Tilanne ja näkymät 3/2013. Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu Suomen haasteena teollisuustuotannon voimakas pudotus s. 3

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 3/ ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu Suomen haasteena teollisuustuotannon voimakas pudotus s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset pysyneet matalalla tasolla s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 3/

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu Suomen haasteena teollisuustuotannon voimakas pudotus Maailmantalous kasvoi odotettua hitaammin kevään ja alkukesän aikana. Tämän seurauksena Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alensi heinäkuussa arviotaan sekä kuluvan vuoden että ensi vuoden talouskasvusta. Uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,1 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia. IMF alensi ennusteessaan useiden, sekä kehittyneiden että kehittyvien, maiden kasvuarvioita. Suomen vientikysynnässä Euroopan talouskehityksellä on avainasema, koska Eurooppaan menee Suomen tavara- ja palveluviennistä noin 7 prosenttia. Tuoreen ennusteen mukaan taantuman Euroopassa arvioidaan supistavan euroalueen kokonaistuotantoa,6 prosenttia tänä vuonna keväällä arvioidun,4 prosentin sijaan. Ennuste Saksan talouskasvulle aleni +,3 prosenttiin sekä Italian -1,8 prosenttiin ja Ranskan -,2 prosenttiin. Venäjällä bkt:n kasvun ennakoidaan jäävän +2,5 prosenttiin aiemman +3,4 prosentin ennusteen sijaan. EU-alueen talouskehitys maiden välillä on ollut epäyhtenäistä. Tästä kertovat myös tiedot teollisuustuotannon muutoksista viimeisen kahden vuoden aikana. Finanssikriisiä seuranneen kaksoistaantuman myötä teollisuustuotanto EU-maissa oli tämän vuoden tammi-toukokuussa kaikkiaan kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden alussa. Tuotanto väheni eniten Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Suomessa. Samanaikaisesti tuotanto kasvoi selvästi Slovakiassa, Puolassa, Romaniassa ja Baltian maissa. Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Tanskassa tuotanto lisääntyi hieman tai pysyi ennallaan. Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit heinäkuulta antavat viitteitä siitä, että taantuman pahin vaihe Euroopassa olisi jo takanapäin. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa talous supistuu vielä, mutta vain hieman. Sen sijaan Saksassa sekä teollisuudessa että palvelualoilla ennakoidaan talouden elpymistä. Suomessa bruttokansantuote supistui tammi-maaliskuussa runsaat kaksi prosenttia viimevuotisesta. Ennakkotieto huhtikuulta kertoo tätäkin suuremmasta pudotuksesta. Teollisuustuotannon ja rakentamisen ohella myös palvelujen kysyntä väheni. Aasian kasvu hidastuu edelleen Epävarmuutta maailmantalouden kehitykseen ja ennen kaikkea raaka-ainemarkkinoille aiheuttaa myös Kiinan talouskasvun selvä hidastuminen. Kiinalaisen teollisuuden ostopäälliköiltä kerätyt tiedot heinäkuulta kertovat teollisuuden tilanteen edelleen heikentymisestä. Bruttokansantuotteen kasvuvauhdin hidastuminen, viennin heikko kehitys ja juanin vahvistuminen ovat aiheuttaneet ylikapasiteettia useilla teollisuuden sektoreilla Kiinassa. Talouden raaka-ainepainotteisuudesta johtuen Kiinan kasvun hidastuminen on aiheuttanut viimeaikoina ongelmia muun muassa kaivosteollisuudelle ja metallien jalostukselle maailmanlaajuisesti. Kiinan lisäksi myös useiden muiden Aasian maiden talouskasvu on viime kuukausina hidastunut. Tämä koskee myös Intiaa ja Etelä- Koreaa. Viimeaikaisen kehityksen valopilkkuna voidaan pitää Yhdysvaltain teollisuuden ja asuntomarkkinoiden elpymistä. Teollisuustuotanto on ollut kasvusuunnassa yhtäjaksoisesti jo neljän vuoden ajan sekä asuntojen rakentaminen ja myyntimäärät puolentoista vuoden ajan. Alihankkijayritysten menestymisellä Suomessa oleellinen vaikutus työllisyyteen Alihankinnalla on Suomessa olennainen merkitys. Tilastokeskuksen laskelman mukaan teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdosta noin kolmannes voidaan määritellä alihankinnaksi. Vastaavasti alan yritysten työpaikoista jopa puolet suuntautuu alihankintatehtäviin. Teknologiateollisuudessa alihankinta, alihankintaverkostojen toimivuus ja sen kilpailukyky ovat elinehto alan menestymiselle Suomessa. Kun Suomen viennissä suuryritysten osuus on ollut hallitseva, alihankkijoita on tarvittu palvelemaan vientiyritysten valmistamien lopputuotteiden ulkomaankauppaa. Työllisyyden kannalta alihankkijayrityksillä on sitäkin suurempi merkitys, koska kyseessä ovat useimmiten pk-yritykset ja työvaltaiset tuotantoprosessit. Siksi ei ole samantekevää, miten työvoimakustannukset ja yritystason kilpailukyky kehittyvät. Jos työvoimakustannukset eivät jousta alihankkijayrityksen taloudellisen tilanteen mukaan, 3 Tilanne ja näkymät 3/

