Tilanne ja näkymät 4/2008

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 4/28 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Pitkäkestoiseen taantumaan syytä varautua Yhdysvaltain finanssimarkkinoiden ongelmien leviäminen Eurooppaan ja Aasiaan merkitsee talouskasvun nopeaa viilenemistä maailmanlaajuisesti. Yhhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa ja muissa teollisuusmaissa on edessä bruttokansantuotteen supistuminen. Myöskään kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia ja Venäjä, eivät jää näiden vaikutusten ulkopuolelle. Raha- ja rahoitusmarkkinoilla vallitseva luottamuspula ja epävarmuus ovat kääntäneet pörssikurssien ohella myös asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat laskuun. Näin on tapahtunut jo aiemmin muutamissa Euroopan maissa, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Laajamittaisella varallisuusarvojen alenemisella on yleensä pitkäkestoiset vaikutukset talouden kehitykseen. Siksi on perusteltua odottaa, että tämänkertainen globaali taantuma kestää helposti kaksi tai kolme vuotta. Huolestuttavinta on se, että talouden toimintaympäristössä on ainekset jopa maailmanlaajuiselle lamalle, jossa talouden supistuminen on voimakas ja useita vuosia kestävä. Nykyinen taantuma eroaa 2- luvun alun taantumasta siinä, että viime kerralla sen aiheutti teknokuplan puhkeaminen ja sen myötä yritysten investointien väheneminen. Tuolloin velkavetoinen yksityinen kulutus ja asuntojen hinnat jatkoivat kasvuaan myös Yhdysvalloissa. Nyt taantuman keskeinen moottori on yksityisen kulutuksen ja rakentamisen väheneminen. Negatiiviset vaikutukset muun elinkeinoelämän investointeihin tulevat viipeellä. Rahoituksen saatavuuden kireys ja sen korkea hinta voimistavat näitä vaikutuksia. Yritysinvestointien kehityksessä käänne heikompaan tapahtui viime keväänä. Tuolloin myös Länsi-Euroopassa toimivan kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten pitkään jatkunut vahva tilauskehitys kääntyi laskuksi. Tärkeissä vientimaissamme Saksassa ja Ruotsissa kehitys on ollut alavireinen kesästä alkaen ja odotukset loppuvuodelle ovat samansuuntaiset. Kaikkein heikointa kehitys on ollut autoteollisuudessa sekä muussa kulutus- ja rakennustarvikkeita valmistavassa teollisuudessa. Tämä on riittänyt painamaan myös koko teollisuustuotannon laskuun useimmissa EU-maissa. Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Yritysinvestointeja koskevat ennusteet vuodelle Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. Viimeinen havainto 9/ = Kasvun raja USA:ssa % , Ennusteajankohta Ranska USA Japani Saksa Viimeinen havainto 9/28. Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys Lähde: Consensus Forecasts

2 Miten käy teknologiateollisuudelle Suomessa? Suomessa sijaitsevan teknologiateollisuuden tuotteiden ja palvelujen kysynnälle keskeisiä ovat Euroopassa tehtävät investoinnit, sillä yritysten liikevaihdosta 75 prosenttia kertyy tältä alueelta. Viimeaikaiset tiedot viittaavat vahvasti siihen, että monet asiakasyritykset ovat jo alkaneet vähentää investointejaan. Finanssimarkkinoiden vakava tilanne vaikeuttaa oleellisesti erityisesti uusinvestointien toteuttamista kaikkialla maailmassa. Rahoitussektori pyrkii kaikin keinoin välttämään suurten riskien ottamista. Nopeasti heikkenevät vientinäkymät kääntävät teknologiateollisuuden liikevaihdon laskuun. Kuinka paljon liikevaihto supistuu, riippuu talouden taantuman syvyydestä ja pituudesta. Myös henkilöstömäärä vähentyy Suomessa neljä vuotta kestäneen kasvujakson jälkeen. Kasvava eläkkeelle siirtyvien määrä helpottaa niitä neuvotteluja ja toimenpiteitä, joita tarvitaan työvoiman määrän sopeuttamiseen. Eläkkeelle siirtyvien vuotuisen määrän arvioidaan nousevan lähivuosina 6 7 henkilöön. Yritysten kilpailukyky mitataan laskusuhdanteessa. Yritykset ovat alasta riippuen hyvin erilaisessa asemassa. Nyt olisi tärkeää, että yritykset pitäisivät tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet etusijalla. Teknologiateollisuuden voimassa oleva työehtosopimus antaa hyvät mahdollisuudet sopia henkilöstön kanssa tuottavuutta tukevista palkkausmalleista. Tätä mahdollisuutta on käytettävä. Rahoitusmahdollisuuksien heikennyttyä viennin rahoituksen merkitys korostuu entuudestaan. On huolehdittava siitä, että suomalaisella vientiteollisuudella on käytettävissään kilpailukykyiset vientirahoitusinstrumentit. Tämä vaatii valtiovallan tukea. TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina, henkilöstön kasvu pysähtynyt kevään jälkeen Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa lähes 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Liikevaihto kasvoi kaikilla muilla päätoimialoilla paitsi metallien jalostuksessa. Koko alan tavaraviennin arvo oli tammiheinäkuussa 4 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskehitys yritysten välillä oli heinä-syyskuussa poikkeuksellisen epäyhtenäistä. Yrityksistä 7 prosenttia raportoi uusien tilaustensa vähentyneen huhtikesäkuun tilanteesta ja runsaat 5 prosenttia kertoi tilauskantansa supistuneen. Tästä huolimatta koko alan tilauskanta pysyi kuitenkin korkealla tasolla muutamien yritysten saatua yksittäisiä, arvoltaan suuria tilauksia kesän lopulla. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut oleellisesti viime viikkojen aikana. Lokakuussa kolmannes alan yrityksistä raportoi tarjouspyyntöjen oleellisesta vähenemisestä. Vastaavanlainen tilanne oli viimeksi vuoden 21 lopulla. sekä markkinatilanteen nopean muutoksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyy lähikuukausina. Ensi vuoden alussa liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän laskuun. Teknologiateollisuuden yrityksissä oli henkilöstöä Suomessa syyskuun lopussa 274. Henkilöstössä oli kasvua viimevuotisesta noin 2. Henkilöstöä lisättiin yrityksissä keväälle asti, sen jälkeen sitä on hieman vähennetty. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Teknologiateollisuuden* tilauskanta III,28/III,27 III,28/II,28 Muutos (vientiin): + 13 % + 2 % Muutos (kotimaahan): + 5 % - 27 % Muutos (yhteensä): + 12 % + 9 % / / Muutos (vientiin): + 9 % + 8 % Muutos (kotimaahan): - 11 % - 8 % Muutos (yhteensä): + 5 % + 5 % *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana II/27 alkaen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/28 *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana alkaen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

