi kesän aikana. Tuotantomäärät olivat tammi-elokuussa 24 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös maailman terästuotanto kasvoi vahvasti alkuvuonna, mutta supistui uudelleen kesän ja alkusyksyn aikana. Tuotanto oli tammi-syyskuussa viidenneksen suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta syyskuussa enää hieman suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Tuotanto Kiinassa oli syyskuussa 6 prosenttia pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tuotanto on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla markkina-alueilla. Verrattuna kriisiä edeltävään aikaan tuotanto on lisääntynyt ainoastaan Aasiassa ja Lähi-idässä. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli syyskuussa 43 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstömäärä Suomessa on lisääntynyt tänä vuonna hieman viimevuotisesta. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa vajaat 14. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa ,1= 2,1= 1-7,21 / 1-7,29 Muutos: +59 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 7/21. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa ,21 / 1-8,29 Muutos: +24 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 8/21. Lähde: Tilastokeskus 6 Tilanne ja näkymät 4/21

7 Tietotekniikka-ala Suomessa Copyright IBM Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa III,21 / III,29 III,21 / II,21 Muutos: - 17 % + 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/21 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / Muutos: - 4 % -1 % Uudet tilaukset ja tilauskanta viimevuotista alemmalla tasolla Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinäsyyskuussa euromääräisesti 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna, mutta 6 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 4 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna ja hieman pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö lisääntyi hieman heinäsyyskuussa ja oli lähes 54 syyskuun lopussa. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 4/21

8 Kansikuvat: Copyright Outokumpu TILANNE JA NÄKYMÄT 4/21 Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) , , Matti Paavonen puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9)