4 vaarana on ulkomaisen alihankinnan edelleen lisääntyminen ja kotimaisen alihankintaverkostomme rapautuminen. Verkoston rapauduttua sen uudelleensynnyttäminen on nykyisessä globaalissa taloudessa hyvin vaikeaa. Tilastokeskuksen panos-tuotoslaskelmat antavat mahdollisuuden hahmottaa alihankinnan laajuutta ja merkitystä Suomessa. Laajasti määriteltynä alihankinnaksi voidaan katsoa välituotekäyttö, joka koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta. Välituotteet voidaan valmistaa Suomessa tai tuoda ulkomailta. Kotimaassa valmistettavien välituotteiden arvon kautta voidaan laskea erikseen työpaikkojen määrä, jota alihankinta Suomessa ylläpitää. Käytettävissä olevat panos-tuotoslaskelmat perustuvat tällä hetkellä vuoden tilastoihin. Niiden perusteella teknologiateollisuuden tuotteita käytettiin välituotteina Suomessa kaikkiaan 37 miljardin euron edestä. Suomessa tuotetut välituotteet muodostivat tästä summasta 22 miljardia euroa ja ulkomailta Suomeen ostetut välituotteet 15 miljardia euroa. Suomessa tuotettu alihankinta vastaa suuruudeltaan 34 prosenttia verrattuna teknologiateollisuuden yritysten koko liikevaihtoon Suomessa. Suomessa tuotetusta alihankinnasta selvästi suurin osa toteutuu kone- ja metallituoteteollisuudessa. Alihankinnaksi luokiteltavaa tuotantoa oli tällä toimialalla kaikkiaan 8,9 miljardia euroa, mikä vastaa 37 prosenttia alan koko liikevaihdosta Suomessa. Metallien jalostuksen liikevaihdosta noin neljännes tuotannosta voidaan luokitella alihankinnan käytöksi eri toimialoilla Suomessa. Sen sijaan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa alihankintaa on vain 8 prosenttia alan koko liikevaihdosta Suomessa. Palvelualojen liikevaihdosta alihankinnaksi luokiteltavaa toimintaa on merkittävästi. Suunnittelu- ja konsulttialan palveluista lähes 1 prosenttia suuntautuu alihankintana eri toimialoille Suomessa. Suurin asiakassektori on rakentaminen. Vastaavasti tietotekniikkaalan tuotteista 66 prosenttia luokitellaan alihankinnaksi muille toimialoille. Jopa puolet työpaikoista alihankinnassa Teknologiateollisuudessa oli henkilöstöä Suomessa kaikkiaan 3 vuonna. Tästä määrästä 49 prosenttia eli 146 henkilöä oli töissä alihankintaan luettavissa tehtävissä. Lukumääräisesti eniten alihankinta työllisti kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa näissä tehtävissä työskenteli lähes 6 henkilöä. Tämä vastaa 45 prosenttia kone- ja metallituoteteollisuuden kaikista työpaikoista Suomessa. Vastaavasti metallien jalostuksen työpaikoista noin 3 prosenttia voidaan luokitella alihankinnaksi mutta elektroniikka- ja sähköteollisuuden työpaikoista vain 9 prosenttia. Suunnittelu- ja konsulttialan työpaikoista lähes 1 prosenttia on alihankintaa muille toimialoille Suomessa sekä tietotekniikka-alalla 67 prosenttia. Teollisuustuotannon määrä EU-maissa Teollisuustuotannon määrä Suomessa 25 = EU28-maat Suomi Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 5/. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus Ranska Italia 25 = Koko teollisuus Teknologiateollisuus* Muutos: 1-5, / 1-5, *) Pl. tietotekniikkaala Koko teollisuus: - 5 % sekä suunnittelu ja Teknologiateollisuus*: -1 % konsultointi. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 5/ Lähde: Tilastokeskus Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö alihankintana Suomessa Kuinka paljon näitä tuotteita käytetään välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa? Terästuotteet, 3,16 värimetallit, valut 2,42 (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa) Koneet, metallituotteet, 5,19 kulkuneuvot 8,85 (37%) Tietoliikennelaitteet, 5,38 sähkökoneet, instrumentit 1,48 (8 %) Tietotekniikkapalvelut, 1,11 ohjelmistot 4,19 (66 %) Teollisuuden, yhteiskunnan ja,12 rakentamisen asiantuntijapalvelut 4,82 (lähes 1 %) Teknologiateollisuuden tuotteet 14,96 ja palvelut yhteensä 21,76 (34 %) Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos laskelmat Alihankinnan työllistävyys teknologiateollisuudessa Suomessa Kuinka paljon nämä Suomessa valmistetut välituotteet* tuovat välittömiä työpaikkoja Suomessa? Terästuotteet, värimetallit, valut 4844 (=3 % alan kaikista työpaikoista Suomessa) Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 5923 (45 %) Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit 555 (9 %) Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot (67 %) Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut 4338 (lähes 1 %) Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä (49 %) *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos laskelmat 4 Tilanne ja näkymät 3/