3 Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa* Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö Prosenttia yrityksistä 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 98(1) 99(4) 99(1) (4) (1) 1(4) 1(1) 2(4) Oleellisesti lisääntyneet Oleellisesti vähentyneet 2(1) 3(4) 3(1) 4(4) Ei oleellista muutosta 4(1) 5(4) 4(1) 6(4) 6(1) 7(4) 7(1) 8(4) 8(1) *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-alan yritykset mukana heinäkuusta 27 alkaen. Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 28 (3.9.) Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilauksissa lievää vähenemistä viimevuotisesta Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli tämän vuoden tammikesäkuussa vajaat 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Alan yritysten tavaraviennin arvo kasvoi tammi-heinäkuussa 4 prosenttia viimevuotisesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27, mutta 16 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden huhti-kesäkuussa. Toimittamattomien tilausten eli tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 12 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta III,28/III,27 III,28/II,28 Muutos (vientiin): - 4 % + 17 % Muutos (kotimaahan): + 34 % - 2 % Muutos (yhteensä): - 2 % + 16 % / / Muutos (vientiin): - 3 % + 13 % Muutos (kotimaahan): + 35 % + 3 % Muutos (yhteensä): - 1 % + 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/28 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

4 KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskehitys epäyhtenäistä yritysten välillä Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa runsaat 1 prosenttia suurempi kuin viime vuona samaan aikaan. Alan yritysten tavaraviennin arvo kasvoi tammi-heinäkuussa 12 prosenttia viimevuotisesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat koneja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 29 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27 ja 14 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden huhti-kesäkuussa. Tilauskehitys yritysten välillä oli kuitenkin hyvin epäyhtenäistä. Uudet tilaukset vähenivät huhti-kesäkuun tilanteesta runsaassa 7 prosentissa alan yrityksistä. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 6 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 5 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Koko alan tilauskannan arvon kasvusta huolimatta tilauskannat supistuivat kesäkuun tilanteesta runsaassa 6 prosentissa yrityksistä. Tilauskannan korkeaa tasoa ylläpitävät nyt korostetusti muutamat yritykset, joiden tilaustoimitukset ajoittuvat myös ajallisesti poikkeuksellisen pitkälle. perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta III,28/III,27 III,28/II,28 Muutos (vientiin): + 44 % + 25 % Muutos (kotimaahan): - 11 % - 19 % Muutos (yhteensä): + 29 % + 14 % / / Muutos (vientiin): + 13 % + 6 % Muutos (kotimaahan): - 32 % - 12 % Muutos (yhteensä): + 6 % + 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/28 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto

5 METALLIEN JALOSTUS Liikevaihto viimevuotista pienempi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa 5 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Alan yritysten viennin arvo väheni tammi-heinäkuussa 9 prosenttia viimevuotisesta. Metallien jalostuksessa tuotanto Suomessa oli tämän vuoden tammielokuussa 2 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Terästuotteiden ja valujen tuotannossa oli kasvua viimevuotisesta, värimetallien tuotannossa hieman vähennystä. Terästuotannon kasvu maailmassa on hidastunut viime kuukausina. Tuotanto kasvoi tämän vuoden tammi-elokuussa vajaat 6 prosenttia verrattuna samaan aikaan vuonna 27. Elokuussa kasvua oli 3 prosenttia viimevuotisesta. Aasiassa tuotanto lisääntyi alkuvuonna 7 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 6 prosenttia, Keski- ja Itä-Euroopassa 4 prosenttia, mutta Länsi-Euroopassa vain hieman. Kiinan osuus maailman terästuotannosta on ollut tänä vuonna 38 prosenttia. Metallien jalostuksen liikevaihto Metallien jalostuksen tuotannon määrä 2,1= Muutos: 1-6,28/1-6,27,% - 5 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 6/28 2,1= Muutos: I-III,28/I-III,27, % + 6 % + 3 % - 2 % Valut Terästuotteet Värimetallit Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto III/28 (heinä-elokuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I-III,28/I-III,27. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

6 TIETOTEKNIIKKA-ALA Tilauksissa kasvua viimevuotisesta Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa 16 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 23 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27, mutta lähes 5 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 7 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Tietotekniikka-alan tilauskanta ,II 27,III 27,IV 28,I 28,II 28,III III,28/III,27 III,28/II,28 Muutos: + 23 % - 49 % ,II 27,III 27,IV 28,I 28,II 28,III / / Muutos: + 1 % - 7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/28 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Lisätietoja: Jukka Palokangas, puh. (9) , Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: TILANNE JA NÄKYMÄT