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset pysyneet matalalla tasolla Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 66,3 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa runsaat 81 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa liikevaihdon laskusuunta jatkui keväällä ja alkukesällä. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta olivat huhti-kesäkuussa edelleen selvästi alemmalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan, mutta lisääntyivät jonkin verran tammi-maaliskuun tilanteesta. Markkinatilanteen epävarmuuden jatkumisesta kertoo se, että tarjouspyyntöjen kehityksessä ei tapahtunut käännettä parempaan heinäkuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 5 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 1 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa noin kaksi prosenttia eli 6 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 289, josta noin 15 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 319 ihmistä. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = Muutos: 1-4, / 1-4, Metallien jalostus: - 8 % Tietotekniikka-ala: +11% Kone- ja metallituoteteollisuus: -9 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus: -14 % Suunnittelu ja konsultointi: +4 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4/ Lähde: Tilastokeskus Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Henkilöstöstä noin 15 lomautusjärjestelyjen piirissä (3.6) Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: II, / II, II, / I, Vientiin: -17 % +7 % Kotimaahan: -4 % +1 % Yhteensä: -14 % +5 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.6. / / Vientiin: -8 % +2 % Kotimaahan: -15 % +2 % Yhteensä: -1 % +2 % Yhteensä *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 3/

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Nokia Uudet tilaukset ja tilauskanta edelleen matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli 16,3 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 14 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 27 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana huhti-kesäkuussa. Erityisesti tämän toimialan painamana myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta pysyivät matalalla tasolla, vaikka lisääntyivätkin hieman vuoden alun tilanteesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 23 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 1 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 9 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa noin 2 5 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 47. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 62 ihmistä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: II, / II, II, / I, Vientiin: -22 % +11 % Kotimaahan: -33 % -9 % Yhteensä: -23 % +1 % Kotimaahan Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Muutos: 3.6. / / Vientiin: -2 % +12 % Kotimaahan: -26 % -18 % Yhteensä: -2 % +9 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 3/

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Kone Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: II, / II, II, / I, Vientiin: -5 % +1 % Kotimaahan: +7 % +28 % Yhteensä: -3 % +6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.6. / / Vientiin: % -3 % Kotimaahan: -26 % +6 % Yhteensä: -5 % -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto T i l a u s k a n n a n s u p i s t u m i n e n j a t k u n u t Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 27,9 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 9 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Liikevaihto supistui koneiden ja metallituotteiden valmistuksessa, mutta kasvoi kulkuneuvojen valmistuksessa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 32 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa alemmalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta lisääntyivät jonkin verran tammi-maaliskuusta. Tilauskannan supistuminen jatkui myös toisella vuosineljänneksellä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 6 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 2 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa noin 2 5 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan noin 131. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 149 ihmistä. 7 Tilanne ja näkymät 3/

8 Metallien jalostus Suomessa Copyright Ruukki L i i k e v a i h t o s u p i s t u n u t y l i v u o d e n a j a n Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli 9,4 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 27 liikevaihtoa kertyi Suomessa 12,4 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotannon määrä Suomessa oli tammi-toukokuussa hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, värimetallien ja erityisesti valujen tuotanto supistui. Yritysten välillä terästuotteiden tuotanto kehittyi kuitenkin epäyhtenäisesti. Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi tammi-kesäkuussa kaksi prosenttia viimevuotisesta. Tuotanto Aasiassa kasvoi yhdeksän prosenttia, mutta supistui EU-maissa 1 prosenttia. Pohjois-Amerikassa tuotanto oli viimevuotisella tasolla. Ylivoimaisesti suurimman tuotanto maan Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli kesäkuussa 49 prosenttia. Metallien jalostusyrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa runsaat 1 vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan runsaat 14. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 17 ihmistä. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa = Muutos: 1-4, / 1-4, - 8 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa = Muutos: 1-5, / 1-5, +1 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto toukokuu. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 3/

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: II, / II, II, / I, Vientiin: -5 % -1 % Kotimaahan: -12 % -3 % Yhteensä: -21 % -3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu Kotimaahan Vientiin Yhteensä Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Muutos: 3.6. / / Vientiin: -14 % +7 % Kotimaahan: +1 % +5 % Yhteensä: -2 % +6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 3.6. Uusien tilausten saaminen vaikeampaa Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli 5,2 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli neljä prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa niin ikään 5,2 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 21 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna. Uusien tilausten arvo pieneni 3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Talonrakennussektorilla uusien tilausten arvo kasvoi tammi-maaliskuusta 29 prosenttia, mutta teollisuussektorilla väheni lähes 6 prosenttia ja infrasektorilla 4 prosenttia. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 6 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Tilauskanta kasvoi maaliskuusta talonrakennussektorilla lähes 15 prosenttia ja teollisuussektorilla 6 prosenttia. Infrasektorilla tilauskanta pieneni 5 prosenttia. Alan yritysten saamien tarjouspyyntöjen perusteella 3 prosenttia yrityksistä pitää lähiaikojen näkymiä heikkenevinä, 65 prosenttia arvioi tilanteen jatkuvan nykyisenkaltaisena ja 5 prosenttia arvioi näkymien parantuvan. Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä kokonaisuutena samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teollisuus- ja infrasektoreilla liikevaihdon arvioidaan laskevan ja talosektorilla nousevan vuoden takaisesta. Suunnittelu- ja konsultointialan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa runsaat 1 enemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan lähes 43. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 4 ihmistä. 9 Tilanne ja näkymät 3/

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilauskehitys jatkunut kasvusuunnassa Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 7,5 miljardia euroa vuonna. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 11 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 6,4 miljardia euroa. Tietotekniikka-alan myönteinen kehitys uusissa tilauksissa ja tilauskannassa jatkui huhti-kesäkuussa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhtikesäkuussa euromääräisesti 4 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 15 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä kesäkuun lopussa hieman vähemmän kuin keskimäärin vuonna. Henkilöstöä oli kaikkiaan runsaat 53. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 51 ihmistä. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa Muutos: II, / II, II, / I, Yhteensä: +4 % -15 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa Muutos: 3.6. / / Yhteensä: -5 % +2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 3/

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 3/ Tiedot perustuvat tilanteeseen 1.8. Pääekonomisti Jukka Palokangas, p. (9) , Ekonomisti Petteri Rautaporras, p. (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Ruukki